Esityslistat/pöytäkirjat

Suomessa toteutetaan vuoden 2020 alussa merkittävä sote- ja maakuntauudistus. Uudistus on monella tapaa merkittävä, mutta sitä se on erityisesti demokratialle: nyt yli 400 eri toimijan vastuulla olevat palvelut järjestää jatkossa maakunnat, joiden päättäjät valitaan vaaleilla. Maakunnat järjestävät jatkossa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen ja maaseutupalvelut.

Kansanvaltaisuus ja asukaslähtöisyys ei kuitenkaan synny pelkillä vaaleilla. Tästä syystä maakuntien päätöksenteon ja vaikuttamisen moniäänisyyttä haluttiin vahvistaa, ja kaikkiin maakuntiin tulee nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Maakuntahallituksen on huolehdittava näiden toimintaedellytyksistä. Erityisen tärkeää on yhteistyö kuntien ja niiden vaikuttamistoimielinten kanssa sekä se, että toimielin edustaa kattavasti kaikkia maakuntansa nuoria, vammaisia tai vanhuksia.

Tärkeää hyvä yhteistyö kuntien kanssa on siksi, että moni palvelu syntyy jatkossakin kunnan ja maakunnan rajapinnassa ja toimivaa keskusteluyhteyttä näiden toimijoiden välillä edellyttäen. Esimerkiksi koulu on monen nuoren kannalta keskeinen liittymäpinta yhteiskuntaan ja sen palveluihin. Siksi vuorovaikutus kuntien opetustoimen ja toisaalta maakunnan vastuulla olevan sote-kokonaisuuden kanssa on tärkeää, jotta kynnys myös näiden palvelujen äärelle niitä tarvittaessa on mahdollisimman matala. Koulu tekee myös merkittävää ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia laajasti edistävää työtä. Esimerkiksi erityisryhmien huomiointi ja erilaisten oppijoiden oman äänen kuuluminen on asia, johon myös nuoriso- ja vammaisneuvostot voivat tuoda oman panoksena.

Nykyajan teknologia mahdollistaa rajattomat mahdollisuudet lisätä päätöksenteon vuorovaikutusta, ja vaikuttamistoimielimet voivat toimia tässä edelläkävijöinä. On olennaista, että mahdollisimman monien nuorten, vammaisten ja vanhusten ääni kuuluu toimielinten kautta.

Vaikka saammekin maakuntiin nämä kolme tärkeää vaikuttajaelintä, on se kuitenkin vasta lain vähimmäisvaatimus. Olennaista maakuntien toiminnalle on se, että lakisääteiset ja muut vaikuttamistoimielimet ovat tärkeässä roolissa maakunnan päätöksenteossa, ja että sitä kautta syntyy hyvä vuorovaikutus myös maakunnan asukkaiden suuntaan.

Vuoropuhelu ja ihmisten mukaan ottaminen päätösten ja palvelujen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa on paras tapa lisätä ja ylläpitää demokratialle rakentuvan hyvinvointiyhteiskuntamme hyväksyttävyyttä ja oikeutusta. Näin palvelut myös muodostuvat käyttäjälähtöisiksi. Toimivat vaikuttamistoimielimet ovatkin elimellinen osa uusien, syntymässä olevien maakuntien kansanvaltaisuuden varmistamista ja hyvää hallintoa.

Annika Saarikko Anu Vehviläinen

Perhe- ja peruspalveluministeri Kunta- ja uudistusministeri

Johdanto

Maakuntien on asetettava maakunnalliset vammaisneuvostot vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Tämän oppaan tarkoituksena on tarjota vinkkejä ja hyviä toimintatapoja siihen, miten uusi vaikuttamistoimielin voidaan valita ja perustaa ja miten se voi vaikuttavasti toimia maakunnassa.

Maakuntalain mukaan maakuntahallituksen on asetettava maakunnallinen vammaisneuvosto. Sen jäsenet tulee valita kunnallisten vammaisneuvostojen jäsenistä. Kustakin kunnallisesta neuvostosta tulee olla vähintään yksi edustaja. Maakunnan on huolehdittava asettamansa neuvoston toimintaedellytyksistä. Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa.

Muun muassa vammaisneuvoston valinta, kokoonpano, tarkemmat tehtävät ja toimikausi jäävät maakunnan päätettäväksi. Tässä oppaassa tarjotaan mahdollisia toimintatapoja, jotka eivät kuitenkaan ole maakuntia velvoittavia. Useat esimerkit ovat kunnallisissa vammaisneuvostoissa hyväksi havaittuja käytäntöjä, jotka voivat olla apuna myös maakuntatason neuvostoja perustettaessa ja toimintaa suunniteltaessa.

On huomioitava, että vammaisneuvostot ovat vain yksi tärkeä vaikuttamiskanava maakunnissa. Maakunnissa on muitakin tapoja vaikuttaa ja ne ovat yhdenvertaisesti niin vammaisten henkilöiden kuin muidenkin asukkaiden käytettävissä.

1. Maakunnallinen vammaisneuvosto – lakisääteinen vaikuttamistoimielin

Maakunnan vammaisneuvoston tarkoitus ja tehtävät

Maakuntauudistuksessa osa kuntien tehtävistä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Muutoksen yhteydessä on haluttu huolehtia siitä, että alueen asukkaiden oikeudet osallistua ja vaikuttaa toteutuvat. Tämän vuoksi maakuntalakiin on otettu vammaisneuvostoa koskevat säännökset.

Maakunnallinen vammaisneuvosto on kunnallisten vammaisneuvostojen edustajien sekä maakunnan viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyöelin sekä edustamansa väestöryhmän vaikuttamiskanava. Se ei ole edunvalvontaelin, eikä poliittinen toimija. Se asetetaan, jotta taataan vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet maakunnan toiminnassa. Vammaisneuvoston tehtävänä on vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, asioiden valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan kaikilla hallinnonaloilla.

Tavoitteena on, että vammaisneuvosto tuo alueen vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa sekä vammaisjärjestöjen asiantuntijuuden laajasti maakunnan toiminnan tueksi. Vammaisneuvosto tuottaa päätöksentekijöille tietoa vammaisten henkilöiden tarpeista ja asioista, joita tulisi heidän näkökulmastaan huomioida. Vammaisneuvoston ja muiden vaikuttamistoimielinten rooli ja tekeminen olisi hyvä määritellä tavalla tai toisella jo maakuntastrategiassa, jotta niiden toiminta istuu mahdollisimman sujuvasti osaksi koko maakunnan kokonaisuutta.

Maakunnassa päätetään vammaisten henkilöiden oikeuksien ja palveluiden kannalta tärkeistä ja keskeisistä asioista. On tärkeää, että vammaisilla henkilöillä on vammaisneuvoston kautta mahdollisuus aidosti vaikuttaa näihin asioihin. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja maakunnan toimielimille tärkeiksi katsomissaan asioissa. Vammaisneuvostot voivat lisäksi muun muassa vaikuttaa alueellisen hyvinvointikertomuksen laadintaan ja olla muutenkin vaikuttamassa maakunnan tasolla laadittaviin strategisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin.

Maakunnallisen vammaisneuvoston rooli suhteessa kunnalliseen vammaisneuvostoon

Vammaisten henkilöiden kannalta keskeisiä asioita on sekä kunnan että maakunnan vastuulla. Tästä syystä on tärkeää, että vammaisneuvostot toimivat sekä kunta- että maakuntatasolla, ja näin ollen näillä vaikuttamistoimielimillä on suora mahdollisuus vaikuttaa eri hallinnonalojen toimintaan.

Taulukko: Työnjako kunta-maakunta

Kunnat

Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.

•Osaaminen ja sivistys

•Terveys ja hyvinvointi

•Liikunta ja kulttuuri

•Nuorisotoimi

•Paikallinen elinkeinopolitiikka

•Maankäyttö ja rakentaminen

Maakunnat

•Sosiaali- ja terveydenhuolto

•Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen asiantuntija

•Pelastustoimi

•Ympäristöterveydenhuolto

•Aluekehittäminen

•Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus

•Työ- ja elinkeinopalvelut

•Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu

•Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

Kunnallisten vammaisneuvostojen tehtävänä on vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Moni näistä edellä mainituista vammaisten henkilöiden kannalta tärkeistä asioista on jatkossa maakunnan vastuulla. Tällöin näitä asioita on tarkoituksenmukaista käsitellä maakunnan vammaisneuvostossa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työ- ja elinkeinopalvelut.

Saumaton yhteistyö ja tiedonkulku kunnallisten ja maakunnallisten vammaisneuvostojen välillä on toiminnan kannalta tärkeää. Osittain kunnan ja maakunnan vammaisneuvostoissa on tarpeen käsitellä samojakin asioita. Kunnan neuvoston näkemykset on hyvä saattaa maakunnan neuvoston tietoon ja toisaalta kunnan neuvoston on tärkeää saada tietoa maakunnan tasolla tapahtuvista asioista. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta kunnallisten ja maakunnallisen neuvoston välillä voi toteuttaa esimeriksi järjestämällä yhteistapaamisia. Myös kuntalain mukaisten vaikuttamistoimielinten, kuten vammaisneuvoston tehtävät ja toiminta vastaavasti muuttuvat. Samaan aikaan yhteistyötarve maakunnallisiin vaikuttamistoimielimiin korostuu.

Vammaisneuvoston oikeudet

Vammaisneuvosto on lakisääteinen, mutta sillä ei ole päätösvaltaa. Maakunnan on huolehdittava vaikuttamistoimielinten asettamisesta. Vaikuttamistoimielimet eivät kuitenkaan ole maakuntalaissa tarkoitettuja viranomaisia, jotka käyttävät julkista valtaa. Maakunta ei siten voi siirtää vaikuttamistoimielimille esimerkiksi päätöksentekovaltaa.

Vammaisneuvosto ja tasa-arvolaki

Tasa-arvolain, eli lain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, ns. kiintiösäännös ei vammaisneuvostoa suoraan koske. Näin ollen vammaisneuvoston jäseniä nimitettäessä ei ole välttämätöntä, että kumpaakin sukupuolta olisi vähintään 40 prosenttia jäsenistä. Hyvä käytäntö on pyrkiä siihen, että naisten ja miesten edustus on suunnilleen yhtä suuri.

Vaikuttamisrooli ulottuu kaikille toimialoille

Maakunnan vaikuttamistoimielinten vaikuttamisrooli ulottuu maakunnan kaikille toimialoille. Vammaisneuvoston tehtäväkenttään kuuluu vaikuttaminen toimintoihin, joilla on merkitystä vammaisille henkilöille ja heidän tarvitsemilleen palveluille.

Oikeus riittävään tiedonsaantiin turvattava

Jotta vammaisneuvostolla on aito mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toimintaan, maakunnan tulee huolehtia, että vammaisneuvosto saa riittävästi tietoa erilaisista ajankohtaisista hankkeista, joilla voi olla vaikutusta eri vammaisryhmien elinolosuhteisiin. Vammaisneuvoston toiminnan kannalta on tärkeää, että tieto valmisteltavista asioista saadaan ajoissa, jo valmistelun käynnistyessä. Tällöin asioihin pystytään vaikuttamaan oikea-aikaisesti. Maakunnassa on yleisesti kiinnitettävä huomiota viestinnän saavutettavuuteen, jotta tieto on tosiasiallisesti kaikkien saatavilla.

Vaikuttamistapoja on monia

Vammaisneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekeminen. Se voi myös oma-aloitteisesti ottaa kantaa ja lausua asioista, joilla se arvioi olevan merkitystä vammaisten henkilöiden kannalta.

2. Esimerkkejä ja hyviä kokemuksia vammaisneuvoston toimintaedellytysten varmistamisesta

Maakuntalaki 26 §:

”Maakuntahallituksen on huolehdittava maakunnan vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä.”

Toimintaedellytyksistä huolehtiminen voi tarkoittaa käytännössä huolehtimista seuraavista asioista:

Tekniset toimintaedellytykset

Maakunta

•osoittaa esteettömän kokoustilan,

•huolehtii kokousten järjestämisestä,

•vastaa kokouksista aiheutuneista kustannuksista

•tukee tekemistä ja antaa neuvontapalveluja

•antaa tarvittaessa apua kokousasioiden valmisteluun ja kokouksen sihteerin tehtäviin,

•huolehtii, että kokouksissa ja tilaisuuksissa on tarvittaessa yleisavustajia

•huolehtii mahdollisuuksien mukaan tarvittavasta tulkkauksesta

Toimintamäärärahat

•Toimintaan on hyvä varata riittävät määrärahat. Erillinen määräraha talousarvioissa jäntevöittäisi vaikuttamistoimielinten toimintaa.

Kokouspalkkiot

•Kokouspalkkioiden maksaminen on maakunnan harkittavissa.

•Maakuntahallitus voi esimerkiksi päättää, että vaikuttamistoimielimen jäsenten palkkioista ja muista korvauksista on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintosäännössä määrätään lautakunnan jäsenten palkkioista ja korvauksista.

Matkakustannukset

•Maakunnan budjetissa tulee varautua maksamaan vammaisneuvoston jäsenten ja heidän avustajiensa matkakustannusten korvaukset.

•Maakuntien vammaisneuvostoihin jäsenet valitaan maakunnan kuntien vammaisneuvostoista. Suurin osa jäsenistä matkustaa kokouksiin siten eri paikkakunnalta kuin missä kokoukset pidetään. Ellei maakunta osallistu matkakulujen korvaamiseen, voi matkakuluista aiheutua tosiasiallinen este osallistumiselle.

Koulutus

•Vammaisneuvoston jäsenille ja maakunnan virkamiehille on hyvä järjestää koulutusta ja perehdyttää heidän tehtäväänsä. Koulutus ja perehdytys ovat tärkeitä, jotta kaikki ovat selvillä vammaisneuvoston tehtävistä ja omista rooleistaan.

Esteettömyys ja saavutettavuus

•Vammaisneuvoston kokouksissa ja toiminnassa kuten myös muussa maakunnan toiminnassa on tärkeää huomioida esteettömyys ja saavutettavuus laajasti eri vammaisryhmien tarpeet huomioiden.

•Esteettömyys- ja saavutettavuusasioissa on hyvä tarvittaessa olla yhteydessä alueen vammaisyhdistyksiin tai valtakunnallisiin vammaisjärjestöihin, jotka voivat antaa tarkempaa tietoa asian huomioimiseksi.

•Kokoustilojen tulee olla esteettömät. Kulku apuvälineillä, kuten pyörätuolilla, tulee olla esteetöntä ja käytettävissä tulee olla esteetön wc. Huomiota tulee kiinnittää myös näkemis- ja kuulemisympäristöjen esteettömyyteen: kokoustilassa on oltava induktiosilmukka sekä riittävä, heijastamaton valaistus.

•Vammaisneuvoston viestinnässä kuten kotisivuilla, tiedotteissa ja kokousmateriaaleissa tulee huomioida saavutettavuus eri käyttäjäryhmien kannalta. Myös kokouksissa on huomioitava, että informaatio on kaikille saavutettavaa.

3. Miten maakunnallinen vammaisneuvosto perustetaan?

Maakuntalaki 26 §:

”Maakuntahallituksen on asetettava (…) vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnan vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet tulee valita maakunnan kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. ”

Maakunta päättää tarkemmin toimikaudesta, valintatavasta, kokoonpanosta ja sen laajuudesta.

Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista

Toimikausi

Toimikausi voidaan määritellä esimerkiksi maakuntavaltuusto- ja samalla kunnanvaltuustokauteen, sillä useat kunnalliset vammaisneuvostot nimetään valtuustokaudeksi. Maakunnassa voidaan arvioida, onko muutenkin vaikuttamismahdollisuuksien kannalta tarkoituksenmukaista, että neuvosto on nimetty valtuustokaudeksi.

Kunnallisten vammaisneuvostojen edustajien nimeäminen

Kun uusi valtuustokausi on alkanut ja kunnat ovat nimittäneet omat vammaisneuvostonsa, voi maakuntahallitus pyytää alueen kunnallisilta neuvostoilta esityksiä maakunnallisien neuvoston jäsenistä, esimerkiksi yhdestä kahteen henkilöön kustakin neuvostosta.

Vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa ja järjestöjensä riittävästä edustuksesta on huolehdittava. Maakuntahallitus voi valintaa tehdessään valita varsinaiset jäsenet niin, että eri vammaisryhmät ovat mahdollisimman kattavasti edustettuina.

On tärkeää muistaa, että kunnallisten vammaisneuvostojen edustajat maakunnallisissa neuvostoissa eivät edusta omia taustajärjestöjään, vaan oman alueensa eri vammaisryhmiä laajasti. Tästä huolimatta käytännössä on todettu, että riittävä edustus eri vammaisryhmistä tuo parhaiten neuvoston toimintaan tietoa eri vammaisryhmien erityistarpeista.

Koska maakunnallisen vammaisneuvoston tarkoitus on vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen, on maakunnalliseen vammaisneuvostoon valittavan henkilön hyvä olla vammainen henkilö, omainen tai vammaisjärejstön edustaja.

Maakuntahallinnon edustus

Maakunnan puolelta vammaisneuvoston kokouksiin olisi tärkeää saada mukaan käsiteltävien asioiden kannalta keskeiset päättäjät ja viranhaltijat. Vakituisten edustajien lisäksi vammaisneuvosto voi kutsua käsiteltävien asioiden mukaisesti tarvittaessa muitakin maakunnan edustajia esittelemään valmisteilla olevia asioita ja mahdollistamaan suoran tiedonkulun vammaisneuvoston ja maakunnan eri hallinnonalojen ja toimielinten välillä.

Kokoonpanon laajuus

Neuvoston kokoa ei ole järkevää kasvattaa kovin suureksi, jotta sen luonne säilyy keskustelevana ja osallistavana. Tästä syystä voi olla perusteltua, että kustakin kunnallisesta toimielimestä valitaan vain yksi varsinainen ja yksi varaedustaja maakunnalliseen toimielimeen.

Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtajana voi toimia niin vammaisjärjestön edustaja, vammainen henkilö tai omainen ja sihteerinä esimerkiksi maakunnan viranhaltija. Puheenjohtaja voitaisiin vaihtoehtoisesti valita vuoroin kunkin kunnallisen vammaisneuvoston edustajasta.

4. Maakunnan vammaisneuvoston toiminta

Maakuntalaki 26 §:

”Maakunnan vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä (…) vammaisten henkilöiden ja heidän taritsemiensa palveluiden kannalta ja vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa. ”

Tarkemmin vaikuttamismahdollisuuksista ja toimintatavoista voidaan päättää maakunnassa.

Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista

Toimintatavat

Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja maakunnan toimielimille tärkeiksi katsomissaan asioissa.

Käsiteltävien asioiden valinta

Maakunnan virkamiesten olisi hyvä tuoda vammaisneuvoston käsiteltäväksi vammaisten henkilöiden kannalta merkittävät asiat valmisteilla olevat asiat. Myös vammaisneuvoston jäsenillä on hyvä olla oikeus ehdottaa käsiteltäviä asioita. Kunnallisia vammaisneuvostoja ja alueen vammaisyhdistyksiä voi kannustaa tekemään aloitteita maakunnalliselle vammaisneuvostolle käsiteltävistä asioista.

Vammaisasioiden valtavirtaistaminen

Vammaisneuvoston toiminnan tavoitteena on, että vammaisasiat valtavirtaistuvat eli tulevat huomioiduksi kaikessa maakunnan toiminnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan toimijat ovat tietoisia vammaisneuvostosta ja osaavat hyödyntää sen asiantuntemusta. Valmisteltaessa vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviä asioita vammaisneuvosto osallistetaan työhön automaattisesti. Tarkoituksenmukaista olisi saada vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioiminen mukaan tehtäviin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen

Vammaisneuvostolla on tärkeä tehtävä vammaisia henkilöitä koskevan paikallisen tiedon tuottamisessa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Hyvin toimiva yhteistyö maakunnan kanssa hyödyttää molempia osapuolia. On tärkeää ja lopulta myös taloudellista antaa vammaisneuvostolle mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn jo suunnitteluvaiheessa, jotta esimerkiksi esteellisiä ratkaisuja ei tehdä. Lisäksi vammaisten henkilöiden kokemukset esteellisistä ratkaisuista on tärkeä välittää maakunnan tietoon, jotta asioihin voidaan reagoida.

Merkittävä rooli esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisessa on viestinnässä käytetty kieli. Maakunnan tulee huolehtia siitä, että viestintä tapahtuu riittävän selkokielisesti ja viestinnässä otetaan huomioon vammaiset. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi yhtenäisen termistön käyttöön samoista asioista puhuttaessa sekä lyhenteiden selventämiseen.

On tärkeää saattaa maakunnan viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon päätöksenteon tueksi esteettömyyteen liittyviä faktoja. Esteettömät ratkaisut eivät hyvin suunniteltuina ole juurikaan esteellisiä kalliimpia. Sen sijaan valmiiseen rakennukseen tai järjestelmään tehtävät muutostyöt voivat olla kalliita. Esteellisyys aiheuttaa lisäksi monenlaisia välittömiä ja välillisiä kuluja, jotka tulee ottaa huomioon arvioitaessa esteettömyyden kustannusvaikutuksia.

Kaikille sopivasta suunnittelu on tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palveluiden suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua. Kaikille sopiva suunnittelu on loistava tavoite kaikessa kunnan toiminnassa. Vammaisneuvostolla on tärkeä rooli, jotta vammaisten ihmisten erityistarpeet tulevat huomioiduiksi suunnittelussa. Mitä vähemmän esteitä on, sitä vähemmän on tarvetta erityisratkaisuille ja erityispalveluille.

Yhteistyö ja toiminnan tunnetuksi tekeminen

Vammaisneuvoston olisi hyvä järjestää kuulemisia tai tehdä esimerkiksi kyselyitä, jossa saadaan kerättyä mahdollisimman kattavasti näkemyksiä maakunnan yksittäisiltä vammaisilta henkilöiltä ja eri yhdistyksiltä.

Vammaisneuvoston tulee myös itse olla aktiivinen ja tehdä toimintaansa tunnetuksi niin maakunnan viranhaltijoiden kuin maakunnan vammaisten henkilöiden ja vammaisyhdistystenkin suuntaan.

Vammaisneuvoston toiminnan tulee olla näkyvää. Neuvostolla tulee olla mahdollisuus olla esillä sopivissa tapahtumissa, jotta neuvoston jäseniä on helppo lähestyä ja neuvoston jäsenet tulevat tutuiksi.

5. Ohjeita ja malliasiakirjoja

Toimintasäännön laatiminen

Maakuntahallitus voi hyväksyä vammaisneuvostolle toimintasäännön, jossa todetaan neuvoston

•lakisääteiset ja muut tehtävät,

•jäsenten lukumäärä ja valintatapa,

•toimikausi,

•kokous- ja toimintakäytännöt,

•puheenjohtajan valinta,

•sihteerin tehtävien hoitaminen,

•toimintasuunnitelman laatiminen,

•toimintakertomuksen laatiminen sekä

•yhteistyö kuntatason vaikuttamistoimielimen kanssa.