Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa 26.3.2025

Kuntalaisaloite.fi kautta on jätetty aloite otsikolla ”Fölin bussilinjat 3 ja 30 (Majakkaranta-Kauppatori-Majakkaranta) pitää säilyttää! Aloitteen on jättänyt Timo Turkula ja sen on allekirjoittanut yli tuhat henkilöä (oheismateriaali 1). Tiivistetysti allekirjoittajat esittävän nykyisten linjojen 3 ja 30 säilyttämistä 1.7.2025 tulevan runkolinjastouudistuksen jälkeen. Yleensä kunkin kalenterivuoden aikana saapuneet aloitteet käsitellään lautakunnassa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä mutta ottaen huomioon runkolinjaston aloittamisajankohta sekä aloitteen saama suuri allekirjoittajamäärä, esittelijä saattaa aloitevastauksen lautakunnan käsiteltäväksi.

Seudullisen joukkoliikenteen vastauksessa käydään läpi seuraavat kohdat:

• Pihlajaniemi
• Tausta
• Suunnittelun lähtökohtia
• Majakkarannan matkustustilanne
• Teoreettiset vaihtoehdot
• Runkolinjaston parannuskohteet
• Esitys toimenpiteiksi

Pihlajaniemi

Aloitteessa on Pihlajaniemiä koskeva kommentti, ja sitä on syytä tarkentaa erikseen.

Aloitteessa kerrotaan virheellisesti, ettei Pihlajaniemen alueelle ole suunniteltu joukkoliikenneyhteyttä. Pihlajaniemen kaavaan, ja sen liikenneselvitykseen voi tutustua osoitteessa https://www.turku.fi/kaavoitus/pihlajaniemi-15246-2018. Käytännössä koko Pihlajaniemen uusi rakentuva alue sijaitsee hyvän joukkoliikenneyhteyden piirissä. Alle 400 metrin kävelymatkan sisällä alueesta sijaitsee kaksi runkolinjan 5 pysäkkiparia. Pihlajaniemen uusi rakentuva alue ei ole oma erillinen alueensa, vaan Majakkarannan ja Pihlajaniemen itäosan ja länsiosan yhdessä muodostama iso kokonaisuus. Tämän laajan ja tiiviin alueen läpi kulkee Hirvensalon runkolinja 5 tiheällä vuorovälillä, tarjoten alueelta erinomaiset yhteydet Turun keskustan suuntaan. Alueen vierestä kulkee lisäksi linja 39, jolla pystyy matkustamaan Kupittaan suuntaan. Molemmilta linjoilta on lisäksi hyvät vaihtoyhteydet käytännössä kaikille Turun runkolinjoille.

Tausta

Runkolinjaston tausta ulottuu vuoteen 2009 asti, mutta aloitteen kannalta on syytä lähteä liikkeelle vuodesta 2016. Turun kaupunginhallitus päätti 8.8.2016 § 298 joukkoliikenteen kehittämislinjauksista ja runkobusseista. Tuolloin linjattiin mm. siitä, että Kauppatorin kautta kulkevat runkolinjat, keskustan ulkopuolelle perustetaan kehärunkolinja ja että muuta linjastoa suunnitellaan vaihtoyhteyksiin pohjautuviksi.

Runkolinjasto suunniteltiin kehittämislinjausten mukaisesti, ja se avattiin kommentoitavaksi kesäksi 2018. Virallisia lausuntoja saatiin 38 kappaletta, asukaskommentteja saatiin materiaaleihin n. 1000 kappaletta. Lausuntoaikana järjestettiin useampi yleisötilaisuus, joihin osallistui n. 200 henkeä. Lausuntojen perusteella valmisteltiin esitys runkolinjastoksi. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti linjastosta 23.1.2019 § 3 ja esitti kustannuksia Turun kaupunginhallitukselle.

Turun kaupunginhallitus hyväksyi kustannukset 4.3.2019 § 90. Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että on selvitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja Ilpoisten joukkoliikenteen järjestämiseksi. Vuoden 2019 keväästä asti on siis ollut tiedossa millaisella linjastolla uudistus tullaan toteuttamaan. Runkolinjaston aloitusajankohtaa siirrettiin vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman tilanteen vuoksi. Tuolloin päätettiin, että uudistus toteutetaan 1.7.2025.

Ainoa merkittävästi kustannuksia lisäävä muutos vuoden 2019 päätöksen jälkeen on ollut päätös Ilpoisten joukkoliikenteen järjestämisestä. Tästä tehtiin päätös joukkoliikennelautakunnassa 5.6.2024 § 78.

Aloitteessa kerrotaan palautetta annetun syyskuussa 2019 asukaskokouksessa ja sen muistiossa. Vuoden 2019 syksyllä oltiin tilanteessa, jossa runkolinjastosta oli tehty jo päätökset, ja seudullinen joukkoliikenne valmistautui toteuttamaan uudistuksen kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti heinäkuussa 2021. Tuolloin esitettiin Länsi-Uittamolta lähtevää, Pihlajaniemen läpi kulkevaa ja Majakkarannan kautta kiertävää linjaa Turun keskustaan. Pihlajaniemen palvelutarve käsiteltiin jo vastauksen ensimmäisessä kappaleessa, ja Länsi-Uittamolle oltiin päätöksessä perustettu linja 39 joka palvelee linjojen 9 ja 9A kanssa hyvin Uittamon alueen.

2024 kesäkuussa tehdyn Ilpoisten joukkoliikenteen järjestämispäätöksen jälkeen joukkoliikennelautakunnassa on päätetty runkolinjaston liikennöinnistä 1.7.2025 alkaen. Päätetty palvelutaso perustuu Turun kaupunginvaltuuston 11.11.2024 § 167 päättämään talousarvioon, joka antaa raamit myös runkolinjaston toteutukselle. Joukkoliikennelautakunnan kokouksessa 12.3.2025 § 43 päätettiin runkolinjaston vuorotarjonnasta 31.5.2026 asti.

Yhteenvetona taustasta voidaan siis todeta, että suunnittelua on tehty pitkään ja huolellisesti. Valmistelussa on edetty päätösten edellyttämällä tavalla, ja nyt maaliskuussa 2025 viimeistellään matkustajille suunnattua informaatiota muutoksesta. Liikennöitsijöille muutoksen yksityiskohdat on jo kesän 2025 osalta kerrottu yksityiskohtaisesti. Fölin liikennettä ajavat liikennöitsijät perehdyttävät parhaillaan n. 700 kuljettajaa muutokseen, että uudistus toteutuu mahdollisimman sujuvasti kolmen kuukauden kuluttua. Suurempia muutoksia runkolinjastoon ei ole tehty Ilpoisten päätöksen jälkeen, vaan lautakunta on päättänyt ainoastaan erinäisistä teknisistä tarkennuksista.

Uudistus toteutuu 1.7.2025. 11.8.2025 alkavan liikennöinnin peruskauden 2025–2026 aikana muutosta seurataan, ja vain välttämättömiin yksityiskohtiin voidaan tehdä muutoksia. Vasta ensimmäisen vuoden jälkeen on mahdollista nähdä isompi kuva siitä, miten uudistus on onnistumassa. Vähintään kolme vuotta menee, ennen kuin nähdään mille tasolle matkustus alkaa tasaantumaan.

Suunnittelun lähtökohtia

Kun runkolinjastoa suunniteltiin, tehtiin suunnittelua ohjaavien päätösten mukaisesti. Turun keskustaan olisi mahdollista ajattaa tulevaisuudessa enää runkolinjat, sekä linjat, jotka luontaisesti kulkevat keskustan läpi toiselle puolelle kaupunkia. Turun uusi kauppatori mitoitettiin runkolinjastolle, ja samalla mahdollistettiin laajemmat ja viihtyisämmät kävelyalueet esimerkiksi Yliopistonkadulla ja Kauppiaskadulla. Keskustaan kyetään tuomaan enemmän matkustajia, kun palvelu on keskitetty nopeille ja tiheästi liikennöiville runkolinjoille sen sijaan, että useampi eri puolelta kulkeva linja ruuhkauttaa yhtä pysäkkiä.

Kun linjoja nopeutetaan ja palvelua lisätään, lisääntyy niiden houkuttelevuus ja matkamäärät kasvavat. Nämä joukkoliikenteen lainalaisuudet ovat toteutuneet myös Turussa Fölin aikana. Esimerkiksi linjan 1 vuoroväliä parannettiin talvikaudeksi 2016–2017 20 minuutista 15 minuuttiin. Vuonna 2017 linjan yksi matkamäärät kasvoivat päälle 10 % edellisestä vuodesta. Vastaavanlainen parannus ollaan runkolinjaston myötä toteuttamassa käytännössä kaikilla runkolinjoilla.

Yksi suunnitteluun oleellisesti liittyvä yksityiskohta on pysäkille olevan kävelymatkan suhde pysäkillä olevaan palvelutasoon. Hyvän palvelun luokse ollaan valmiita kävelemään pidempi matka. Alle 400 metrin kävelymatkaa pysäkille pidetään perustilanteessa hyvänä. Vastaavasti tyydyttävä etäisyys on vielä 600 metriä. Hyväksyttävä kävelymatka kasvaa mitä parempi palvelutaso pysäkillä on. Hirvensalosta Turun keskustaan kulkevalla runkolinjalla 5 on ruuhka-aikaan viiden minuutin vuoroväli. Lisäksi linja palvelee aikaisesta aamusta puolille öin. Runkolinja 5 on siis samalla viivalla muiden Turun palvelutasoltaan parhaimpien linjojen (3 ja 8) kanssa. Sen voidaan sanoa houkuttelevan matkustajia myös kauempaa, kuin 400 metrin päästä pysäkiltä.

Tietysti hyväksyttävä kävelymatka on aina yksilöllistä, ja edellisessä kappaleessa kerrottu voidaan todeta vain yleisellä tasolla. Yhdelle sadan metrin kävelymatka pysäkille on mahdoton, toinen kävelee tilaisuuden tullen parin ylimääräisen pysäkin päähän saaden samalla hyötyliikuntaa, ja kolmas pyöräilee mielellään kolme kilometriä joukkoliikennelinjan varteen.

Aloitteessa käydään läpi kävelymatkoja pysäkeille alueen eri osista. Ei voida mustavalkoisesti todeta, että joku alue jää joukkoliikennemottiin, jos kävelymatka pysäkille on esimerkiksi päälle 400 metriä. Aloitteessa mainitaan myös, että linja 43 ei korvaa linjoja 3 ja 30. Tämä pitää paikkansa. Linjan 43 tarkoitus on toimia asiointilinjana. Se tarjoaa kiireettömiä yhteyksiä ruuhka-aikojen ulkopuolella lähialueen palveluihin. Sillä pääsee tarvittaessa myös keskustaan, kaupunginsairaalaan tai muihin moniin palveluihin. Linja 43 on toinen suunnitteluspektrin ääripää. Jos runkolinjalla pyritään saavuttamaan hyvä matkustusnopeus ja suuret matkustajamäärät, on linjan 43 tarkoitus tarjota kiireettömiä palveluita ”vähän joka kolkkaan”. Suunnittelun lähtökohta on siis tyystin toinen, mutta myös 40-sarjan asiointilinjojen kustannuksia pitää pystyä hallitsemaan. Niillä liikennöidään busseilla, jotka ovat ruuhka-aikaan varattuina muuhun, hektisempään liikenteeseen. Rajaamalla palveluajat arjen ruuhka-aikojen väliin pystytään kuuden linjan kustannukset pitämään noin miljoonan euron vuositasolla. Linja 43 tarjoaa Majakkarannasta palvelua erityisesti niille, joille kävely runkolinjan 5 varteen on mahdotonta.

1.7.2025 alkaen Fölin linjastossa on monenlaisia linjoja eri tarkoituksiin, ei vain runkolinjoja. Runkolinjojen palvelutasoa kuitenkin parannetaan kaikkialla, ja erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin vuoroja on nykyiseen tasoon nähden enemmän. Joukkoliikenne on hyvä palvelu siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmiset ovat valmiita kävelemään sen luokse. Jos samalla linjalla koitettaisiin palvella liian monta toisistaan erillään olevaa kohdetta, jättäisi moni matkustaja nousematta bussiin matkustusajan muodostuessa liian pitkäksi. Joukkoliikenteen suunnittelu on aina tasapainottelua pysähdysten ja kiertojen määrän sekä nopeuden välillä. Kyydissä olevalle matkustajalle matkan varrella oleva ylimääräinen pysähdys on aina hidaste, mutta samalla kyytiin noussut matkustaja tuo linjalle lipputuloja ja busseja voidaan ajattaa enemmän.

Majakkarannan matkustustilanne

Majakkarannan päätepysäkille palvelevat nykyisin linjat 3 ja 30. Oleellinen osa alueen palvelua ovat myös Hirvensalon puistotietä ja Stålarminkatua pitkin kulkevat Hirvensalon ja Turun keskustan väliset useat eri linjat.

Kun suunnittelua tehtiin, oli yksi ratkaistavista haasteita linjojen 3 ja 30 alhaiset matkamäärät. Linjat kulkevat tiiviin asutuksen läpi, mutta niiden matkamäärät olivat potentiaaliin nähden todella alhaiset. Linjojen kustannukset olivat vuositasolla noin miljoona euroa (1,2 miljoonaa euroa vuonna 2024). Linjoilta on historiassa karsittu vuoroja, mikä on näkynyt matkustuksen vähenemisenä. Linjojen 3 ja 30 liikenteen karsimista ei siis voitu ottaa lähtökohdaksi, koska se vähentäisi matkustusta. Samaan aikaan runkolinjastoon liittyvässä etukäteisselvityksessä poikittainen joukkoliikenne Kupittaan suuntaan nousi selkeäksi parannuskohteeksi. Poikittainen joukkoliikenne Kupittaalle ratkaistiin kahden eri kehärunkolinjavaihtoehdon kautta. Uittamolta perustettiin kehärunkolinjat 10 ja 10A Skanssin kautta Kupittaan suuntaan. Lisäksi linja 39 päätettiin ajattaa Uittamolta Martin kautta Itäistä Pitkäkatua pitkin Kupittaalle. Linjan 39 ratkaisu toi päällekkäisen yhteyden linjoille 3 ja 30 Itäiselle Pitkäkadulle. Kun samaan aikaan linjojen 3 ja 30 toiselle osuudelle tulee tiheästi liikennöivä runkolinja 5, katoavat linjojen toimintaedellytykset. Vuoromäärä lisääntyy nykyiseen nähden linjojen 3 ja 30 reitillä Kölikatua ja Merimiehenkadun Itäisen rantakadun osuuksia lukuun ottamatta kaikkialla merkittävästi.

Lähtökohta oli myös, että Hirvensalosta kulkevia linjoja käytettiin Majakkarannan alueelta paljon. Moni käveli, ja kävelee edelleen Stålarminkadun pysäkeille, koska Hirvensalosta keskustaan on hyvä palvelutarjonta.

Tarkastellaan tarkemmin linjojen 3 ja 30 sekä Majakkarannan pysäkkien nousumääriä suunnittelutilanteessa, sekä niiden kehitystä 20-luvulla.

Vuonna 2017 linjoille 3 ja 30 tehtiin Fölin historian paras nousumäärä. Tuolloin linjojen kyytiin noustiin noin 590​ 000 kertaa. Linjojen matkamäärät romahtivat vuonna 2019. Nousumäärä tippui noin 80​ 000 nousulla edellisestä vuodesta, joka on reilu 13 % linjan nousuista. Vuonna 2024 nousuja tehtiin 496 000, joten kokonaisuutena linjalla ollaan lähellä koronaa edeltävää tasoa, mutta kaukana vielä vuoden 2017 tasosta. Linjojen kustannukset ovat nousseet samassa ajassa päälle 20 %.

Vuonna 2019 Majakkarannan päätepysäkiltä noustiin bussiin n. 40​ 000 kertaa. Kölikadun toiselta pysäkiltä nousuja oli suunnilleen saman verran, ja Hirvensalon Puistotien ja Stålarminkadun pysäkeiltä yhteensä vajaa 28​ 000 kappaletta. Majakkarannan pääpysäkillä matkamäärät eivät ole palautuneet koronan jälkeen entiselle tasolleen, kuten linjojen 3/30 muilla osuuksilla on tapahtunut. Vuonna 2024 nousuja tehtiin vain noin 17​ 000. Myös Kölikadun pysäkillä (1698) nousumäärät ovat 10 % alempana kuin vuonna 2019. Vuonna 2024 nousuja tehtiin noin 36​ 000 kappaletta Kölikadulta. Hirvensalon linjoille noustaan Majakkarannan alueelta jo yhtä useasti, kuin ennen koronaa.

Koronapandemiasta elpyminen kertoo osaltaan myös alueen matkustuspotentiaalista. Linjojen 3 ja 30 palvelutaso ei ole riittänyt houkuttelemaan väkeä entiseen malliin Majakkarannasta. Hirvensalon linjoille puolestaan noustaan yhtä usein mitä ennen. Vertailun vuoksi todettakoon, että kokonaisuutena Turun laskennallinen matkamäärä oli vuonna 2019 22,3 miljoonaa ja vuonna 2024 22,6 miljoonaa. Koronasta on siis palauduttu vuotta 2019 hieman korkeammalle tasolle.

Teoreettiset vaihtoehdot

Linjojen 3 ja 30 palvelun korjaaminen linjojen 5 ja 39 palvelulla, sekä linjan 43 tuominen Majakkarannan päätepysäkille ovat olleet huolellisen valmistelun ja päätöksenteon lopputulos. On kuitenkin totta, että päätepysäkin välittömässä läheisyydessä olevien, ja erityisesti Kaarle Knuutinpojan rantatietä pohjoisen suuntaan sijaitsevista taloista kävelymatka pitenee muutoksen myötä. Linja 43 tuo palvelun arjen keskipäivään, mutta erityisesti illan ja viikonloppujen palvelutaso on riippuvainen kävelystä Hirvensalon puistotielle tai Stålarminkadulle. Samalla on huomioitava, että heikennys koskee Majakkarannassa muutamaa kerrostaloa ja suurin osa alueesta on alle 400 metrin kävelymatkan etäisyydellä runkolinjasta 5.

Aloitteessa viitatuista Eerik Pommerilaisen rannan taloista etäisinkin sijaitsee 600 metrin kävelymatkan päässä Unioninkadun pysäkeistä. Unioninkadun kautta kulkevat linjat 24 ja 25 riittävät puolen tunnin keskinäisellä vuorotarjonnalla kattamaan Eerik Pommerilaisen rannan matkustustarpeet keskustan suuntaan.

Kun peilataan edellä mainittua Majakkarannan päätepysäkin nousumääriin, voidaan karkeasti sanoa heikennyksen koskevan noin 17​ 000 matkaa vuodessa. Tästä määrästä moni matka voidaan kuitenkin tehdä linjaa 43 käyttäen, tai Stålarminkadulle kävellen.

Majakkarannan läheisyydestä kulkevat runkolinja 5, linjat 24 ja 25, linja 39 sekä linja 43. Tarkastellaan jokaisen linjan mahdollisuutta parantaa alueen palvelua erikseen.

Runkolinja 5 (yhdessä linjan 5A kanssa) on pääyhteys Hirvensalosta Turun keskustaan. Linjalla on pysäkit keskustassa KOP-kolmion edessä, nykyisillä Hirvensalon suunnan pysäkeillä. Linjaa liikennöidään arkisin viiden minuutin välein, yhteensä noin 15 linja-autolla. Linjan kustannukset nousevat reiluun neljään miljoonaan euroon. Nykyisin Hirvensalon linjoilla tehdään noin 2 miljoonaa nousua vuodessa, mutta palvelutason parannuksen odotetaan nostavan matkustusta merkittävästi. Ei ole mahdollista toteuttaa linjan 5 käymistä Majakkarannan pääteasemalla. Kokonaisuutena tarkastellen ratkaisu vähentäisi matkamääriä. Vaikka Majakkarannasta saataisiin kaikki potentiaaliset 17​ 000 nousua linjalle 5, näkyisi viiden minuutin viivästys Hirvensalon matkustajille vähentyvänä matkustuksena. Karkealla tasolla arvioiden ratkaisu kustantaisi noin 400​ 000 euroa vuositasolla. Summalla pystytään liikennöimään yhtä autoa vuoden jokaisena päivänä runkolinjojen palveluaikoina.

Linjat 24 ja 25 kulkevat Turun keskustaan Kakskerrasta ja Erikvallasta. Linjat pysähtyvät Turun keskustassa kaupungintalon vieressä ja jatkavat siitä Puutorille. Niillä ei siis ole erikseen omaa pysäkkiä Turun keskustassa, kuten runkolinjoilla. Linjat kustantavat noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2024 linjoilla 14 ja 15 tehtiin noin 660​ 000 nousua. Linjojen reitti on pitkä saarilta keskustaan, ja linjoille varattu ajoaika on tiukka. Jos reittiä pidennettäisiin, ja päätetystä tunnin vuorovälistä pidettäisiin kiinni, jouduttaisiin liikenteeseen lisäämään uusi linja-auto. Käytännössä lisäkustannus olisi samaa tasoa edellisen vaihtoehdon kanssa, ollen noin 400​ 000 euroa vuodessa. Samalla Kakskerran, Erikvallan ja Hirvensalon saarilta kulkevat matkustajat joutuisivat käymään aina keskustaan tullessaan Majakkarannan päätepysäkillä. Kokonaisuutena muutos vähentäisi matkamääriä.

Linja 39 on Uittamolta Martin kautta Kupittaalle ja edelleen Ylioppilaskylään kulkeva linja. Linja kulkee ruuhka-aikaan 10 minuutin välein, ja tarjoaa Uittamon suunnalta yhteydet Marttiin, Itäiselle Pitkäkadulle ja Kupittaalle. Linjalla on tärkeä rooli myös liityntälinjana. Se tarjoaa Itäisen Pitkäkadun kautta paljon vaihtoyhteyksiä, erityisesti Hirvensalon suunnasta matkustettaessa Kupittaalle. Linjan kustannukset ovat vuositasolla päälle 2,5 miljoonaa. Jos linja kulkisi Majakkarannan päätepysäkille, puhuttaisiin tässäkin tapauksessa vuositasolla miljoonasta matkustajasta, joiden päivittäinen matkustaminen hidastuisi. Lisäksi liikenteeseen jouduttaisiin lisäämään tässäkin vaihtoehdossa uusi bussi samalla kustannusvaikutuksella. Pihlajaniemen alueen rakennuttua matkamäärät tulevat kasvamaan, ja linjan hidastuksen vaikutus kasvaisi entisestään.

Linja 43 on puolestaan suunniteltu kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Sen ei oleteta keräävän suuria matkamääriä. Kustannustehokkuuden edellytys on kuitenkin se, että linjalla voidaan liikennöidä muussa liikenteessä ruuhka-aikaan käytettävillä autoilla. Jos 40-sarjan linjojen palveluajoiksi muutettaisiin nykyisten palvelulinjojen mukainen arkipäivien klo 8–17, tuplaantuisi linjojen noin miljoonan euron vuosikustannus kahteen miljoonaan. Muutosta ei voitaisi myöskään toteuttaa ilman liikenteen kilpailuttamista, koska liikenteeseen tarvittaisiin toistakymmentä uutta autoa. Samalla muutos tekisi nyt liikenteeseen varattujen autojen liikennöinnistä tehottomampaa, koska ne seisoisivat tyhjillään päivät.

Käytännössä Majakkarannan palvelun parantaminen ei ole mahdollista toteuttaa perinteisellä joukkoliikenteellä muuten, kuin erikseen perustettavalla uudella linjalla. Tuon linjan kustannukset olisivat tehokkaasti toteutettuna noin 400​ 000 euroa vuodessa. Summalla saisi hankittua yhden bussin liikennöimään vuoden jokaisena päivänä aamusta iltaan. Käytännössä se tarkoittaisi linjaa, joka kulkee noin 40 minuutin välein keskustan kautta Puutorille. Linja olisi Kölikadun osuutta lukuun ottamatta päällekkäistä palvelua muiden linjojen kanssa, joten sen ei voitaisi olettaa keräävän suurta matkustajamäärää. Kustannusta saataisiin pienennettyä hieman, jos palveluaikaa supistettaisiin eikä linja enää kulkisi iltaisin. Jos kustannus haluttaisiin lähemmäs 300​ 000 euroa vuodessa, jouduttaisiin todennäköisesti karsimaan esimerkiksi sunnuntain liikennöinti kokonaan pois.

Runkolinjaston parannuskohteet

Turun kaupungin talousarvio on tehty tiukassa taloustilanteessa. Kaupunki on joutunut sopeuttamaan toimintaansa, ja se on esimerkiksi turvautunut henkilöstön irtisanomisiin vuonna 2025. Käytännössä joukkoliikenteen laatutason parantamiseen ei tällä hetkellä ole olemassa ylimääräisiä varoja.​

Runkolinjasto käynnistyy 1.7.2025. Vaikka suunnittelu on tehty huolella, kaikki ammattiosaaminen hyödyntäen, on väistämättä selvää, että kaikkea ei pystytä etukäteen huomioimaan tai ennakoimaan. Kaupunki on kehittynyt osittain eri tavalla mitä on aiemmin arvioitu, minkä lisäksi pandemia muutti ihmisten matkustustottumuksia. Runkolinjastoon joudutaan varmasti tekemään tarkennuksia jo peruskauden 2025–2026 liikennöinnin aikana. Muutokset pyritään kuitenkin minimoimaan, ja toteuttamaan ne olemassa olevien määrärahojen puitteissa.​

Tällä hetkellä on tiedossa, että linjaa 5 on jatkettava vuonna 2026 Ylioppilaskylässä nykyisen pääteaseman siirron vuoksi. Myös tuon muutoksen kustannusvaikutus tulee yhden bussin lisäämisen kautta, mikä on noin 400 000 euroa vuositasolla.​ ​

Jos Majakkarannan palvelua halutaan parantaa päätetyn mukaisesti, tulisi löytää kustannustehokas ratkaisu. Yhden linja-auton liikennöintikustannus vuodessa kannattaisi seudullisen joukkoliikenteen mielestä kohdistaa muualle, käytännössä runkolinjojen palvelualueiden parantamiseen (reitin jatkamiseen). 400 000 eurolla pitäisi pystyä synnyttämään vähintään noin 200 000 uutta joukkoliikennematkaa vuositasolla, että käytetyt eurot tulisivat edes keskimääräisen tehokkaaseen käyttöön.

Esitys toimenpiteiksi

Samaan aikaan, kun runkolinjastoa suunniteltiin, uudistettiin Suomessa liikennepuolen lainsäädäntöä. Puhuttiin liikkumisesta palveluna, ja uuden lain odotettiin tuovan uusia erilaisia liikkumisratkaisuja. Uusia palveluja odotettiin syntyvät erityisesti paikkoihin, joissa perinteinen joukkoliikenne ei ole paras tapa järjestää liikkumista. Esimerkkinä voidaan käyttää yksilöllistä ovelta ovelle palvelua, johon linja-autoilla ei kyetä vastaamaan. Tuolloin Suomessa eläteltiin toiveita, että syntyy uudenlaisia palveluita, joilla ihmiset pystyvät kulkemaan joukkoliikenteen luo. Perinteisten henkilökohtaisempia tarpeita täyttävien liikkumismuotojen, henkilöauton, polkupyörän ja esimerkiksi taksin rinnalle onkin viime vuosina syntynyt esimerkiksi sähköpotkulautapalvelut sekä Fölin kausilipullakin käytettävissä oleva kaupunkipyöräjärjestelmä.

Majakkaranta sijaitsee niin lähellä Turun keskustaa, että uudet liikkumismuodot ovat varmasti suuri syy sille, miksi linjojen 3 ja 30 matkamäärät ovat tippuneet. Sähköpotkulaudat tulivat Turun katukuvaan juuri vuonna 2019, jolloin linjojen 3 ja 30 matkamäärät tippuivat. Uudet palvelut eivät kuitenkaan palvele kaikkia matkustajia, ja toisaalta samaan aikaan ei ole syntynyt uusia markkinaehtoisia palveluita henkilöille, joille sähköpotkulaudat tai polkupyörät eivät ole vaihtoehto. Vuosien aikana on puhuttu paljon esimerkiksi automaattisesta, ilman kuljettajaa toimivasta joukkoliikenteestä. Suomessa useampi joukkoliikenneviranomainen on kokeillut robottibusseja osana liikennepalvelua. Vaikka robottibussit eivät voi nykyisellä kehitysasteellaan korvata isoja kaupunkibusseja, on niistä saatu positiivisia kokemuksia pienemmässä mittakaavassa.

Robottibussit voisivat tuoda normaalia bussiliikennettä kustannustehokkaamman ratkaisun Majakkarannan alueen palvelun parantamiseen. Jos uuden linja-auton lisäkustannusta edullisemmin saataisiin liikenteeseen robottibussi, ja sillä kyettäisiin liikennöimään esimerkiksi Majakkarannasta runkolinjan 5 varrelle, lähikaupan ohitse, voisi ratkaisu olla palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmasta hyvä. Jos robottibussille kyettäisiin löytämään reitti rannasta, jossa se ei häiritse alueen muuta toimintaa, voisi sillä kyetä parantamaan myös Eerik Pommerilaisen rannan yhteyksiä.

Seudullinen joukkoliikenne esittää edellä kuvattuun perustuen, että käynnistetään selvitystyö mahdollisesta robottibussikokeilusta Majakkarannan alueella.

Oheismateriaali 1​Kuntalaisaloite: Fölin bussilinjat 3 ja 30 (Majakkaranta-Kauppatori-Majakkaranta) pitää säilyttää!

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte:

Ehdotus​Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että käynnistetään selvitys Majakkarannan alueelle perustettavasta mahdollisesta robottibussikokeilusta. Selvityksen tulokset tuodaan tiedoksi lautakunnalle, minkä jälkeen kaupunki voi tulosten perusteella erikseen päättää mahdollisen kokeilun käynnistämisestä.

Samalla lautakunta toteaa, ettei linjojen 3 ja 30 säilyttäminen ole mahdollista, ja että linjojen palvelu on korvattu runkolinjastossa usealla eri linjalla. Samalla lautakunta​ merkitsee aloitteen käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.​