Vammaisneuvoston sihteeri Rita Salviander 14.1.2014:

Vammaispalvelutoimisto on tiedottanut vammaisneuvostoa saamistaan yhteydenotoista henkilöiltä, jotka aiemmin ovat päässeet sähkömopolla palvelulinjaston bussiin, mutta eivät enää pääse kyytiin. Vammaispalvelutoimisto on keskustellut asiasta mm. TYKS:n työntekijöiden kanssa ja sen mukaan sähkömopot ovat yleistymässä ja osalla asiakkaista sähkömopo korvaa sähköpyörätuolin.

Turun kaupungin ympäristötoimialalta on vammaispalvelutoimistolle annettu vastaus, että sähkömopoja ei ole tarkoitettu linja-autossa kuljetettavaksi. Ongelmia tuottaa mm. sähkömopon koko. Sähkömopoa ei ole myöskään mahdollisuus kiinnittää autoon.

TYKS:stä saadun tiedon mukaan sähkömopot ovat jonkin verran pidempiä (3-pyöräinen n. 127 cm) kuin sähköpyörätuolit ja mopojen kääntösäde on isompi.

Sähkömopot painavat keskimäärin vähemmän kuin sähköpyörätuolit (sähkömopo 100-150kg ja sähköpyörätuoli 130–180 kg).

Mm. Kynnys ry:n lakimieheltä saadun tiedon mukaan sähkömopolla liikkuva rinnastetaan lainsäädännössä jalankulkijaksi.

EhdotusVammaisneuvosto päättää mahdollisista toimenpiteistään.

PäätösVammaisneuvoston jäsen Olli Nordberg ja sihteeri ovat olleet yhteydessä mm. liikenne- ja viestintäministeriöön. Asiassa on saatu tietoa myös mm. Helsingin liikennelaitoksen käytännöistä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lakimies on antanut asiasta lausuntonsa selvitettyään asiaa tieliikenteen erityisasiantuntijoiden ja matkustajan oikeus -kollegansa kanssa. Asiantuntijat olivat yhtä mieltä asiassa.

Kannanotossa todetaan, että sähkömopoa ei rinnasteta lainsäädännössä sähköpyörätuoliin. Sähköpyörätuoli on yksiselitteisesti vammaisen henkilön apuvälineeksi tarkoitettu laite ja sen käyttäjältä voidaan evätä pääsy kulkuvälineeseen vain hyvin poikkeuksellisesti.

Sähkömopoja taas on hyvin monentyyppisiä pyörätuolimallisesta suurta skootteria tai motocross-pyörää muistuttaviin. Sähkömopoja käyttävät myös muut kuin liikuntarajoitteiset henkilöt. Julkiseen kulkuvälineeseen ei saa ottaa laitetta, joka muodostaa turvallisuusuhan joko sitä kuljettavalle (putoamis- tai kaatumisvaara ym.) tai muille matkustajille tai joka aiheuttaa kohtuutonta haittaa muille matkustajille. Kyse on sähkömopon mitoista, mahdottomuudesta kiinnittää sitä turvallisesti sekä siitä, että suuresta kääntösäteestä johtuen sähkömopo jouduttaisiin usein parkkeeraamaan vertikaalisesti suhteessa käytävään, jolloin muiden matkustajien kulku bussissa tms. sekä evakuoituminen hätätilanteessa ei välttämättä onnistuisi keskioven kautta. Liikkeenharjoittajilla on lisäksi korvausvelvollisuus kuljetuksen aikana hajoaviin tai vaurioituviin apuvälineisiin.

Kannanotossa todetaan edelleen, että matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä asetuksen (EY) n:o 2006/2004 muuttamisesta annetun asetuksen 181/2011 10.1 artiklan b) kohdan mukaan henkilön kuljettamisesta voidaan kieltäytyä "jos vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön ajoneuvoon ottamista, ajoneuvosta poistumista tai kuljettamista on ajoneuvon suunnittelun tai infrastruktuurin, mukaan lukien linja-autopysäkit ja terminaalit, vuoksi fyysisesti mahdotonta suorittaa turvallisesti tai toimivalla tavalla". Trafin asiantuntijoiden mielestä Turun ja Helsingin linjaus kieltäytyä kuljettamasta sähkömopoja on tähän nähden perusteltu ja jopa tarpeellinen (riippuen sähkömopon mallista).

Lopuksi kannanotossa todetaan, että väestön ikääntyessä tulee sähkömopojen määrä lisääntymään ja voi olla tarpeen tarkastella uudestaan, tulisiko esim. jotkut tietyt sähkömopotyypit rinnastaa sähköpyörätuoleihin, jolloin niiden käyttö olisi laajemmin mahdollista. Trafi on mielellään vammaisten matkustajien oikeuksia valvovana viranomaisena keskustelussa mukana.

Vammaisneuvosto merkitsi Trafin asiantuntijoiden kannanoton tiedokseen. Pöytäkirjanote toimitetaan myös TYKS:n apuvälineyksikköön tiedoksi.