Ympäristö- ja kaavoitusviraston hallintotoimisto 13.5.2009:

Turun kaupunginhallitus päätti 18.12.2006 § 811, että Turun esteettömyys­ohjelman 2005–2012 toteuttamisesta vastuussa olevien hallintokuntien on huolehdittava siitä, että esteettömyystoiminta on ohjelman jokaisen pääkohdan (1-18) osalta käynnissä ennen vuotta 2011. Toiseksi ohjelman toteutumisesta tulee raportoida jatkossa Turku-strategian toteuttamisen seurannan yhteydessä.

TURUN ESTEETTÖMYYSOHJELMA, SUUNNITELMAT JA KAAVAT

Turun esteettömyysohjelman toteuttamisen perustoimintaan kuuluvat jatkuva esteettömyyskartoitus, asukkaiden osallistuminen kartoittamiseen sekä asiantuntijakartoitus, alueelliset esteettömyyssuunnitelmat (koko kunta ja sen osa-alueet), julkisten ja yksityisten rakennusten esteettömyyskartoitus ja -suunnittelu, neuvonta ohjaus ja koulutus (esteettömyys­asiamies) sekä muu esteettömyystoiminta kuten joukkoliikenteen esteettömyyden suunnittelu.

Esteettömyysohjelman mukaan esteettömyys on otettava huomioon jo ennalta kaikessa hallinnossa ja suunnittelussa. Kuntaan laaditaan koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava, osayleiskaavoja sekä asemakaavoja.  Esteettömän ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon myös maakuntakaava sekä mahdollinen kuntien yhteinen yleiskaava.

Kuntatasolla esteettömyysohjelmaa tulee toteuttaa suunnitelmilla ja kaavoilla. Ne muodostavat seuraavan kokonaisuuden (A-D):

A.     Esteettömyysohjelma (periaatteellisten päälinjojen kuvaaminen)

B.    Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat (koko kunnan alue sekä sen osa-alueet kuten lähiöt)

C.    Yleiskaavat (koko kunnan alue sekä sen osa-alueet)

D.    Asemakaavat (rakennusluvan ja rakentamisen pohjalla)

KAAVOITUKSEN KÄYTTÖ ESTEETTÖMYYSSUUNNITTELUSSA

Valtiovalta luovutti vuonna 2000 uudella maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL) kaavoitusvallan kunnille siten, että kaavoitusmonopolin käyttö kuuluu ennen muuta kunnille.  Suunnittelun yleinen kehittäminen (esimerkiksi kaavamerkinnät) kuuluu edelleenkin ympäristöministeriölle. Kunnat voivat edistää nykyisin entistä perusteellisimmin (kunnallisen itsehallintonsa pohjalta) kaavoitusprosessia ja kaavojen sisältöä. Kunnan yksilöllinen kaavoitusmenettely voi liittyä esimerkiksi esteettömyystavoitteiden toteuttamiseen kaavoituksen avulla.     

Esteettömän miljöön suunnittelua tulee totuttaa suunnittelun eri tasoilla. Siihen tulisi sisältyä aina myös maankäyttö- ja rakennuslaissa osoitetun kaavajärjestelmän käyttö. Saara Kirsikka-Siikin diplomityö ”Esteettömyys kaavoituksessa” (TTY; Arkkitehtiosasto 2006) käsittelee Lohjan keskustaa mutta työssä esitettyjä periaatteita voi soveltaa yleisemminkin. Ympäristö- ja kaavoitusosaston toimesta on laadittu selvitys ”Esteettömyys rakennetussa ympäristössä” (Jaana Nieminen, Turku 2003), josta käy ilmi myös esimerkiksi lainsäädäntöön liittyviä esteettömyysnäkökulmia.     

Asemakaavat (detaljikaavat) ovat olleet aina oikeusvaikutteisia. Suomen yleiskaavat ovat olleet sitä vastoin ainoastaan hyväksyttyjä (ainoastaan kuntalain mukaisesti hallintoa sitovina). Kaavajärjestelmämme ei ole siksi toiminut aiemmin rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla. Turun yleiskaava 2020 on (kv 18.6.2001) siinä suhteessa äärimmäisen merkittävä yleiskaava, että se on ensimmäinen koko Turun kaupunkialueen kattava lainvoimainen (oikeusvaikutteinen) yleiskaava. Sillä on MRL:ssa osoitettu ja hierarkkisen kaavajärjestelmään perustuva konkreettinen ohjausvaikutus.

MRL:n 42 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi”. Yleiskaava on voimassa asemakaavan muutamista koskevan vaikutuksen osalta. 

Turun yleiskaavaa on tarkoitus tarkistaa (yleiskaava 2025–2030). Kaavan valmistelu mahdollistaa yleiskaavoituksen kehittämisen myös siten, että siinä asetetaan tavoitteet myös esteettömän miljöön toteuttamiselle Turussa.

Turun kaupunki on osallistunut Helsinki kaikille – projektin vetämään, julkisten ulkotilojen esteettömyyttä koskevaan SuRaKu-projektiin. Sen yhteydessä asetettiin tavoitteeksi myös koko kaupunkialueen esteettömyyssuunnitelman sekä alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatiminen (lähiöt jne.). Alueellinen esteettömyyssuunnittelu perustuu internet-pohjaiseen esteettömyyskartoitukseen (vuorovaikutus ja osallistuminen).

Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus on jo hyväksynyt esteettömyyssuunnitelman (2005–2010, kh 14.11.2005).  Helsingin suunnitelma perustuu esteettömyysstrategiaan ja esteettömyyden toteuttamisohjelmaan. Siinä ei kuitenkaan painoteta MRL:n mukaisen kaavajärjestelmän käyttöä esteettömyyssuunnittelussa.

ESTEETTÖMYYS KAAVOITUKSESSA SITOVAKSI LÄHTÖKOHDAKSI JA LOPPUTUOTTEESEEN KUULUVAKSI

Yleiskaavoitusprosessin kehittäminen tulee koskea myös suunnittelun ja suunnitelman sisältöä. Kehittämisen tulee olla samalla jatkuvaa uusimpiin yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin ja muutoksiin liittyvää toimintaa. Yleiskaavoituksen kehittäminen ei saa olla pelkästään teknismuodollista ja poliittishallinnollista tarkastelua.

Yleiskaavallisen esteettömyyssuunnittelun päätavoitteeksi tulee asettaa se, että esteettömyyttä koskeva yleiskaavallinen tarkastelu muodostetaan yhdeksi keskeiseksi sitovaksi lähtökohdaksi ja tavoitteeksi yleiskaavaa laadittaessa.  Lisäksi esteettömyys on sisällytettävä prosessin lopputuotteeseen eli pääkarttaan (yleiskaavaan) merkintöinä ja määräyksinä samalla tavalla kuin esimerkiksi ns. ”viherkaava”.

Yleiskaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvistä sitovista asiakirjoista (lähtökohdista ja tavoitteista) mainittakoon väestötavoitetta sekä palveluverkon karsimista (2025–2030) koskevat poliittiset päätökset.

Yleiskaavoitusprosessi tuottaa kaavaselostuksen sekä yleiskaavakartan merkintöinen ja määräyksineen. Oikeusvaikutusten kannalta merkittävin asiakirja on kaavakartta. Kaavaselostus liittyy kaavaratkaisujen perustelemiseen. Valmisteluprosessin aikana tuotetaan selostuksen lisäksi myös muita selvityksiä ja asiakirjoja. Nekin huomioidaan enemmän tai vähemmän lopputuotteessa. Esteettömyyssuunnittelun tavoite ei kuitenkaan voi toteutua riittävästi niiden kautta sillä ne eivät sido juridisesti.

Yleiskaavakarttaa, suunnitelman hyvyyttä ja toimivuutta, on arvioitava koko suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin sekä siihen liittyvien aineistojen (tutkimukset ja selvitykset) pohjalta. Kaavoitusprosessi on samalla vuorovaikutus- ja oppimisprosessi. Jos koko kuntaalueen yleiskaava laaditaan kuntaorgaanin ulkopuolisen elimen (konsultin) toimesta kuntaorgaanin kunnan asukkaat, kunnan virkailijat sekä poliittiset päättäjät eivät pääse osallistumaan täysipainoisesti valmistelun aikaiseen oppimistapahtumaan, jossa tarkastelun kohteena on samalla kertaa käynnissä oleva yhteiskunnallinen kehitys (ja ennusteet) sekä kunnan maaalueiden käyttö.

TURUN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 2008–2012

Turun yleiskaavoituksessa esteettömyyden tavoitteet on otettava huomioon erityisesti Turun seuraavan yleiskaavakierroksen sekä keskustan osayleiskaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä.

Turun esteettömyyssuunnitelman laatiminen on mainittu yhtenä pääkohtana Turun esteettömyysohjelmassa 2005–2012 (kohta 3.8). Suunnitelman toteutus ja vastuu kuuluvat ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.

Ympäristö- ja kaavoitusviraston yleiskaavatoimistossa on käynnistetty esteettömyysohjelman pohjalta alustava selvitys siitä miten myös MRL:n mukaista kaavoitusta voitaisiin käyttää esteettömyyssuunnittelussa (liite 2). Kyseessä ei ole vielä varsinainen esteettömyyssuunnitelma. Varsinainen valmisteluprosessi käynnistyy vasta kun atk-pohjainen esteettömyyskartoitus ja samalla asukasosallistuminen on käynnissä (2008). Varsinaisen esteettömyyssuunnitelman valmistelu toteutetaan MRL:ssa esitetyn kaavoitus- ja vuorovaikutusmenettelyn mukaisesti (osallistumis- ja arviointisuunnitelma jne.).

Esteettömyysohjelman tavoitteet on otettava huomioon myös asema- eli detaljikaavoituksen tasolla. Esimerkiksi Turun Kauppatorin toriparkin kaavoitus ja rakentaminen tulee toteuttaa siten, että kohteen kaikki esteettömyyden vaatimukset täytetään. Myös muiden kaupunkialueiden asemakaavanmuutosten yhteydessä on annettava myös esteettömyyttä koskevia määräyksiä.

YHTEENVETO

Seurantatyöryhmä toteaa, että esteettömyysohjelmassa esitettyjä tavoitteita on alettu ottaa huomioon myös Turun yleis- ja asekaavoituksessa.  Tämä täydentää hyvin kaikkia muita aiemmin mainittuja esteettömyyden toteuttamiseen tähtääviä toimintatasoja.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä ympäristö- ja kaavoitusviraston selvityksen Turun kaupungin esteettömyysohjelman toteutumisesta vuonna 2008 tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.