Vanhuspalvelusuunnitelma
I Luonnos 20.1.2014
Turun kaupunki
Hyvinvointitoimiala
SISÄLLYS
2 TURKULAISET IKÄIHMISET TUTKIMUSTIEDON VALOSSA 4
3 PALVELUTARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN 8
3.1 Palvelutarpeen selvittäminen 9
3.2 Palvelusuunnitelman laadinta 10
4 PALVELURAKENNE – nykytila, tavoitteet ja toimenpiteet 11
4.2 Hyvinvointitoimialan palvelut 13
4.3 Toimialat ylittävä yhteistyö 30
4.4 Järjestöt ja yksityinen palvelutuotanto 32
4.5 Seurakuntien diakoniatyö 32
4.7 Ikäihmisiltä kerättyä palautetta 33
4.8 Palvelurakennetavoitteet vuosille 2014 – 2016 33
5 PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN 34
5.3 Asianmukaiset toimitilat 35
Turun ikäihmisten vanhuspalvelusuunnitelma perustuu uuden ikälain, sen perusteella annettuun laatusuositukseen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton muistioon.
Uusi laatusuositus määritteli palveluiden keskeisiksi sisällöiksi osallisuuden ja toimijuuden, asumisen ja elinympäristön, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamisen, oikean palvelun oikeaan aikaan, palvelujen rakenteen, hoidon ja huolenpidon turvaajien osaamisen ja johtamisen. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton muistion ohje suunnitelman sisällöksi edellyttää arviota ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta, määritellyt tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi sekä ne toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta. Samalla on arvioitava voimavarat ja määriteltävä eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Tämä vanhuspalvelusuunnitelma keskittyy yli 75-vuotiaiden henkilöiden palveluihin. Ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan mukana on esitetty toimenpiteitä myös nuoremmalle ikääntyvälle väestönosalle. Vuoropuhelua palvelujen kehittämiseksi tulee käydä päättäjien, käyttäjien, kuntalaisten ja kaikkien palvelujen toteuttajien välillä. Päävastuun vanhuspalvelujen käytännön toteutuksesta kantavat kaupungin omat ikäihmisille palveluita tuottavat tahot apunaan vanhusneuvosto, kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat.
Vanhuspalvelusuunnitelmassa on ikälain ja sen laatusuosituksen perusteella entistä selkeämmin asetettu tavoitteeksi eri toimialojen yhteistyö ikäihmisten palvelujen ja asuinolosuhteiden kehittämiseksi. Ikäihmisten kannalta erityisen tärkeitä yhteistyöalueita ovat vapaa-ajan toiminnot kuten kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kotona asumisen mahdollisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös joukkoliikenteen toimivuus, kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus.
Vanhuspalvelusuunnitelman työ on toteutettu kaupungin sisällä poikkihallinnollisena yhteistyönä. Ikäihmisten palveluiden oman toiminnan tavoite- ja keino-osiot on tehty eri toimintayksiköiden omissa työryhmissä. Ikäihmisiä on lisäksi haastateltu keskeisillä paikoilla eri puolilla kaupunkia. Turun yliopistollisesta keskussairaalasta on myös saatu kannanotto. Ruotsinkielisten ikäihmisten mielipiteitä on saatu suunnitelman tueksi järjestöjen ja palveluntuottajien kautta.
Vanhuspalvelusuunnitelmassa on lisäksi hyödynnetty Turun vanhustutkimuksista saatujen tulosten perusteella on saatu tietoa siitä, miten 1920 ja 1940 syntyneiden ja kotona asuvien turkulaisten ikäihmisten terveys ja toimintakyky ovat muuttuneet, kun syntymävuosien väli on 20 vuotta. Eläkeikäisten itse arvioima terveydentila on jatkanut tasaista kohentumista sekä miehillä että naisilla 2000-luvulla. Myös muistisairauksien osuuden väheneminen on selvästi näkyvissä tämän tutkimuksen tulosten perusteella. Lisääntyneitä terveysongelmia ovat puolestaan mielialan lasku, syöpäsairaudet ja alkoholin liikakäyttö ja sen seurauksena mm kaatumiset.
Saadut tulokset tukevat uuden ikälain mukaisen kodinomaisen asumisen kehittämistä. Kodinomaisena asumisena voidaan nähdä myös senioritalot sekä palvelutalojen uudistettu toimintamalli kuitenkin niin, että apua on tarvittaessa saatavilla ympärivuorokauden.
Vanhuspalvelusuunnitelma on osa Turun kaupungin hyvinvointiohjelmaa. Suunnitelman tavoitteena on kehittää palvelurakenteita ja uudistaa nykyisiä palveluprosesseja. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on suunnitelman tärkeimpiä tavoitteita samoin tavoitteena on lisätä ikäihmisten osallisuutta yhteiskunnassa ja näin parantaa heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Palvelurakenteen uudistaminen tukee kustannusten kasvun hillitsemistä ja sitä kautta turvaa ikäihmisille oikeat palvelut oikeaan aikaan.
TURKULAISET IKÄIHMISET TUTKIMUSTIEDON VALOSSA
Kuuden suurimman kaupungin väestörakenteen vertailu osoittaa, että Turussa 85 vuotta täyttäneiden väestöosuus on korkein.
Kuviosta x nähdään, että vanhimman ikäryhmän määrä kasvaa vuoteen 2020 asti suhteellisen tasaisena samoin kuin 75 - 84 -vuotiaiden, lukuun ottamatta vuosia 2015 -2016. Nuorimmassa ikäryhmässä kasvua on verrattain paljon vuosina 2014 - 2019.
Lähde: Lemmetyinen 13.8.2013
Haasteena on näin ollen pitää 65 – 74-vuotiaat mahdollisimman toimintakykyisinä ennaltaehkäisevien palvelujen turvin. Resursseja on kohdistettava 85 vuotta täyttäneiden palveluista huolehtimiseen. Ko. ikäryhmän hoitokustannusten on arvioitu olevan moninkertaiset suhteessa muuhun väestöön.
Vanhuspalvelulain mukaan palvelut tulisi järjestää siten, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Kartasta x nähdään, että 75 vuotta täyttäneitä asui vuoden 2012 lopussa eniten keskustassa, Luolavuoressa ja Runosmäessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen voidaan todeta olevan verrattain hyvin saatavilla em. alueilla.
VIDQVISTIN KARTTA TÄHÄN
Monipuolinen tutkimustieto viittaa siihen, että samalla kun väestö vanhenee kalenteri-iältään, se nuortuu biologiselta iältään. Kela ja THL ovat tutkineet suomalaisia ikäihmisiä parin vuosikymmenen välein ja heidän kuntonsa näyttää kaikilla mittareilla kohenevan.
Suomalaisten terveydentila on viime vuosikymmeninä kokonaisuudessaan parantunut ja elinikä pidentynyt. Kuitenkin sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveyseroja. Ylempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla terveydentilan parantumista on tapahtunut enemmän kuin alempiin ryhmiin kuuluvilla. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Miesten (76 vuotta) ja naisten(82 vuotta) elinajanodotteen ero on Suomessa kansainvälisesti katsoen suuri, vaikka se onkin viime vuosikymmeninä pienentynyt. Suomessa elinajanodote kasvoi miehillä enemmän (5.8 v) kuin naisilla (4.7 v) Naisilla elinajanodote on kuitenkin edelleen Suomessa 6.5 vuotta enemmän kuin miehillä. Sosioekonomisten ryhmien välinen ero on sen sijaan kasvanut. Väestöryhmäerot ovat ilmeisiä myös monissa sairauksien riskitekijöissä.
Vuonna 2013 julkaistun brittiläisen tutkimuksen mukaan (Lancet, Online Publication) myös dementia olisi vähenemässä. Kahdenkymmenen vuoden välein tehtyjen väestötutkimusten perusteella dementiavaara olisi pienentynyt lähes kolmanneksella. Tutkijat arvelevat muutoksen johtuvan sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn tähdänneistä toimista kuten tupakoinnin vähenemisestä, verenpaineen hoidosta ja aikaisempaa terveellisemmästä ruokavaliosta.
Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys 75 - 84 -vuotiailla suomaisilla on 11%, 85 vuotta täyttäneillä 35% (Suomen muistiasiantuntijat ry 14.6.2013)
Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen eri tuloluokissa on ollut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Tarkiaisen et al. 2011 tutkimus on ensimmäinen elinajanodotteessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1988- 2007 analysoinut tutkimus. Ko. tutkimuksen mukaan ammattien väliset erot elinajanodotteessa eivät ole kasvaneet yhtä paljon kuin tuloluokkiin perustuvat erot. Suurin yksittäinen kuolleisuutta vähentävä tekijä 65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten keskuudessa on ollut iskeemisistä sydänsairauksista johtuva kuolleisuuden väheneminen. Syöpätautien osuus on nyttemmin lisääntynyt ja viimeisimmän tiedon mukaan alkoholikuolleisuuden erot elinajanodotteessa ovat merkittävästi suuremmat kuin aikaisemmin on raportoitu.
Kansallisen terveysohjelma 2015 mukaan yli 75-vuotiaiden sairastavuus kasvaa iän myötä siten, että esimerkiksi 75–84-vuotiaista on terveitä noin 20 prosenttia; heistä alle 10 prosenttia on ilman yhtäkään pitkäaikaissairautta. Eläkeikäisten itsensä arvioima terveydentila on jatkanut 2000 -luvulla tasaista kohentumista sekä miehillä että naisilla. Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus sekä miehistä että naisista oli 48 prosenttia vuonna 2009. THL:n seurantatutkimuksen perusteella ikääntyneiden lukumäärän kasvu ei näytä lisäävän hoito- ja hoivakustannuksiakaan niin paljon kuin on aikaisemmin pelätty. Ihmiset säilyvät terveinä ja hyväkuntoisena entistä pitempään, mutta kallis sairastelu- ja raihnaisuusvaihe pysyy entisellään tai pitenee vain vähän.
Kotihoitoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen laitoshoidon sijasta parantaa myös elämän laatua. Ihmiset pysyvät aikaisempaa pitempään oman elämänsä ohjaksissa.
Sairastavuusindeksi Turku | 114,6 |
Sairausryhmäkohtaiset indeksit, ikävakioitu | 112,7 |
Syöpäindeksi | 112,7 |
Sepelvaltimotauti | 85,4 |
Aivoverisuonisairaudet | 95,1 |
Mielenterveysindeksi | 160,0 |
Tapaturmariski | 108,4 |
TULE- sairaudet | 88,9 |
Dementiaindeksi | 86,0 |
Turun uudessa vanhustutkimuksessa (Utuva) vuosina 2010 - 2011 tutkittiin kotona asuvia 1940 syntyneitä henkilöitä 70-vuotiaina (71% eli n= 928) ja heidän terveyttään ja toimintakykyään verrattiin aikaisempaan Turun vanhustutkimukseen, jossa mukana olivat 1920 syntyneet 70-vuotiaat (72.4% n=1032) kotona asuneet turkulaiset. Vuonna 1940 syntyneiden kotona asuvien peruskoulutuksen kesto oli ka 8,5 vuotta ja ammatillisen koulutuksen osuus ka 4,5 vuotta. Tästä ikäkohortista 88 % piti itseään terveenä tai melko terveenä (Tuva 74%) ja 95% oli tyytyväisiä elämäänsä ( Tuva 93%). Tavallisimmat oireet kuten huimaus, ruokahaluttomuus, rasitusrintakipu ja hengenahdistus olivat selvästi vähentyneet verrattuna 20 v vanhempaan ikäkohorttiin. Sepelvaltimotauti oli sairauksista selvästi vähentynyt ja sokeritautia sairastavien osuus oli lähes ennallaan. Selvästi lisääntyneet sairaudet olivat verenpainetauti, syöpä, murtumat ja astma. Lievä muistisairaus (MMSE <24) oli myös vähentynyt eli sitä esiintyi 6%:lla 70-vuotiaista, kun sitä 20 vuotta aikaisemmin esiintyi 8%:lla.Täydet pisteet muistitestin perusteella sai 1940 syntyneistä 22,4% kun taas 1920 syntyneistä täysien pisteiden saaneiden osuus oli 12,7%:lla.
Ikäihmisten toimintakyvyn ja terveyden tulevaisuutta ennustettaessa paranemista osoittavat tupakoinnin väheneminen, paremmin toimiva ehkäisevä terveydenhoito, paremmat hoitomahdollisuudet sekä asukkaiden koulutustason nousu. Toisaalta riskeinä ovat lihavuuden lisääntyminen, päihteiden käytön lisääntyminen, työelämän koventuneet vaatimukset sekä sosiaalinen syrjäytyminen. Turkulaistutkimuksen mukaan kahden vertailtavan ikäkohortin perusteella 1940 syntyneet ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin 1920 syntyneet turkulaiset.
I Varhainen eläke-ikä II Usein yli 75 v. III Yli 85 v. IV Pysyvässä ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Hauraat, toimintavajeiset tai muistisairaat vanhukset, jotka ovat suuressa ympärivuoro- kautisen hoidon ja komplikaatioiden riskissä Kotona asuvat ikääntyneet, joilla on sairauksia ja riski haurastumiseen Kotona asuvat hyväkuntoiset
Kuvio x. Pitkälä x
Suomessa asuvien keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2012 oli 1 486 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaiseläke oli keskimäärin 1 690 euroa kuukaudessa, naisten 1 320 euroa.
Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden keskimääräistä tasoa. Myös naisten lyhyemmät työurat selittävät sukupuolten välistä eroa. Lisäksi joukossa on naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin heidän eläkkeensä muodostuu pääosin Kelan myöntämästä kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.
Turkulaisten keskimääräinen eläketulo vuonna 2011 oli 1 502 euroa kuukaudessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 2011).
Vuoden 2013 alussa kaupungin omissa palveluasumisyksiköissä asuneiden eläketulo oli 1231 €. Mikäli bruttotuloihin huomioitiin sekä hoito- että asumistuki, kohosi eläketulo 1502 €:oon.
Vuoden 2012 toimeentulotukitilastojen mukaan kotitalouksia, joissa viitehenkilö oli täyttänyt 75 vuotta, oli Turussa 84 , joista yksinasuvia naisia oli 62.
Ikääntyvien ja pienten asuntokuntien määrän kasvua voidaan pitää koko suomalaisen yhteiskunnan demografisina perustrendeinä. Turun osalta nämä trendit ovat jatkuneet pitempään ja ne ovat voimakkaampia kuin muissa kaupunkiseudun kunnissa. (Rasinkangas 2013, 248)
Vuoden 2012 lopussa Turun asuntokunnista 51,4 % oli yhden hengen asuntokuntia. Näistä noin 16 % (7 853) oli 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntia. Yli 74-vuotiaita miehiä asui yksin 1 548 ja naisia 6 305; 85 vuotta täyttäneitä yksinasuvia miehiä oli 435 ja naisia 2 239 (Tilastokeskus/Väestötilastopalvelu/Perheet ja asuntokunnat: P02D Asuntokunnat vanhimman henkilön sukupuolen, siviilisäädyn ja iän sekä asuntokunnan koon mukaan 31.12.2012).
Esteettömyyden tärkeäksi kokeminen on ymmärrettävästi yhteydessä ikään, ja iän myötä esteettömyyteen liittyvät asumiskysymykset tulevat tärkeämmiksi. Ikärakenteen kehityksen huomioiden tämä kysymys kasvattaa painoarvoaan tulevaisuudessa. Vanhemmista ikäryhmistä esteettömyyden tärkeimmäksi kokivat pienituloiset asukasryhmät, eli ne, joilla on lähtökohtaisesti heikommat mahdollisuudet tehdä valintoja asuntomarkkinoilla. Esteetön asuminen on huomioitu nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta sen voi katsoa vaikuttavan lähinnä uudisrakentamiseen. Suuri osa edellä mainituista asukkaista asuu kuitenkin vanhassa asuntokannassa. Asunto-osakeyhtiöille suunnattujen esteettömyysavustusten tarpeen voi näin ollen ennustaa kasvavan tulevaisuudessa, etenkin mikäli sosiaalipalveluiden painopiste pidetään kotona asumisen tukemisessa. (Rasinkangas 2013, 249)
Hissirakentamisen ja esteettömyyden parantaminen asunnoissa, asuinrakennuksissa ja asuin-ympäristöissä on tehokkain keino parantaa ikääntyneen väestön asuinoloja. Vahva taloudellinen perustelu ikääntyneiden asuntojen korjausten ja hissien rakentamisen tukemiseen tulee esimerkiksi siitä, että paremmat asuinolot ja esteettömyys voivat siirtää laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtymistä huomattavasti ja vähentää myös kotihoidon ja palvelujen tarvetta, kun asukas pääsee itse kauppaan ja muihin palveluihin (Ympäristöministeriön asumisen kehittämisohjelma)
Turussa hissittömiä kerrostaloyhtiöitä löytyy vielä 1970 -luvulla rakennetusta asuntokannasta, jota on erityisesti Varissuolla ja Lausteella.
PALVELUTARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN
Iäkkäälle henkilölle järjestettävien palvelujen on oltava hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Turun on kaksikielisenä kuntana järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia edistävät palvelut sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittämiseen ja niihin vastaamiseen liittyvät palvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että palvelujen käyttäjä saa palvelut valitsemallaan kielellä.
Iäkkään henkilön tarpeita vastaava palvelukokonaisuus määritellään palvelusuunnitelmassa. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ehkäisevät muuta palveluntarvetta. Erityisen tärkeää on ehkäistä pitkäaikaishoidon tarvetta. Kaikkiin iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää sisältyä tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa.
Palvelutarpeen selvittäminen voi tulla ajankohtaiseksi usealla tavalla. Vanhuspalvelulain myötä kunnalla on aikaisempaa suurempi vastuu huolehtia, että iäkkäät saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan on muun muassa aktiivisesti tarjottava hyvinvointia edistäviä palveluja erityisesti niille iäkkäille henkilöille, joiden elinoloihin arvioidaan liittyvän palvelujen tarvetta lisääviä riskitekijöitä.
Em. huolimatta iäkkään henkilön palvelujen tarve ei aina tule sen viranomaisten tietoon, jonka tehtävänä on huolehtia palveluntarpeeseen vastaamisesta. Näin voi käydä esimerkiksi, jos iäkkäällä henkilöllä ei ole omaisia tai läheisiä, jotka voisivat pitää silmällä hänen tilannettaan. Vanhuspalvelulaki velvoittaa seuraavat tahot tekemään ilmoituksen havaitsemastaan iäkkään henkilön palveluntarpeesta:
– terveydenhuollon ammattihenkilöt
– kunnan sosiaalitoimen palveluksessa olevat
– alueen pelastustoimen palveluksessa olevat
– hätäkeskuksen palveluksessa olevat
– poliisin palveluksessa olevat.
Em. tahojen on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, mikäli ovat tehtävässään saaneet tiedon iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoitus on tehtävä viipymättä. Salassapitosäännökset eivät ole esteenä velvollisuuden täyttämiselle. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei itse osaa tai ymmärrä sitä pyytää.
Vaikka iäkäs henkilö olisi jo esimerkiksi kotipalvelun tai asumispalvelun piirissä, hänen saamansa palvelut saattavat olla liian niukkoja tai muuten sopimattomia hänen tarpeisiinsa nähden. Sellaisessakin tapauksessa ilmoitus saattaa olla tarpeellinen.
Jos iäkäs henkilö on kotiutumassa terveydenhuollon laitoshoidosta, terveydenhuollon toimintayksikön työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa asiasta sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jotta iäkäs henkilö saa riittävät, turvalliset ja kuntoutumistaan edistävät palvelut kotiutuksen jälkeen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista.
Muutkin kuin edellä mainitut tahot voivat tehdä ilmoituksen havaitsemastaan iäkkään henkilön avun tarpeesta heitä mahdollisesti sitovien salassapitovelvoitteiden estämättä. Kun ilmoitus on saapunut kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, tämän on huolehdittava, että iäkkään henkilön palveluntarpeen selvittäminen käynnistetään viipymättä (15 §).
Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua.
Asiakasprosessin alkuvaiheessa joudutaan alustavasti arvioimaan, onko kyseessä vanhuspalvelulaissa tarkoitettu iäkäs henkilö. Silloin ei vielä välttämättä ole käytettävissä kattavaa tietoa asiakkaan toimintakyvyn heikkenemisestä ja sen syistä. Ensikäden arviossa on perusteltua tukeutua asiakkaan omaan ja hänen omaistensa tai läheistensä käsitykseen sekä työntekijän alustaviin havaintoihin asiakkaan toimintakyvystä. Tulkinnassa on perusteltua suosia asiakasmyönteistä linjaa eikä rajanveto saa johtaa siihen, että asiakas jäisi perusteettomasti lain soveltamisalan ulkopuolelle. Esimerkiksi jos on tulkinnanvaraista, ovatko henkilön alentuneen toimintakyvyn syynä korkeasta iästä johtuvat vai muut tekijät, hänen palveluntarpeensa selvittäminen on perusteltua käynnistää vanhuspalvelulain mukaisesti.
Vanhuspalvelujen SAS-toiminnan – selvitä, arvioi, sijoita - tarkoituksena on selvittää, arvioida ja sijoittaa turkulaiset asiakkaat ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin, kun kotona asuminen ei enää onnistu kaikilla mahdollisilla palveluilla tukienkaan. Hoitopaikan tarpeen arvio tehdään aina yhteistyössä kotihoidon kanssa; silloinkin, kun asiakas on sairaalahoidossa tai lyhytaikaisella hoitopaikalla. SAS-toimintaa koordinoi SAS-ryhmä, johon kuuluu lääkäri, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja sekä kanslisti. Hoitopaikan valinta tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä.
Vanhuspalvelulaki tuo mukanaan velvoitteen tehdä viranhaltijapäätös siinä vaiheessa kun asiakas otetaan ympärivuorokautisen hoidon jonoon. Hoitopaikan tulee järjestyä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jonoon kirjaamisesta.
Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on myös julkaistava vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäällä henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Odotusajalla tarkoitetaan sitä keskimääräistä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen kun iäkäs henkilö on tosiasiallisesti saanut hakemansa palvelut. Odotusaikoja seurataan palvelukohtaisesti.
Palveluntarpeiden selvittämisen jälkeen tulee suunnitella, millaisilla palveluilla tarpeisiin vastataan.
Kunnalla on velvollisuus huolehtia, että iäkkäälle henkilölle laaditaan asiakaslain 7 §:ssä tarkoitettu suunnitelma, jota kutsutaan palvelusuunnitelmaksi. Iäkkään henkilön palveluntarpeiden kokonaisvaltainen selvittäminen ja siihen perustuva suunnittelu painottuu enemmän sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon alueelle, vaikkakin se edellyttää hyvää yhteistyötä näitä alueita edustavien asiantuntijoiden kesken. Tarvittaessa iäkkäälle henkilölle laaditaan myös potilaslaissa tarkoitettu suunnitelma mieluiten yhdistettynä asiakaslaissa tarkoitettuun suunnitelmaan.
Suunnitelma tulisi laatia ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarpeet on kartoitettu. Suunnitelmassa on määriteltävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa, millainen palvelukokonaisuus vastaisi parhaiten hänen tarpeitaan. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua erilaisina yhdistelminä esimerkiksi omaishoidon tukea, perhehoitoa, kotipalvelua tukipalveluineen, kotisairaanhoitoa, kuntoutusta, apuvälinepalveluja ja palveluasumista. Vaihtoehdoista palvelukokonaisuuden muodostamiseksi on neuvoteltava iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa. Iäkkään henkilön näkemykset on kirjattava suunnitelmaan.
Suunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palvelutarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia. Tällaisia muutoksia voi ilmetä esimerkiksi muistisairauden etenemisen myötä.
Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hänen arvioidaan tarvitsevan apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijä on tarkoitettu nimettäväksi erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee runsaasti erilaisia palveluja ja kun hänen toimintakykynsä on alentunut merkittävästi eikä hänellä ole lähipiirissään häntä auttavia henkilöitä tai hänen palvelujensa turvaamiseen ei enää riitä yleisen palveluohjauksen keinot. Vastuutyöntekijä voi olla tarpeen esimerkiksi muistisairaalle iäkkäälle henkilölle, joka asuu kotiin tuotavien palvelujen avulla yksin. Sen sijaan esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikössä iäkkäällä henkilöllä on usein tukenaan omahoitaja ja muuta henkilöstöä, eikä erillistä vastuutyöntekijää silloin välttämättä tarvita.
Vastuutyöntekijän tehtävänä on seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojansa kanssa, miten palvelusuunnitelma toteutuu. Hänen on myös seurattava yhdessä iäkkään henkilön kanssa tämän palvelutarpeiden muutoksia. Vastuutyöntekijän on oltava tarvittaessa yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin sekä muihin tahoihin, jotta hänen asiakkaansa saisi tarvitsemansa avun ja tuen. Hänen on myös neuvottava ja autettava iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Näin ollen vastuutyöntekijän tehtävät on tarkoituksenmukaista nähdä osaksi palveluohjausta. Palveluohjauksen sisällöllinen avaaminen on tärkeä ottaa huomioon vastuutyöntekijän tehtävän konkretisoinnissa (Moisio et. al. 2013).
Vastuutyöntekijän tehtävät edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiin ja ikääntymiseen liittyvää asiantuntemusta. Siksi vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus.
PALVELURAKENNE – nykytila, tavoitteet ja toimenpiteet
Turkulaisista 75 -vuotta täyttäneistä runsas neljännes (27,4 %) oli säännöllisten vanhuspalvelujen piirissä vuoden 2013 joulukuussa. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailun – Kuusikon - mukaan 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelujen käyttö on painottunut avopalveluihin - säännölliseen kotihoitoon ja omaishoidon tukeen (57,1 %). Avopalvelujen piirissä olevien osuus on vuosina 2008 - 2012 kasvanut - + 3,8 % -yksikköä - ja vastaavasti ympärivuorokautisen hoivan laskenut (Kuusikko 2013, liite 8, s. 103). Em. kehityksestä huolimatta 75 vuotta täyttäneitä turkulaisia on yhä hoidettavana enemmän ns. raskaimmassa hoivassa - vanhainkodit ja pitkäaikaissairaanhoito - kuin vastaavanikäisistä muissa Kuusikkovertailun kunnissa.
Taulukko x. Vanhuspalvelujen käyttö Turussa ikäryhmittäin joulukuussa 2013
| alle 65 N=146 664* | 65-74 N=19 316* | +75 N=16 200* |
Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä | 99,7 | 95,0 | 89,4 |
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet % vastaavanikäisestä väestöstä | 0,2 / 232 | 2,1 / 399 | 13,8 / 2 239 |
Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä | 0,2 / 228 | 1,1 / 217 | 3,0 / 484 |
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä | 0,01 / 20 | 0,4 / 86 | 4,3 / 692 |
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä | 0,02 / 26 | 0,5 / 91 | 6,3 / 1 024 |
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä | 0,03 / 46 | 0,9 / 177 | 10,6 / 1 716 |
Säännöllisten palvelujen piirissä olevat, % vastaavanikäisestä väestöstä | 0,43 / 510 | 5,0 / 970 | 27,4 / 4 439 |
* Marraskuun 2013 toteutuma (Lemmetyinen 3.1.2014)
Lähes seitsemän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä näyttää taulukon x perusteella selviytyvän arjestaan ilman säännöllisiä vanhuspalveluja. Osalle ikäihmisistä yritysten ja/tai järjestöjen tuottamat palvelut turvaavat heidän kotona selviytymistään. Myös omaisten, naapurien, tuttavien yms. tarjoama ns. epävirallinen apu on yhä useammalle tärkeä turva. Nämä avun muodot eivät näy taulukossa x.
Alle 75 -vuotiaita on säännöllisten vanhuspalvelujen piirissä ikään suhteutettuna vähemmän kuin 75 vuotta täyttäneitä. Vuoden 2013 joulukuussa Turussa oli käytössä yhteensä 1 939 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa; 75 vuotta täyttäneiden osuus ko. paikoista oli 88,5 % -yksikköä, 65 - 74 -vuotiaiden 9,1 % -yksikköä ja alle 65 -vuotiaiden 2,4 % - yksikköä.
Sekä vanhuspalvelulaissa että sen toimeenpanoa tukevassa laatusuosituksessa tuodaan vahvasti esille näkemys siitä, että ikääntyneen väestön palvelurakenteen on tulevaisuudessa vastattava nykyistä paremmin iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeita. Myös valinnan vapaus tulee nykyistä korostuneemmin esille. Vanhuspalveluissa otettiin vuonna 2012 käyttöön palveluseteli sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa. Palveluseteli myönnetään ko. palvelun kriteerit täyttävälle asiakkaalle vaihtoehtona muulla tavalla järjestetylle palvelulle. Palveluseteli on yksi tapa lisätä asiakkaan valinnan vapautta.
Erilaisilla palvelurakennevaihtoehdoilla on luonnollisesti erilaiset seuraukset sekä iäkkäiden ihmisten elämänlaadun että yhteiskunnan kustannusten kannalta. Kun lisätään kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista ja samalla vähennetään laitoshoitoa, kustannukset kasvavat ensin, mutta vähemmän verrattuna nykyisen palvelurakenteen ylläpitoon myös tulevaisuudessa (Voutilainen 2013).
Palvelujen rakenteen ohella laatusuosituksen muilla sisältöalueilla (ks. kuvio x) pyritään edistämään ikääntyneen väestön parempaa arkea.
Seuraavassa on esitelty miten hyvinvointitoimialan palveluilla, toimialat ylittävällä yhteistyöllä sekä järjestöjen ja yksityisen palvelutuotannon keinoin edistetään laatusuosituksen sisältöalueiden mukaista toimintaa.
Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
TAVOITE
| TOIMEENPITEET | VASTUUTAHO |
Osallisuus ja toimijuus
Tukea ja osallistaa ikäihmisten terveellisten valintojen mahdollisuuksia, vahvistaa terveyden taustatekijöitä ja omaehtoista selviytymistä.
| •Yhtenä tärkeänä palveluohjauksen muotona toimii Turun seniori-info, joka löytyy osoitteesta www.turku.fi/seniorit | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
|
•Neuvontaa ja palveluohjausta toteutetaan monipuolisesti Poijussa, hyvinvointikeskuksissa sekä palveluverkoston (kts. Netku) monimuotoisissa palvelupisteissä ja kohtaamispaikoissa lähellä turkulaisia. Palveluohjaajat ovat tavattavissa jatkossa myös terveysasemilla. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus
| |
•Vanhusneuvola tulee toimimaan matalan kynnyksen toimipisteenä, jossa terveydenhoitaja antaa opastusta ja neuvontaa terveyteen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa erilaisin toimintakykymittarein. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus
| |
Ruotsinkieliset asiakkaat saavat palveluohjausta omalla äidinkielellään.
| •Teknologian tuomat mahdollisuudet huomioidaan kattavasti; mm. tietokoneen käyttöön liittyvää opastus, hyvinvointi tv:n käyttöönotto. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
|
•Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt voivat tilata omiin kokoontumisiinsa ns. ryhmäpalveluohjausta. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
| |
•Omaehtoista selviytymistä ja liikkumista tuetaan kehittämällä perinteistä turvapuhelintoimintaa. Paikannusjärjestelmien avulla kyetään entistä paremmin tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut yhdessä turvapuhelinpalvelun tuottajan kanssa.
| |
•Muistikoordinaattorit tekevät asiakkaille kuntoutussuunnitelman yhdessä perheen kanssa. Kyseinen suunnitelma tulee olemaan kaikkien myöhemminkin hoitoon osallistuvien työn tukena. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/muistikoordinaattorit
| |
•Kalenterivuonna 65-vuotta täyttäville suunnatut hyvinvointitreffit | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
| |
| Yhteistyössä muiden kanssa: |
|
•Maahanmuuttajien palveluohjauksen toteuttamisessa hyödynnetään maahanmuuttajataustaisia eläkeläisyhdistyksiä sekä Satu-opiskelijoita. | •Yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten eläkeläisjärjestöjen kanssa
| |
•Turun kaupunkilähetyksen toteuttama Ikätuki-toiminta auttaa vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikääntyneitä. Tukihenkilötoiminnan edistetään ikääntyneen hyvää arkea, hänen osallisuuttaan ja toimijuuttaan. | •Yhteistyössä Turun kaupunkilähetyksen kanssa.
| |
•Senioripysäkin 60+ vuotiaiden maksuttomat keskusteluryhmät. | •Senioripysäkki | |
Ikäihmiset ovat aktiivisia toimijoita ja läsnäolon antajia
| •Seudullinen saattajakortti | •Liikuntapalvelukeskus |
•Aktivointikäynnit tukevat kotona asuvien ikääntyneiden kokonaisvaltaista toimintakykyä ja osallisuutta. | •Turun Lähimmäispalveluyhdistys
| |
•Vertaisohjaaja- sekä vapaaehtoistoiminta tarjoavat ikääntyneille mahdollisuuden toimia ja toisaalta edistää yhteisöllisyyttä, osallisuuden kokemusta sekä muiden hyvinvointia. |
| |
•Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori verkostoi, tiedottaa ja kouluttaa sekä tukee julkisen ja kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan yhteistyötä. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
| |
| Yhteistyössä muiden kanssa: |
|
Asiakkaiden kuuleminen ja monipuolinen palautekäytäntöjen kehittäminen.
| •Vertaisohjaajakoulutukset | •Yhteistyössä järjestöjen kanssa |
•Hyvinvointikeskuksissa toimivat asiakasraadit
| •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskukset | |
•Perustetaan asiakasraati myös muistikuntoutukseen.
| •Yhteistyössä muistikuntoutusta (=muistisairaiden päivätoiminta) tuottavien yhteistyökumppanien kanssa. Muistiyhdistys | |
•Entistä helpommin toimivan palautejärjestelmän kehittäminen teknologiaa hyväksi käyttäen. Tavoitteena mm. kysyä asiakkaalta palvelutapahtuman jälkeen onnistumisesta esim. tekstiviestillä. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
| |
Ikäihmiset ovat mukana heitä koskevien asioiden päätöksenteossa, toiminnan seurannassa ja sen arvioinnissa.
| •Asiakaspalautekyselyt eri toiminnoissa. Kaikkien asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia hyödynnetään osana tietojohtamista ja toiminnan kehittämistä. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut •Vanhusneuvosto
|
•Muistikuntoutuksen omaistenillat. |
| |
•Erilaiset ikäihmisille järjestettävät tiedotus ja palautetilaisuudet. |
| |
•Kehitetään eri tiedotuskanavien käyttöä tiedon ja informaation jakamisessa, mutta sähköisten asiointi- ja osallisuusmahdollisuuksien kehittäminen ei poista sitä, että asiat on mahdollista hoitaa myös asiakaspalvelupisteissä tai puhelimella. |
| |
| •Vanhusneuvoston roolia vahvistetaan. | •Vanhusneuvosto |
Asuminen ja elin ympäristö | •Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä sekä palvelutarpeen arviointikäynneillä kartoitetaan kotona asuvien ikäihmisten kodin muutostöiden tarvetta, turvallisuutta ym. seikkoja ja opastetaan tarvittaessa ikääntyneitä. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus
|
| Yhteistyössä muiden kanssa |
|
Helpotetaan arjen sujumista kaupunki- ja liikennesuunnittelulla. | •Palvelulinjaverkkoa kehitetään vastaamaan paremmin laajemman asiakaskunnan tarpeita. Rinnalle tulee kehittää kutsujärjestelmällä toimiva kuljetuspalvelu. | •Yhteistyössä joukkoliikenteen hankinta- ja logistiikkakeskuksen sekä kaupunkisuunnittelun kanssa |
•Lähiliikuntaa ja kaupunkipuistoja kehitetään. | •Yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. | |
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Ikäihmisille järjestetään osallistavaa, tavoitteellista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa.
| •Hyvinvointikeskukset tuottavat monipuolisia hyvinvointiin liittyviä terveys-, harrastus-, virike-, virkistys- ja kuntoutus palveluja sekä koton asumista tukevia palveluja. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskukset |
•Senioritoimintaa toteutetaan osallistavana toimintana erilaisissa kohtaamispaikoissa. Toiminnan sisällöt ovat sekä tiedollisia että toiminnallisia. Toiminnassa myös psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
| |
•Hyvinvointikeskuksissa käytössä olevan asiakaskortin kehittäminen. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
| |
•Osallistavat ryhmätoiminnat, jotka toiminnallaan ennaltaehkäisevät sairauksia ja edistävät ikäihmisten hyvinvointia mm. painonhallintaryhmät. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/hyvinvointikeskukset | |
•Muististaan huolestuneille toteutetaan tilanteen kartoitusta, neuvontaa ja palveluohjausta sekä tarpeen mukaista jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjausta (varhainen tunnistaminen). | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/muistikoordinaattorit
| |
•Muistikuntoutus on suoraan sairauden hoitoon suunnattua kuntouttavaa toimintaa. Toimintaa tarjotaan heti diagnoosin saamisen jälkeen. Muistikoordinaattorit toimivat muistisairaan vastuutyöntekijöinä. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/muistikoordinattorit/muistisairaiden muistikuntoutus (=päivätoiminta) | |
| Yhteistyössä muiden kanssa |
|
| •Liikuntapalvelukeskus ylläpitää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla monipuolisia ja helposti saatavilla olevia esteettömiä liikuntapalveluja. | •Liikuntapalvelukeskus
|
| •Järjestetään ohjattuja liikuntaryhmiä ja kotivoimisteluohjelmia, tavoitteena tukea omaehtoista liikuntaa ja vastuunottoa omasta toimintakyvystä. | •Yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa, seurakunta, oppilaitokset, vapaaehtoistoiminta , ja yksityiset toimijat •Liikuntapalvelukeskus toteuttaa liikuntapalveluohjausta ja neuvontaa sekä lajiopastusta. |
| •Senioriranneke- j a kortti ovat käytettävissä ja saattajakortilla mahdollistetaan heikompikuntoisten osallistuminen ja osallisuus. | •Liikuntapalvelukeskus |
| •Seniorisalonkitoiminta edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia järjestämällä monimuotoista vertaistukeen perustuvaa ryhmätoimintaa. | •Turun Kaupunkilähetys |
| •Kotikuntoutuskäynnit tukevat kotona asuvien ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä. | •Ennaltaehkäisevät vahuspalvelut/hyvinvointineuvonta |
| •Tanssi yhdistää helposti myös eri kansalaisuuksia (maahanmuuttajat) sekä sopii eri sukupolvien väliseen kanssakäymiseen. | •Turun Lähimmäispalveluyhdistys
|
| •Muistikuntoutustoimintaa eri yhteistyökumppanien kanssa | •Ennaltaehkäisevät vahuspalvelut/hyvinvointineuvonta |
| •Hyvinvointineuvonta antaa apua jokapäiväiseen elämään, hyvinvointineuvojat ovat tavattavissa säännöllisesti hyvinvointikeskuksissa, Skanssin yhteispalvelupiste Monitorissa, Paattisilla, Pansiossa, Hannunniitussä sekä Länsikeskuksen Citymarketissa. | •Ennaltaehkäisevät vahuspalvelut/hyvinvointineuvonta |
| •Hyvinvointineuvojien järjestämät monipuoliset tietoiskut hyvinvointiin liittyen. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/hyvinvointineuvonta |
| •Uuteen monitoimipisteeseen on tulossa ”itsehoitonurkkaus”, jossa ikäihmiset voivat halutessaan täyttää hyvinvointiprofiilin Ewa-järjestelmän avulla, jossa kartoitetaan koton asuvan ikäihmisen hyvinvointia hänen elämänsä eri osa-alueilla. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus |
| •Yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisyyn erityistukea tarvitseville ikäihmisille. pyritään reagoimaan Kiva meno-ryhmätoiminnan avulla | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa |
| •Ystäväpiiritoiminta, jonka tavoitteena on psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä yksinäisyyden lieventyminen. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut
|
| •Yhdistysten kanssa järjestetään kotiin tuki- ja ystäväpalvelua | •Yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa |
| Yhteistyössä muiden kanssa |
|
Terveellisten elämäntapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy
Yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisy
Ikääntyvien päihdeongelmien ehkäisy | •Ikääntyvien päihdeongelmien ehkäisyyn ja tuen tarpeeseen panostetaan mm. järjestölähtöisellä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa yhteistyössä tehdyllä hankkeella. Toiminnan avulla etsitään ja ohjataan yksinäisiä, masentuneita ja päihdeongelmaisia kohdehenkilöitä matalan kynnyksen toimintoihin. | •Turun Sininauhaliitto
|
Oikea palvelu oikeaan aikaan
| •Palveluohjaajat suorittavat lakisääteisiä palvelutarpeen arviointeja 75-vuotiaille. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus
|
Palvelutarpeen selvittäminen ja arviointi Oikean palvelun kohdentaminen kulloisenkin elämäntilanteen mukaisesti Asiakkaalle ja hänen perheelleen parhaiten sopivan palvelukokonaisuuden varmentaminen.
| •Palvelutarpeen arviointi tullaan keskittämään uuteen ikäihmisten monitoimipisteeseen. Kotihoidon näkökulmasta keskitetty palvelutarpeen arviointi tasapuolistaa asiakkaan palvelujen arvioinnin ja saannin asuinpaikasta riippumatta. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus |
•Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä niille kalenterivuonna 80 -vuotta täyttäville, jotka eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan saada myös seurantakäynti 6kk:n päähän. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus
| |
•Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä suoritetaan myös erityisryhmille erillisinä projekteina. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/palveluohjaus
| |
•Ikäihmisten arjessa selviytymistä tuetaan erilaisten tukipalvelujen avulla. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut/tukipalvelut
| |
| Yhteistyössä muiden kanssa |
|
| •Diakoniatyön kotikäynnit
| •Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Diakoniakeskus |
| •Seurakunnat tukevat ikääntyneiden mahdollisuuksia kohdata juhlapyhät, jotka voidaan kokea erityisen vaikeina aikoina. | •Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
|
| •Yhteistyössä muiden kanssa |
|
| •Muistiliiton toteuttamat ensitietokurssit sekä sairastuneille että omaisille. | •Muistiliitto
|
Toimivat tilat laadukkaiden palvelujen tuottamisen tukena | •Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksen tilatarveselvitys, joissa tavoitteena on saattaa tilat vastaamaan tämän päivän muuttuneita tarpeita. | •yhdessä tilasuunnittelijan ja tilalaitoksen kanssa |
Johtaminen
Esimiesvalmiuksien kehittäminen
Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja ajantasaisen tiedon varmistaminen | •Osaamiskartan laadinta | •Koko Hyton yhteinen |
Mentoroinnin kehittäminen osana laadukasta ja systemaattista henkilöstön kehittämistä | •Vireä vanhuus viikko” kaikille uusille lähihoitajaopiskelijoille. | •Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut yhteistyössä Turun Ammatti-instituutin kanssa |
Työelämäyhteistyön kehittäminen. Henkilökunnan työhyvinvoinnin varmistaminen | •Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely | •Kunta-10 kysely, ehkäisevän vanhustyön oma kysely |
Kotihoito
TAVOITE | TOIMENPITEET | VASTUUTAHO |
Osallisuus ja toimijuus
Iäkkään mahdollisuus osallistua yhteisönsä toimintaan huolimatta toimintakyvyn alentumisesta
Iäkkään mahdollisuus vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun. toteutukseen ja arviointiin | •Palveluista aktiivisesti tiedottaminen: yleisötilaisuudet, nettisivut, puhelinpalvelu, toimipistepalvelut, esitteet, omaisinfot, veteraanineuvonta | •palvelupäällikköt ja palveluohjaajat, lääkinnällinen kuntoutus |
•Kehitetään välittömän asiakaspalautteen muotoja - asiakastyytyväisyyskysely vuosittain ja kotihoidon asiakasraadin perustaminen, omaisraadit, omaisten illat | •palvelupäälliköt | |
•Asiakkaan mielipide palveluiden järjestämisestä kirjataan suunnitelmaan ja sen päivitykseen | •palveluesimiehet | |
Asuminen ja elinympäristö
Kotona asumisen mahdollistaminen ja rajoitteiden minimoiminen
Kotona asumisen esteettömyys ja turvallisuus | •Moniammatillinen arviointikäynti koti- ja omaishoidon tuen asiakkaiden kodin muutos- ja peruskorjaustarpeiden selvittämiseksi, asunnonmuutostyöt yhteistyössä vammaispalvelun kanssa | •palveluesimiehet |
•Kokonaisselvitys ikäihmisille tarjottavista eri asumisvaihtoehdoista myös yhteisöasumisesta (esite, internet) | •kotihoidonjohtaja | |
•Vanhustalouden palveluntuottajien verkosto (kodinhoito, huoltotyöt yms) | •palvelupäälliköt | |
•Julkista tiedottamista turkulaisille, taloyhtiöille. Kotihoidon asiakkaiden asuntojen turvallisuuskartoitus (SPEK –kysely, yhteistyö Pelastustoimen kanssa) | •erityisasiantuntija, palveluesimiehet | |
•Toimintakyvyn tukeminen tekniikan keinoin, käytössä apuvälinepalvelut sisältäen arvioinnin, neuvonnan, luovutus-, lainaus- ja huoltopalvelun | •palveluesimiehet, lääkinnällinen kuntoutus | |
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen
Kohdennetut toimenpiteet riskiryhmille. Riskien varhainen tunnistaminen ja varhainen mukaantulo ja tuki. | •Asiakkaanhoitoprosessin kuvaus ja selkiyttäminen | •erityisasiantuntija |
•Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen asiakkaan omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseen | •palvelupäälliköt | |
•Sairaalahoidosta kotiutumisen tehostaminen kotiinkuntoutustiimien avulla | •osastonhoitaja | |
•Fysio- ja toimintaterapian tarpeen arviointi kotihoidon asiakkailla mm tasapainokoulu, tasapainoryhmät, vanhusten aktiiviryhmät, arkiliikkumissopimus | •palveluesimiehet ja lääkinnällinen kuntoutus | |
•Kaatumisten ehkäisy kotona– IKINÄ – mallin 100 % käyttö kotihoidossa | •erityisasiantuntija | |
•Ikäväestön aktivoiminen; yhteistyö mm. liikuntapalvelukeskuksen ja eri järjestöjen kanssa | •ennaltaehkäisevän palveluiden palvelupäällikkö | |
•Veteraanikuntoutus | •lääkinnällinen kuntoutus | |
•Ravitsemuksen ja liikunnan huomioiminen hoitosuunnitelmien teossa | •palveluesimiehet | |
•Suuhygienia/hoito/- suun terveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö eri muodoissaan | •palvelupäälliköt | |
•Muistisairauksien ehkäisy, varhainen diagnosointi, hoito ja kuntoutus, muistisairaiden palvelut, muistisairauksien osalta sujuva yhteistyö muistikoordinaattorien ja Muistiyhdistyksen kanssa | •palvelupäällikkö ja muistikoordinaattorit | |
•Yksinäisyyden tuoma syrjäytyminen – riskianalyysi – etsivä työ | •palveluesimiehet ja palveluohjaajat | |
•Päihdeongelmien ehkäisy ja päihteiden käytön varhainen tunnistaminen | •palveluesimiehet ja palveluohjaajat | |
•Mielenterveysongelmien ja masennuksen ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito, tukimuodot | •erityisasiantuntija | |
•Ratkaisukeskeinen työote vanhuspsykiatriassa - kotihoidon toimintamallin kehittäminen | •erityisasiantuntija | |
•Kehitysvammaiset ikääntyvät ihmiset ja heidän erityistarpeensa | •palvelupäälliköt yhteistyössä vammaispalveluiden kanssa | |
Oikea palvelu oikeaan aikaan
Arviointimenetelmien käyttö. Palvelusuunnitelmien ajantasaisuus. Palvelu perustuu hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Palveluiden laatua seurataan järjestelmällisesti.
| •Kotihoidon asiakkuus alkaa keskitetystä palvelutarpeen arviointiyksiköstä | •palvelupäälliköt ja palveluohjaajat |
•Palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa moniammatillisen osaamisen ja menetelmienhyödyntäminen (SAS, RAI) | •SAS-toimisto ja palvelupäällikkö | |
•Palvelusuunnitelma laaditaan kattamaan iäkkään henkilön palvelutarpeiden kokonaisuus | •palveluesimiehet | |
•Palveluketjujen sujuvuuden varmistaminen ; mm. lähetejärjestelmien kehittäminen ja niistä tiedottaminen | •palvelupäällikköt yhteistyötahojen kanssa | |
•Lääkäripalveluiden riittävyys ja kehittäminen – lääkärin tekemä terveydentilan alkukartoitus, seurannan tarve arvioidaan yksilöllisesti tai vähintään vuosittain | •ylilääkäri | |
•lääkinnällisen kuntoutuksen keinoin tuetaan toimintakyvyn palautumista, säilymistä ja edistämistä | •palveluesimiehet ja lääkinnällinen kuntoutus | |
•Lääkehoidon toteuttamisen yhtenäistäminen, vastuunjaon selkiyttäminen, potilasturvallisuuden lisääminen → lääkkeiden annosjakelun käynnistäminen | •erityisasiantuntija | |
•Sosiaalityön ja gerontologisen sosiaalityön lisääminen kotihoidon asiakastyössä, vanhussosiaalityön tehtävänä sirpaleisen tiedon kerääminen, asiakkaiden ja omaisten kuuleminen, muilta ammattilaisilta saatu tieto ja näiden pohjalta tapahtuva selvitys-ja arviointityö ja palvelujen suunnitteluun osallistuminen | •kotihoidon sosiaalityöntekijät | |
•Laadunseurantajärjestelmien avoimuus ja läpinäkyvyys | •palvelupäälliköt | |
•Ruotsinkielisten asiakkaiden oikeus saada palvelua äidinkielellään | •palvelupäälliköt | |
•Maahanmuuttajat ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden hoidon toteutus | •palveluesimiehet | |
Hoidon ja huolenpidon turvaajat
Välitöntä hoitoaikaa lisätään palveluprosesseja kehittämällä
Määritellään vastuutyöntekijät ja työroolit | •Johtamis- ja esimiestyön kehittäminen: työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta | •kotihoidon johtaja ja palvelupäälliköt |
•Toimintaprosessien kehittäminen: ruuhkahuipun purkaminen aamusta, asiakastyöajan aloitus aamulla ja päättäminen iltapäivässä, alueellisten erojen poistaminen = best practice tai kymppialueet esimerkkinä, palveluiden hyvä laatu & tasalaatuisuus, asiakkaiden tasa-arvo | •palvelupäälliköt | |
•Kevyiden palveluiden asiakkaiden palvelujen määrittely, tärkeitä ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta | •palveluesimiehet | |
•Kotihoidon henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittäminen sekä työvoiman turvaaminen tulevina vuosina | •kotihoidon johtoja ja palvelupäälliköt, erityisasiantuntija | |
•Henkilökunnan ruotsinkielen osaamista vahvistetaan | •palvelupäälliköt | |
•Vastuutyöntekijämallin suunnittelu ja käyttöönotto valtakunnallisen kehittämishankkeen mukaisesti | •palvelupäälliköt ja erityisasiantuntija | |
Uusi teknologia käytössä
Teknologian käyttö on arkielämää helpottavaa, helppoa ja huomaamatonta. | •Turvallisuusteknologi | •kotihoidon johtaja |
•Vuorovaikutusteknologia | •kotihoidon johtaja | |
•Arjessa avustava teknologia | •kotihoidon johtaja |
Omaishoidon tuki
TAVOITE | TOIMENPITEET | VASTUUTAHO |
Hoitajan jaksaminen tukeminen | •Kansallinen Omaishoidon kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä, jonka perusteella laaditaan opas omaishoidosta | •palvelupäällikkö |
•Omaishoitajan toimintakyvyn ja omaishoitajana toimimisen arviointi jo hakuvaiheessa | •omaishoidonohjaajat | |
•Säännölliset terveystarkastukset omaishoitajalle | •palvelupäällikkö | |
•Säännölliset seurantakäynnit: hoidettavan palvelu- ja hoitosuunnitelman päivittäminen, hoidon ja palveluiden tarpeen arviointi, hoitajan jaksamisen arviointi | •omaishoidonohjaajat | |
•Uusille omaishoitajille suunnattu tieto ja ohjaus yhdessä järjestöjen kanssa | •omaishoidonohjaajat | |
Omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon monipuolistaminen | •Sijaishoito toimeksiantosopimuksella | •kotihoidon johtaja ja palvelupäällikkö |
•Oikeus lakisääteisiin vapaisiin kaikille omaishoidon tuen piirissä oleville omaishoitajille | •kotihoidon johtaja ja palvelupäällikkö | |
•Palvelusetelin uudistaminen ja käytön laajentaminen: hoidollinen palveluseteli, lyhytaikaiseen hoitoon sijaishoitaja, päivä- ja vuorohoidon kehittäminen järjestöjen kanssa | •palvelupäällikkö | |
•Kuljetukset päivätoimintaan järjestetään nykyistä joustavammin. | •palvelupäälliköt | |
•Palkkion maksaminen myös kuntoutuksen ajalta (STM:n suositus | •kotihoidon johtaja ja palvelupäällikkö | |
Omaishoidon asiakkaiden sairaanhoidon palveluiden kehittäminen | •Omaishoidettavien tukeminen: pääsee halutessaan kotisairaanhoidon lääkärin asiakkaaksi | •ylilääkäri ja palvelupäällikkö |
•Akuuteissa tilanteissa mahdollisuus esim. kotisairaanhoidon kautta kontakti & konsultaatio geriatrian poiklinikkaan | •ylilääkäri ja palvelupäällikkö | |
Hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen | •RAI-järjestelmän käyttöönotto omaishoidontuessa sekä hoidettavan, että hoitajan toimintakyvyn arviointiin. | •palvelupäällikkö ja omaishoidonohjaajat |
Laadukkaiden palveluiden turvaaminen oikein mitoitetulla ja osaavalla henkilöstöllä | •Henkilöstön asiantuntemuksen kehittäminen | •tulosaluejohtaja kotihoidon johtaja |
Perusterveydenhuolto
TAVOITE | TOIMENPITEET | VASTUUTAHO |
Osallisuus ja toimijuus •potilaan mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun ja hoitoratkaisuihin •kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta on mahdollista terveydenhuoltolain mukaisesti | •Perusterveydenhuollon palvelut ovat kaikkien turkulaisten käytettävissä ja hoidon saatavuuden perusteena on hoidon kiireellisyys eli hoidon tarve arvioidaan sovittujen kriteereiden avulla. Perusterveydenhuoltoon saa helposti ja nopeasti yhteyden eli lain mukaisesti 5 minuutissa puhelimitse (takaisinsoittojärjestelmä). Sähköisiä palveluja kehitetään jatkuvasti. Palveluja kehitetään asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta resurssien sallimissa puitteissa. | •perusterveydenhuolto •Vastaanottoa pitävä lääkäri sekä hoitaja. •Suun terveydenhuollon osalta hammaslääkäri-hoitajatyöpari ja suuhygienisti |
Asuminen ja elinympäristö Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen •yhteistyössä kotihoidon monipuolisten palveluiden kanssa ja avohoidon tukipalveluiden avulla tuetaan potilasta selviytymään omassa kodissaan mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään. •terveyttä edistävien elintapojen tukeminen asiakaskontakteissa ja tiivis yhteistyö terveyden edistämisen yksikön tietämyksen ja materiaalien hyödyntämisessä •sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy | •kiinteä yhteistyö kotihoidon kanssa •toimintakyvyn säilyttäminen mm. liikunnan palveluohjauksen aktiivisesti ohjaamalla, liikuntareseptiä tai liikuntaohjetta käyttäen (VIITE) •kaatumisvaarassa olevien potilaiden tilanteen kartoitus perusterveydenhuollon osalta •terveysasemakäynnin sähköisessä esitietolomakkeessa mm AUDIT, tavoitteena päihdeongelmien ehkäisy •muistisairauksien ehkäisy valtimotautien riskejä hyvin hoitamalla, muistisairauden varhainen diagnosointi sekä hoito hoitopolun mukaisesti •laajennetussa ajoterveystarkastukssa saadun tiedon hyödyntäminen •aktiivinen influenssarokotteiden markkinointi | •Kotihoito-perusterveydenhuolto yhteistyökokoukset ylätasolla, päivittäinen yhteydenpito terveysaseman henkilökunnan ja kotihoidon henkilökunnan välillä mm. Pegasoksen välityksellä •Vastaanottoa pitävä henkilökunta •vastaanottoa pitävä henkilökunta, tiivis yhteistyö lääkinnällisen kuntoutuksen ja Liikuntapalvelukeskuksen kanssa •potilas itse, henkilökunta, lääkinnällinen kuntoutus •potilas sekä henkilökunta •terveysaseman henkilökunta, ohjaus kotihoidon palveluihin tarve jne •terveysaseman henkilökunta |
Oikea palvelu oikeaan aikaan •toimiva hoidon porrastus koko hoitoketjun ajan eli pitkäaikaissairaiden yksilöllinen, tarpeenmukainen sairaanhoito terveyden ylläpitämiseksi | •hoidon tarpeen arviointi käytössä perusterveyshuollossa, henkilökunnan tiedon ylläpitäminen ja päivittäminen •lääkäripalveluiden riittävyys ja kehittäminen •lääkäri-hoitaja työparimallin kehittäminen •suun terveydenhuollon palveluiden riittävyys ja kehittäminen | •henkilökunta, esimiehet •esimiehet •esimiehet •esimiehet |
Palvelujen rakenne Hoidon ja huolenpidon turvaajat | •ammattitaidon ylläpito terveydenhuollon ammattilaisen ammattieettinen velvollisuus, työnantaja mahdollistaa jatkokoulutuksen sekä töissä tarpeelliset ja pakolliset lisäkouluttautumiset (mm. tietojärjestelmät, lääkehoidon osaamisen varmentaminen jne) | •perusterveydenhuolto |
Johtaminen | •resurssien oikeudenmukainen allokointi | •hyvinvointitoimiala |
Geriatrinen sairaalahoito, somaattinen erikoissairaanhoito
TAVOITE | TOIMENPITEET | VASTUUTAHO |
Osallisuus ja toimijuus
| •Potilas aktiivinen osallistuja hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa •Potilas saa riittävän ja ymmärrettävän informaation sairaudestaan ja hoitovaihtoehdoista •Asetetaan hoidolle yhteiset tavoitteet jota sekä potilas että hoitotiimi pyrkivät noudattamaan. •Kannustetaan hoitotahdon ilmaisemiseen ja kirjaamiseen •Ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma | •osaston hoitotiimi |
Asuminen ja elinympäristö •yhteistyössä kotihoidon monipuolisten palveluiden kanssa ja avohoidon tukipalveluiden avulla tuetaan potilasta selviytymään omassa kodissaan mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään. | •Moniammatillinen tiimi ja kartoitus heti hoitojakson alussa. Potilas aktiivinen osallistuja •hoitokokoukset •arvioivat kotikäynnit •kotihoitokokeilu •kotiinkuntoutustoiminta •kotisairaala •geriatrinen poliklinikka | •osaston hoitotiimi •kotihoito |
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen •koko elinkaaren kattava terveyttä edistävien elintapojen tukeminen •sairauksien sekundaaripreventio | •varhainen puuttuminen toimintakyvyn heikentymiseen, kokonaisvaltainen arviointi) •akuuttihoito viiveettä, potilaan pääsy tarkoituksenmukaiseen hoitoyksikköön •aktiivinen ja osaava kotihoito •sisätautien poliklinikka, perusterveydenhuolto •palveluohjaus, vaihtoehtojen ja tukitoimien monipuolinen esittely ja valmistelu | •perusterveydenhuolto, Geriatrinen poliklinikka, GAK •kotihoito •palveluohjaus |
Oikea palvelu oikeaan aikaan •toimiva hoidon porrastus koko hoitoketjun ajan •saumaton, viiveetön jatkohoidon järjestyminen potilaslähtöisesti akuuttihoidon jälkeen. •harkitut sijoituspäätökset
| •sovittu työnjako •aktiivinen yhteistyö eri hoitopaikkojen välillä (kotiutushoitajat) •riittävästi kuntoutuspaikkoja
| •PTH •kotihoito •kaupunginsairaala •TYKS •SAS-ryhmä •kotiutushoitajat |
Palvelujen rakenne •väestön ikärakenteeseen ja toimintakykyyn pohjautuva palveluiden suunnittelu huomioiden suurimmat palvelutarpeiden aiheuttajat kuten etenevät muistisairaudet •jonottavia potilaita ei tule olla missään akuuttihoidon yksikössä •kyky reagoida joustavasti palvelutarpeeseen | •palvelutarpeen arviointi tulee olla yhdenmukaista ,tasa-arvoista ja tapahtua viiveettä. •selkeät yhtenäiset valintakriteerit, jotka perustuvat moniammatilliseen arvioon. •SAS-ydinryhmä tekee kaikki pitkäaikaiset sijoituspäätökset. SAS-ryhmän tulee olla irrallinen riippumaton arvioija. •jatkohoitopaikkojen joustava saanti (iäkkäät, mielenterveys-, päihde- ja vammaispalvelun potilaat). | •sosiaali- ja terveyslautakunta •Hyto palvelujohto •Hyto palvelutuotantojohto •vanhuspalvelut |
Hoidon ja huolenpidon turvaajat •ammattitaitoisen henkilökunnan saumaton ja tehokas työskentely tiiviissä yhteistyössä potilaan kokonaishoidossa olevien tahojen kanssa yli sektorirajojen. | •oikea henkilökuntarakenne ja – mitoitus •ammattitaidon ylläpito •henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen | •perusterveydenhuolto •vanhuspalvelut •erikoissairaanhoito |
Johtaminen •laadukkaiden riittävien palveluiden järjestäminen •Kyky ennakoida ja vastata muuttuviin tilanteisiin | •riittävät resurssit •oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, •suorittavan portaan näkemysten huomioiminen •asiantuntijajohtajuus, lääketieteellinen johto, lähiesimiehet | •peruspalvelulautakunta •Hyto palvelujohto •Hyto palvelutuotantojohto •somaattinen erikoissairaanhoito |
Vanhuspsykiatria
TAVOITE | TOIMENPITEET | VASTUUTAHO |
Osallisuus ja toimijuus •potilas on aktiivinen omaan hoitoonsa osallistuja | •potilas saa riittävästi ja selkeästi tietoa sairaudestaan ja sen hoitovaihtoehdoista •hoitosuunnitelma tehdään ja sitä arvioidaan potilaan kanssa yhdessä hänen tavoitteidensa pohjalta | •omahoitaja vanhuspsykiatrisessa yksikössä •hoitava lääkäri vanhuspsykiatrisessa yksikössä |
Asuminen ja elinympäristö •psyykkistä hyvinvointia tukevan elinympäristön varmistaminen | •toipumista tukevan ja uudelleen sairastumista ehkäisevän elinympäristön varmistaminen •arvioidaan potilaan elinympäristöä ja pyritään varmistamaan sen turvallisuus yhteistyössä sosiaalitoimen ja kotihoidon kanssa sekä arvioidaan potilaan pärjäämistä kotona ja palvelujen tarvetta •moniammatillinen tiimi, hoitokokoukset, kotikokeilut | •potilas •omaiset •psykiatrinen hoitotiimi •kotihoito / ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut •sosiaalitoimi |
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen •hyvä mielenterveys | •oikea-aikaiset interventiot •terveys- ja elintapaohjaus •viiveetön akuuttihoito •liikunnallisuuteen motivoiminen •sosiaalisen aktiviteetin tukeminen, kolmannen sektorin palveluista tiedottaminen ja niihin tutustuttaminen •terveellisen ravitsemuksen huomioiminen •yhteistyö kotihoidon kanssa •toimiva konsultaatioyhteys perustasolle ja muuhun erikoissairaanhoitoon | •potilas •omaiset •psykiatrinen erikoissairaanhoito •perusterveydenhuolto •kotihoito •liikuntatoimi •kulttuuritoimi •3.sektori |
Oikea palvelu oikeaan aikaan •toimivat hoitoketjut ja päällekkäisyyksien välttäminen | •jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen, tutkimustoiminta •avohoidon ensisijaisuus •yhteistyö eri toimijoiden välillä ja saumaton jatkohoitoon siirtyminen •vain erittäin äkillisiä ja vaikeita häiriöitä hoidetaan sairaalaosastoilla. •potilaan tilanteen, tarpeiden ja hoidon arviointi yhdessä hänen kanssaan koko hoidon ajan •pyritään mahdollisimman lyhyisiin, intensiivisiin suunniteltuihin hoitojaksoihin | •perusterveydenhuolto •Vanhuspsykiatrian avohoito ja osastohoito •muu erikoissairaanhoito •kotihoito / ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut •päihdehuollon palvelut |
Palvelujen rakenne •tarpeenmukaiset palvelut joustavasti saatavilla | •avohoidon ensisijaisuus •yhteistyö perustason ja muun erikoissairaanhoidon (jo aloitettu: geriatrinen sairaanhoito, konsultaatiotoiminta) kanssa, konsultaatiotoiminnan kehittäminen •Ennaltaehkäisevässä työssä ja psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisessä kolmas sektori yhteistyökumppanina •Tulevaisuudessa päihdepalveluiden integrointi mielenterveyspalveluihin saattaa tulla ajankohtaiseksi. | •perusterveydenhuolto •kotihoito •somaattinen sairaanhoito •vanhuspsykiatrinen avo- ja osastohoito •päihdepalvelut •3.sektori |
Hoidon ja huolenpidon turvaajat
•ajanmukainen ammattitaitoinen näyttöön perustuva hoito ja yhteistyö •hyvinvoiva henkilöstö
| •oikea henkilökuntarakenne ja mitoitus •ammattitaidon ylläpito, koulutus •työnohjaus koko henkilökunnalla •työhyvinvointi •henkilöstön terveet elintavat
| •hallinto (ylihoitaja ja ylilääkäri, tulosalueen johto) •lähiesimiehet •henkilökunta •työterveyshuolto •perusterveydenhuolto, kulttuuritoimi, liikuntatoimi |
Johtaminen •resurssien oikea kohdentaminen •tulevien tarpeiden ennakointi | •avoimuus ja tiedon kulku: •säännölliset vastuuhenkilökokoukset •yhteiset linjat lääketieteellisen ja hoitotyön johtamisen kesken •kehityskeskustelut vuosittain •ajanmukaisen tiedon käytettävyyden varmistaminen ja henkilökunnan koulutus
| •Kaupungin hallinto •Hyton hallinto •Erikoissairaanhoidon hallinto •Psykiatrian vastuuhenkilöt •lähiesimiehet
|
Ympärivuorokautinen hoito
TAVOITE | TOIMENPITEET | VASTUUTAHO |
Osallisuus ja toimijuus Edistetään iäkkään henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta ja toimijuutta | •Iäkäs henkilö ja hänen läheisensä osallistuvat hoidontarpeen arviointiin ja suunnitteluun sekä toteutuneen hoidon arviointiin. ”Tupari-käytännön” ja hoitopalaverikäytännön kehittäminen. •Asiakasraati –toiminnan käynnistäminen | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Asuminen ja elinympäristö Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköillä on asianmukaiset toimitilat ja elinympäristöt | •Käynnistetään suunnitellut peruskorjaukset ja osoitetaan riittävä määrä korvaavia tiloja yksiköille, joiden toiminta ei voi jatkua nykyisissä tiloissa | •Tilapalvelut •Vapa tulosaluejohtaja •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Tehostetun palveluasumisen asukkaiden asumisturvallisuutta parannetaan | •Tehostetun palveluasumisen erillisasuntojen asukkaiden kanssa kartoitetaan riskitekijät käyttäen apuna Suomen Pelastusalan keskusliiton tarkistuslistaa. Todetut riskit ja epäkohdat korjataan. | • |
Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Iäkkään henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä omatoimisuuden tukeminen | •Voimavaralähtöisen ja kuntouttavan työotteen käytön vahvistaminen •Yhteistyömallin edelleen kehittäminen lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa (asiantuntija-arvio, henkilökunnan ohjaus) | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Asukasturvallisuuden (potilasturvallisuus) parantaminen. | •Kaatumisen riskitekijät kartoitetaan systemaattisesti ja tunnistetut riskit minimoidaan. •Lääkehoito-osaamisen edelleen kehittäminen. •Selvitetään lääkkeiden ”pussijakelun” mahdollisuus tehostetun palveluasumisen yksiköihin. | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Asukkaiden hyvä ravitsemustila | •Ravitsemustilan arvioinnin edelleen kehittäminen ja ravitsemushoidon osaamisen vahvistaminen •Suun terveyden seuranta ja hoito. | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Asukkaiden psykososiaalisen toimintakyvyn edistäminen | •Järjestetään asukkaiden kulttuurisuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden mukaista toimintaa. | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Ympärivuorokautisen hoidon toimintakäytäntöjen ja laadun kehittäminen | •Omavalvontasuunnitelman laatiminen (1.1.2015 lakisääteinen). | •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Oikea palvelu oikeaan aikaan Iäkkään henkilön toimintakyky ja palvelun tarve arvioidaan laaja-alaisesti monipuolisia mittareita käyttäen | •RAI-arviointijärjestelmän (Resident Assessment Instrument) käytön vakiinnuttaminen toimintakyvyn ja palvelun tarpeen arvioinnissa | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Iäkkäiden kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden edistäminen ja jonotusaikojen seuranta ympärivuorokautiseen ja lyhytaikaiseen hoitoon. | •Sähköinen lähete ja toiminnanohjausjärjestelmä pitkäaikaishoidon ja lyhytaikaishoidon SAS-toimintaan. | •Vapa tulosaluejohtaja •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Lyhytaikaishoidon toimintamallin tavoitteellinen kehittäminen. | •Toimintamalliin sisältyy geriatrinen arviointi, riskien tunnistaminen ja omaisen voimavarojen huomiointi | •Lyhytaikaishoidon koordinaattori ja lyhytaikaishoidon yksiköiden esimiehet •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Ympärivuorokautisen hoidon järjestäminen ruotsinkielisille asiakkaille | •Ruotsinkielisten asiakkaiden oikeus saada palvelua äidinkielellään hyödyntämällä ruotsinkielistä palvelua tarjoavien yksiköiden kapasiteettia.
| •Vapa tulosaluejohtaja •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja
|
Palvelujen rakenne Laitoshoidon suhteellinen osuus vähenee ja tehostetun palveluasumisen osuus kasvaa. | •Palvelurakennetta on mahdollista kehittää peruskorjauksen ja korvaavien tilojen myötä. | •Vapa tulosaluejohtaja •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Lyhytaikaishoidon paikkojen lisääminen vuonna 2014 paikkoja 95 ja vuonna 2016 paikkoja on 115. | •Pitkäaikaisten laitoshoidon paikkojen muuttaminen lyhytaikaishoidon paikoiksi luonnollisen poistuman myötä. | •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Hoidon ja huolenpidon turvaajat Henkilöstötyöpanoksen optimaalinen kohdentaminen. | •Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa ehdoton vähimmäismäärä on 0,5 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Pitkäaikaissairaanhoidossa mitoitus on 0,60 - 0,70 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Mitoitus tarkoittaa toteutunutta mitoitusta. •Tarvittaessa vakanssien uudelleen sijoittaminen (hyödynnetään RAI – järjestelmää hoitohenkilökunnan työpanoksen kohdentamisessa) | •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Henkilöstön työkyky paranee. | •Työkyvyn hallintamallin vakiinnuttaminen. •Ergonomiavastaavien toiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen. •Työntekijöiden savuttomuuden tukeminen. •Yhteistyö työterveyshuollon kanssa henkilöstön työkyvyn tukemisessa. | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Henkilöstön osaaminen vahvistuu | •Henkilöstörakenne. •Henkilöstön osaamistarpeiden tunnistaminen. •Henkilöstön osaamisen vahvistaminen koulutuksella. | •Yksikön esimiehet •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Johtaminen Lähiesimiesten työpanos kohdentuu henkilöstön ja toiminnan johtamiseen | •Vakituisen varahenkilötoiminnan käynnistäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen | •Vanhuskeskusjohtajat •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Eri tasoilla toimivien esimiesten johtamisosaamisen kehittäminen | •Hyvinvointitoimialan esimiesvalmennukseen osallistuminen | •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Tiedolla johtamisen kehittäminen | •Tiedon analysointi ja hyödyntäminen johtamisessa | •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Sidosryhmäyhteistyön (ruokapalvelut, pesulapalvelut, työterveys, oppilaitokset) kehittäminen | •Yhteistyömuotojen kehittäminen | •Ympärivuorokautisen hoidon johtaja |
Jotta edellä esitetyt tavoitetaulukot siirtyvät osaksi hyvinvointitoimialan toimintaa tulisi keskeisten sisältöjen osalta laatia erillinen toimeenpano-ohjelma, jossa tavoitteet on konkretisoitu seurattaviksi osatavoitteiksi, täsmennetty vastuut ja resurssit ja aikataulutettu tekeminen suunnitelmakaudelle.
Hyvinvointitoimialan ohella kaupungin muut toimialat tuottavat palveluja, jotka edistävät iäkkäiden ja ikääntyvän väestön toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.
Joukkoliikenne
Ikääntyvät ihmiset ovat tärkeä joukkoliikenteen käyttäjäryhmä. Esteettömyyteen kiinnitetään Turun joukkoliikenteessä erityistä huomiota. Koko paikallisliikenteen bussikalusto on matalalattiaista ja varustettu invarampein ja ns. niiausmahdollisuudella, eli lattiaa voidaan madaltaa pysäkkisivulla autoon nousemisen helpottamiseksi. Joukkoliikenteen palvelutoimisto sijaitsee keskeisellä paikalla kauppatorin vieressä, ja sinne on täysin esteetön pääsy.
Lippujen hinnat Turussa ovat valtakunnallisestikin tarkastellen edulliset. 65 vuotta täyttäneet ovat lisäksi oikeutettuja ns. seniorikorttiin. Seniorikortti on arvokortti, jota käyttämällä matkan hinta on 1,50 euroa. Yhdellä maksulla voi matkustaa kahden tunnin ajan. Päiväsaikaan klo 9-13 matka on vieläkin edullisempi eli 1,25 euroa. Ikääntyneet ihmiset ovatkin kaikkien aktiivisimpia hyödyntämään kahden tunnin vaihto-oikeutta esimerkiksi käymällä asioimassa keskustassa ja palaamalla kotiin vielä samalla hinnalla. Joukkoliikenteen linjasto kattaa koko Turun ja mahdollistaa autottoman asumisen.
Turun edullisten matkalippujen käyttöoikeus laajenee 1.7.2014 myös Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan, Lietoon ja Ruskolle. Tällöin seniorikortilla voi matkustaa kaikkien kuuden kunnan alueella ja sen voivat saada kaikki vähintään 65-vuotiaat turkulaiset, raisiolaiset, naantalilaiset, kaarinalaiset, lietolaiset ja ruskolaiset kuntalaiset.
Normaalin joukkoliikennetarjonnan lisäksi Turussa toimii kolme palvelulinjaa, joiden toimintatapa ja reitti on suunniteltu erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin. Palvelulinjoilla on lukijalaite myös keskiovella, jolloin rollaattorin kanssa liikkuminen on mahdollisimman helppoa. Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä.
Kaupunkisuunnittelu
Ikääntyvän väestön palveluiden ja asumisolosuhteiden järjestäminen ovat myös yhdyskuntasuunnittelun keskeisiä aikamme haasteita. Ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa ja heitä tulee käsitellä osana tasapainoista väestörakennetta.
Keskeisiä keinoja kestävään malliin on yhdyskuntasuunnittelun ja palveluiden järjestämisen suunnittelun jatkuvasti tiivistyvä yhteistyö. Kun aiempaa enemmän kunnioitetaan ikääntyvän yksilön toivetta asua mahdollisimman pitkään kotona, vahvistuu vaatimus estää yhdyskuntarakenteen hajoamista. Hajanaisessa ja laajalla levittyvässä kaupunkirakenteessa kun väistämättä laadukkaiden ja lähellä sijaitsevien palveluiden toteuttaminen hankaloituu. Liikkumistarpeen lisääntyminen hankaloittaa sekä ikääntyvän arkista toimintaa että palvelujen tarkoituksenmukaista sijoittumista.
Turussa on ikääntyville osoitetussa asumisessa keskusteltu kahdesta linjauksesta: Toisen mukaan asumista tulisi sijoittaa ainoastaan palvelutarjonnan välittömään läheisyyteen, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuntumaan. Toisessa taas halutaan integroida ikääntyvien asuminen luontevaksi osaksi koko yhdyskuntarakennetta kuitenkaan kaupunkirakennetta hajauttamatta. Linjausvalinta on kallistumassa jälkimmäiseen – ensimmäisen vaihtoehdon kaikesta taloudellisista eduistaan huolimatta edustaessa eräänlaista ikävää reservaattiajattelua.
Turun keskeiset kaupunkikehityshankkeet Linnakaupunki ja Skanssi sisältävät tavoitteita tutkia uudenlaisia keinoja järjestää erilaisia julkisia palveluita - myös ikääntyville. Uusien yhdyskuntarakenteeseen linkitettyjen liiketoimintaideoiden ja digitaalisen tekniikan mahdollisuuksien toivotaan tuovan uusia mahdollisuuksia edistää ikääntyvien itsenäistä suoriutumista.
Lähiöiden asuintalot ovat tunnetusti tulossa varsin samanaikaisesti perusteellista korjausta edellyttävään ikään. Iso haaste on riittävän esteettömyyden saavuttaminen. Varsin paljon lähiöissä on sotien jälkeen rakennettua rakennuskantaa, jotka ovat useimmiten kolmikerroksisia, mutta hissittömiä. Turku on useassakin eri projektissa kehittämässä malleja, joissa näiden rakennusten korottamisen avulla rahoitettaisiin esteettömyyden kehittämistä erityisesti hissien rakentamista. Valtakunnallisesti tunnetuimpia ratkaisuja ovat puurakenteiset korotukset, mutta Turun kokeiluissa on rohkaistu erityisesti seudun rakennemuutoksen parissa kamppailevan metalliteollisuuden osaamista hyödyntäviä teräs- ja tilaelementtiratkaisuja.
Keskeistä ikääntyvien huomioimisessa yhdyskuntasuunnittelussa on se, että hyvät ratkaisut eivät lisää kustannuksia. Ne vaativat ainoastaan ajattelutavan muutosta. Hyvä ympäristö ikääntyville on hyvää ympäristöä kaikille.
Kulttuuri
Vapaa-aikatoimialan kulttuuripalvelujen tavoitteena on ikäihmisten toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin säilyminen ja lisääminen tarjoamalla kulttuuripalveluita saavutettavasti sekä kotona että laitoksissa asuville ikääntyneille.
Em. tavoitteeseen pyritään seuraavin keinoin:
- tuetaan kotona asumista tarjoamalla aktivoivia ja henkistä hyvinvointia tukevia kulttuuripalveluita vaiheessa, jolloin ikääntynyt vielä on fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa
- monipuolisia ja laadukkaita kulttuuripalveluita myös laitoksissa asuville
- kulttuurisen työotteen tukeminen laitoksissa yhdessä hyvinvointitoimialan kanssa
- kiinnitetään huomiota asiakaslähtöisyyteen ja palvelutarpeeseen
- vanhuskeskusten toimintaedellytyksien tukeminen ikääntyneiden kulttuurisena kohtaamispaikkana
- seniorikortti- ja muu toiminta yhteistyössä liikuntapalvelukeskuksen kanssa
- kulttuurikummi- ja ystävätoiminta
- EVIVA-yhteistyö
- yhteistyö kulttuurilaitosten ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa
- yhteistyö hyvinvointitoimialan ja muiden hallintokuntien kanssa
- yhteistyö kolmannen sektorin, vapaa-ehtoisten ja vapaan kentän toimijoiden kanssa
- yhteistyö seurakuntien kanssa
Suunnitelmakaudella ei pyritä olennaisesti lisäämään kulttuuripalveluita, vaan tukemaan, vahvistamaan ja kehittämään jo olemassa olevia palveluita sekä niiden käyttöä ennen kaikkea saavutettavuuden parantamiseksi.
Liikunta
Liikuntapalvelukeskuksen ikäihmisiin kohdistuvan toiminnan tavoitteena on säilyttää ikäihmisten toimintakyky siten, että itsenäinen ja omatoiminen suoriutuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään sekä sen jälkeenkin liikkuminen olisi oleellinen ja itsestään selvä osa iäkkään ihmisen elämää.
Tarjontaan sisältyvät kaikille asiakkaille (myös ikäihmisille) suunnatut eritasoiset (myös soveltavat) palvelut kuten
-uimahallien vesiliikuntamahdollisuudet
-kuntosalit ja niiden ABC-kurssit
-ulkoliikuntareitit ja - paikat sekä ulkokuntolaitteet
-ohjatut ryhmät
-liikuntavälineiden lainaus
-liikuntaneuvonta ja liikunnanpalveluohjaus
-saattajakortti
-liikuntapalveluja järjestävien yhdistysten toiminnan tukeminen ja taloudellinen avustaminen
sekä ikääntyneiden ja iäkkäiden henkilöiden erityispalvelut kuten esimerkiksi
-seniorituotteet (Senioriranneke ja –kortti sekä 55+ tuote)
-vertaisohjaajakoulutukset
-kohdennetut neuvonnat, palvelu- ja muut ohjaukset sekä lajiopastukset
-toimintakyvyn mukaan kohdennetut, eritasoiset ohjatut ryhmät
-heikompitoimintakykyisten omat kuntosalivuorot
-kotivoimistelumateriaalit
-osallistuminen ns. aktiiviryhmätoimintaan
-saattajakortti
Suunnitelmakaudella ei tarkoituksenmukaiseksi nähdä toimintojen lisäämistä vaan olemassa olevien laajentamisen ja vahvistamisen (erityisesti seniorituotteet) sekä niiden käyttäjien määrän ja käytön tavoitteenmukaisuuden lisääntymisen.
Työväenopisto
Turun suomenkielisen työväenopiston palvelutarjonnassa varttuneemmalle väelle järjestetty koulutus on perinteisesti ollut keskeisessä asemassa. Oppilaitoksen opiskelijakunnasta runsas kolmasosa on eläkeiän saavuttaneita. Normaalin kaikille avoimen koulutuksen lisäksi opinto-ohjelmaan sisältyy vuosittain kymmeniä sellaisia kursseja, jotka on tarkoitettu erityisesti vanhemmalle väelle. Opistossa toimii mm. nk. ikääntyvien akatemia, jonka luentosarjojen yhteenlaskettu vuosittainen kävijämäärä on noin tuhat henkeä. Seniorikursseja tarjotaan mm. liikunnassa, kuvataiteissa, kädentaidoissa ja tietotekniikassa. Oppilaitoksessa järjestetään myös senioripäiviä, joissa annetaan informaatiota kaupungissa tarjolla olevista varttuneemman väen palveluista sekä tuotetaan osallistujille hyvänolon kokemuksia. Työväenopiston tavoitteena on tarjota kuntalaisille, seniorit mukaan lukien, elinikäisen oppimisen kokemuksia sekä kartuttaa heidän sisäistä ja ulkoista elämänhallintaansa.
Kuten edellä esitetty osoittaa ulottuu ikääntyneen väestön hyvinvoinnin suunnittelu yli kunnan hallintorajojen. Tästä syystä on tarpeen määrittää eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa.
Järjestöt ja yksityinen palvelutuotanto
Kaupungin toimialojen ohella erinäisten järjestöjen ja yhdistysten, ns. kolmannen sektorin sekä yksityisen palvelutuotannon palvelut ovat merkittävässä asemassa monen ikäihmisen arjessa.
Vanhuspalvelusuunnitelman valmisteluun liittyen kutsuttiin 10.10.2013 koolle ne yhdistykset ja järjestöt, joille sosiaali- ja terveyslautakunta myönsi avustusta vuodelle 2013 ikäihmisiin liittyvää toimintaa varten. Tilaisuuteen osallistuneilta pyydettiin kehittämisehdotuksia vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen näkökulmasta. Turun Kaupunkilähetys ry:n, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n sekä Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin kehittämisehdotukset on esitetty liitteissä x-y.
Turkulaisille tehostettua palveluasumista tarjoaville yksityisille tuottajille järjestettiin vastaavanlainen tilaisuus 3.10.2013. Emmi –kodin, Kotikunnaan, Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy:n ja Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät (Teso) ry:n kannanotot on esitelty liitteissä x – y.
Iäkkäiden ihmisten osallisuus on laatusuosituksen mukaan lain eri osa-alueita yhdistävä tekijä. Osallisuus on keskeinen teema myös seurakuntien työssä ikäihmisten kanssa. Kuten suosituksessa todetaan, ikäihmiset ovat itse toimijoita ja osallisuus syntyy konkreettisesta mahdollisuudesta osallistua, toimia ja vaikuttaa. Seurakuntien monipuolisen ryhmä- ja kerhotoiminnan tavoitteena on ikäihmisten toimintakyvyn, omien voimavarojen ja sosiaalisten suhteiden tukeminen sekä henkinen ja hengellinen tukeminen. Erityisesti seurakuntien diakoniatyön haasteena on yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksina näyttäytyvän osattomuuden kohtaaminen. Tähän reagoidaan diakoniatyöntekijöiden kotikäyntityön sekä lisääntyvän vapaaehtoistyön avulla. Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen diakoniatyö osallistuu myös yhteistyössä kaupungin kanssa toteutettavan ikäihmisten tuki- ja kohtaamispaikka Poijun toiminnan kautta.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on tehty tilojen esteettömyyskartoitus ja hyväksytty saavutettavuusohjelma, joiden avulla esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistetään. Seurakunnat ja diakoniatyö tekevät tällä hetkellä vanhuspalvelulain laatusuosituksessa mainittua yhteistyötä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa monella eri tavalla. Yhteistyö on konkreettista esimerkiksi eri ryhmätoimintoihin ja kotona asumisen tukemiseen liittyvää yhteistyötä tai yhteistä suunnittelua ja koordinointia. Lakiin kirjattu ilmoittamisvelvollisuus iäkkään henkilön sosiaali- tai terveydenhuollon palvelutarpeesta edistää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden kanssa on tarkoitus myös tulevaisuudessa jatkaa ja kehittää.
Vanhuspalvelulain 11§ mukaan vanhusneuvosto on otettava mukaan vanhuspalvelusuunnitelman valmisteluun. Vanhusneuvostolta pyydettiin syyskuussa 2013 tiivistä kannanottoa vanhuspalvelujen parantamiseksi ja vanhuspalvelusuunnitelmassa huomioitaviksi asioiksi. Vanhusneuvosto käsitteli em. asioita lokakuun kokouksissaan ja toimitti liitteessä x esitetty asiat tiedoksi suunnitelmaa valmisteleville.
Vanhusneuvostolle esiteltiin 21.1.2014 pidetyssä seminaarissa vanhuspalvelusuunnitelman luonnosta, ja vanhusneuvoston ko. seminaarissa esitetyt näkökohdat on pyritty huomioimaan käsillä olevassa suunnitelmassa.
Ikäihmisiltä kerättyä palautetta
Turkulaisilta ikäihmisiltä tiedusteltiin kehittämisehdotuksia liittyen kaupungin palveluihin, myös muiden kuin hyvinvointitoimialan palvelujen osalta. Haastattelut suoritettiin Poijussa kesä-elokuussa 2013 sekä Ruusukorttelissa kesäkuussa. Ruotsinkielisten mielipidettä palveluista tiedusteltiin lähettämällä syys-lokakuussa kysely Åbo Svenska Pensionärsklubb r.f. jäsenille.
Joukkoliikenne sai em. kyselyissä verrattain runsaasti palautetta osakseen (ks. kooste liitteessä x). Tämä ei sinällään ole yllättävä tulos, sillä ikäihmisten kohdalla palvelujen saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeää; ei riitä, että palveluja on tarjolla vaan niihin pitää päästä myös osallistumaan.
Seuraavassa on esitelty millaisiin palvelurakennetavoitteisiin edellä kuvatuilla hyvinvointitoimialan palveluilla, toimialat ylittävällä yhteistyöllä sekä järjestöjen ja yksityisen palvelutuotannon keinoin tulisi suunnitelmakaudella 2014 - 2016 päästä, jotta vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen luotsaama palvelurakennemuutos toteutuisi.
Palvelurakennetavoitteet vuosille 2014 – 2016
Vanhuspalvelulain 14 § linjaa pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisen periaatteita seuraavasti:
Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita.
Yksityiskodilla tarkoitetaan esimerkiksi omistus-, asumisoikeus tai vuokra-asuntoa, joka on ollut iäkkään henkilön käytössä ennen pitkäaikaishoidontarpeen alkamista. Muu kodinomainen asuinpaikka voi olla esimerkiksi palveluasumisyksikkö tai perhehoitopaikka. Ensisijainen pitkäaikaishoidon toteuttamistapa on esimerkiksi omaishoidon tuki, jos iäkkään lähipiiriin kuuluu omainen tai muu läheinen henkilö, joka on halukas ja kykenevä ryhtymään omaishoitajaksi. Myös perhehoito voi olla hyvä vaihtoehto. Muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi kotipalvelut tukipalveluineen, kotisairaanhoito, kotona toteutettava kuntoutus ja itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut sekä näiden palvelujen erilaiset yhdistelmät.
Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua.
Laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla – Turussa pitkäaikaissairaanhoidossa - tai vanhainkodissa. Lääketieteellinen peruste pohjautuu lääkärin arvioon. Muu peruste, joka mahdollistaa poikkeamisen laitoshoidon rajoittamista koskevasta periaatteesta, voi olla esimerkiksi se, että iäkäs henkilö itse omasta vakaasta tahdostaan ja ilman ulkopuolista painostusta ilmaisee haluavansa päästä laitoshoitoon. Tämä hallituksen esitykseen kirjattu maininta ei tarkoita, että iäkkäällä henkilöllä on aina niin halutessaan oikeus laitoshoitoon. Hoidon ja huolenpidon toteuttamistapaan vaikuttaa iäkkään henkilön omien toivomusten ohella myös kunnan palvelurakenne: vanhainkotihoitoa ei voida edellyttää kunnassa, jossa vanhainkodit on korvattu tehostettua palveluasumista tarjoavilla yksiköillä.
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaaviin periaatteisiin kuuluu myös se, että kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään henkilön toivomuksen tai hänen palvelutarpeittensa muutoksen johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä.
LOPULLINEN TAVOITETAULUKKO +75 V PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ 2014 – 2016 TÄHÄN
Laatusuosituksessa tavoitteeksi asetetun palvelurakenteen muutoksen on arvioitu toteutuessaan hillitsevän sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Rakenteiden ohella myös palveluprosesseja on uudistettava.
PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN
Iäkkäälle henkilölle tarjottavien laadukkaiden ja hyvän hoidon turvaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset elementit ovat toimintayksikön riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö (ks. 20 §) osaava johtaminen (ks. 21 §) sekä asianmukaiset toimitilat (ks. 22 §).
Toimintayksikön henkilöstöä koskeva perussäännös koskee sekä ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia että muita toimintayksikköjä, kuten kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kaikissa niissä on oltava henkilöstö, jonka vastaa määrältään, koulutukseltaan ja tehtävärakenteeltaan toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Jos toimintayksikön tiloissa hoidetaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia iäkkäitä henkilöitä,
hoitohenkilöstöä on oltava riittävästi kaikkina vuorokauden aikoina.
Laatusuositus korostaa henkilöstömitoituksen dynaamisuutta. Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava esim. miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Dynaamisuutta on myös se, että henkilöstöä voidaan tilapäisesti siirtää eri toimipisteisiin silloin, kun asiakkaiden palvelutarpeen muutokset sitä edellyttävät, kuten saattohoitotilanteissa.
Hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana. Hallitus antaa esityksen lain täsmentämisestä, mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5).
Vanhuspalvelulain 10§ mukaan kunnassa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, jotta ikääntyneen väestön hyvinvointia edistävät palvelut sekä iäkkäille järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut osataan suunnitella ja toteuttaa niin, että ne toimivat laadukkaasti ja vaikuttavasti. Vahva osaaminen on tärkeä edellytys myös sille, että iäkkäiden henkilöiden palvelujen tarve pystytään selvittämään kattavasti ja monipuolisesti (15§).
Kunnan käytettävissä tulee olla erityisasiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.
Henkilöstön täydennyskoulutusta tulee jatkossa kohdentaa siten, että sen osaaminen em. osa-alueilla vahvistuu.
Lain voimaantulosäännöksen mukaan asiantuntemus on oltava kunnan käytettävissä viimeistään vuoden 2015 alusta.
Vanhuspalvelulain linjaus siitä, että kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa, voidaan tulkita myös siten, että erityisasiantuntemuksen omaavan henkilöstön ohella kotihoidossa tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin myös henkilöstöä, jonka tehtävänä on arkisista, rutiininomaisista askareista huolehtiminen. Ikääntyneen kotona asuvan henkilön kannalta em. työt ovat usein kaikkein merkityksellisimpiä arjesta selviytymisessä. Hoiva-avustajien käyttämistä ko. tehtävissä tulee harkita.
Toimintayksikössä on oltava palveluista vastaava johtaja. Toimintaa tulee johtaa siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä.
Palveluista vastaava johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä (esim. toimintayksikön ilmoitustaululla ja kotisivuilla). Omavalvontaa on toteutettava vanhuspalvelulain mukaan 1.1.2015 lukien.
Palvelun tuottajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat palveluntuottajan toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden.
Vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden korjaustarpeet suunnitelmakaudella on esitetty tilatarveselvityksessä (sosterla x§ x.x.2013).
Vanhuspalvelulain 9 §:n mukaan kunnan on osoitettava vanhuspalvelusuunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. Terveydenhuoltolain 4 §:ssä on vastaava säännös riittävien voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin.
Vanhuspalvelulaissa ei ole säädetty uusista lakisääteisistä palveluista. Keskeiset iäkkäiden henkilöiden käyttämät sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelut, omaishoidon tuki, palveluasuminen ja laitoshoito ovat edelleen määrärahasidonnaisia.
Vanhuspalvelulain 6 § mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia turvaavien palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin.
Vanhuspalvelusuunnitelmassa esitettyjä toimintamalleja ja tavoitteita tullaan suunnitelmakaudella arvioimaan vuosittain yhteistyössä hyvinvointitoimialalla suunnitelmaa valmistelleiden työryhmien, muiden toimialojen edustajien, sekä kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.
LÄHTEET
LIITTEET