Vs. kehittämispäällikkö Juha Jokela 12.9.2018:

Aiemmat päätökset

Turun raitiotien yleissuunnitelma ei antanut yksiselitteistä vastausta parhaasta joukkoliikennejärjestelmävaihtoehdosta. Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2015 § 212, että yleissuunnitelmaa täydennetään lisäselvityksillä. Konsultiksi Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennukselle valittiin kilpailutuksen jälkeen Ramboll Finland Oy, minkä lisäksi kaupunki on laatinut erillisselvityksiä omana työnä.

Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus julkaistiin 5.2.2018. Julkaisun jälkeen kaupunginhallituksessa esitettyihin kysymyksiin vastattiin 5.3.2018 § 79.  Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että yleissuunnitelman tarkennusraportti lähetetään lausunnoille kaupungin joukkoliikenteen järjestelmävalintaa varten täsmennettynä siten, että lausuntoasiakirjoihin tarkistetaan liikennöintikustannuslaskelmat ja superbussin latausjärjestelmän kustannusarvio.

Kevään 2018 aikana saatiin laajasti palautetta ja lisätietoa erityisesti superbusseihin liittyen. Tästä johtuen nähtiin tarkoituksenmukaisena esittää kaupunginhallitukselle, että ennen lausuntokierrosta tehtäisiin vielä eräitä muita kuin kaupunginhallituksen 5.3.2018 § 79 päätökseen liittyviä tarkennuksia lausuntoasiakirjoihin. Kaupunginhallitus päätti 4.6.2018 § 217 hyväksyä esitetyt lisäselvitykset.

Lausuntoasiakirjojen tarkistaminen

Liikennöintikustannuslaskelmat on tarkistettu alla olevien lisäksi matkustusmukavuuden huomioivan mitoituksen mukaiseksi laadukkaan joukkoliikenteen varmistamiseksi, satunnaisvaihteluiden vuoksi sekä siksi, että matkustajakuormitukset ja vuorovälit olisivat linjassa mm. Malmön matkustajakuormitusten ja vuorovälien kanssa. Superbussilla tämä vaikuttaa siten, että ruuhka-aikoina liikennöidään viiden minuutin vuorovälillä aiemman 7,5 minuutin vuorovälin sijaan, mikä lisäsi aiempiin laskelmiin verrattuna kalustotarvetta, liikennöintisuoritetta ja liikennöintikustannuksia. Superbussien varakalustomäärää kasvatettiin aiemmasta kahdesta syystä: kalustomäärän kasvaessa myös varakalustoa kasvatettiin samassa suhteessa, minkä lisäksi superbussien varakalustoa kasvatettiin sähköbussien nykyiseen toimintavarmuuteen perustuen. Superbussikaluston hankintahinta tarkistettiin vastaamaan Nantesin kaksinivelsähköbussien hankintahintaa.

Raitioliikenteessä kasvatettiin raitiovaunujen pituutta 37 metriin, jolloin 7,5 minuutin vuoroväli riittää ruuhka-aikoinakin matkustusmukavuuden huomioon ottavalla mitoituksella. Raitiovaunujen pidentäminen lisäsi kaluston hankintakustannuksia ja liikennöintikustannuksia. 37-metristen raitiovaunujen hankintahintana käytettiin Tampereen vastaavankokoisten raitiovaunujen hankintahintaa ensimmäisen 19 raitiovaunun osalta. Liikennöintisuoritteet tarkistettiin kaikkien vaihtoehtojen osalta. Liikennöintikustannukset kasvoivat erityisesti superbussilla pääosin tiheämmän vuorovälin vuoksi. Päivitetyillä liikennöintikustannuslaskelmilla, kun varikon kuoletus ja korkokulut eivät ole osana liikennöintikustannuksia, raitiotie osoittautuu liikennöintikustannuksiltaan edullisemmaksi kuin superbussi 30 vuoden tarkasteluaikavälillä.

Superbussin latausjärjestelmän aiemmalla kustannusarviolla 1,0 miljoonaa euroa arvioitiin saatavan pääteasemille yhteensä kolme 300 kW tehon laturia, sekä varikolle hidaslatausjärjestelmä. VTT teki kaupunginhallituksessa esitettyjen tarkentavien kysymysten perusteella simulointeja ja antoi suosituksen: ”VTT suosittelee kahta 600 kW tehoyksikköä reitille Varissuo-Raisio, vähintään yhtä 300 kW varatehoyksikköä sekä 300 kW tehoyksikköä varikkolatausta varten. Yhteiskustannus kuvatulle latausjärjestelmälle asettunee vähintään noin 1,5-2 miljoonan euron kustannusluokkaan.” Tämän päälle lisättiin vielä Turku Energian arvion perusteella muuntamokustannuksia, liittymismaksuja ja johtokustannuksia siten että superbussin latausjärjestelmän kustannukseksi tarkistettiin 2,5 miljoonaa euroa jokaisella vaihtoehdolla.

Varikkojen investointikustannuksissa oli aiemmin mukana virheellisesti mm. varikkojen laajennusvaiheiden kustannuksia, jotka on nyt poistettu varikkokustannuksista. Raitiotievarikon kustannukset laskivat noin 12-14 miljoonaa euroa ja superbussivarikon noin 2,3-2,8 miljoonaa euroa vaihtoehdosta riippuen. Superbussien aiempaa suurempi kalustomäärä vaatii aiempaa enemmän tilaa varikolta, jolloin Kuntecin uuden arvion mukaan kaikki Kuntecin nykyinen toiminta ei mahdu enää samalla tontille superbussivarikon ja Turun kaupunkiliikenteen kanssa. Tästä johtuen superbussivarikolle on kohdistettu raitiotievarikkoa vastaavasti 7 miljoonan euron lisäkustannus. Varikot siirrettiin osaksi investointikustannusta eikä kuoleteta enää osana liikennöintikustannuksia kuten aiemmin.

Superbussille lisättiin hulevesiviemäröinnin kustannukset aiemmin puuttuvilta osin (noin 0,3 miljoonaa euroa kun otetaan huomioon suunnittelu-, rakennuttamis- ja omistajatehtävät sekä arvaamattomat kustannukset).

Tehtyjen tarkistusten jälkeen superbussin kannattavuus heikkeni aiemmasta ja raitiotien pysyi suunnilleen aiemmalla tasolla. 30 vuoden tarkasteluaikavälillä kaupunkien nettotalouden kannalta kaikki raitiotievaihtoehdot ovat tappiota tuottavia ja superbussivaihtoehdot ovat valtaosin lähellä neutraalia.

Tulee huomata, että taloudelliset tarkastelut perustuvat työn aikana laadittuun liikenne-ennusteeseen, jolloin superbussin välityskyvyn on arvioitu riittävän 30 vuoden tarkasteluaikavälillä. Työn laadinnan aikana taustaoletukset erityisesti Turun kasvunopeuden ja –määrän osalta ovat muuttuneet merkittävästi. Mikäli kasvunopeus on uusimman Turun väestöennusteen mukaista, joukkoliikenteen kapasiteettitarve kasvaa huomattavasti tässä työssä arvioitua nopeammin. Tämä edellyttäisi tiheämpää vuoroväliä, muutoksia linjastorakenteessa, superbussin muuttamista raitiotieksi tai raitiovaunujen pidentämistä. Superbussin mahdollinen raitiotieksi muuttaminen lisäisi merkittävästi superbussivaihtoehdon kustannuksia.

Lisäksi laadittiin lisätarkasteluita kaksinivelbussien välityskyvyn riittävyydestä, mikäli Turku kasvaa liikenne-ennustetta nopeammin vuoden 2018 väestöennusteen mukaan (ns. nopean kasvun skenaario). Tarkastelu laadittiin siten, että liikenne-ennusteen vuoden 2050 Turun asukasmäärät toteutuisivat jo vuonna 2035 ja vastaavasti liikenne-ennusteen vuoden 2029 Turun asukasmäärät toteutuisivat vuonna 2027. Tällä tarkastelulla myös liikennemallialueen muiden kuntien asukasmäärät sekä kaikkien kuntien työpaikkamäärät aikaistuisivat. Lopputuloksena superbussin nopean kasvun skenaarion osalta arvioitiin, että kaksinivelbussin välityskyky superbussiennusteella saattaa loppua aamuhuipputunnin aikana noin vuonna 2040 Varissuo-Kupittaa välillä viiden minuutin vuorovälillä matkustusmukavuuden huomioivalla mitoituksella, mistä johtuen superbussilla tulisi liikennöidä viittä minuuttia tiheämmällä vuorovälillä, tehdä muutoksia linjastorakenteessa tai muuttaa superbussi raitiotieksi. Viittä minuuttia tiheämpi vuoroväli aiheuttaa liikenteellisiä haasteita mm. pysäkkien ruuhkautumisen ja liikenne-etuuksien järjestämisen kannalta. Nopean kasvun skenaario on lisätty aineistoon vaihtoehtoisena kasvuskenaariona, mutta laskelmat ja vaikutusarvioinnit perustuvat edelleen varsinaiseen liikenne-ennusteen (ns. perusennuste).

Edellisten lisäksi on laadittu selvitys Pohjoismaisten kaupunkien raitiotie- ja superbussiratkaisuista. Raitiotiekaupungeista haastateltiin Lund, Bergen, Aarhus ja Odense sekä kehittyneen bussiratkaisun (BRT tai superbussi) kaupungeista Helsingborg, Malmö, Stavanger, Trondheim ja Aalborg. Lisäksi haastateltiin HSL:n ja Skånetrafikenin edustajia. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että raitiotie- ja superbussihankkeilla oli suurelta osin yhtenevät tavoitteet: kaupungin kestävä kasvu, kapasiteettiongelmat tavallisilla busseilla sekä joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvattaminen. Raitiotiekaupungeissa korostettiin enemmän erityisesti kaupungin kasvun ohjaamismahdollisuuksia raitiotien varteen ja parempaa kapasiteettia, kun taas superbussikaupungeissa korostettiin enemmän erityisesti edullisempia kustannuksia ja mahdollisuutta rakentaa nopeammin verkosto. Tuli myös esiin, että superbussiratkaisuja on toteutettu kaupungeissa hyvin eritasoisina.

Pääraportin päivityksen lisäksi taustaraporttien osalta tehtiin seuraavat päivitykset:

• Hankearviointi päivitettiin yllä olevien kustannusmuutosten mukaisesti
• Rahoitus- ja toteutusmallit päivitettiin yllä olevien kustannusmuutosten mukaisesti
• Superbussin määritelmään päivitettiin saatua uutta tietoa
• Kuntatalouslaskelma päivitettiin yllä olevien kustannusmuutosten mukaisesti. Lisäksi jäännösarvoon lisättiin varikon ja kaluston jäännösarvo.
• Välityskyvyn tarve- muistio päivitettiin suurelta osin. Kokonaan uutena lukuna lisättiin tarkastelu maankäytön nopeamman kasvun mukaisesta kasvuskenaariosta.
• VTT:n laatima selvitys superbussin latausjärjestelmän simuloinneista lisättiin taustaraportteihin.
• Vuorovaikutusmateriaaliin lisättiin yleisötilaisuuden 7.2.2018 kooste
• Internet-kyselyn tulokset kevät 2018 lisättiin
• WSP:n laatima selvitys Pohjoismaisten raitiotie- ja superbussikaupunkien vertailusta lisättiin taustaraportteihin.

Lausuntopyynnöt

Päätöksenteon tueksi joukkoliikenneratkaisun selvitysaineistosta pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä 2.11.2018 mennessä. Lausuntopyynnössä pyydetään erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

• Minkä näette parhaaksi järjestelmävaihtoehdoksi Turun seudulle: raitiotien, superbussin vai runkobussin? Miksi? Raitiotie- ja superbussijärjestelmien ominaisuuksia on kuvattu raportin luvussa 3 ja runkobussin ominaisuuksia myös luvussa 4.
• Minkä näette parhaaksi linjausvaihtoehdoksi ensimmäiseen toteutusvaiheeseen? Yleissuunnitelman tarkennuksessa on tutkittu seuraavia linjausvaihtoehtoja: Varissuo - Raisio, Varissuo - Runosmäki, Varissuo - Länsikeskus ja Varissuo - Matkakeskus.
• Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä, superbussilla ja runkobussilla olevan koko Turun kaupungin, Turun keskustan ja Turun seudun kehitykseen?
• Miten raitiotie, superbussi ja/tai runkobussijärjestelmä vaikuttaisi toimintaanne?
• Miten kuntanne / organisaationne suhtautuu raitiotien ja/tai superbussin laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin?
• Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?

Raision kaupungille lähetetään erillinen lausuntopyyntö, jossa edellisten kysymysten lisäksi pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

• Millä aikataululla Raision kaupunki on valmis osallistumaan raitiotien toteutusvaiheeseen Raision alueella?
• Millä aikataululla Raision kaupunki on valmis osallistumaan superbussin toteutusvaiheeseen Raision alueella?
• Mitä mahdollisia reunaehtoja (esimerkiksi rahoitus, ajoitus, muut projektit) tulee ottaa huomioon raitiotien ja/tai superbussin toteutuksella Raision alueella?

Liite 1Tarkennuksen pääraportti liitteineen

Liite 2Taustaselvitykset (18 kpl)

Liite 3Ys-raportti taustaraportteineen

Liite 4Ennen yleissuunnitelmaa tehdyt selvitykset

Liite 5Tahot, joilta pyydetään lausunnot joukkoliikenneratkaisun selvitysaineistosta

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että joukkoliikenneratkaisun selvitysaineisto lähetetään lausunnoille siten, että kirjalliset lausunnot on annettava 2.11.2018 mennessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, vs. kehittämispäällikkö Juha Jokela ja suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Sihteeri Sari Huusko 27.9.2018:

EhdotusVammaisneuvosto päättää lausuntonsa valmistelusta.

PäätösPerustetaan työryhmä valmistelemaan lausunto, joka lähetetään sähköpostitse jäsenille ja käsitellään 18.10.kokouksessa. Työryhmään kuuluvat Heino, Eriksson, Kivirauma ja sihteeri.