Vammaisneuvoston sihteeri Rita Salviander 17.5.2016:

Vammaisneuvosto on saanut sähköpostina lähetetyn viestin, jossa vaaditaan tukihenkilötoiminnan palauttamista kehitysvammaisille henkilöille sellaisena kuin se on ollut ennen 31.12.2014. Viestissä viitataan vammaisneuvoston pöytäkirjaan 4.9.2014, jossa vammaisneuvosto merkitsi tiedokseen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 20.5.2014.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstekstissä 20.5.2014 otsikolla Vammaispalvelulain mukaisen avustaja- järjestelmän muutos todettiin, että vuonna 2014 292 asiakkaan henkilökohtainen apu oli järjestetty avustajapalveluna. Tukihenkilöpalvelua oli myönnetty 77 asiakkaalle enintään 20 tuntia/kk. Selvitysten mukaan avustajapalveluun ja tukihenkilöihin tulee soveltaa työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalakia, joita aiemmin ei oltu sovellettu.

Lautakunta päätti, että palvelujen yhdenmukaistamiseksi tukihenkilötoiminta lakkautetaan 31.12.2014. Tätä ennen suunnitelman mukaan arvioitiin yksilökohtaisesti asiakkaiden tarve esim. vammaispalvelujen ohjauspalveluun tai henkilökohtaiseen apuun.

Vammaisneuvostolle lähetetyssä viestissä pyydetään ottamaan asia uudestaan esille ja myöntämään kehitysvammaisille henkilöille tukihenkilöpalveluita.

Johtava sosiaalityöntekijä Anita Lehtonen vammaispalveluista vastasi asiaa koskevaan tiedusteluuni mm., että "Monelle kehitysvammaiselle henkilölle on myönnetty tukihenkilötoiminnan tilalle henkilökohtaista apua, kun vaikeavammaisuuden kriteerit ovat täyttyneet. Henkilökohtaisen avun käyttö on huomattavasti kasvanut tämän päätöksen jälkeen.

Paletin ohjauspalveluiden käytöstä... ei ole vastaavaa tilastoa, mutta ohjauspalvelu soveltuukin vain tietyin osin siihen tarpeeseen, mihin tukihenkilötoiminta on käytetty.

Jotkut asiakkaat, jotka eivät saa henkilökohtaista apua, ovat hyödyntäneet kolmannen sektorin palveluita tai esim. avustajakeskuksen tarjoamaa vapaaehtoista avustajatoimintaa suhteellisen pienellä kulukorvauksella."

Tukihenkilötoimintaa ei lakkautettu säästösyistä. Siihen liittyi samat työlainsäädännön seikat kuin avustajapalvelu-järjestelmään."

Vammaisneuvoston jäsenen Maisa Saloniemen mukaan Turussa oli aktiivinen tukihenkilötoiminta, jota monet kehitysvammaiset henkilöt jäivät kaipaamaan. Paletti tarjoaa vastaavia palveluita, mutta asiakkaat kokevat, että tukihenkilöt toimivat kehitysvammaisen lähtökohdista, mutta työntekijät saattavat ohjata ja palvella liikaakin. Asiakkaat toivovat, että asiakas voi itse määritellä sen, mitä hän tarvitsee ja että sitä hyödynnetään, minkä hän kykenee tekemään itse. Hyvä suunta on havaittavissa siinä, että kehitysvammaisilla henkilöillä, erityisesti nuorilla, on henkilökohtaisia avustajia, joiden avulla heidän osallisuutensa mahdollistuu.

Vammaisneuvoston saamassa viestissä esitetään toisena asiana, että Turkuun tulisi PosiVire Oy kuten Helsingissä on.

PosiVire Oy on Helsingin kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistama sosiaalinen in-house yritys. PosiVire työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä sekä tukee heitä vapaille työmarkkinoille ja opiskelemaan siirtymisessä.

EhdotusVammaisneuvosto keskustelee aloitteessa esitetyistä asioista: tukihenkilötoiminnasta ja PosiVire Oy:n palveluista.

PäätösVammaisneuvosto merkitsi tiedokseen sille lähetetyn palautteen.

Vammaisneuvosto päätti lähettää vammaispalvelutoimistolle ja Paletille tiedoksi vammaisneuvoston asiaa koskevan käsittelyn.

Vammaisneuvosto toteaa, että kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen tulee tunnistaa ja sitä tulee edistää suurissa valintatilanteissa mutta myös arkipäivässä. Eri tilanteissa tulee edesauttaa vammaisen henkilön omien taitojen vahvistamista.

Vammaisneuvosto viittasi keskustelussaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, kehitysvammalain muutoksiin itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta sekä yhdenvertaisuuslakiin.

Vammaisneuvosto ei tässä yhteydessä käsitellyt PosiVire Oy:n palveluita.