Sihteeri Rita Salviander 11.1.2013:

Vammaispalvelutoimisto on pyytänyt vammaisneuvoston lausuntoa toimintasuunnitelmasta vammaispalvelujen toteuttamiseksi.

Lausuntopyyntö ja toimintasuunnitelmaehdotus lähetetään erillisenä liitteenä.

EhdotusVammaisneuvosto päättää lausunnostaan.

PäätösLiitteenä on vammaispalvelutoimiston toimintasuunnitelmaehdotus vammaispalvelulain toteuttamiseksi 2013.

Liite 1                                  Toimintasuunnitelma vammaispalvelulain toteuttamiseksi 2013

Vammaisneuvosto päätti esittää lausuntonaan seuraavaa:

Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista nojalla subjektiivisia oikeuksia vaikeavammaisille henkilöille ovat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, päivätoiminta ja henkilökohtainen apu. Muut vammaisille tarkoitetut palvelut ovat harkinnanvaraisia, kunnan määrärahoihin ja toimintasuunnitelmaan sidottuja.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että vammaispalveluihin vuosittain varattu määräraha on ollut liian pieni suhteessa kustannustason nousuun ja asiakasmäärän kasvuun. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestämisessä kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Lisäksi määrärahan arvioidaan olevan riittämätön palveluasumisessa ja kuljetuspalveluissa. Harkinnanvaraisista palveluista ei ole tietoa siitä, miten monelta palvelun myöntämisen kriteerit täyttävältä henkilöltä on palvelu evätty määrärahojen loppumisen tai vähäisyyden vuoksi.

Vammaisneuvosto korostaa, että vammaispalveluihin varatun määrärahan tulee perustua kunnassa esiintyneisiin tarpeisiin.

Toimintasuunnitelmaan vammaispalvelulain toteuttamiseksi ei ole sisällytetty lyhytaikaishoitoa, jota perheet, joissa on vaikeavammainen jäsen, saattavat tarvita. Vammaisneuvosto esittää, että myös tämän palvelun järjestäminen sisällytetään toimintasuunnitelmaan.

Kuljetuspalvelut

Kuljetuspalvelujen järjestämisvelvollisuus koskee jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia, joita ovat kuljetuspalvelut asuinkunnassa tai lähikuntiin ulottuvat matkat. Turussa kuljetuspalvelua myönnetään Turun kaupungin alueen lisäksi Kaarinan (Piikkiö), Raision, Liedon ja Ruskon (Vahto) kunnan alueilla. Erityisistä syistä voidaan myöntää tapauskohtaisesti myös muihin Turun alueen lähikuntiin. Lähikuntaluettelosta on aiemmin poistettu Naantalin kantakaupunki. Vammaisneuvosto esittää, että vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ulottuvat myös Naantalin kantakaupunkiin.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että opiskelumatkoja myönnetään ainoastaan päätoimisesti opiskeleville. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta on rinnastettu kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisen avun määritelmät työstä ja opiskelusta.  Vammaisneuvosto esittää, että opiskelumatkoja myönnetään henkilöille, joiden opiskelu tähtää tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai vahvistaa ammattitaitoa sekä parantaa mahdollisuuksia työllistyä.

Toimintasuunnitelman mukaan, mikäli vaikeavammaiselle on myönnetty vammaispalvelulain mukaista autoavustusta, autoon kuuluvia välineitä tai laitteita, autoveronpalautusta tai kansaneläkelaitoksen elinkeinoapuna avustusta autoon, otetaan nämä etuudet kuljetuspalvelutarvetta vähentävänä huomioon yksilöllisen tarpeen mukaan. Toimintasuunnitelmassa rajataan tarkasti myönnettävien matkojen enimmäismäärät riippuen siitä, ajaako itse autoa vai ei. Erilaisissa tilanteissa yksilölliset tarpeet eivät tule huomioiduksi, mikäli enimmäismäärä on kolme tai viisi edestakaista matkaa kuukaudessa. Yksilöllisen harkinnan tarve tulee huomioida myös työ- ja opiskelumatkoja myönnettäessä.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että Turussa liikennöivät linja-autot ovat pääosin matalalattiaisia ja myös apuvälineillä liikkuvien henkilöiden käyttöön tarkoitettuja. Vammaisneuvosto toteaa, että linja-autot eivät aina matalalattiaisuudestaan huolimatta ole toimivia apuvälineitä käyttäville. Käytännössä esteenä linja-auton käytölle on myös se, että kulku kotoa bussipysäkille ei ole esteetön ja että bussipysäkit eivät vastaa esteettömyyden vaatimuksia. Tämän lisäksi Turun seutuliikenteen linja-autot eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia. KHO on tehnyt ratkaisun (KHO:2006:19), jonka mukaan vaikeavammaiselle myönnettyjen kuljetuspalvelumatkojen asetuksen mukaista vähimmäismäärää ei voitu vähentää sillä perusteella, että vaikeavammainen ilmoitti käyttävänsä joskus joukkoliikenteen matalalattiabussia.

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ulottuvat myös lähikuntiin. Kunnalla ei ole oikeutta päättää siitä, kuinka moni vapaa-ajan matkoista voi suuntautua oman kunnan alueen ulkopuolelle lähikuntiin. KHO on tehnyt asiassa päätöksen (14.11.2001), jossa se totesi, että valittajalla oli oikeus käyttää hänelle kuljetuspalveluina kuuluvat matkat tarpeensa mukaan joko asuinkunnassaan tai lähikunnissa.

Vammaisneuvosto korostaa, että vaikeavammaiseksi todetun henkilön matkoja ei voi rajoittaa sillä perusteella, että Turussa on mahdollisuus käyttää matalalattiabussia tai palvelulinjastoa. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelua ei voi rajata tietyille reiteille eikä ainoastaan asuinkuntaan.

Vammaisneuvosto toteaa, että invataksin tilaamisen ohella taksin saapumiseen liittyvät tiedustelut aiheuttavat lisäkustannuksia vammaiselle henkilölle. Vammaisneuvosto esittää, että palveluntuottaja ryhtyy toimenpiteisiin avaamalla liittymän, johon asiakas voi soittaa paikallisverkkomaksun hinnalla taksimatkoja koskevat tiedustelut ja reklamaatiot.

Toimintasuunnitelman mukaan kutsuohjatun palveluliikenteen kehittämistä suunnitellaan yhteistyössä joukkoliikennetoimen kanssa. Vammaisneuvosto esittää, että työryhmään kutsutaan vammaisten edustaja.

Palveluasuminen

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että vaikeavammaisten palveluasumisessa asiakas vastaa itse mm. ravintomenoista. Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikeavammaisen palveluasumispäätöksen saaneen asiakkaan käyttäessä ateriapalveluja, asiakas maksaa ravintokustannuksista, mutta ei ravinnon valmistuksesta aiheutuneista kustannuksista.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen avun saaminen edellyttää vaikeavammaisuutta. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella eri tavalla, joita ovat henkilökohtainen avustaja, kunnan itse järjestämä tai ostama palvelu tai palveluseteli. Turussa henkilökohtaista apua järjestetään henkilökohtainen avustaja –palvelulla ja avustajapalvelulla.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että mikäli avustajatuntimäärä on pieni, avustajapalvelu on ensisijainen järjestämismuoto. Vammaisneuvosto korostaa, että myös tässä avustajapalveluna järjestetyssä henkilökohtaisessa avussa tulee huomioida vammaispalvelulain säädös, että henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan ja huomioida se, että henkilökohtainen apu on välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella.    

Toimintasuunnitelman mukaan avustajana voisi toimia henkilö, jonka tulee olla täysi-ikäinen. Vammaisneuvosto huomauttaa, että asiassa tulee noudattaa työlainsäädäntöä.

Henkilökohtaisena avustajana ei vammaispalvelulain mukaan pääsääntöisesti voi toimia omainen tai läheinen. Hallituksen esityksen mukaan näitä ovat vaikeavammaisen henkilön puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva elämänkumppani. Toimintasuunnitelmaan on lisätty ”tai on muutoin lähiyhteisöön kuuluvana jatkuvasti kanssakäymisessä vaikeavammaisen henkilön kanssa arjen eri tilanteissa”. Vammaisneuvosto esittää, että määritelmä läheisestä ja omaisesta on hallituksen esityksen mukainen.

Henkilökohtaisen avun korvattavista kustannuksista todetaan, että mahdollisesta avustajan matkakustannusten korvaamisesta tulee tehdä etukäteen kirjallinen hakemus. Vammaisneuvosto esittää, että asiassa noudatetaan tilannekohtaista harkintaa, vaikka pääsääntönä noudatetaan etukäteen hakemista.

Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Toimintasuunnitelman mukaan uusille asiakkaille ei pääsääntöisesti enää myönnettäisi tekstipuhelimien vuokrakustannuksia. Lisäksi todetaan, että vuonna 2013 käydään läpi voimassaolevat 115 tekstipuhelinpäätöstä ja päätökset lakkautetaan vuoden 2013 aikana.

Vammaisneuvosto on pyytänyt kommentteja edellä olevasta muutoksesta kuurojen edustajilta. Vastauksissa korostetaan mm. sitä, että kuuroja ei tule käsitellä yhtenevänä ryhmänä vaan olosuhteet ovat usein hyvinkin toisistaan poikkeavat. Vaikka tietokoneiden katsotaan olevan tavanomaisia kodinkoneita, joita ihmisillä on yleisesti käytössä, kaikilla ei ole varaa hankkia tietokonetta. Kaikilla ei myöskään ole kykyä käyttää tietokonetta ja imuroida siihen ohjelmia erityisesti ilman käytön opastusta ja ohjausta. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus käyttää kommunikaatiovälineenä sellaista laitetta, jota hän tosiasiassa pystyy käyttämään.

Vammaisneuvosto esittää, että päätöksiä läpi käytäessä varmistetaan se, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada käyttöönsä kommunikaatioväline ja että hän pystyy käyttämään sitä.

Sopeutumisvalmennus

Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus on tarkoitettu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Toimintasuunnitelmassa sopeutumisvalmennuksen todetaan sopeutumisvalmennuksen muodoiksi esim. viittomakielen opetus, tukiviittomien opetus, Bliss-kielen opetus tai kurssi, näkövammaisille liikkumistaidon ohjaus ja asumisvalmennusta vaikeavammaisille nuorille. Vammaisneuvosto näkee tarpeellisena lisäyksenä pistekirjoituksen opetuksen.

Lisäksi toimintasuunnitelmassa todetaan, että sopeutumisvalmennuksena voidaan myöntää harkinnanvaraista apua henkilöille, jotka ovat toimintakyvyltään vaikeavammaisia, mutta joilla ei välttämättä ole voimavaroja määritellä avun sisältöä ja toteutustapaa. Vammaisneuvosto pitää tätä palvelua yksilöllisellä tasolla merkittävänä.

Muu avustukset

Autoavustus ja autoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vammaisneuvosto esittää, että näiden avustusten päätökset perustuisivat tarkoituksenmukaisuuteen, asiakkaan tarpeeseen ja kustannustehokkuuteen kokonaistaloudellisessa vertailussa eri palvelujen kesken, kun olosuhteet ovat muuttuneet. Esimerkkinä on vammainen henkilö, joka ei toimintakyvyn muututtua kykene enää käyttämään vanhaa välinettä tai laitetta.