YHTEENVETO VAMMAISJÄRJESTÖILLE LÄHETETYSTÄ KYSELYSTÄ, JOKA KOSKEE TURUN

KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSOHJELMAA 2005–2012 JA VALMISTEILLA OLEVAA OHJELMAA

2014–2017

ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2005–2012

ONKO ESTEETTÖMYYSOHJELMAA KÄSITELTY JÄRJESTÖSSÄNNE?

On.

Kuurojen liiton työntekijät: liiton työntekijät ovat tutustuneet ohjelmaan lähinnä yksilöllisten asiakastapausten myötä.

Lounais-Suomen MS-yhdistys ry: Tiedotettu, että yhdistyksestä on saatavana esitys Turun esteettömyysohjelmaksi 2005–2012. Ja, että ohjelma löytyy myös Turun kaupungin verkkosivuilla.

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry: Ohjelman julkistamisen jälkeen se käytiin läpi hallituksessa ja sen jälkeen siihen on palattu tukemaan yhdistyksemme tavoitteita ajettaessa.

Lounais-Suomen Diabetes ry: Hallitus on kokouksessaan tiedottanut ohjelmasta, jonka jälkeen se on kiertänyt kaikille halukkaille.

Kynnys ry:n Turun toimikunta: Aloitteen esteettömyysohjelmasta teki Kynnys ry aikanaan. Esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto on vieraillut useaan kertaan yhdistyksessämme kertomassa ohjelman toimeenpanon edistymisestä.

Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteeri

Asia on aina ajankohtainen järjestössämme ja sitä on kyselty asiakkailtakin. Kommentit liittyvät ennakkoluuloihin, tulkkipalveluihin, esteettömyyttä edistävään tekniikkaan ja viittomakieltä tuskin voi koskaan korostaa liikaa.

Turun Seudun Hengitysyhdistys ry: Asia lienee merkitty tiedoksi sen ilmestyttyä, kauden mittaan esteettömyydestä on keskusteltu, mutta ei erityisen ohjelman näkökulmasta

Ei

Turun seudun lihastautiyhdistys ry/Avustajakeskus

ONKO TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMASTA 2005-2012 OLLUT HYÖTYÄ JÄSENISTÖNNE KANNALTA?

On.

Kuurojen liiton työntekijät: Lähinnä liikuntarajoitteisten kuurojen osalta ohjelma on antanut lisäpontta palvelujen saamiseksi.

Lounais-Suomen MS-yhdistys ry: Matalalattiabussit ovat mahdollistaneet pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvat MS-yhdistyksen jäsenet käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Katukivetyksien madaltaminen on helpottanut pyörätuolilla ja rollaattorin avulla liikkuvia. Esteettömästä uimarannasta, julkisista rakennuksista, joihin on ollut esteetön pääsy sekä esteettömistä bussipysäkeistä on ollut hyötyä jäsenistöllemme. Impivaaran uimahallin toimivuus jäsenillemme.

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry: Siihen on voitu vedota, kun esteettömyystavoitteita on viety eteenpäin yhdessä esteettömyysasiamiehen kanssa.

Kynnys ry:n Turun toimikunta: Turun kaupunki organisaationa suhteutuu esteettömyyteen vakavasti, esteettömyyden vaatimukset konkretisoituvat useammin teoiksi. Esteettömyysasiamies on tehnyt hyvää ja näkyvää työtä esteettömyyden edistämiseksi ja antanut kasvot toiminnalle.

Lounais-Suomen Diabetes ry: Esteettömyysohjelmaa käytettiin pohjana uusien toimitilojen hankinnassa ja muutoksissa.

Ei.

Kuurojen liiton työntekijät: Esteettömyysohjelma ei käsittele tiedonsaannin esteitä kovinkaan paljoa ja se on kuitenkin suurin ongelma viittomakielisen kuuron elämässä. Toisaalta myös liiton työntekijät toteavat, että eivät itsekään ole riittävästi tuoneet itseään ja tarpeitaan esille johtuen yhteisen kielen puutteesta. Suomen kieli on aina vieras kieli kuurolle.

Turun Seudun Hengitysyhdistys ry: Vain hyvin harva jäsenemme kaipaa liikunnallista esteettömyyttä yhdistyksen toiminnassa. Omiin tiloihin pääsee tarvittaessa esteettömästi toisen sisäänkäynnin kautta. Tärkeämpää on tilojen pölyttömyys, hajusteettomuus ja hyvä ilmanvaihto.

Emme osaa sanoa:

Turun seudun lihastautiyhdistys ry/Avustajakeskus

ESTEETTÖMYYSOHJELMA 2014–2017

MITÄ ASIOITA TULEVASSA ESTEETTÖMYYSOHJELMASSA PITÄÄ JÄRJESTÖN MIELESTÄ OTTAA HUOMIOON?

Kuurojen liiton aluetyöntekijät:

1.Viittomakielisten peruspalveluiden turvaaminen: viittomakieliset saavat tietoa ja palveluja omalla kielellään esim. viranomaisten luona asioidessaan ja vanhuspalveluissa. Myös viranomaisiin yhteyden saanti helpommaksi esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla.

2.”Kulttuuri kaikille”: Kuuroilla on oma kulttuuri ja kieli ja esim. valtakunnallisesti järjestetään erilaisia kuurojen tapahtumia, joihin Kuurojen yhdistys on hakenut useina vuosina kaupungin avustuksia saaden 0 €. Kaupungin kulttuuritarjonta on erittäin musiikkipitoista eikä se anna elämyksiä kuuroille.

3.Tulkkauspalvelun järjestäminen viranomaisten taholta (Kelan tulkkausvälitysjärjestelmän muutos 1.1.2014 alkaen: eivät välitä enää ns. kolmannen tahon tilauksia. Viittomakielisellä oikeus omaan äidinkieleen niin terveys-, sosiaali- ja muissa kunnan järjestämissä palveluissa).

Lounais-Suomen MS-yhdistys ry:

1.Saavutettavuus; kunnon kaiteet ja riittävän kaltevat luiskat, sähköovet. Em. toimivuutta on testattava. Invapysäköintipaikat riittävän leveät. Palvelulinjan pysäkki mm. kirjaston eteen. Katukivetykset riittävän matalat. Henkilökohtaisilla avustajilla pitäisi olla mahdollisuus päästä ilmaiseksi uimahalleihin, teattereihin ja museoihin jne. ettei avustettavan tarvitsisi maksaa kahdesta. Kaikki Turun kaupungin toimitilat ja virastot tulisi olla esteettömiä.

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:

1.Meille tärkeitä ovat joukkoliikenteen kehittäminen eli pysäkkikuulutukset, sekä liikennöinti välineisiin että pysäkeille samoin kuin pysäkkipaikkojen merkitseminen. Ensin mainittujen huomioon ottaminen jo kilpailutilanteessa ko. valmiuksien vaatimuksella. Aikataulujen ja reittikarttojen saaminen sellaiseen muotoon, että ne olisivat näkövammaiselle saavutettavia.

2.Kävelyesteiden ja –haittojen poisto ja vähentäminen ts. kävelyreittien selkeyden valvonnan parantaminen. Ständien, kesäkalusteiden yms. sijoituksien valvonta määräysten mukaisiksi. Liikennevalojen äänimerkkien lisääminen niin, että kaikki risteykset katetaan joka suuntaan äänimerkein. Lisäksi niiden toimivuuden valvonta tulisi hoitaa turvalliseksi ja kattavaksi.

3.Kaikessa viestinnässä tulisi huolehtia myös sokeiden ja heikkonäköisten tiedonsaannista. Ts. on noudatettava keinoja, joilla tiedotukset tavoittavat näkövammaisten apuvälineillä tapahtuvan tiedonvälityksen. Jonotusnumerojärjestelmiin on löydyttävä keino, jolla näkövammaiset saavat vuorollaan palvelun. Näissä asioissa haluamme velvoittaa palvelun tuottajan konsultoimaan näkövammaisjärjestöjä, joissa keinot tunnetaan ja voidaan tukea esteettömämpään yhteiskuntaan pyrittäessä.

Lounais-Suomen Diabetes ry:

1sisäilman laatu

2kaikkien pääsy julkisiin tiloihin

3saada valtakunnan kattava normisto

Kynnys ry:n Turun toimikunta:

Kaupungin eri hallintokunnilla on vaihtelevainen suhteutuminen esteettömyysohjelmaan. Kussakin hallintokunnassa pitäisi olla toiminnasta vastaava henkilö, joka huolehtisi konkreettisista parannuslistoista. Siihen liittyy sektorikohtainen seuranta. Esteettömyydestä pitäisi järjestää vuorovaikutteisia tilaisuuksia, joissa voitaisiin antaa jo etukäteen vinkkejä ja toimenpiteiden jälkeen palautetta toimivuudesta.

Turun seudun lihastautiyhdistys ry/Avustajakeskus

Julkisten tilojen esteettömyys myös muiden kuin liikuntavammaisten osalta.

Liikuntapaikkojen esteettömyys myös katsomojen ja esim. kahviomyynnin osalta.

Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteeri

1.Tiedon saaminen omalla äidinkielellä: viittomakielisten palveluiden ja tiedotuksen merkitys on tärkeää (tekstiviesti- ja Internet-palveluiden kehittäminen). Suomen kielilainsäädännön hengen mukaisesti vähimmäisvaatimus on, että viittomakieliset oikeudet toteutuvat muun muassa viranomaisasioissa.

2.Turvallinen liikkuminen: Ongelmana kaduilla olevien ständien ja ulkoroihujen vaarallisuus.

3.Tulkkipalveluiden toimivuus ja etätulkkauksen mahdollistava tekniikka.

Turun Seudun Hengitysyhdistys ry

1.Esteettömyyden järjestäminen ei yksin riitä, tärkeää on myös jakaa tietoa julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyydestä/ongelmista

2.Esteettömyysasioita tutkimaan, hoitamaan ja uudistuksia ehdottamaan pitää kutsua henkilökohtaisesti asiaa tuntevia henkilöitä

3.Myös kuulo- ja näkövammaisten huomioiminen kaikkialla julkisilla paikoilla ja virastoissa on tärkeää, ei ainoastaan liikuntaesteisten

MITÄ UUSIA KOHTEITA JÄRJESTÖN MIELESTÄ PITÄISI TOTEUTTAA SEURAAVAN OHJELMAKAUDEN AIKANA? AIEMMIN ON TOTEUTETTU PILOTTINA EKVALLAN ESTEETÖN UIMARANTA. MUINA KOHTEINA OLLAAN TOTEUTTAMASSA ESTEETTÖMIÄ BUSSIPYSÄKKEJÄ.

Kuurojen liiton aluetyöntekijät:

1.Esteetön taksitilausjärjestelmä: Tällä hetkellä kuuro, viittomakielinen voi saada vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisia taksikortteja vammaispalvelusta, mutta kuuro itse ei voi tilata taksia tekstiviestillä. Myös muut kuin sairaat ja vammaiset käyttävät takseja, mutta tilausjärjestelmään ei voi kuin soittaa kuin sopia taksifirmojen kanssa tilata tekstiviestillä. Tätä asiaa on yritetty Kuurojen Liitto ry:n ja Suomen Kuurosokeat ry:n kautta korjata jo useamman vuoden ajan.

2.Kunnalla olisi hyvä olla viittomakielentaitoinen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä (esim. Tampereella on vammaispalvelutyöntekijä, joka osaa viittoa ja jolle kuuron asiakkaan on helppo mennä ja jolle on helppo ottaa yhteyttä esim. Skype ja web-kameran avulla).

3.Teatteriesityksiä, joissa on viittomakielen tulkkaus.

Lounais-Suomen MS-yhdistys ry:

1.Esteettömämpi kaupungin teatteri. Kaikissa uudisrakennuksissa tulisi heti huomioida esteettömyysasiat.

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry: Ks. Näkövammaisten vastaus edellisessä kohdassa.

Lounais-Suomen Diabetes ry: Peruskorjata yksi koulu ns. mallikouluksi, jossa esteettömyys on toteutettu

Kynnys ry:n Turun toimikunta:

Esteettömiä reittejä pitäisi kehittää edelleen. Reitteihin Kynnys ry katsoo kuuluvan toimivat liikennevalojen ääniopasteet.

Puistoympäristöjen pinnan esteettömyyteen pitäisi panostaa, lisäksi Kynnys ry kaipaisi erikorkuisia puistonpenkkejä.

Uudiskohteissa pitäisi katsoa kokonaisvaltaista esteettömyyttä. Esim. paljon hyvää mukanaan tuoneessa Impivaaran esteettömyystyössä huomioimatta jäivät suihkutiloissa pyörätuolin käyttäminen.

Yksittäisistä kohteista toivotaan torin esteettömyyden nopeaa parantamista.

Turun Seudun Hengitysyhdistys ry: esteettömät pysäkit ovat varmasti hyviä, mutta pitää myös olla autokalusto, jossa on laskettavat kynnykset sekä kuljettajat joilla riittää huolellisuutta kadun reunukseen ajaessa ja kohteliaisuutta käyttää tekniikkaa tarvittaessa. Uusia kohteita syytä toteuttaa havaittujen ongelmien tärkeysjärjestyksen myötä.

MUITA KOMMENTTEJA:

Kuurojen liiton työntekijät:

1.Julkisissa liikennevälineissä olisi hyvä jakaa tietoa myös visuaalisesti ilmoittamalla esim. bussin viivästyneestä lähdöstä tai muista häiriöistä.

2.Viittomakielisten vanhusten määrä lisääntyy ja sitä kautta viittomakielisen kotihoidon tarve kasvaa. Tähän tulisi valmistautua esim. huomioimalla työntekijöiden vk-taito tai ostamalla palveluja niitä tarjoavilta yrityksiltä.

3.(Perusopetuksessa tulisi huomioida myös kuurojen, viittomakielisten vanhempien kuulevien lasten äidinkielen opetus koulussa. Tässä tarkoitetaan kuulevan lapsen viittomakielen vahvistamista, kun kotikielenä (äidinkieli) on viittomakieli (yl. vanhemmat tai toinen heistä kuuroja). HUOM: Kysyin tästä järjestöltä, jotka olivat saaneet asiassa uutta tietoa. Turussa asia on ok: Opetustoimi on järjestänyt kuurojen vanhempien kuuleville lapsille viittomakielen tunnit C.O. Malmin kouluun.)

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:

Lisäksi V-S Näkövammaiset ry pitää tärkeänä, että tämän tapaisissa asioissa hallintokunnat olisivat vuorovaikutuksessa vammaisjärjestöihin, joissa käytännön kokeiluja ja seurantaa hoidetaan ja ollaan valmiita jakamaan kokemuksia ja tietoa. Jokaisessa hallintokunnassa tulisi olla nimettynä vastuullinen esteettömyysasioista vastaava henkilö, jonka tehtävänä on koordinoida ja vastata muutoksista ja valmisteluista.

Kulttuuri- ja taidelaitosten pitäisi pyrkiä huomioimaan näkövammaiset tuotannossaan. Tällä hetkellä näyttää, että kulttuuripääkaupunkivuonna toteutetut hyvät käytännöt eivät ole missään jääneet pysyviksi käytännöiksi. Kulttuurin ja liikunnan osalta seudullinen saattajakortti kylläkin on iso esitysaskel.

Kynnys ry:n Turun toimikunta:

Sellaisia tilaisuuksia toivotaan, jossa arkkitehdille ja suunnittelijalle voitaisiin antaa palautetta hyvistä ja hieman huonommista esteettömyysratkaisuista. Käyttäjäkokemukset eivät kantaudu riittävästi suunnittelusta ja toteutumisesta vastaaville.