Palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski:

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen mm. päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

1) päivittäisissä toimissa;

2) työssä ja opiskelussa;

3) harrastuksissa;

4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai

5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Palvelu voidaan järjestää myös antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen tai hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita ostopalveluna.

Henkilökohtaisen avun asiakkaita oli vuonna 2015 yhteensä 598. Pääsääntöinen järjestämistapa on ollut työnantajamalli, jossa Turun kaupunki toimii suurimmalle osalle asiakkaista palkkojen sijaismaksajana. Palvelusetelit otettiin käyttöön viime syksynä ja niitä on käyttänyt tähän mennessä kymmenkunta asiakasta. Kaikki asiakkaat eivät pysty käyttämään työnantajamallia tai palveluseteleitä, minkä takia tarvitaan myös ostopalveluita. Ostopalveluna henkilökohtaista apua on hankittu noin 30 asiakkaalle. Sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.4.2015 § 80 hyväksymän vammaispalvelujen toimintasuunnitelman mukaan ostopalveluna henkilökohtaista apua voidaan järjestää määräaikaisesti tai pitkäkestoisesti yksityisen palvelutuottajan toteuttamana. Ostopalvelua voidaan järjestää esimerkiksi tilanteessa, jossa vaikeavammainen henkilö ei kykene toimimaan työnantajana tai tilanteissa, joissa avustaminen edellyttää erityisosaamista. Ostopalvelujen kustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä noin 190.000 €.

Esitämme, että vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun kilpailuttamismenettelyyn ryhdytään julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti ja että kilpailutus toteutetaan avoimena menettelynä. Samalla esitämme, että hyvinvointitoimiala valmistelee asiaa yhdessä Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa niin, että tarjousasiakirjat tuodaan päätettäväksi lautakunnalle syksyllä 2016. Tarkoituksena on laatia puitesopimus ajalle 1.3.2017 – 28.2.2020 yhden vuoden optiolla. Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa loppuvuoden 2016 aikana, niin että palvelu on käytettävissä 1.3.2017.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamismenettelyyn ryhdytään julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti ja että kilpailutus toteutetaan avoimena menettelynä. Lisäksi lautakunta päättää, että hyvinvointitoimiala valmistelee asiaa yhdessä Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa niin, että tarjousasiakirjat tuodaan päätettäväksi lautakunnalle syksyllä 2016.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Sihteeri Rita Salviander 11.7.2016:

Tarjousasiakirjoista päätettäneen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa lokakuussa. Vammaisneuvostolta tullaan pyytämään asiasta lausunto.

EhdotusVammaisneuvosto käy alustavan keskustelun kilpailuttamiskriteereistä.

PäätösVammaisneuvosto totesi, että kun THL:n Opasta palveluntuottajalle henkilökohtaisesta avusta noudatetaan, tulee kilpailutuksessa huomioiduksi tarvittavat vaatimukset.

Kilpailuttamisen alustavassa aikataulutuksessa on merkitty syyskuun alkuun markkinavuoropuhelu, jossa kuullaan ostopalvelutoimittajia. Hyvinvointitoimialan hankintapäällikkö on esittänyt, että vammaisneuvoston sihteerin olisi tuolloin hyvä olla paikalla. Vammaisneuvosto päätti esittää, että sihteerin lisäksi paikalla olisivat vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Pirkko Heino ja jäsen Olli Nordberg.