Vammaisneuvoston sihteeri Rita Salviander 1.3.2010:

 

Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010 alusta alkaen myös niille, joiden hoitojakso julkisessa laitoshoidossa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat vammaistuki, eläkettä saavien hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.

 

Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa avo- ja laitoshoidon rajanvetoa. Henkilöllä on oikeus etuuksiin riippumatta siitä, onko hän avo- vai laitoshoidossa.

 

Laitoshoidon vuoksi keskeytettyä vammaisetuutta aletaan maksaa uudelleen ilman eri hakemusta. Maksettavan etuuden suuruus määräytyy keskeytetyn vammaisetuuden tukitason perusteella. Mikäli etuuden suuruuteen on korotustarvetta, hakemuksen mukaan liitettävän lääkärilausunnon voi korvata ajantasaisella palvelu- ja hoitosuunnitelmalla. Lääkäri varmistaa diagnoosin.

 

Mikäli henkilö ei ole ennen laitoshoidon alkamista saanut vammaisetuutta, sitä tulee hakea Kansaneläkelaitokselta. Etuutta voi hakea takautuvasti kuudelta kuukaudelta.

 

Jos pitkäaikaisesti laitoksessa hoidettava henkilö sairauden, vanhuuden tai muun syyn takia ei itse pysty hakemaan vammaisetuutta tai huolehtimaan etuutta koskevista oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä henkilön lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii hänestä, hoitaa vammaisetuuden hakemiseen liittyvät asiat.

 

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousee 82 prosentista enintään 85 prosenttiin hoidettavan nettotuloista. Laitoshoidossa oleville maksettavat vammaisetuudet lasketaan mukaan nettotuloihin. Hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 97 euroa kuukaudessa.

 

Ehdotus       Merkitään vammaisneuvoston tiedoksi.