Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Työllisyystoimikunta2309.03.201510

1695-2015 (033)

Työllisyysmäärärahan hankeavustukset työttömien ruokalatoimintaan vuodelle 2015

Tiivistelmä: -

Tytmk § 23

Työllisyyspalvelukeskus, vastaava urasuunnittelija Arto Alakoski, työllisyyspalvelujohtaja Jukka Juvonen 3.3.2015:

Turun kaupungin työllisyysmäärärahan erillinen hankemääräraha (22404 Kolmannen sektorin työllistämistoimet, 474100 Muut avustukset yhteisöille) on tarkoitettu kaupungilta avusta hakevien kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamien työllisyyshankkeiden rahoittamiseen. Tarvittaessa määrärahalla voidaan rahoittaa myös kaupungin omia työllisyyshankkeita. (Kh 19.2.2007 § 59)

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2015 työllisyysmäärä­rahan hankemääräraha on 350.000 euroa. Määrärahassa on 100.000 euron lisäys vuoteen 2014. Kaupunginhallitus on hyväksynyt työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman vuodelle 2015 kokouksessaan 2.2.2015 § 48.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoituksessa kaupungin hanke­rahoituksen lähtökohtana on, että kaupunki toimii osarahoittajana edellyttäen, että hankkeilla on myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin avustusta myönnetään niihin hankkeiden toiminnan kannalta välttämättömiin ja tarpeellisiin kustannuksiin, joita ulkopuolinen rahoitus ei kata.

Kaupungin työllisyysmäärärahalla rahoitettavien hankkeiden tulee tukea kaupungin työllisyydenhoidon toimintoja sekä kaupunginhallituksen työllisyydenhoidon linjauksia. Lisäksi kaupungin rahoituksesta päätettäessä kiinnitetään huomiota hankkeille asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin, hankkeiden tarvelähtöisyyteen sekä hankkeiden toiminnalliseen kytkeytymiseen kaupungin työllisyyspalvelukeskuksen ja Turun työvoiman palvelukeskuksen toimintaan. Työllisyyspalvelukeskuksen ja työvoiman palvelukeskuksen toimintaa tukevaa toimintaa on esim. työkokeilujen järjestäminen, tukityöllistäminen sekä tiettyjen erityisryhmien (esim. nuoret, osatyökykyiset ja maahan­muuttajat) työllistymistä edistävien palvelujen tuottaminen.

Hankeavustushakemusten perusteella kaupungin työllisyyspalvelukeskus tekee avustusta hakeneista työllisyyshankkeista arvioinnin, jossa kiinnitetään huomiota em. näkökohtiin. Arvioinnin jälkeen työllisyyspalvelukeskus laatii hankeavustuksista esityksen työllisyystoimikunnalle.

Kolmannen sektorin työllisyyshankkeet voivat hakea kaupungin työllisyys­määrä­rahan hankeavustusta ympäri vuoden. Käynnissä olevien hankkeiden (nk. jatkuvat työllisyyshankkeet) on kuitenkin jätettävä seuraavan vuoden hakemus vuosittain määräaikaan mennessä (10.12.2014).

Helmikuun 2015 loppuun mennessä työllisyyspalvelukeskukseen on saapunut kaikkiaan 18 kolmannen sektorin hankeavustushakemusta. Avustusta hakevat hankkeet jakautuvat kolmeen eri ryhmään seuraavasti:

Työttömien ruokalatoiminnan avustushakemukset käsitellään yhdessä omana ryhmänään tässä esityksessä. Käynnissä olevien varsinaisten työllisyyshankkeiden avustushakemukset käsitellään kaikki samalla tavalla yhdessä omana ryhmänään eri esityksessä. Uusien työllisyyshankkeiden avustushakemukset käsitellään kukin erikseen omassa esityksessään.

Viime vuosina työllisyysmäärärahan hankemäärärahalla ei ole rahoitettu kaupungin omia työllisyyshankkeita, vaan määräraha on käytetty kokonai­suudessaan kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittamiseen. Myöskään vuonna 2015 kaupungilla ei ole tarvetta rahoittaa määrärahalla kaupungin omia työllisyyshankkeita. Mikäli loppuvuodesta 2015 määrärahaa jää jäljelle kaikkien kolmannen sektorin hankeavustusten maksatuksen jälkeen, käytetään jäljellä oleva määräraha kaupungin tukityöllistämiseen (Kh 2.2.2015 § 48).

Työllisyyspalvelukeskus on tutkinut ja arvioinut yhteisesti molemmat kaupungille saapuneet työttömien ruokalatoiminnan avustushakemukset vuodelle 2015.

Työttömien ruokalat tarjoavat edullisen ruokailumahdollisuuden pienituloisille henkilöille. Avustusta hakevat ruokalat tarjoavat aterian yhteensä keskimäärin 450 eri henkilölle päivittäin. Vuodessa ruokalat tarjoavat yhteensä noin 113.000 ateriaa. Yhden aterian hinta ruokailijalle on 3,00–4,00 e. Aterioiden ohella ruokalat tarjoavat myös kohtaamispaikan asiakkailleen.

Työttömien ruokaloiden ateriamaksut kattavat lähinnä ruokaloiden elintarvike­hankinnat. Tämän jälkeen maksettavaksi jäävät vielä vakinaisen ruokala­henkilöstön palkkauskustannukset sekä ruokaloiden kiinteät kustannukset. Avustusta hakevat kolmannen sektorin toimijat hakevat näihin kustannuksiin työllisyysmäärärahan hankeavustusta kaupungilta.

Ruokalat tarjoavat merkittävän määrän tukityöpaikkoja ja työkokeilupaikkoja työttömille. Avustusta hakevat ruokalat työllistävät päivittäin tukityöllistämisen tai työ­kokeilun muodossa yhteensä keskimäärin 40 työtöntä. Vuodessa ruokalat työllistävät yhteensä noin 100 työtöntä. Ruokaloiden työllistämis­toiminta rahoitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella ja Turun kaupungin työllisyysmäärärahan hankeavustuksella. Lisäksi TE-toimisto myöntää palkkatukea tukityöllistämiseen, mikä kattaa suurimmalta osin tukityöllistettävien palkkauskulut.

Liite 1Työttömien ruokalatoiminta

Työllisyyspalvelukeskus on arvioinut avustusta hakeneet työttömien ruokala­toiminnan hankkeet ja esittää, että työllisyysmäärärahan hankeavustukset työttömien ruokalatoimintaan vuodelle 2015 (ajalle 1.1.2015–31.12.2015) myönnetään liitteen 1 mukaisesti.

Esitämme, että

Ja että

Johtaja Pekka Sundman:

EhdotusTyöllisyystoimikunta päättää, että

Ja että

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

aoTurun Seudun TST ry
aoVarissuon Työttömät VT ry
tpvAlakoski Arto


Liitteet:

Tytmk § 23
Liite 1:Työttömien ruokalatoiminta