TYÖLLISYYSPALVELUKESKUKSEN TUKITYÖLLISTÄMINEN

Tukityöllistettävä

•Kohderyhmänä ovat pääasiassa työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvat sekä nuoret (ja velvoitetyöllistettävät) turkulaiset työttömät työnhakijat.

•Työllistetyn osaaminen ja työllistymisedellytykset lisääntyvät.

•Työllistetyn itsenäinen taloudellinen toimeentulo paranee.

•Työllistetyn elämänhallinnan ja hyvinvoinnin edellytykset lisääntyvät.

Ensisijaisesti toimialalle työllistämisen tarkoitus on antaa tuoretta työkokemusta yritysmaailmaa matalammalla kynnyksellä. Tehtävät ovat avustavia perustehtäviä ja useimmilla toimialoilla ymmärretään, että pitkän työttömyyden jälkeen työntekijän käynnistyminen saattaa kestää jonkin aikaa. Ennen kuin sovitaan työpaikkahaastattelu, käydään jokaisen työllistettävän kanssa läpi hänen työ- ja koulutushistoriansa, mahdolliset syyt työllistymisen esteistä tai hidasteista, muu henkilökohtainen tilanne sekä tulevaisuuden työllistymissuunnitelmat. Lisäksi urasuunnittelija kertoo työsuhteen aloittamiseen sekä itse työsuhteeseen liittyvistä asioista.

Toimialat

•Tukityöllistämisellä ei voida korvata kaupungin vakituista työvoimaa.

•Esimies haastattelee työllistettävän ja tekee valintapäätöksen työllistämisestä

•Työsopimus valmistellaan työllisyyspalvelukeskuksessa ja toimialalla oleva esimies hyväksyy sopimuksen

•Esimies myös kirjaa poissaolot, pyytää tarvittaessa sairauslomatodistukset ja myöntää lomat ja lisäksi vastaa muista esimiehen vastuista.

Jotta toimiala saisi työllistetystä työpisteeseen lisätyövoimaa, pyritään toimialoille lähettämään haastatteluihinkin vain selkeästi työkykyisiä. Monet toimialoille työllistettävät ovat kuitenkin jo pitkään olleet työttömänä työnhakijana, vähintään hieman yli kolme vuotta, mutta valtaosa huomattavasti kauemmin. Ongelmatilanteiden kohdalla esimiehellä onkin aina urasuunnittelijan tuki käytettävissään. Tätä tukea myös käytetään runsaasti mm. ongelmatilanteissa, työehtosopimus -kysymyksissä sekä sitten viimeisenä vaihtoehtona irtisanomistilanteissa.

Koska työpaikka ei jää mahdollisten ongelmatilanteiden kanssa yksin, on kynnys työpaikan tarjoamiseen työllistetylle matala.

Työlainsäädäntö

Määräaikainen työsuhde

29.12.2016 astui voimaan laki määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä pitkäaikaistyöttömän kanssa (Työsopimuslaki, 1. luku, 3a §). Tämä lakimuutos mahdollistaa kohderyhmään kuuluvalla työttömälle määräaikaisen työsuhteen tekemisen, vaikka siihen ei olisi perusteltua syytä. Aiemmin tukityöllistämisessä toimialoille oli otettava huomioon määräaikaisen työn perusteltu syy ja tästä syystä kaikki tukityöhön kuuluvat työtehtävät pidettiin avustavina, eikä sillä voinut korvata vakituista työntekijätarvetta.

Lakimuutoksen myötä on linjattava, millä tavalla kunnan tulee työllisyysmäärärahaa käyttää tukityöllistämiseen; 1) millaisiin tehtäviin tukityöllistetään, 2) onko ajatuksena löytää tätä kautta työntekijöitä kunnalle mahdollisesti pidemmäksikin aikaa, 3) halutaanko työntekijätarvetta korvata peräkkäisillä eri työntekijöiden määräaikaisuuksilla, 4) pidetäänkö tukityöllistämisen linja edelleen auttavissa tehtävissä, millä ei muuta työntekijäresurssia korvata? Useat kunnat ovat käyneet linjapuhelua pääluottamusmiestensä kanssa (mm. Tampere).

Osa-aikainen työsuhde

Tukityösuhteet tehdään 85 % työajalla. Tämä siksi, että samalla työllisyysmäärärahalla saadaan solmittua useampia työsuhteita kuin jos ne tehtäisiin täydellä työajalla. Lisäksi on huomattu, että pitkään pois työelämästä olevan henkilön totuttelu työelämään on hyvä aloittaa hieman normaalia lyhyemmällä työajalla, millä myös pyritään ehkäisemään työsuhteen ennenaikainen päättyminen.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaisille työntekijöille (Työsopimuslaki, 2 luku, 5 §) koskee siis myös tukityöllistettyjä. Kuitenkaan kukaan tukityöllistetty ei ole ilmoittanut halukkuuttaan täysimääräiseen työhön, mikä Kuntarekryn hakemuksella on ollut mahdollista vuoden 2015 alusta.

Resurssit

Työmarkkinatuen kunnan maksatusosuus vs. palkkauskustannukset

*vuoden 2019 alusta ei vielä ole tiedossa työmarkkinatuen maksajaa

Em. laskelmat on tehty sillä oletuksella, että a) pitkään työttömänä olleen työttömyys jatkuu ilman tukityötä ja b) yli 300 pvä työmarkkinatukea saanut henkilö ei laskenta-aikana ylitä yli 1000 pvä:n tmt-maksatuspäiviä. Arvioinneissa ei ole otettu huomioon esim. lapsikorotuksia (kuntaosuus 56-106 €/kk) eikä toisaalta myöskään verotuloja tai väheneviä sosiaalitukia tm. työsuhteen mukanaan tuomia vaikutuksia.

Työllisyysmääräraha ja palkkatuki sekä käytettävät henkilöresurssit

Työllisyyspalvelukeskus hoitaa keskitetysti työllisyysmäärärahalla toteutettavan tukityöllistämisen. Tähän tehtävään kuuluu työllistettävän haastattelu, soveltuvan paikan etsiminen, yhteydenotto toimialan esimieheen, haastattelusta sopiminen, työsuhteesta sopiminen, työsopimuksen ja palkkatukihakemuksen teko, työntekijän ja esimiehen ohjeistaminen, ongelmatilanteiden selvittely ja jonkin verran myös työntekijän jatkopolun löytämisessä auttaminen.

Työllisyystiimin urasuunnittelijan tehtäviin kuuluu toimialoille työllistämisen lisäksi paljon muutakin. Keskimäärin yhden urasuunnittelijan työllistämismäärä työllisyystiimissä on n. 120 hlöä/vuosi.

Työllisyysmäärärahan määrä oli vuonna 2016 lähes sama kuin vuonna 2017. Määrärahan lisäksi työllistämismääriin vaikuttaa myös valtion myöntämän palkkatuen määrä ja riittävyys. Vuonna 2016 palkkatuki kunnille loppui kesäkuussa ja nyt vuonna 2017 palkkatuen määrä Varsinais-Suomen kunnille on suurin piirtein sama kuin v. 2016.

*Tukityöllistämiseen siirrettiin budjetin sisällä muista käyttökohteista jääneitä varoja.
Määräraha pitää sisällään sekä toimialoille että yrityksiin työllistämisen.

Vuonna 2017 työllisyysmäärärahan kulutukseen vaikuttaa kaksi asiaa: palkkatukea myönnetään max. 6 kk ja jotta tmt-maksuosuuslistalla oleva ei palautuisi työsuhteen jälkeen listalle, on palkkatuetun työsuhteen pituus oltava 8 kk (josta siis 2 kk ilman valtion tukea). Lisäksi Varsinais-Suomen TE-tmsto on linjannut, että kunnan tukityöllistämiseen ei myönnetä palkkatukea nuorisotakuun piirissä olevien työllistämiseen eikä muiden pitkäaikaistyöttömien kuin ns. kelalistalaisten työllistämiseen (palkkatuki myönnetään kelalistalaisille, osatyökykyisille ja velvoitetyöllistettäville).

Vuoden 2016 palkkatuen loppuminen jo kesäkuussa vaikuttaa myös tämän vuoden käytettävissä olevaan määrärahaan: työsopimuksia solmittiin runsaasti ilman valtion palkkatukea (eli kokonaan kaupungin määrärahalla), ja koska työsuhteet ovat jatkuneet tämän vuoden puolelle, on tämän vuoden määrärahasta käytetty noin puolet (13.2.2017).

Työllistämistalkoot 2015

Alkuvuodesta 2015 lähti kaupunki markkinoimaan tukityöllistämistä toimialoilla voimakkaasti. Tarkoituksena oli saada uusia ja erilaisia työmahdollisuuksia kaupungin eri toimialoilta. Tukityöllistämisen henkilömääriin ei talkoilla haettukaan vaikutusta, sillä siihen vaikuttaa vain käytettävissä olevat resurssit.

Paikkatarjouksia tulikin useita uudenlaisiin tehtäviin, mutta monessa paikassa vaatimustaso oli korkeampi, kuin mihin asiakaskunnan resurssit riittivät. Valtaosa talkoovuonna työllistetyistä työllistettiin jo aiempina vuosina tutuiksi tulleisiin paikkoihin. Lisäksi tukityöpaikkoja on aina haettu myös vähemmän työllistettyjä käyttävistä toimipisteistä silloin, kun soveltuva tukityöllistettävä on urasuunnittelijan haastattelussa tavattu. Tukityöllistetyn tehtäväkuvassa on myös muistettava mm. määräaikaisuuksia koskeva työlainsäädäntö.

Työllisyyspalvelukeskus on työllistänyt toimialoille useiden vuosien ajan. Tukityöpaikkoja on pyritty etsimään aina työllistetyn lähtökohdista lähtien, unohtamatta kuitenkaan toimialan omia toiveita. Tukityöllistämiseen vuosittain myönnetty työllisyysmääräraha on lähes poikkeuksetta kokonaisuudessaan käytetty (poikkeus v. 2015, kun palkkatukirahat loppuivat ja typake odotti lupaa käyttää rahaa ilman valtion vastinrahaa työllistämiseen, luvan tultua kaikki siihen ohjatut rahat käytettiin kohderyhmän työllistämiseen).

Edelleensijoitus yrityksiin

Työllisyyspalvelukeskuksen työllisyystiimi tekee runsaasti myös yritysyhteistyötä. Työllisyystiimin urasuunnittelijat tekevät yrityskäyntejä, joissa kerrotaan työllisyyspalvelukeskuksen palveluista (erityisesti pk-sektorin) yrityksille sekä kartoitetaan mahdollisia piilotyöpaikkoja. Tarkoituksena on löytää omalle asiakaskunnalle yritysten puolelta työpaikkoja. Porkkanana yritykselle pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseksi käytetään (1–)3 kk:n mittaista edelleensijoitusta, jossa kaupunki toimii työnantaja ja palkanmaksajana, mutta työpanos ja työnjohto ovat yrityksessä. Tavoitteena on, että edelleensijoitettu palkattaisiin yritykseen sijoituksen jälkeen. Edelleensijoitettavien kohderyhmää ovat kelalistalaiset, muut pitkäaikaistyöttömät, nuorisotakuun piiriin kuuluvat sekä osatyökykyiset nuoret.

Yrityksille tarjottavat työnhakijat ovat urasuunnittelijan arvion mukaan selkeästi suoraan työelämään meneviä. Toimialoille työllistettävät tarvitsevat usein hieman enemmän aikaa täyden työtehon löytämiseksi kuin yrityksiin sijoitettavat. Toinen ero toimialalle tai yritykseen ohjattavassa työnhakijassa on oma hakuala: kaupungilla on tarjota erilaisia työtehtäviä kuin yrityksissä on juuri sillä hetkellä tarvetta.

Työaikaa edelleensijoittamiseen menee pääsääntöisesti enemmän kuin toimialalle työllistämiseen, mutta tulokset ovat olleet varsin hyviä. Joulukuussa 2016 käytiin 40 edelleensijoitetun tilanne läpi (ed.sijoitus ollut vuoden 2016 aikana, 50 % tavoitettiin). Näistä 13 oli jatkanut samassa yrityksessä kun mihin ed.sijoitus oli ollut, 10 oli työllistynyt muuhun yritykseen ja 2 aloittanut täysipäiväisen opiskelun. 15 hlöä oli uudelleen työttömänä, mutta osa haki yhdessä urasuunnittelijan kanssa muuta väylää kohti työelämää.