Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, talouspäällikkö Sari Niemi, 18.9.2024:

Toimintasuunnitelmat laaditaan palvelukokonaisuuksittain ja ne sisältävät toimielimen kaupunginvaltuustoon nähden sitovan talousarvion ja -suunnitelman. Vastaavasti palvelusuunnitelmissa tavoitteet asetetaan palvelualueittain ja ne hyväksytään lautakunnissa. Palvelukokonaisuuden toiminnasta päättävät lautakunnat käsittelevät ja hyväksyvät toimintasuunnitelman kukin omalta osaltaan.

​Suunnittelulukujen valmistelu alkoi keväällä ja kansliapäällikkö hyväksyi 30.5.2024 § 107 suunnitteluluvut käyttötalouden ja investointien osalta. Suunnittelulukujen pohjalta on valmisteltu viranhaltijaesitys, joka on koottu kansliapäällikön talousarvioluonnokseksi. ​

Lautakuntien tulee antaa 27.09.2024 mennessä esityksenä palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelmasta ja palvelusuunnitelmista talousarviovuodelle 2025. Lautakunnille valmisteltu toimintasuunnitelma perustuu kansliapäällikön talousarvioluonnokseen (oheismateriaali 1).

Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota 4.11.2024 ja kaupunginvaltuusto käsittelee toimintasuunnitelmaa 11.11.2024. Toimintasuunnitelmien ja palvelusuunnitelmien toimeenpano on lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa joulukuussa 2024.

Seudullisen joukkoliikenteen toimintasuunnitelma osana kaupunkiympäristön toimintasuunnitelmaa vuodelle 2025

Seudullisen joukkoliikenteen toimintasuunnitelma on osa kaupunkiympäristön toimintasuunnitelmaa (liite 1).​

Toimintaympäristön muutokset -osiossa kuvataan palvelualueen odotettavissa olevat ja merkittävät muutokset palvelujen tuottamiseen. Tarpeet voivat muuttua esimerkiksi lainsäädännöstä, väestöstä tai rakennetusta ympäristöstä johtuen.

Kehittämissuunnitelmaosiossa kuvataan palvelualueen toiminnan kehittämisen suunta, joka toimii kokoavana linjauksena suunnitelman yksilöidyille tavoitteille. Kehittämissuunnitelma on johdettu pormestariohjelmasta.

Toimenpiteissä on lueteltu konkreettisia pormestariohjelmasta ja palvelukokonaisuuden kehittämisen painopisteistä johdettuja tehtäviä, joiden toteutumista seurataan/ arvioidaan toiminnan toteutumisen mittareiden avulla.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvät tiedoksi annettavat palvelun tarvetta ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut.

Toimintasuunnitelmassa on esitetty seudullisen joukkoliikenteen määrärahat ja investoinnit.

Seudullisen joukkoliikenteen palvelusuunnitelma vuosille 2025

Palvelusuunnitelmassa (liite 2) kuvataan toiminnan kuvaus -osioissa lyhyesti millaisista tehtävistä ja palveluista palvelualue vastaa ja miten niitä tuotetaan.

Palvelusuunnitelmassa on esitetty erilaisia tunnuslukuja ja mittareita. Tarvetta kuvaavilla tunnusluvuilla tarkoitetaan palvelujen tarvetta kuvaavia mittariarvoja. Tavoitteellisella tunnusluvulla tarkoitetaan palvelualueen jatkuvaa toimintaa mittaavia mittareita, joille on asetettu tavoitearvo ja joista on olemassa trenditietoa tai sitä syntyy tulevina vuosina. Palvelusuunnitelmassa on tunnistettu runsaasti mittareita, joihin tiedot täydennetään talousarvion toimeenpanovaiheessa eli joulukuun 2024 käsittelyn yhteydessä.

Palvelusuunnitelmassa on esitetty määrärahat palvelualueittain. Joukkoliikennelautakunta hyväksyy palvelusuunnitelman omalta osaltaan.

Fölin matkamäärä ylittänee vuoden 2019 matkamäärän vuonna 2024. Sähköbussiliikenteen osuus Fölin liikennöinnistä edelleen kasvaa EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivien sekä kaupungin ilmastotavoitteiden mukaisesti. Uudet MAL-sopimusneuvottelut ovat vielä kesken. Ilmastoperusteinen joukkoliikennetuki 1,19 miljoona euroa on lakkautettu jo vuonna 2023, ja suurten kaupunkiseutujen valtiontuki on pienentynyt 70.000 eurolla vuonna 2024.

Paimion kaupunki liittyi Turun seudun joukkoliikenneviranomaisen jäseneksi 1.1.2024 ja Föli-liikenne laajeni Paimioon 1.7.2024. Vuosi 2025 on Paimion ensimmäinen kokonainen Föli-vuosi. Paimion talousarviota laadittaessa ei ole ollut käytettävissä toteutumatietoja, mikä tekee talousarvion laatimisen Paimion osalta erityisen haastavaksi.

Runkolinjasto käynnistyy 1.7.2025. Joukkoliikenteen kuljettajapula on riski, jota Föli liikenteen tilaajana pyrkii osaltaan helpottamaan. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP) valmistuu vuonna 2024 ja ohjaa kaupungin palveluverkkoratkaisuja ja liikkumisympäristön rakentamista siten, että ne houkuttelevat kestävään liikkumiseen.

Kehittämissuunnitelma on johdettu pormestariohjelmasta.

Sähköbussiliikenne, kaupunkipyörät ja kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma toteuttavat hiilineutraalia Turkua. Runkolinjasto edistää pormestariohjelmassa todettua kestävää kasvua. Joukkoliikenne on osa kaikkien kärkihankkeiden edistämistä ja tulevalla runkolinjastolla on erityisen suuri merkitys Kupittaalla, kun kehälinja runkolinjaston alun myötä käynnistyy kesällä 2025. Joukkoliikenteen toiminta perustuu kestäviin kulkutapoihin ohjaavaan ympäristöön, hyvään vuorotarjontaan ja kohtuuhintaisiin lippuihin, jotka myös lisäävät osallistumismahdollisuuksia edistäen sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Föli on digitalisaatiossa Suomen ja Euroopan kärjessä.

​Yhteisvaikuttavalla johtamisella tarkoitetaan eri palvelukokonaisuuksien ja -alueiden yhteistyötä kuntalaisten ja yritysten parhaaksi sekä yli palvelurajojen. Joukkoliikenteellä on paljon yhteistyötä niin Föli-kuntien eri toimijoiden kuin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä vahvistetaan edelleen.

Taloudelliset tavoitteet

Kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa lautakunnille annetut talouden luvut sisältävät ulkoiset toimintatulot ja -menot, sitova toimintakate sekä bruttositovat investointimenot.

​Kansliapäällikön antama suunnitteluluku Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle vuodelle 2025 oli -27,251 milj. euroa. Nettomenot kasvavat vuoden 2023 tilinpäätökseen verrattuna 35,4 % (TP23 -20,133 milj. euroa) ja vuoden 2024 talousarvioon verrattuna 4,2 % (TAM24 -26,147 milj. euroa).

​Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioluvut sisältävät lisäksi joukon sopeuttamistoimia talouden tavoitteiden jatkovalmistelua varten. Seudullisen joukkoliikenteenteelle kohdistuu sopeutustoimina 225​ 000 euroa.

Joukkoliikennelautakunnan vuodelle 2025 esitettävä toimintakate on suunnitteluluvun mukainen sekä sitä tarkentaneen kansliapäällikön talousarvioluonnoksen mukainen.

Investointiohjelma sisältää seudulliset maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinnat. Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen, kuten esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta.

​Vuoden 2024 alusta voimaan tulleessa päivitetyssä yhteistoimintasopimuksessa todetaan, että vuosittainen investointibudjetti perustuu liikennöintikustannuksiin ja on noin 1 % kustannuksista. Vuosittaisista investoinneista päättää kuitenkin lautakunta.

​Joukkoliikenteen järjestelmäinvestointien ja palveluiden kehittämisen kustannukset vuonna 2025 ovat 700.000 euroa. Varaudutaan seuraaviin toimenpiteisiin:

​Lippu- ja maksujärjestelmän päivitystöihin 200 000 €​ ​

Runkolinjaston vaatimat informaatiotason parannukset 200 000 €​

Strategian mukaisiin pysäkkinäyttöhankintoihin 200​ 000 €

Lisäksi investointibudjetista on varattu ennalta arvaamattomiin hankintoihin 100 000 €​.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuntien kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Henkilöstöresurssien käyttö​

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisuuteen sijoittuu liikkumispalvelujen palvelualueen seudullisen joukkoliikenteen vastuualueen henkilökunta (22 htv, palkat ja palkkiot 1,409 milj. euroa).​ Seudullinen joukkoliikenne palvelee seitsemää kuntaa. Muut kunnat kuin Turku, maksavat vähintään 35 % henkilöstökustannuksista.

Toimintasuunnitelma

Nettoluku -27,251 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2024 (yhteensä 323.643 asukasta):​

Prosentuaalisesti kuntien asukaslukuperusteiset kustannukset ovat lähes samat kuin vuonna 2024. Paimion liittyminen Föliin vaikuttaa muiden kuntien kustannusten määrään koko vuoden osalta. Vuonna 2024 Paimion kustannukset ja tulot koskevat aikaa heinä-joulukuu.

Fölin matkamäärä on tammi-elokuulta 17,0 miljoonaa, mikä on 1 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019 ennen koronapandemiaa. Matkamäärä on kasvanut tammi-elokuussa yli 4 % verrattuna vuoden 2023 vastaavaan aikaan.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 11.9.2024.

Järjestämiskustannukset, muu kuin liikennöinnin osuus

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta 4.375.156 euroa. Asukaslukujen mukaiset osuudet järjestämiskustannuksista vuonna 2025 ovat (€):

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Vuoden 2025 liikennöintiä koskeva talousarvio perustuu menojen osalta vuoden 2024 talousarviolukuihin sekä lautakunnan jo tekemiin päätöksiin. Pohjana on myös arvio loppuvuoden 2024 toteutumasta (ovk2), joka luonnollisesti on ennusteena karkea. Maailmantilanne tekee ennustamisesta erityisen vaikeaa.

Vuodelle 2025 on varattu 3 % indeksikasvu. Menoista on vähennetty mahdolliset karsinnat sekä kilpailutuksista saadut säästöt. Menoihin on puolestaan lisätty liikennemuutokset ja kilpailutuksissa kohonneet hinnat.​

Talousarviossa arvioidaan, että vuoden 2025 lipputulot kasvavat vuoden 2024 talousarviosta 5 miljoonaa euroa eli 17 %. Suurin osa kovasta tulo-odotuksesta kohdistuu runkolinjaston aloittamisen myötä Turulle.

Suurten kaupunkiseutujen valtiontuki on 1,73 miljoonaa euroa. Valtion ilmastotuki 1,19 miljoonaa euroa on loppunut kokonaan jo vuonna 2024.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Lautakunta on hyväksynyt kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomallin 7.11.2018 § 189. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntarajat ylittävässä liikenteessä kuntien kesken. Nettokustannukset jaetaan sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla, mutta kokonaisen reittipituuden sijaan reitti palastellaan laskennassa osiin. Jakotavassa tarkastellaan kuhunkin pysäkkiväliin kulunutta aikaa ja ko. pysäkkivälillä matkustaneiden korttimatkustajien kuntalaisuutta. Uusi malli on otettu käyttöön 1.7.2019. Nettokustannusjako tapahtuu syksyisin edellisen syksyn matkustusjakauman perusteella ja keväisin edellisen kevään matkustusjakauman perusteella. Sen perusteella tammi-kesäkuussa 2025 käytetään tammi-kesäkuun 2024 matkustustoteutumaa ja heinä-joulukuussa 2025 heinä-joulukuun 2024 matkustustoteutumaa.

​Paimion liikenteen kustannusjako perustuu ensimmäisenä vuotena Fölin laajenemisselvityksessä laskettuihin kustannusosuuksiin.

Kehälinja käynnistyy 1.7.2025. Koska kyse on aivan uudesta liikenteestä, kustannusjako ei voi perustua toteutumatietoon. Kustannusjakoa korjataan tarvittaessa jälkikäteen, kun toteutuma on selvillä syksyltä 2025. Kehälinjaa koskeva kustannusjako vaikuttaa Turun ja Raision kaupunkien joukkoliikennekustannuksiin ja -tuloihin.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen Föli-kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista.

Winbus-ohjelmassa tehdyn suunnittelun ja clearingjärjestelmän välillä tehdään pitkin vuotta oikaisua, joka on vajaa euro per lähtö. Tämä johtuu siitä, että tarkat maksettavat kilometrimäärät tulevat suunnitteluohjelmasta ja ne tulee korjata clearingiin.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta ja liikennöinnin sanktiotuloista.

Talousarvion toteutuminen edellyttää sitä, että joukkoliikenteen käyttö kasvaa selvästi vuonna 2025. Seudullinen joukkoliikenne varautuu siihen, että jos matkustus ei kasvakaan toivotusti, ratkaisua taloustilanteeseen pohditaan erikseen.

Turun kaupunkipyöräjärjestelmän käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat joukkoliikenteelle niin pienet, että niitä ei ole huomioitu tässä talousarviossa. Turun osalta kyse on muutamista tuhansista euroista ja muiden kuntien osalta muutamista sadoista euroista vuodessa.

Talousarvioehdotuksessa ei ole huomioitu mahdollista joukkoliikenteen lipunhintojen arvonlisäveron korotusta. Korotus 10 prosentin arvonlisäverosta 14 prosentin arvonlisäveroon tarkoittaisi 3,6 % hinnannousua kaikkiin Fölin lippuihin. Fölille tulisi tappiota hinnannostosta huolimatta, sillä hintojen korottuessa myös matkustus laskee. Tyypillisimmin joukkoliikenteessä käytetään hintajoustokerrointa -0,3, eli 3,6 % hinnannosto tarkoittaisi 1,1 % laskua matkamäärässä.

​Kaikkia muita paitsi Paimiota ja Ruskoa koskee tarve lisätä auto linjalle 6/6A. Lisäkustannus Turulle on noin 40.000 e ja Kaarinalle, Raisiolle, Liedolle ja Naantalille noin 10.000 euroa kullekin puolelta vuodelta.

​Föli on tarjonnut joukkoliikennettä myös joulupäivinä joulusta 2023 alkaen. Kaikille muille kunnille paitsi Paimiolle on jaettu pieni osuus joulupäivän liikennöinnin kustannuksista. Lautakunnalle tulee erikseen päätettäväksi, ajetaanko joulupäivän liikennettä vuodesta 2025 alkaen vain runkolinjoilla. Tämä selkeyttäisi joulupäivän liikennettä ja mahdollisesti alentaisi kustannuksia.

​Mikään Föli-kunta ei ole pystynyt varaamaan vuodelle 2025 korvamerkitsemätöntä rahaa äkillisiin ja yllättäviin liikennöintimuutoksiin.

Turun talousarvio liikennöinnin osalta

Turun liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 56,12 miljoonaa euroa (+13,5 %). Suurin lisäkustannus muodostuu runkolinjastosta, noin 7,0 miljoonaa euroa sisältäen Ilpoisten liikennelisäyksen ja vielä tekeillä olevat sopimusmuutokset sekä talvikauden jatkon toukokuun 2025 loppuun. Logomon sillan rautatieaseman liikennejärjestelyt aiheuttavat noin 220.000 euron kustannuksen vuonna 2025. Linjojen 12, 14, 15 jne. kilpailutustulos nostaa liikennöintihintaa aiemmasta noin 300.000 euroa vuonna 2025.

Turun liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 31,92 miljoonaa euroa, josta lipputulot 29,43 miljoonaa euroa (+20 %). Suurin tulo-odotus kohdistuu runkolinjastoon, 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi kaiken lipputulon odotetaan kasvavan 5 % vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tuloarviosta. Koululaislippujen hintoja ei koroteta (Turun kaupungin sisäistä kustannusta). Kaupunginhallitukselle esitetään, että maksuttomia koululaisryhmien matkoja koskevaa kokeilua jatketaan vuonna 2025. Tämä on huomioitu sekä joukkoliikenteen että kasvatus- ja opetustoimen talousarvioesityksessä.

Turun liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -24.195.000 euroa (+8,1 %).

​Turun maksuttoman joukkoliikenteen kokeilu peruskoulun opetusryhmille vuonna 2024 ja kokeilun jatkaminen

Turun kaupunginhallitus päätti 22.05.2023 §193, että Turun perusopetuksen 1-9-luokille annetaan vuodeksi 2024 maksuton joukkoliikenteen käyttöoikeus arkisin klo 8.30-14.30 ja että kokeilun vaatimat kustannukset otetaan huomioon kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden talousarviovalmistelussa vuodelle 2024.

Esittelytekstissä todettiin mm. että ”Mahdollisesta jatkosta tai kokeilun lopettamisesta voidaan päättää vuoden 2025 talousarviovalmistelun yhteydessä kevätkauden 2024 kokemusten perusteella.

Jos kokeilu päätetään toteuttaa, Föliä ei tule velvoittaa lisäämään vuoroja reiteille koululuokkien matkustuksen vuoksi, vaan koulut sovittavat kulkemisensa Fölin aikataulujen mukaan. Seudullinen joukkoliikenne laskuttaisi Turun kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudelta 300.000 euroa (alv 0) vuodessa korvauksena vapaasta joukkoliikenteen käyttöoikeudesta. Matkamääriä seurattaisiin kuitenkin samaan tapaan kuin nytkin, eli matkakortit leimattaisiin kulkuvälineissä. Leimaukset olisivat nollahintaisia, mutta niiden avulla pystyttäisiin seuraamaan käyttömäärää eri linjoilla.”

​Turun perusopetuksen koululaisryhmät ovat tehneet kevään 2024 aikana 59.000 maksutonta matkaa joukkoliikenteessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että matkoja ei tule vielä ensimmäisenä vuotena niin paljoa kuin mihin on varauduttu. Föli ei siinä tapauksessa veloita koululaisryhmien matkoista 300.000 euroa, vaan tilannetta seurataan, ja jos veloitus ei ole tarpeen, pitäydytään jo veloitetussa 150.000 euron laskutuksessa.

​Mahdolliset vaikutukset tilausbussien käyttöön ja niiden kustannuksiin koulupuolella eivät ole seudullisen joukkoliikenteen tiedossa.

​Sekä seudullinen joukkoliikenne että kasvatus- ja opetustoimi esittävät kokeilun jatkamista vuonna 2025.

Turun kaupungin sopeutustoimet Turun joukkoliikenteelle

Kaupunkiympäristölautakunnan talouden suunnitteluluvut sisältävät toimielinten välisen määrärahasiirron: joukkoliikenteen tulostavoitteen kiristys ja määrärahan siirto kaupunkiympäristölautakunnalle 936.000 euroa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioluvut sisältävät lisäksi sopeuttamistoimia talouden tavoitteiden jatkovalmistelua varten. ​ Sopeuttamistoimien arvioitu yhteisvaikutus on noin 0,225 milj. euroa. Vaadittujen sopeuttamistoimien tarkempi kohdentuminen löytyy oheismateriaalista 1.

Kaarinan talousarvio liikennöinnin osalta

Kaarinan liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 3,4 miljoonaa euroa (-1,5 %). K-linjojen uudistaminen elokuusta 2024 alkaen, korvaushintojen muutos ja sisäisen liikenteen jatkaminen juhannukseen saakka lisäävät Kaarinan kustannuksia noin 160.000 euroa. Paimion liikenne sekä lisää että vähentää joukkoliikenteen kustannuksia. Mahdolliset myöhemmin tehtävät Littoisten liikenteen muutokset eivät Kaarinan kanssa sovitusti sisälly talousarvioon, vaan ne käsitellään tarvittaessa erikseen.

Kaarinan liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 2,0 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 1,3 miljoonaa euroa (-5,1 %). Lisätulot parannetuista K-linjoista sekä Paimion suunnan liikenteen parannuksista tuovat arviolta 50.000 euroa lisää lipputuloja sen lisäksi, että kaiken lipputulon odotetaan kasvavan 5 % vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tuloarviosta. Kaarinan koululaislipputulot vähenevät kevään 2024 perusteella peräti 40.000 euroa aiemmasta ja Kelan koulumatkatuki 12.000 euroa vuodelle 2024 budjetoidusta summasta.

Kaarinan liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -1.404.000 euroa (+5,9 %).

Raision talousarvio liikennöinnin osalta

Raision liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 2,56 miljoonaa euroa (+5,5 %). Merkittävin muutos on kehälinjan käynnistäminen 1.7.2025. Se lisää kustannuksia arviolta 215.000 euroa vuonna 2025. Kaanaan liikenteen ja Raision sisäisen liikenteen parantamisessa on tarpeita, jotka eivät kuitenkaan sisälly talousarvioon. Tämä on sovittu Raision kaupungin edustajien kanssa.

Raision liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 1,49 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 1,15 miljoonaa euroa (+3,6 %). Arvio kehälinjan tuomista tuloista on 100.000 euroa vuonna 2025 sen lisäksi, että kaiken lipputulon odotetaan kasvavan 5 % vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tuloarviosta

Raision liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -1.073.000 euroa (+11,2 %).

Liedon talousarvio liikennöinnin osalta

Liedon liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 2,83 miljoonaa euroa. Liedon sisäiseen joukkoliikenteeseen on tehty muutoksia, joiden vaikutus vuonna 2025 on noin 11.000 euroa lisäkustannusta. Mahdolliset myöhemmin tehtävät Littoisten liikenteen muutokset eivät Liedon kanssa sovitusti sisälly talousarvioon, vaan ne käsitellään tarvittaessa erikseen.

Liedon liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 1,64 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,83 miljoonaa euroa (-3,6 %). Kaiken lipputulon odotetaan kasvavan 5 % vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tuloarviosta. Liedon lipputuloihin vaikuttaa merkittävästi kelan koulumatkatuki, jonka määrä ei ole kasvanut vuonna 2024 odotetulla tavalla. Tuen arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 80.000 euroa pienempi kuin oli budjetoitu vuodelle 2024. Myös kunnan omat koululaislipputulot tullevat olemaan vuonna 2025 pienemmät kuin aiemmin.

Liedon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -1.195.000 euroa (+16,7 %).

Naantalin talousarvio liikennöinnin osalta

Naantalin liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 2,66 miljoonaa euroa (+0,6 %). Menoarvioon sisältyvät liikenteen lisäykset noin 19.000 eurolla (N-linjat ja 201- ja 203-linjat) ja kustannuksia vähentävät sisäisten linjojen muutokset noin 12.000 euroa (N2, N3, N8, N10, N11).

Naantalin liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 1,45 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,73 miljoonaa euroa (-7,0 %). Kaiken lipputulon odotetaan kasvavan 5 % vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tuloarviosta. Naantalin koululaislipputulot vähenevät kevään 2024 perusteella peräti 35.000 euroa aiemmasta ja Kelan koulumatkatuki 65.000 euroa vuodelle 2024 budjetoidusta summasta. Nämä muodostavat suurimman syyn Naantalin nettokustannusten kasvulle.

Naantalin liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -1.209.000 euroa (+17 %).

Paimion talousarvio liikennöinnin osalta

Paimion liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 0,95 miljoonaa euroa. Kyseessä on Paimion ensimmäinen kokonainen vuosi Fölissä, eikä vertailutietoa ole vielä käytettävissä. Paimion liikenne ei ollut osa Föli-liikennettä kevätkaudella 2024.

Talousarvio sisältää Paimion seutuliikenteen kustannukset lisäliikenteineen, noin 712.000 euroa, ja sisäisen liikenteen kustannukset lisäliikenteineen, noin 213.000 euroa. Nousukorvaukset Sauvosta tulevaan koululaisliikenteeseen on arvioitu 15.000 euroksi. Näitä ei ole huomioitu lainkaan syksyn 2024 talousarviossa.

Paimion liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 0,54 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,29 miljoonaa euroa. Seutulinjojen lipputuloiksi on arvioitu 208.000 euroa, kausikorttituloiksi 82.000 euroa ja sisäisen liikenteen lipputuloiksi 5.000 euroa. Tässä lipputuloilla tarkoitetaan maksavien asiakkaiden lippuja, ei esimerkiksi kaupungin itse maksamia koululaislippuja.

Paimion liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -417.000 euroa.

Paimion talousarvio sisältää merkittävän virhemahdollisuuden, sillä talousarvio tehdään ilman kevään toteutumatietoja. Paimion liikenne on alkanut heinäkuussa 2024.

Ruskon talousarvio liikennöinnin osalta

Ruskon liikennöintimenot vuonna 2025 ovat arviolta 1,21 miljoonaa euroa (-8,6 %). Ruskolla ei ole talousarvioon vaikuttavia muutoksia vuodelle 2025.

Ruskon liikennöintitulot vuonna 2025 ovat arviolta 0,42 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,15 miljoonaa euroa (-24,6 %). Kaiken lipputulon odotetaan kasvavan 5 % vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tuloarviosta. Ruskon lipputulot ovat olleet laskemaan päin, joten lipputulotavoite on vaativa. Ruskolla koululaislipputulot ovat vähentyneet vuonna 2024 merkittävästi ja niiden määrän arvioidaan olevan 40.000 euroa pienemmät vuonna 2025 verrattuna vuoden 2024 talousarvioon. Myös kelan koulumatkatuen arvioidaan pienenevän 36.000 euroa meneillään olevan vuoden talousarvioon verrattuna.

Ruskon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2025 on -787.000 euroa (+1,6 %).

Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain

Turun liikennöintimenot ovat 56,120 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 31,925 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 24,195 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 3,245 miljoonaa euroa, yhteensä 27,443 miljoonaa euroa (+1,0 %).​

Kaarinan liikennöintimenot 3,408 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 2,004 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,404 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,342 miljoonaa euroa, yhteensä 1,746 miljoonaa euroa (+4,58 %).

Raision liikennöintimenot ovat 2,561 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,488 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,073 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,239 miljoonaa euroa, yhteensä 1,312 miljoonaa euroa (+8,89 %).

Liedon liikennöintimenot ovat 2,831 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,636 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,195 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,193 miljoonaa euroa, yhteensä 1,388 miljoonaa euroa (+13,91)

Naantalin liikennöintimenot ovat 2,662 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,452 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,209 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,188 miljoonaa euroa, yhteensä 1,397 miljoonaa euroa (+14,25 %).

Paimion liikennöintimenot ovat 0,954 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,538 miljoonaa euroa. Paimion nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,417 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,105 miljoonaa euroa, yhteensä 0,522 miljoonaa euroa.

Ruskon liikennöintimenot ovat 1,208 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,420 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,787 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,60 miljoonaa euroa, yhteensä 0,848 miljoonaa euroa (+1,36 %).

Seudullisen joukkoliikenteen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.

Liite 1​Kaupunkiympäristön toimintasuunnitelma 2025

Liite 2​Liikkumispalveluiden palvelusuunnitelma 2025

Oheismateriaali 1​Kansliapäällikön talousarvioluonnos 2025

Oheismateriaali 2​Tuloslaskelma 2025

Oheismateriaali 3​2025 TAE kaikki yhteensä

Oheismateriaali 4​Kuntien järjestämiskustannukset ja maksuosuudet

Oheismateriaali 5​Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 26.9.2024​

Ehdotus​​Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte:

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää

• omalta osaltaan hyväksyä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelman (liite 1) vuodelle 2025 ja palvelusuunnitelman (liite 2) vuodelle 2025, ja
• lähettää liitteet 1-2 Turun kaupunginhallituksen käsiteltäväksi sekä liitteet 1-2 ja oheismateriaalit 1-5 Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Paimion kaupungeille sekä Ruskon kunnalle.
• esittää, että Turun perusopetuksen koululaisryhmien maksuttomien matkojen kokeilua jatketaan vuonna 2025 siten, että maksuton joukkoliikenteen käyttöoikeus arkisin on edelleen klo 8.30-14.30.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.