TURUN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2009 - 2012

VANHUSNEUVOSTON VAHVISTAMA LAUSUNTO 29.10.2009

 

JOHDANTO

Turussa ikääntyneen vanhusväestön, siis yli 85-vuotiaiden, määrä lisääntyy kahdeksassa vuodessa n.1200 henkilöllä. Kaikkien palvelujen tarve lisääntyy merkittävästi tässä ikäryhmässä.

Turun kaupungille on laadittu vuosille 2009 -2012 ikääntymispoliittinen strategia, jossa korostuu painotuksien siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon sekä tehostettuun palveluasumiseen.

Vanhusneuvosto on huolestunut tästä kehityksestä, erityisesti jos lisäpanostukset kotihoitoon ja omaishoitajien tukemiseen eivät toteudu. Strategian toteutus tulee aloittaa kotihoidon vahvistamisesta. Mikäli ympärivuorokautista hoitoa vähennetään peräti 236 hoitopaikkaa vuoteen 2012 mennessä, työntekijöitä tulee lisätä merkittävästi kotihoitoon. Sen lisäksi on tärkeää seurata kotihoidon sisältöä ja laatua, ei pelkästään määrää. On myös turvattava joustava siirtyminen kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon, sekä oikea- aikainen ja turvallinen sairaalasta kotiuttaminen.

Kotihoidon onnistuminen edellyttää usein vahvaa omaishoitoa. Turun vanhusneuvosto vaatii omaishoitolain noudattamista. Hoitotyöhön on tarvittaessa saatava apua. Lakia on noudatettava myös rahallisen tuen ja hoitajan vapaapäivien osalta.

 

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ

Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan myöhentää raskaampien palvelujen tarvetta. Palveluohjauksen tulee olla kattavaa ja helposti saavutettavaa. Alueellisesti järjestetty päivätoiminta hyvinvointikeskusten toiminnan lisänä sekä eläkeläisjärjestöjen, seurakunnan ja 3. sektorin toiminnat aktivoivat ikääntyneitä, ylläpitävät sosiaalisia kontakteja ja estävät syrjäytymistä.

 

Yhteistyötä eri hallintokuntien, kuten kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa tulee lisätä ja ottaa käyttöön eri alojen asiantuntemus. Tärkeää on olemassa olevien liikuntapalveluiden hyödyntäminen ja palveluketjujen toimivuus. Vähäisen liikunnan aiheuttama toimintakyvyn lasku on dementian jälkeen suurin este itsenäiselle selviytymiselle. Palvelujen eri vaiheissa on varmistettava, että jokaisella ikääntyneellä on mahdollisuus hänelle sopivaan liikuntaan. Eri hallintokuntien ja yhteistyötahojen tulee varmistaa ohjauksella, tiedotuksella ja olosuhteilla, ettei yksikään ikääntynyt jää liikuntapalvelujen ulkopuolelle.

Joukkoliikenteen toimivat palvelulinjat mahdollistavat ikääntyvien liikkumisen kodin ulkopuolelle.

Kotihoidossa olevien vanhusten riittävät ja laadukkaat tukipalvelut on taattava. Ruoka-, lääke- ja hygieniahuolto ovat turvallisuutta luovia peruspalveluja, joiden toimivuus on kotona asumisen ehto. Tulevien vanhuspalvelukeskusten tulee olla alueittensa tukipisteitä, jonne ovet ovat avoinna lähialueiden vanhuksille.

 

Henkilöstöresursseja on oltava riittävästi, että voimavaroja riittää hoivatyön lisäksi myös ennaltaehkäisevään työhön. Palveluseteleillä voidaan täydentää palvelukokonaisuutta.

 

OMAISHOIDONTUKI

Omaishoitolain noudattamista ei saa rajata taloudellisista syistä. Mikäli omaishoitoa pyritään lisäämään, tarvitsevat omaishoitajat rahallisen tuen lisäksi myös henkistä tukea sekä fyysistä kuntoutusta.

Kaupungin palveluja täydentävät eri yhdistysten palvelut esim. omaishoitokeskus. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisää palvelujen joustavuutta ja on kaupungille edullista.

 

KOTIHOITO

Vain oikein arvioitu ja kohdennettu, sekä laadukkaasti toteutettu kotihoito oikeuttaa vähentämään ympärivuorokautisia hoitopaikkoja. Tämä ei toteudu Turussa ilman tuntuvaa henkilöstön lisäystä. Muistisairaat yksin asuvat vanhukset jäävät helposti turvattomuuden tilaan.

Kotihoito ja tukipalvelut eivät aina täytä heidän tarpeitaan, joten tarjolla on oltava valvotumpaa hoitoa.

Lyhytaikaishoito tukee kotihoitoa. Sen määrällistä riittävyyttä ja laadullista sisältöä vanhusneuvosto pitää erittäin tärkeänä.

Lääkkeiden annostelu ja jako vaatii pikaista arviointia ja uudelleen järjestelyä.

Kotihoito ei saa passivoida vanhusta kotiin, vaan mahdollisuuksien mukaan tuetaan osallistumista ja liikuntaa hyvinvoinnin ja elämänilon ylläpitämiseksi.

 

Kotihoidon onnistumisen mahdollisuudet riippuvat siitä, halutaanko henkilöresursseja lisätä ja toisaalta, onko kykyä houkutella tähän työhön pystyvää ja hoitotyöstä kiinnostunutta henkilöstöä. Sekä kaupungin omissa, että ostopalveluissa, on huolehdittava henkilöstön osaamisesta ja soveltuvuudesta vanhusten kanssa työskentelyyn.

 

Kotihoidon tulevia haasteita ovat myös vieraskieliset vanhukset, joiden palvelut edellyttävät kielitaitoisia työntekijöitä.

Ikääntyminen ei saa olla este vammaisten henkilöiden erityispalveluille.

 

YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO

Strategian linjauksista huolimatta on varmistettava, että turkulaisilla vanhuksilla on riittävästi heidän tarvitsemiaan hoitopaikkoja jatkossakin. Hoidon jatkuvuuden sekä maltillisen hinnoittelun turvaamiseksi kaupungilla tulee olla riittävästi omaa toimintaa, jota täydennetään ostopalveluin. Hoitopaikkojen tulee ohjautua oikeille vanhuksille oikeaan aikaan. On tärkeää, että hoidonporrastus toteutuu, ja jokainen vanhus saa riittävän huolenpidon sijoituspaikastaan riippumatta.

 

Henkilökuntamitoituksien tulee perustua valtakunnallisiin määräyksiin, tästä ei saa tinkiä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 90 hoitajan lisäystä ympärivuorokautiseen hoitoon. Henkilökunnan jaksamisesta on huolehdittava lisäkoulutuksella ja työoloja kohentamalla. Asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön yhteistyötä on kehitettävä.

 

MAAHANMUUTTAJAVANHUKSET

Maahanmuuttajavanhusten syrjäytyminen on todellisuutta. Vanhus, jolla ei ole paikallista kieltä eikä tuntemusta tämän yhteiskunnan toimintamekanismeista saattaa jäädä täysin järjestelmän ulkopuolelle ja palvelujen tavoittamattomiin. Maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita, opiskelijoita ja työntekijöitä tulee kohdentaa näiden vanhusten palveluihin.

Tiedottamista tulee lisätä, ja kantaväestöä tulee kouluttaa tämän erityisryhmän tarpeisiin.

 

VALVONTA

Sekä kaupungin omien että ostopalvelujen laatua on valvottava jatkuvasti. Asiakaspalautteet ja omaiskyselyt on tehtävä säännöllisesti ja tartuttava esiin tulleisiin ongelmiin välittömästi.

Laadunvalvonnan tulee keskittyä hoitotilojen ja henkilöstön määrän lisäksi hoidonsisältöön; kuntoutukseen ja yksilöllisyyteen.

 

Hyvä henkilöstö haluaa tehdä työnsä hyvin. Hoivatyö on palkitsevaa, kun työntekijälle annetaan mahdollisuus toteuttaa sitä eettiseltä pohjalta.

 

Vanhusneuvosto näkee omalta osaltaan tehtäväkseen ikääntymispoliittisen strategian toteutumisen valvonnan. Turkulaisten ikääntyvien asukkaiden oma aktiivisuus on välttämätöntä. Erityisen tärkeää se on silloin, kun heitä koskevia asioita kehitetään ja niistä päätetään.

Vanhusneuvosto on yksi kanava, jota he voivat käyttää.