Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin esille nostamat asiat Vanhuspalvelulaista liittyen vuosien 2014-2016 ikääntymispoliittisen strategian valmistelutyöhön:

PUNAISET OTETAAN MUKAAN

YHTEISTYÖ ( 4§ )

Pidämme erittäin tärkeänä, että kunta velvoitetaan tekemään yhteistyötä eri toimialojen, muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kyseinen toiminta on erityisen tärkeää muistiasiakkaan kannalta, koska hän ei välttämättä pysty apua ja tietoa itse monelta taholta hakemaan.

Yhteistyön tulee näkyä kokonaisvaltaisesti hoitoprosessin kaikissa vaiheissa; suunnittelussa,toteutuksessa ja arvioinnissa.

SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI ( 5 § )

Kunnan tekemässä suunnitelmassa on tärkeää, että muistiasiakkaat otetaan omana ryhmänään huomioon omine erityispiirteineen ja näin ollen muistiasiakkaat huomioidaan myös osana kunnan strategiasuunnittelua. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Muistiluotsi tekevät jatkossakin mielellään yhteistyötä strategiasuunnittelussa muistisasiakkaiden osalta.

PALVELUJEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI ( 6 § )

Kunnan on tärkeää kerätä palautetta asiakkailta, omaisilta ja läheisiltä sekä henkilöstöltä. Muistiasiakkailta palautteen kerääminen on haasteellista; olemme valmiit tarjoamaan yhteistyömuotoja palautteen keruussa.

Kunnan on myös pohdittava miten palaute käsitellään ja miten tuloksia voidaan hyödyntää ja huomioida toimintojen edelleen kehittämisessä.

PALVELUJEN KIELI ( 8 § )

Erityisesti muistiasiakkaiden kohdalla on huomioitava, että asiakas saa palvelua omalla äidinkielellään koko hoitoprosessin ajan kaikissa vaiheissa. Alueellamme on mm. monia kaksikielisiä asiakkaita, jotka muistisairauden edetessä unohtavat myöhemmin opitun kielen ja kykenevät kommunikoimaan ainoastaan alkuperäisellä äidinkielellään, joka on usein muu kuin suomen kieli (esim. ruotsi).

KUNNAN VOIMAVARAT ( 9 § )

Muistiasiakkaiden kohdalla pitää varmistaa heidän mahdollisuutensa osallistua kunnan järjestämiin erilaisiin virike- ja kerhotoimintoihin. Käytännön tasolla pitää olla siis suunnitelma miten esim. muistiasiakkaiden saattamiset ja/tai kuljetukset järjestetään toimintoihin, jotka kohottavat muistiasiakkaan elämänlaatua ja edistävät hänen hyvinvointiaan.

ASIANTUNTEMUS ( 10 § )

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ja Muistiluotsi tarjoavat kunnalle muistisairauksiin liittyvän uusimman osaamisen kunnan palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä sekä voi tarjota esim. kunnan ammattihenkilöstölle koulutusta. SIIRRETÄÄN RESURSSIOSIOON. Toimimme myös ns. muistiasiakkaan äänenä.

VANHUSNEUVOSTO ( 11 § )

Vanhusneuvoston kautta ikäihmisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat ja myös muistiasiakkaiden asema ja edustus pitää olla huomioituna vanhusneuvostossa.

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT ( 12 § )

Muistiasiakkaat kuuluvat laissa mainittuihin riskiryhmiin, joten on tärkeää huomioida, että myös muistiasiakkaille tarjotaan aktiivisesti hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistäviä palveluja. Heidän elämäntilannettaan tulee seurata ja arvioida jatkuvasti.

Palveluneuvojalla tulee olla riittävä muistiasiantuntemus sekä vankka tietämys myös muista asiantuntija- ja palvelutahoista, jonne voi muistiasiakkaan tarvittaessa ohjata.

PITKÄAIKAISEN HOIDON JA HUOLENPIDON TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT PERIAATTEET ( 14 § )

Muistiasiakkaan turvallinen kotona asuminen pitää oikeasti turvata ja kaikkien tahojen on ymmärrettävä, että muistiasiakas ei välttämättä itse pysty tilannettaan ja pärjäämistään kotona arvioimaan realistisesti. Muistiasiakkaan kohdalla oman tahdon tulkitseminen vaatii erityisasiantuntemusta ja omaisia ja / tai läheisiä pitää kuunnella. Muistiasiakkaiden hoitopäätösten tekeminen vaatii usein monipuolista yhteistyötä, yksilöllisiä ratkaisuja ja vahvaa eettistä viitekehystä. TÄMÄ OTETAAN MUKAAN

PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN ( 15 § ) JA PALVELUSUUNNITELMA ( 16 § )

Palvelutarpeen selvittämisessä muistiasiakkaan kohdalla on erityisen tärkeää ottaa omaiset ja/läheiset mukaan sekä tarvittaessa toimittava yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat tulee olla muistiasiakkaan ja omaisen / läheisen tiedossa. Suunnitelma tulee päivittää aina tilanteen muuttuessa ja muutosten sisältö pitää olla kaikkien asianosaisten tiedossa.

Palvelusuunnitelmassa tulee näkyä kaikki muistiasiakkaan hoitoon ja huolenpitoon osallistuvat tahot.

VASTUUTYÖNTEKIJÄ ( 17 § )

Vastuutyöntekijä on välttämäton muistiasiakkaalle, jotta hänen palvelusuunnitelmansa varmasti toteutuu suunnittelulla tavalla ja hänen palvelutarpeidensa muutoksia seurataan.

PÄÄTÖS SOSIAALIPALVELUJEN MYÖNTÄMISESTÄ JA OIKEUS PALVELUIHIN ( 18 § )

Mikäli muistiasiakas tai hänen omaisensa on yhteydessä palveluista tai etuuksista vastaavaan viranomaiseen, on viranomaisen erityisen tärkeää varmistaa onko kysymyksessä neuvonta vai sosiaalipalveluja koskeva suullinen hakemus. Muistiasiakkaat omaisineen eivät välttämättä osaa käyttää oikeanlaisia termejä apua hakiessaan.

ILMOITTAMINEN IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUNTARPEESTA ( 25 § )

Viranomaisten ilmoitusvelvollisuus on selkeästi kirjattu lakiin, mikä on muistiasiakkaiden kohdalla erityisen tärkeä asia. Kunnalla tulee olla selkeä ohjeistus kaikille viranomaisille siitä, mihin tahoon he ottavat kulloinkin yhteyttä asian eteenpäin viemiseksi.

Laissa mainitaan, että myös muilla tahoilla on mahdollisuus tehdä ilmoitus havaitsemastaan iäkkään henkilön avun tarpeesta salassapitovelvotteiden estämättä. Näin ollen myös nämä tahot, esim. potilasjärjestöt, tarvitsevat kunnalta tiedot kunnan sosiaalihuollosta vastaavista viranomaisista ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen.

Emmi-kodin ehdotuksia ja ajatuksia ikääntymispoliittiseen suunnitelmaan

Asiakkaiden oikea sijoittuminen Emmi-kotiin ja Emmin Kammariin:

Asiakkaat ovat oikein ja oikeaan aikaa sijoitettu Emmi-kotiin/ Emmin kammariin tullessaan. Asiakkaat eivät olisi enää (erilaisista syistä johtuen) voineet asua kotonaan, vaan ovat vaatineet jo erikoisosaamista hoidossaan ja ympärivuorokautista valvontaa.

Ennalta ehkäisevän hoidon kehittäminen:

Tehokkaan ennalta ehkäisevän hoidon avulla voidaan muistisairaiden ympärivuorokautisen hoidon tarvetta vähentää huomattavasti. Tavoitteena on, että muistisairas pystyy omien toiveidensa mukaan asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja säilyttää oma aktiivinen roolinsa osana perhettään ja sosiaalista ympäristöään. Tavoitteen toteutuminen vähentää ympärivuorokautisenhoidon tarvetta (hoitoaika ympärivuorokautisessa hoidossa lyhenee), kun kotona voidaan asua pidempään ja parempikuntoisena.

Tavoitteen toteutuminen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että ympärivuorokautiseen hoitoon tulevat muistisairaat ovat todennäköisesti entistä huonompikuntoisia ja tarvitsevat entistä asiantuntevampaa ja erikoistunutta hoitoa muun muassa käytösoireisiin. Hoidon vaativuuden kasvu asettaa vaatimuksia myös asuinympäristölle.

Ennalta ehkäisevän hoidon kehittämiseksi tulisi muistisairaan ja muistiperheen omahoidon taitoja ja valmiuksia kehittää. Tämä tarkoittaa muistisairaan ja tämän mahdollisen omaishoitajan taitojen ja mahdollisuuksien kehittämistä siten, että nämä pystyisivät myös itsenäisesti toteuttamaan hoitoa ja ylläpitämään toimintakykyään. Omahoidon toteuttamisessa on tärkeää, että hoidon ammattilainen toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa muistisairaan kanssa ja on näin ajan tasalla, missä vaiheessa sairautta muistisairas kulloinkin on. Mahdollisen omaishoitajan tukeminen on omahoidon kehittämisessä keskeisessä asemassa.

Omahoidon toteuttamiseksi i tulee kehittää erilaisia palvelluita, joista toimintakykyä ylläpitävä lyhytaikaishoito on yksi. Oikea aikaisen ja säännöllisesti toteutettavan lyhytaikaishoidon avulla pystytään selvittämään erilaisia muistisairaan omahoidon kehittämiseen vaikuttavia asioita ja lisäksi omaishoitaja saa tilaisuuden lepoon. Oleellista lyhytaikaishoidon toteuttamisessa on, että se toteutetaan kiinteänä osana koko omahoidon kehittämistä ja on omahoitoa tukevaa ja sillä on aina määritelty tavoitteet.

Ennalta ehkäisevän hoidon tulokset näkyvät perinteisesti vasta viiveellä, joten niiden vaikutusta muistisairaiden ja näiden omaishoitajien kuntoon ja jaksamiseen ja tätä kautta ympärivuorokautisenhoidon tarpeeseen tulevaisuudessa on vaikea arvioida etukäteen kovinkaan tarkasti. Hyvällä suunnittelulla ja eri sidosryhmien yhteistyöllä voidaan kuitenkin oikeanlainen hoito ja sen vaatimat tukitoimet toteuttaa mahdollisimman tehokkaaksi ja vaikuttavaksi. Tämä kuitenkin vaatii ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeaa panostusta ennalta ehkäisevän hoidon kehittämiseen.

Tiedon hallinta ja tehokas käyttö hoitopolun varrella eri sidosryhmien kesken (kaupunki, kolmas sektori, yksityiset)

Ennaltaehkäisevän hoidon onnistuminen vaatii usean eri sidosryhmän yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin sen yhteistyökumppanien kanssa. Onnistuneen yhteistyön varmistamiseksi pitää tiedot muistisairaan tilasta olla ajan tasalla kaikilla hoitoon osallistuvilla. Ilman oikeaa tietoa ei muistisairaan ennalta ehkäisevän hoidon tuki voi olla kokonaisvaltaista siten, että siinä otetaan kaikki sairauden etenemiseen vaikuttavat asiat huomioon. Tiedon liikkumista tietojärjestelmien avulla vaikeuttavat erilaiset järjestelmät ja niiden väliltä puuttuvat rajapinnat sekä tiukat tietosuojalait. Tämän vuoksi olisi hyvä laajasti selvittää millainen pitäisi ennalta ehkäisevää hoitoa tukevan järjestelmän olla niin sisällön, rajapintojen, tietosuojan kuin käytettävyyden kannalta olla.

Valtakunnallinen KanTa –arkisto tulee laajasti sisältämään kansalaisen terveystietoja. KanTa –arkisto on kuitenkin nimensä mukaisesti arkisto, jonne tallennetaan jo tapahtuneita terveyteen liittyviä asioita, eikä sitä voida käyttää esim. ennaltaehkäisevän hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Se tuskin tulee sisältämään sellaista tietoa, jota tarvitaan ennalta ehkäisevän hoidon, omahoidon tai lyhytaikaishoidon kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Järjestelmää pitäisi pystyä käyttämään sekä hoidon ammattilainen kuin muistisairas ja tämän omaishoitaja. Selvitystyö vaatisi todennäköisesti oman projektinsa, jossa voitaisiin käyttää Turun yliopiston laajaa osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä hyväksi. Samalla voitaisiin selvittää, millaisista teknologisista apuvälineistä olisi hyötyä nimenomaan muistisairaiden hoidolle ennalta ehkäisevässä hoitotyössä yleensä sekä omahoidossa ja lyhytaikaishoidossa.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa ennalta ehkäisevään työhön sopivien hoitajien kouluttamiseksi.

Muistisairaille suunnattu ennalta ehkäisevä hoito vaatii erilaista osaamista kuin ympärivuorokautisenhoidon toteuttaminen laitoksissa. Tällä hetkellä hoitajien koulutus ei sisällä kovinkaan paljon, jos lainkaan ennalta ehkäisevän hoidon koulutusta vaan koulutus keskittyy laitoksissa tapahtuvan hoidon opetukseen. Jos halutaan kehittää ennalta ehkäisevää hoitoa pitkällä tähtäimellä tavoitteellisesti, pitää myös koulutuksen suuntautua voimakkaasti tämän tyyppisen hoidon opettamiseen.

Kaupungin työn alla olevassa strategiassa painotetaan muun muassa hyvinvoinnin kehittämistä ja sen sisällä ennalta ehkäisevän työn merkitystä hyvinvoinnille ja osallistumisesta alueen koulutustarjonnan kehittämiseen. Strategiankin perusteella olisi hyvä suunnitella, miten hoitoalan koulutuksessa voidaan ennalta ehkäisevään vanhustyöhön panostaa huomattavasti enemmän ja tehdä siitä jopa keskeinen opetuksen kohde tai oma koulutusohjelmansa. TÄMÄ RESURSSIOSIOON JATKOKSI HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEEN JA OSAAMISEEN.

Turun kaupungin vuosien 2014 - 2016 ikääntymispoliittisen strategian valmistelutyö

Kommentit keskustelutilaisuudesta 3.10.2013 tehostetun palveluasumisen tuottajille

Kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

1.Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilan ja tarjolla olevien palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi

•Palvelujen laadun arviointia varten ehdotamme yhteistä laadun arviointimittaristoa sekä kunnan oman tehostetun palveluasumisen yksiköille että yksityisille palvelujentuottajille, esim. yhteiset asukas- ja omaiskyselyt.

•Keskinäisen yhteistyön parantamiseksi SAS-arvioinnin kriteerit olisi hyvä olla myös yksityisten palveluntuottajien tiedossa.

2.Tavoitteiden määrittely ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja tarjottavien palvelujen määrään ja laadun kehittämiseksi

•Palveluasumisen kodinomaisuutta määriteltäessä pyydämme huomioimaan vanhuspalvelulain § 14 : ”Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.” Lain edellytykset toteutuvat myös tehostetussa palveluasumisessa parhaiten, kun vanhuksella on mahdollisuus asua mahdollisimman pitkään ympäristössä, joka tukee hänen yksityisyyttään, oman tilan hallintaa sekä arvokkuuden tunnetta kun ympärillä on myös muita parempikuntoisia asukkaita.

•Tärkeänä pidämme sitä, että iäkkäille avio- ja avopuolisoilla on mahdollisuus asua yhdessä niin pitkään kuin suinkin, mikäli he sitä haluavat.

•Tärkeä näkökohta on asumisen pysyvyys myös silloin, kun asukas on asunut yksityisessä palvelutalossa itse maksavana ja siirtyy tehostettuun palveluasumiseen kunnan ostopalveluna.

3.Määrittely, miten kunta toteuttaa yhteistyötä muiden kunnan toimialojen, seurakunnan, yritysten ja järjestöjen kanssa

•Olemme miellämme mukana yhteistyössä kaupungin, seurakunnan, yritysten ja järjestöjen kanssa esim. toteuttamassa iäkkäiden hyvinvointia edistävää palvelukeskustoimintaa omalla alueellamme.

•Toivomme voivamme yhteistyössä Turun kaupungin kanssa kehittää kumppanuuttamme monipuolisten iäkkäiden toimintakykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Turussa 11.10.2013

Jaana Vuorenheimo

toimitusjohtaja

Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy