Kuntoutumispalvelut, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kiiski ja lakimies Outi Kari-Granfors 2.7.2009:

 

Vammaispalvelulaki uudistuu 1.9.2009 alkaen. Lain (981/2008) säädökset aiheuttavat muutoksia palvelujen ja tukitoimien järjestämiseen.

 

Keskeiset muutokset

 

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin (vammaispalvelulaki) on lisätty säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvitys on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä palvelun saamista koskevan yhteydenoton jälkeen. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä. (Vammaispalvelulaki 3 a §.)

 

Uudessa laissa vammaispalvelulaki muuttuu ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (kehitysvammalaki). Kehitysvammaiselle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla sikäli kuin ne ovat hänen palvelun tarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. (Vammaispalvelulaki 4 §)

 

Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta, joka on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu 1.9.2009 alkaen. Uuden lain mukaisia ns. subjektiivisia oikeuksia vaikeavammaisille henkilöille ovat kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, päivätoiminta ja henkilökohtainen apu (Vammaispalvelulaki 8 §, 8 c ja d §).

 

Henkilökohtainen apu

 

Henkilökohtaiseen apuun kuuluu vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin.

 

Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä avustettavan tarvetta vastaava määrä ja muihin tarkoituksiin vähintään 10 tuntia kuukaudessa 1.9.2009 alkaen. Muihin tarkoituksiin kuin päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä on kuitenkin vähintään 30 tuntia kuukaudessa 1.1.2011 alkaen.

 

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Jos avun tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan tai ikääntymiseen liittyviin sairauksiin ja toimintarajoitteisiin, ei henkilökohtaista apua myönnetä. Asumispalveluyksikössä olevan henkilön avun tarve turvataan ensisijaisesti yksikön henkilökunnan avulla. Näissä yksiköissä henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen toimissa, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella (harrastukset ja yhteiskunnallinen osallistuminen). Henkilökohtaisen avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

 

Henkilökohtainen apu voidaan järjestää

1)korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut,

2)antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalvelun hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen tai

3)hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa.

 

Liite 1                                 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

 

Vaikutukset ja haasteet palvelujärjestelmälle

 

Turussa vammaispalvelulain mukaisia palveluja koskeva toimintasuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa viimeksi 2.4.2008 § 370. Vammaispalvelulaissa on aikaisemmin ollut säädös henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua päivittäistoimissa kotona ja kodin ulkopuolella esim. asioinneissa, opiskelussa tai työssä, harrastuksissa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtaista avustajaa ei pääsääntöisesti ole myönnetty tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee hoitoa, hoivaa tai valvontaa tai avuntarve on johtunut ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Lähiomaisen toimiminen avustajana on voitu myöntää erityisen perustellusta syystä ja yleensä määräajaksi. Päätös henkilökohtaisesta avustajasta on tällä hetkellä 50 asiakkaalla ja heistä muutamalle on myönnetty lähiomainen avustajaksi erityisen perustellusta syystä määräajaksi.

 

Lain muutos ei varsinaisesti muuta Turussa aikaisemmin olleita myöntämiskriteereitä. Asumisyksiköihin, kuten kehitysvammaisten asuntoloihin ja vaikeavammaisten henkilöiden palvelutaloihin ei pääsääntöisesti ole myönnetty henkilökohtaista avustajaa, vaan kodin ulkopuolisen avustamisen on katsottu myös kuuluvan asumispalveluiden järjestämiseen. Lain muutoksen myötä on oletettavaa, että asumisyksiköissä olevien asiakkaiden henkilökohtaisen avun hakemukset lisääntyvät. Päivittäisasioinnit ja ulkoilu kuuluvat edelleen asumispalveluihin, mutta harrastusten ja yhteiskunnallisen osallistumisen osalta on selvitettävä asiakkaan henkilökohtaisen avun tarve.

 

Henkilökohtaisen avustajan kustannuksia on korvattu pääsääntöisesti 40 tunnilta viikossa. Avustajajärjestelmä on aikaisemmin ollut harkinnanvarainen, kunnan toimintasuunnitelman ja määrärahojen mukaan määritelty etuus. Uuden säädöksen mukaan henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Tämä saattaa lisätä asiakkaiden hakemia tuntimääriä.

 

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat

 

Henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelmassa on lähtökohtana palvelun järjestäminen edelleen henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisella. Tällöin vaikeavammainen henkilö valitsee itse avustajansa ja toimii työnantajana kuitenkin niin, että palkanmaksuun yms. liittyvissä toimissa on mahdollista saada apua vammaispalvelutoimistosta tai palvelua voidaan tarvittaessa ostaa palveluntuottajilta.

 

Harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan on Turussa ollut käytössä vapaa-ajanavustajajärjestelmä. Sen piirissä on tällä hetkellä 77 henkilöä. Asiakas hankkii itse avustajan ja toimii työn johtajana/ohjaajana. Vammaispalvelutoimisto maksaa kuitenkin palkkion suoraan avustajalle ja huolehtii palkkioon liittyvien sivukulujen maksamisesta. Tämä palvelumuoto voi olla osa järjestämistapaa, jossa kunta itse tuottaa henkilökohtaisen avun palvelua.

 

Palvelusetelin käyttöä henkilökohtaisen avun järjestämistapana selvitetään. Palveluseteli sopii parhaiten järjestämistavaksi erityisesti silloin, kun kyseessä on pienet viikoittaiset avustustuntimäärät tai kun vakinaiselle avustajalle tarvitaan sijainen.

 

Resurssitarpeet

 

Lain muutoksen myötä henkilökohtaiseen apuun liittyvien kustannusvaikutuksien arvioiminen on vaikeaa. Vammaispalveluissa on ennakoitavissa kustannuksien kasvua lain muutosten johdosta. Laki takaa henkilökohtaista apua vaikeavammaisen henkilön tarvitseman määrän päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten. Tämä saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi lain linjaukset henkilökohtaisen avun määrittelyssä harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen voivat aiheuttaa lisäkustannuksia etenkin asumispalveluissa olevien asiakkaiden osalta.

 

Tällä hetkellä voimassa olevien henkilökohtaisen avustajan päätösten osalta kustannukset ovat vuositasolla arviolta 900.000 euroa. Vammaispalvelujen talousarviossa on tarkoitukseen varattua määrärahaa 750.000 euroa. Määräraha ylittyy, koska henkilökohtaisella avustajalla on järjestetty kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa palveluasumista omassa kodissa. Mikäli syksyllä tulisi viisi uutta asiakasta, joiden palvelutarve olisi 40 tuntia viikossa, olisivat lisäkustannukset noin 40.000 euroa loppuvuoden osalta. Yhteensä vuoden 2009 kustannukset olisivat 940.000 euroa, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 190.000 eurolla. Vapaa-ajanavustajaan on määrärahaa varattu 107.000 euroa, mikä riittää tällä hetkellä voimassa olevien päätösten kustannuksiin.

 

Vuoden 2010 osalta avustajajärjestelmiin tarvitaan arviolta 500.000 euroa lisää tämän vuoden määrärahaan.

 

Lain asettamat velvoitteet vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä (määräajat) tuovat haasteen palvelujen järjestämiselle. Palvelusuunnitelman merkitys korostuu, jolloin niiden tekemiseen täytyy olla työntekijöillä riittävästi aikaa. Lain tuomiin lisähaasteisiin vastaaminen edellyttää lisäresurssia vammaispalveluihin. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on jo vuosia ollut 6 – 7 sosiaalityöntekijää vammaispalveluissa. Vain Helsingissä ja Tampereella on enemmän vammaispalvelujen asiakkaita kuin Turussa.

 

Turussa on neljä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijää, mikä ei riitä esim. palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelusuunnitelmien laatimiseen kaikille asiakkaille. Tällä hetkellä palvelusuunnitelma on pystytty tekemään nuorille ja työikäisille asiakkaille, joilla on tarve useampiin vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Tarvittava sosiaalityön lisäresurssi järjestetään vuoden 2009 osalta kuntoutumispalveluiden tulosalueen sisällä, mutta vuoden 2010 alusta tarvitaan vähintään yksi uusi sosiaalityöntekijän vakanssi.

 

Vammaisneuvosto ei ole käsitellyt henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmaa on valmisteltu kesäkuussa, jolloin STM:n soveltamisohjeiden odotettiin valmistuvan. STM:n kuntainfo vammaispalvelulain muutoksista julkaistiin 1.7.2009. Vammaisneuvoston sihteeriä on tiedotettu asian tuomisesta lautakuntaan elokuussa. Vammaisneuvosto käsittelee asiaa ilmeisesti syyskuun kokouksessaan.

 

Liite 2                                 STM:n kuntainfo 4/2009

 

Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 3.8.2009:

 

Esitän, että peruspalvelulautakunta merkitsee vammaispalvelulain muutokset sekä niiden vaikutukset palvelujärjestelmään tiedoksi ja että peruspalvelulautakunta hyväksyy vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelman 1.9.2009 alkaen.