Ympäristöministeriö 11.08.2016
Turun kaupungin vammaisneuvoston lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennusten esteettömyydestä
Yleinen kommentointi
Turun vammaisneuvosto päätti kokouksessaan 18.7.2016 antaa tämän lausunnon Ympäristöministeriölle liittyen asetusluonnokseen ja sen perustelumuistioon.
Ehdotus perustuu hallitusohjelman kirjauksiin esteettömyydestä ja sen tavoitteena on sääntelyn vähentäminen. Velvoittavien normien sijaan painotetaan hyvää suunnittelua. Esteettömyyttä ei kuitenkaan saavuteta vain toivomalla hyvää suunnittelua.
Esteettömyystietoisuutta eikä -osaamista ole maassamme lainkaan riittävästi, minkä takia tarvitaan kattavaa ja yksityiskohtaista sääntelyä. Rakennusteollisuudella ei ole riittävää tahtotilaa toteuttaa esteettömyyttä. Tärkeätä olisi myös rakennusalan eri ammattiryhmien osaamisen kehittäminen. Yksityisellä pienrakennuttajalla ei ole riittävää tietoa toteuttaa esteettömiä ratkaisuja, koska aktiivisessa elämänvaiheessa tarve sellaiselle ei tunnu ajankohtaiselta eikä tarpeelliselta. Esteetön korjausrakentaminen tapahtuu usein yhteiskunnan tuella ja olisi toivottavaa, että esteellisen rakentamisen välttäminen olisi julkisen vallan intressissä.
Uudistuksen tavoitteeksi esitetään halu varmistaa, että esteettömyys toteutuu tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti erityyppisissä rakennuksissa niiden käyttötarkoituksen mukaan rakennusten käyttäjien yhdenvertaisuutta heikentämättä. Normien lieventäminen perustuu siis ajatukseen esteettömyyden kalleudesta. Esteettömyyden kustannusvaikutuksista tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että esteettömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat vähäisiä.
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin (YM:n raportti 27/2014). Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Selvityksessä laskettiin asuntojen, yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen esteettömyysratkaisuja keskimääräisin rakentamisen yksikköhinnoin. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat vain noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Kustannus on aivan marginaalinen kansantaloudelliseen hyötyyn nähden.
Valtioneuvoston ohjelmassa ikääntyneiden asumisen kehittämiseksi 2013–2017 todetaan, että maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä, jos tavoite on, että kotona asuisivat vähintään 92 % yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt. Nykyisellä uudisrakentamisen vauhdilla rakennettaisiin vuoteen 2030 mennessä lisää noin 300000 esteetöntä asuntoa. Uudistuotanto ei riitä vastaamaan tulevaan tarpeeseen. Esteettömän uudisrakentamisen lisäksi tarvitaan voimakasta panostamista nykyisen asuntokannan esteettömyyskorjauksiin. Jo olemassa olevan rakennuksen muuttaminen myöhemmin esteettömäksi on kalliimpi ratkaisu kuin kaikille esteettömän rakennuksen suunnittelu ja toteutus. Yhtään uutta esteellistä asuinrakennusta ei maahamme pitäisi rakentaa. Pitää myös muistaa, että esteettömyydestä sinänsä ei ole kenellekään haittaa.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 artikla koskee elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön, muun muassa varmistamalla, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Jotta vammainen henkilö voi osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, hänellä on oltava mahdollisuus esteettömään fyysiseen ympäristöön, kommunikaatioon ja sosiaaliseen ympäristöön. Tämä edellyttää kaikille sopivan suunnittelun (design for all) – periaatteiden huomioimista koko rakennus - ja asuntosektorilla. Asuntoja ja asuinympäristöjä pitää suunnitella lähtökohtaisesti siten, että ratkaisut ovat mahdollisimman monelle sopivia.
Asetusluonnoksen tuomien täsmennysten tulisi varmistaa, että uusissa hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksissa esteettömyys on hyvällä tasolla ja kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin ja työntekoon. Olisi selkeämpää, että asuinrakennuksia koskevat määräykset olisivat omana kokonaisuutenaan. Asetuksessa ei ole mainintaa yleisten alueiden esteettömyyttä mikä on puute.
Yksityiskohtainen kommentointi
1 Yleistä
1 § Soveltamisala
”Tämä asetus koskee hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- ja asuinrakennusta sekä muussa rakennuksessa olevaa vastaavaa tilaa. Työtiloja sisältävää muuta rakennusta asetus koskee työn luonne huomioon ottaen.
Tämä asetus ei koske pientaloa, jossa on enintään kaksi asuntoa. Rivitaloa ja muuta kytkettyä pientaloa koskee vain asetuksen 2-4 §.
Tätä asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n nojalla luvanvaraiseen uuden rakennuksen rakentamiseen. Asetusta sovelletaan myös hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan vastaavan tilan ja asuinkerrostalon yleisten tilojen maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n nojalla luvanvaraiseen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja käyttötarkoituksen muutokseen 1 momentin mukaiseksi, siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.”
Kommentit
1.1 Perustelumuistiossa tarkennetaan: ” Mikäli työ on luonteeltaan liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle soveltuvaa, koskee asetus myös kyseisiä työtiloja”. Kuka määrittelee onko jokin työ soveltuvaa liikkumis- ja toimimisesteisille? Vammaisneuvosto tähdentää, että ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella ja toteuttaa tiloja, jotka eivät lähtökohtaisesti mahdollista kaikkien yhdenvertaista toimimista. Turussa esimerkiksi on työskennellyt pyörätuolia käyttävä henkilö bussikuskina, mikä osoittaa, että on väärin ennakkokäsitysten perusteella rajata toimintaympäristöä vain tietynlaisille ihmisille.
.
Kohta on ristiriidassa YK:n yleissopimuksen kanssa (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista).
1.2 Pientalojen jääminen asetuksen ulkopuolelle on merkittävä puute, minkä vuoksi pientalojen huono tila esteettömyyden osalta ei tule jatkossakaan paranemaan. Kohta on ristiriidassa sekä YK:n yleissopimuksen että Valtioneuvoston tavoitteiden (miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä) kanssa.
1.3 Asuinkerrostaloissa sijaitsevien asuntojen jättäminen asetuksen ulkopuolelle ei kannusta esteettömyyden parantamiseen korjaustöiden yhteydessä eikä vanhojen, peruskorjattavien kerrostaloasuntojen esteettömyyden voida näin katsoa parantuvan uuden asetuksen myötä.
Tämä on ristiriidassa sekä YK:n yleissopimuksen että Valtioneuvoston tavoitteiden kanssa. Asetuksen soveltaminen riittäisi perustelumuistion mukaisesti antamaan riittävästi joustovaraa ja tilannekohtaista harkintaa, jotta asetusta voidaan soveltaa myös kerrostaloasunnoissa.
2 Rakennuksen ja kulkuväylien mitoitus
2 § Rakennukseen johtava kulkuväylä
”Rakennukseen on oltava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle soveltuva vähintään 1200 mm leveä, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä. Ulkotilassa sijaitseva luiskattu kulkuväylä saa kaltevuudeltaan olla enintään viisi prosenttia (1:20). Mikäli kulkuväylällä on porras, tulee sen yhteydessä olla 7 §:n mukainen luiska.
Mikäli rakennusta varten on autopaikkoja, tulee vähintään yhden niistä olla tarkoitettu liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Tällaisen autopaikan tulee olla leveydeltään vähintään 3600 mm ja pituudeltaan vähintään 5000 mm ja se tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.
Edellä 2 momentissa säädetty ei koske rivitaloa ja muuta kytkettyä pientaloa.”
Kommentit
2.1 Asetuksessa mainitaan liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt, mutta määräystasoiset toimenpiteet (kulkuväylän leveys ja kaltevuus sekä luiskan mitoitus) kohdistuvat vain liikkumisesteisten tarpeisiin. Yhdenvertaisuuden vuoksi on määräystasolle tuotava toimenpiteitä, jotka koskevat myös toimimisesteisten (esim. aistivammaisten) henkilöiden tarpeita. Rakennukseen johtavan kulkuväylän leveydeksi ehdotetaan 1200 mm. Tämä mitta ei riitä pyörätuolin kääntämiseen tai vastaantulijan kohtaamiseen. Jotta ohitus onnistuu, kulkuväylän tulee olla vähintään 1800 mm leveä.
2.2 Nykyisen Rakentamismääräyskokoelman (F1 2.1.1) mukaan osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle. Nyt ehdotettu asetus linjaa vähintään yhden autopaikan varaamisesta liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön, mikäli rakennusta varten on muitakin autopaikkoja. Perustelumuistion mukaan autopaikkojen määrään ei oteta asetuksessa kantaa, vaikka asetuksessa selvästi esitetään vähintään yhtä autopaikkaa. Mikäli esteettömien autopaikkojen määrään ei ole tarkoitus ottaa asetuksessa kantaa, tulee asetuksen tekstiä muuttaa siten, ettei se mahdollista virheellisiä tulkintoja esteettömien autopaikkojen lukumäärästä. Esteettömiä autopaikkoja ei nykyisinkään ole tarpeeksi ja väestön ikääntyessä tarve kasvaa.
2.3 Kohta ei tue asenneilmapiirin muuttumista esteettömyyden osalta parempaan suuntaan, eikä kannusta suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikille tasapuolisesti soveltuvia ympäristöjä. Mikäli rivi- ja muilla kytketyillä pientaloilla on autopaikkoja, tulee niistä osan olla esteettömiä.
3 § Rakennuksen sisäänkäynti
”Rakennuksen ulko-oven avautumispuolen etäisyyden seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä tulee olla vähintään 400 mm.
Ulko-oven edessä olevan tasanteen vapaan tilan tulee olla leveydeltään vähintään 1500 mm ja pituudeltaan vähintään 1500 mm.”
Kommentit
Rakennuksen pääsisäänkäynnin tulee olla kaikille soveltuva (esteetön). Mikäli (esim. vanhassa rakennuksessa) on pakko järjestää esteetön kulku muualta, tulee tämä ns. vaihtoehtoinen sisäänkäynti selvästi osoittaa pääsisäänkäynninyhteydessä. Näin toteutetaan yhdenvertaisuuslakia.
Rakennuksen sisäänkäynnin tulee olla myös helposti löydettävissä.
3.2 Tässä on lähtökohtaisena oletuksena että sisäänkäynnin yhteydessä on tasoero. Kohta tulee muotoilla siten, että sisäänkäynti toteutetaan ensisijaisesti ilman tasoeroa ja mikäli tämä ei ole mahdollista, toteutetaan ulko-oven eteen kuvatunlainen tasanne (sekä 7 §:n mukainen luiska).
4 § Ovet
”Rakennuksen ulko-oven, tuulikaapin oven ja sisäisellä käytävällä olevan oven mitoituksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 117 b §:n nojalla annetussa asetuksessa.
Rakennuksen huonetiloihin sekä asuinrakennuksessa asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm.
Rakennuksen ulko-oven ja asuinrakennuksen käyttöä palvelevan tilan oven tulee toimia siten, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata.
Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei sen käyttö ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden johdosta ole välttämätöntä. Tällöin kynnys saa olla enintään 20 mm korkea ja se on muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörällisellä apuvälineellä.”
Kommentti
Rakennuksen ovien tulee olla myös helposti hahmotettavissa (lasiovet, oven avautumissuunta ja avaamismekanismit, tummuuskontrastit jne.).
5 § Rakennuksen sisäinen kulkuväylä
”Rakennuksen sisäisen kulkuväylän tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle.
Mikäli muun kuin asuinrakennuksen sisäinen kulkuväylä tai asuinrakennuksen yleisten tilojen sisäinen kulkuväylä on leveydeltään alle 1500 mm, tulee 15 metrin jälkeen kulkuväylällä olla pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle kääntymistilaa, jonka halkaisija on vähintään 1500 mm.”
Kommentti
Yhdenvertaisuuden vuoksi tulee määräystekstiin lisätä myös toimimisesteisiä (esim. aistivammaisia) henkilöitä koskevia toimenpiteitä (kulkuväylien hahmotettavuus jne.).
5 § Rakennuksen muut tilat
”Hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksen tilojen ja asuinrakennuksen yleisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle.
Asuinrakennuksessa, jossa 10 §:n mukaan on oltava portaiden lisäksi hissi, tulee asunnon eteisessä ja keittiössä olla kääntymistilaa, jonka halkaisija on vähintään 1300 mm.
Erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoitetun asunnon eteisessä ja keittiössä kääntymistilan halkaisijan tulee olla vähintään 1500 mm rakennuksen kerrosluvusta riippumatta. Tällaisen asunnon tulee mitoitukseltaan muutoinkin soveltua liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön käyttöön.”
Kommentit
Yhdenvertaisuuden vuoksi tulee määräystekstiin lisätä myös toimimisesteisiä henkilöitä koskevia toimenpiteitä.
6.3 Asuntojen jakaminen erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisille tarkoitettuihin asuntoihin ja muihin asuntoihin ei vastaa tämän päivän ajatusmaailmaa kaikille tasavertaisesti soveltuvasta ympäristöstä. Kohta on ristiriidassa YK:n yleissopimuksen kanssa. Mikäli erityisasunnoilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelu- tai tuettua asumista, tulee siitä mainita määräystekstissä. Olisi myös hyvä kertoa mihin lisätilaa tarvitaan; esimerkiksi avustamista varten. Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden tarpeet eivät riipu rakennuksesta ja sen käyttötarkoituksesta.
3 Tasoerot
Kommentti
Tasoeroja käsittelevän luvun yhteydessä tulee olla määräys koskien turvallisia ja helppokäyttöisiä portaita tai maininta siitä, mistä rakentamismääräyskokoelman osasta portaita koskevat tiedot löytyvät.
7 § Luiska
”Luiskan tulee olla suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton, leveydeltään vähintään 900 mm ja sen reunassa tulee olla vähintään 50 mm korkea suojareuna. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla vaakasuora tasanne.
Luiska saa kaltevuudeltaan olla enintään viisi prosenttia (1:20) taikka enintään kahdeksan prosenttia (1:12,5), jos korkeusero on enintään 1000 mm. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 mm, jonka jälkeen kulkuväylällä tulee olla vaakasuora vähintään 2000 mm pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska voi olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa.”
Kommentti
Luiskan vaatimuksista puuttuvat käsijohteet sekä näkövammaisille tärkeä varoittava alue ennen ja jälkeen luiskan.
8 § Hissi
”Hissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään vähintään 1400 mm.
Olemassa olevaan asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin korin mitoitus voi poiketa 1 momentissa säädetystä, mikäli se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi.”
Kommentti
Hissin tulee olla turvallisesti käytettävissä myös toimimisesteisten henkilöiden osalta (painikkeissa kohotunnisteet, yhteys hätäkeskukseen jne.).
Hissin painikkeiden tulee olla vaakatasossa 800 mm korkeudella.
9 § Yhteys tasoeron välillä muussa kuin asuinrakennuksessa
”Alle kerroskorkeuden mittaisen tasoeron välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko 7 §:n mukaisella luiskalla taikka 8 §:n mukaisella hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella.
Yhteys kerroskorkeuden mittaisen ja sitä suuremman tasoeron välillä on järjestettävä 8 pykälän mukaisella hissillä.”
Kommentti
Nostolaitteen vähimmäiskantavuuden tulee olla 300 kg. Pääsääntöisesti nostolaitteiden tarvetta tulee välttää.
10 § Yhteys tasoeron välillä asuinrakennuksessa
”Asuinrakennuksessa tulee olla portaiden lisäksi 8 pykälän mukainen hissi, jos käynti rakennuksessa sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Mikäli käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulon kerrostasona on pidettävä näistä alempaa.
Hissiyhteyden on ulotuttava sisäänkäyntitasoon sekä jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon ja rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan, mukaan lukien ullakko- ja kellaritasot.”
Kommentti
10§ on asianmukainen.
4 Hygieniatilojen mitoitus
11 § Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa
”Rakennuksessa tulee olla sen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen tarpeellinen määrä wc-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle. Tällaisessa wc-tilassa tulee kiinteiden kalusteiden välille jäädä halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila. Lisäksi wc-istuimen kummallakin puolella tulee olla vapaata tilaa vähintään 800 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan sijoittaa peilikuvina lähekkäin toisiaan kaksi wc-tilaa, joista toisessa wc-istuimen vasemmalla ja toisessa oikealla puolella tulee olla vapaata tilaa vähintään 800 mm.
Wc-tilan tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän ja avustajan sukupuolesta riippumaton ja se on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Wc-tilan oven vapaan leveyden on oltava vähintään 850 mm.
Wc-tila on varustettava liikkumisesteiselle henkilölle. Mikäli rakennuksessa on valvontajärjestelmä, tulee wc-tilasta olla turvahälytysyhteys valvontaan.”
Kommentti
Vaatimus, että wc-istuimen kummallakin puolella on vapaata tilaa, on hyvä.
12 § Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa
”Uimahalli-, kylpylä-, palvelukeskus-, oppilaitos- ja muun vastaavan rakennuksen uima-allas-, pukuhuone-, pesu- ja saunatiloista osan tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen tulee järjestää henkilöiden nostoon tarkoitetulla itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella ja 7 §:n mukaisella luiskalla.
Mikäli rakennuksessa on valvontajärjestelmä, tulee näistä tiloista olla turvahälytysyhteys valvontaan.”
Kommentti
Oltava siis sekä nostolaite että 7§ mukainen luiska.
13 § Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa
”Asuinrakennuksessa, jossa 10 §:n mukaan on oltava portaiden lisäksi hissi, tulee kussakin asunnossa olla yksi wc- ja pesutila, jossa kiinteiden kalusteiden välille jää halkaisijaltaan vähintään 1300 mm vapaa tila.
Erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoitetussa asunnossa tulee rakennuksen kerrosluvusta riippumatta olla yksi wc- ja pesutila, jossa kiinteiden kalusteiden välille jää halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila. Lisäksi wc-istuimen toisella puolella tulee olla vapaata tilaa vähintään 900 mm. Tällainen tila on varustettava liikkumisesteiselle henkilölle. Tilan oven vapaan leveyden on oltava vähintään 850 mm.
Edellä 1 momentissa säädetty ei koske rakennusta, jossa on ainoastaan opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavaan koulutukseen osallistuville henkilöille tai ainoastaan 18–29 -vuotiaille henkilöille tarkoitettuja asuntoja. Tällaisessa rakennuksessa vähintään 5 prosentissa asunnoista, kuitenkin aina vähintään yhdessä asunnossa, on oltava yksi 2 momentin mukainen wc- ja pesutila. Lisäksi tällaisen rakennuksen yleisissä tiloissa tulee olla 11 §:n mukainen wc-tila, johon on pääsy rakennuksen sisäiseltä kulkuväylältä.
Asuinrakennuksessa asukkaiden yhteisen sauna-, pesuhuone- ja pukuhuonetilan sekä siihen liittyvän wc-tilan tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle.”
Kommentit
13.1 Vapaan pyörähdysympyrän lisäksi tulee wc-istuimen toiselle puolelle jäädä vähintään 800 mm vapaata tilaa pyörätuolista siirtymistä varten.
13.2 Asuntojen jakaminen erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisille tarkoitettuihin asuntoihin ja muihin asuntoihin, ei vastaa tämän päivän ajatusmaailmaa kaikille tasavertaisesti soveltuvasta ympäristöstä. Kohta on ristiriidassa YK:n yleissopimuksen kanssa. Mikäli erityisasunnoilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelu- tai tuettua asumista, tulee siitä mainita määräystekstissä. Olisi myös hyvä kertoa mihin lisätilaa tarvitaan, esimerkiksi avustamista varten. Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden tarpeet eivät riipu rakennuksesta ja sen käyttötarkoituksesta.
13.3 Asuinrakennuksen elinkaari huomioiden voidaan olettaa että asuinrakennuksella on sen käyttöiän aikana useampia käyttötarkoituksia. Tämän vuoksi onkin kestämätöntä suunnitella asuinrakennusta vain yhtä käyttäjäryhmää varten. Opiskelijoiden siirryttyä koulun perässä muualle, voisivat pienet esteettömät asunnot mahdollisine yhteistiloineen palvella hyvin esimerkiksi alueen ikääntynyttä väestöä. Kohta on YK:n yleissopimuksen vastainen.
5 Eräiden tilojen erityisvaatimukset
14 § Kokoontumistilat
”Katsomon, auditorion, juhla-, kokous- ja ravintolasalin, opetustilan ja muun vastaavan kokoontumistilan sekä yleisön palvelutilan äänentoistojärjestelmässä tulee olla induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.
Mikäli kokoontumistila on varustettu kiinteillä istuimilla, pyörätuolipaikkoja on sijoitettava liikkumisesteettömien sisääntuloväylien mukaan eri istuinriveille.”
Kommentti
Induktiosilmukasta tai muusta vastaavasta äänensiirtojärjestelmästä kertova kyltti on oltava kiinnitettynä näkyvälle paikalle pääsisäänkäynnin lähelle.
15 § Majoitustilat
”Hotellirakennuksessa ja muussa vastaavassa majoitusrakennuksessa sekä rakennuksessa, jossa on muiden palveluiden ohella myös majoitustiloja, tulee vähintään viiden prosentin, kuitenkin aina vähintään yhden majoitustilan soveltua pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle sekä hänen avustajalleen. Tällaisessa majoitustilassa tulee olla 13 §:n 2 momentin mukainen wc- ja pesutila.”
Kommentti
Jotta asiakas voisi aidosti valita tarpeidensa mukaisen huonetyypin, tulisi esteetön huone löytyä jokaisesta eri huonetyypistä.
Turussa 11.8.2016
Turun kaupungin vammaisneuvosto