1630-2015 (450, 021, 010)

Vammaisneuvoston lausunto toimintasuunnitelmasta vammaispalvelulain toteuttamiseksi

Tiivistelmä: -

Vammais § 3

Vammaisneuvoston sihteeri Rita Salviander 13.2.2015:

Vammaispalvelutoimisto pyytää vammaisneuvoston lausuntoa toimintasuunnitelmasta vammaispalvelujen toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaa on tarkoitus käsitellä sosiaali- ja terveyslautakunnassa maaliskuussa.

Oheismateriaali               Toimintasuunnitelma vammaispalvelulain toteuttamiseksi

Ehdotus lausunnoksi toimitetaan vammaisneuvoston jäsenille ja varajäsenille ennen kokousta.

Ehdotus        Vammaisneuvosto päättää lausunnostaan.

Päätös          Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista nojalla subjektiivisia oikeuksia vaikeavammaisille henkilöille ovat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, päivätoiminta ja henkilökohtainen apu. Muut vammaisille tarkoitetut palvelut ovat harkinnanvaraisia, kunnan määrärahoihin ja toimintasuunnitelmaan sidottuja.

Toimintasuunnitelman johdannossa on kuvattu mm. lain säätämiä käsittelyaikoja ja asiakkuuden alkamiseen, päätöksentekoon ja asiakkuuden jatkumiseen liittyviä asioita.

Vammaisneuvosto toteaa, että osa vammaisneuvoston aiemmissa lausunnoissa esille ottamista asioista on otettu huomioon uudessa toimintasuunnitelmassa, kuten esim. tilapäishoito ja yksilökohtainen, palvelusuunnitelmaan perustuva harkinta kuljetuspalveluja erityistilanteissa myönnettäessä.

Vammaisneuvosto ottaa lausunnossaan esille kuljetuspalvelun, palveluasumisen, henkilökohtaisen avun, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä joiltakin osin harkinnanvaraiset palvelut. Muilta osin vammaisneuvostolla ei ole huomautettava. Vammaisneuvosto on lausuntoa laatiessaan ottanut huomioon Assistentti.infolta ja Kuurojen Liitto ry:ltä saamansa palautteen.

Kuljetuspalvelut

Kuljetuspalvelujen järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia, joita ovat kuljetuspalvelut asuinkunnassa tai lähikuntiin ulottuvat matkat. Turussa kuljetuspalvelua myönnetään Turun kaupungin alueen lisäksi Kaarinan, Raision, Liedon (Tarvasjoki) ja Ruskon kunnan alueilla. Erityisistä syistä voidaan myöntää tapauskohtaisesti myös muihin Turun alueen lähikuntiin, joka mahdollistaa matkat toiminnallisiin lähikuntiin. Lähikuntaluettelosta on aiemmin poistettu Naantalin kantakaupunki. Vammaisneuvosto esittää, että vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ulottuvat myös Naantalin kantakaupunkiin.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että opiskelumatkoja myönnetään ainoastaan päätoimisesti opiskeleville. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta on rinnastettu kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisen avun määritelmät työstä ja opiskelusta.  Vammaisneuvosto esittää, että opiskelumatkoja myönnetään henkilöille, joiden opiskelu tähtää tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai vahvistaa ammattitaitoa sekä parantaa mahdollisuuksia työllistyä. (Vrt. toimintasuunnitelman kohta henkilökohtainen apu, työssäkäynti ja opiskelu, s 7. Tämän mukaan henkilökohtaista apua voidaan myöntää myös ammattitaidon syventämiseen tai työllisyysmahdollisuuksien parantamiseen).

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että Turussa liikennöivät linja-autot ovat pääosin matalalattiaisia ja myös apuvälineillä liikkuvien henkilöiden käyttöön tarkoitettuja. Vammaisneuvosto toteaa, että linja-autot eivät aina matalalattiaisuudestaan huolimatta ole toimivia apuvälineitä käyttäville. Käytännössä esteenä linja-auton käytölle on myös se, että kulku kotoa bussipysäkille ei ole esteetön ja että bussipysäkit eivät vastaa esteettömyyden vaatimuksia. Lisäksi Turun seutuliikenteen linja-autot eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia. KHO on tehnyt ratkaisun (KHO:2006:19), jonka mukaan vaikeavammaiselle myönnettyjen kuljetuspalvelumatkojen asetuksen mukaista vähimmäismäärää ei voitu vähentää sillä perusteella, että vaikeavammainen ilmoitti käyttävänsä joskus joukkoliikenteen matalalattiabussia.

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ulottuvat myös lähikuntiin. Kunnalla ei ole oikeutta päättää siitä, kuinka moni vapaa-ajan matkoista voi suuntautua oman kunnan alueen ulkopuolelle lähikuntiin. KHO on tehnyt asiassa päätöksen (14.11.2001), jossa se totesi, että valittajalla oli oikeus käyttää hänelle kuljetuspalveluina kuuluvat matkat tarpeensa mukaan joko asuinkunnassaan tai lähikunnissa.

Vammaisneuvosto korostaa, että vaikeavammaiseksi todetun henkilön matkoja ei voi rajoittaa sillä perusteella, että Turussa on mahdollisuus käyttää matalalattiabussia tai palvelulinjastoa. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelua ei voi rajata tietyille reiteille eikä ainoastaan asuinkuntaan.

Palveluasuminen

Vammaisneuvosto esittää, että toimenpiteisiin lisätään suunnitelma valvonnan kehittämisestä omavalvontasuunnitelmia hyödyntäen ja että valvontaan nimetään vastuuhenkilöt.

Henkilökohtainen apu

Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että henkilökohtaista apua myönnettäessä huomioidaan hakijan saamat muut mahdolliset ensisijaiset etuudet, tukitoimet ja palvelut. Vammaisneuvosto toteaa, että henkilökohtainen apu on vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus eikä sitä tule tarkastella viimesijaisena tukimuotona vaikkakin palvelukokonaisuus otetaan huomioon. Vammaisneuvosto esittää, että sana ”ensisijaiset” poistetaan ko. kohdasta.

Henkilökohtaisena avustajana ei vammaispalvelulain mukaan pääsääntöisesti voi toimia omainen tai läheinen. Hallituksen esityksen mukaan näitä ovat vaikeavammaisen henkilön puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva elämänkumppani. Toimintasuunnitelmaan on lisätty ”tai on muutoin lähiyhteisöön kuuluvana jatkuvasti kanssakäymisessä vaikeavammaisen henkilön kanssa arjen eri tilanteissa”. Vammaisneuvosto esittää, että määritelmä läheisestä ja omaisesta on hallituksen esityksen mukainen.

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla, joita ovat henkilökohtainen avustaja, kunnan itse järjestämä tai ostama palvelu tai palveluseteli. Turussa henkilökohtaista apua järjestetään henkilökohtainen avustaja –palvelulla, avustajapalvelulla, ostopalveluna ja palvelusetelillä.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että mikäli avustajatuntimäärä on pieni, avustajapalvelu on ensisijainen järjestämismuoto. Vammaisneuvosto toteaa, että on harhaanjohtavaa puhua avustaja-palvelusta ja henkilökohtainen avustaja –palvelusta ikään kuin eri järjestämismuotoina. Molemmissa on kyse työnantajamallista. Henkilökohtaisen avustajan palkassa on kaksi eri palkkaluokkaa. Työn vaativuutta ei välttämättä voi arvioida sillä perusteella, että vammaiselle henkilölle myönnetty tuntimäärä on pienempi.

Vammaisneuvosto toteaa, että on positiivista, että vammaista henkilöä ohjeistetaan sijaisen hankkimisesta henkilökohtaisen avustajan sairastuessa. Vammaisneuvosto korostaa, että sijaisuuden järjestäminen huomioidaan palvelusuunnitelmassa niin, että suunnitelmassa on myös yhteyshenkilöt yhteystietoineen, joihin vammainen henkilö voi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Mikäli kyse on pienemmistä avustajatuntimääristä, toimintasuunnitelmassa ei ole mainintaa sijaisjärjestelyistä. Myös näissä tilanteissa tulee huomioida vammaisen henkilön avun tarve.  

Henkilökohtaisen avun korvattavista kustannuksista todetaan, että mahdollisesta avustajan matkakustannusten korvaamisesta tulee tehdä etukäteen kirjallinen hakemus. Myös ilta-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksista tulee toimintasuunnitelman mukaan tehdä kirjallinen hakemus perusteluineen etukäteen.  Vammaisneuvosto esittää, että asiassa noudatetaan tilannekohtaista harkintaa, vaikka pääsääntönä noudatetaan etukäteen hakemista.

Asunnon muutostyöt

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että muutosta tai asunnon vaihdosta aiheutuvat muutostyökustannukset voidaan korvata ainoastaan, mikäli muuttamisen tarpeet johtuvat pääasiassa henkilön vammasta tai sairaudesta. Vammaisneuvosto toteaa, että rajaus ei ole lainmukainen. Oikeuskäytännössä on ratkaisuja, joiden mukaan henkilön tulee voida muuttaa myös esim. elämäntilanteiden muuttuessa.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että asunnon muutostöitä suorittaa Turun kaupungin työkeskus. Vammaisneuvosto toteaa, että toimintatavat tilanteessa, jossa asiakas hakee asunnon muutostöitä jälkikäteen, puuttuvat. Tällöin ei voida edellyttää, että on käytetty työkeskusta muutostöiden tekemiseen. Vammaispalveluasetuksen mukaan kustannuksia on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä.

Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Toimenpiteinä vuonna 2015-2016 on, että hissien kilpailutus ja hankinta keskitetään Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen tekniselle asiantuntijalle. Vammaisneuvosto esittää, että ns. hissityöryhmän asiantuntemusta käytetään mm. avustusten hakemisessa.

Harkinnanvaraiset, kunnan määrärahasidonnaiset palvelut

Sopeutumisvalmennus

Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus on tarkoitettu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Toimintasuunnitelmassa sopeutumisvalmennuksen muodoiksi todetaan esim. lyhytaikaishoito vaikeavammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille (lisäys aikaisempaan toimintasuunnitelmaan), viittomakielen opetus, tukiviittomien opetus, näkövammaisille liikkumistaidon ohjaus ja asumisvalmennus vaikeavammaisille nuorille. Vammaisneuvosto näkee tarpeellisena lisäyksenä pistekirjoituksen opetuksen.

Aiemmin toimintasuunnitelman mukaisesti on voitu myöntää harkinnanvaraista apua henkilöille, jotka ovat toimintakyvyltään vaikeavammaisia, mutta joilla ei välttämättä ole voimavaroja määritellä avun sisältöä ja toteutustapaa. Vammaisneuvosto pitää tätä palvelua merkittävänä ja esittää, että palvelu otetaan uudestaan mukaan palveluvalikoimaan.

Muu avustukset

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että ”Viittomakielisille henkilöille voidaan myöntää avustusta yksilöllisen tilanteen mukaan tekstipuhelimena käytettävän tietokoneen hankintaan. Sen jälkeen todetaan, että arviointiin vaikuttaa kokonaistilanne ja ”mahdollisuudet hankkia tietokone muiden tukimuotojen (esim. vammaistuki) avulla”. Vammaisneuvosto on pyytänyt Kuurojen Liitto ry:n Turun alueelta kannanottoa asiaan. Saadussa palautteessa todetaan, että ei ole asianmukaista erottaa kuurot muista vammaryhmistä siinä mielessä, että heidän kohdallaan otetaan huomioon esim. vammaistuki avustuksia myönnettäessä. Vammaisneuvosto esittää, että viittaus vammaistukeen poistetaan ja että kuurojen henkilöiden kuten muidenkin henkilöiden kohdalla huomioidaan tilanne sen mukaan, mikäli laitteeseen on tosiasiassa saatu kohdennettua avustusta joltakin taholta.

Autoavustus ja autoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vammaisneuvosto esittää, että näiden avustusten päätökset perustuvat tarkoituksenmukaisuuteen, asiakkaan tarpeeseen ja kustannustehokkuuteen kokonaistaloudellisessa vertailussa eri palvelujen kesken, kun olosuhteet ovat muuttuneet. Kustannustehokkuus tarkoittaa tilanteita, joissa avustuksen myöntäminen vähentäisi toisesta palvelusta aiheutuvia kustannuksia merkittävästi.

Harkinnanvaraisista palveluista ei ole tietoa siitä, miten monelta palvelun myöntämisen kriteerit täyttävältä henkilöltä on palvelu evätty määrärahojen loppumisen tai vähäisyyden vuoksi. Vammaisneuvosto korostaa, että vammaispalveluihin varatun harkinnanvaraisen määrärahan tulee perustua kunnassa esiintyneisiin tarpeisiin.

Vammaisneuvosto päätti, että se seuraa toimintasuunnitelman toteutumista.

Jakelu

   laus Kiiski Kaisa