Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 27.8.2024:

Föli teetti WSP Finland Oy:llä selvityksen, jossa tutkittiin mitä vaikutuksia olisi sillä, että lastenlipun yläikärajaa nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 16 vuoteen sekä mitä vaikutuksia olisi sillä, että nuorisolipun yläikärajaa nostetaan nykyisestä 19 vuodesta 24 vuoteen tai 29 vuoteen. Selvityksessä lähdettiin siitä, että jos nuorisolipun yläikäraja on 29 vuotta, opiskelijalippu poistuu Fölin lippuvalikoimasta.​

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta sai tulokset tiedokseen ja kävi niistä lähetekeskustelun 25.10.2023 § 122.

Ikärajojen muutokset lisäisivät jonkin verran matkustusta. Lipputulot kuitenkin putoaisivat enemmän. Taloustilanne ei mahdollista lipputulojen tarkoituksellista pienentämistä, ja tavoitteena on kustannusneutraali ratkaisu. Föli teetti siksi vielä jatkoselvityksen siitä, paljonko hintoja tulisi nostaa, jotta ikärajojen noston lipputulomenetykset saataisiin katettua. Hinnankorotustarve selvitetään kolmelle vaihtoehdolle: 1) Lastenlippujen ikäraja nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 16 vuoteen ja nuorisolipun ikäraja nostetaan 29 vuoteen ja opiskelija-alennuksesta luovutaan kokonaan. 2) Lastenlippujen ikäraja nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 16 vuoteen ja nuorisolipun ikäraja nostetaan 29 vuoteen ja opiskelija-alennus annetaan 30-vuotiaille ja sitä vanhemmille opiskelijoille. 3) Lastenlippujen ikäraja nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 17 vuoteen, opiskelija-alennus annetaan 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille opiskelijoille, muut 18 vuotta täyttäneet ostavat aikuisten lipun, ei nuorisolippua lainkaan (tämä malli käytössä mm. Helsingin seudun liikenteessä).

Lisäksi Föli tilasi laskelman siitä, millaisia hintamuutoksia tarvittaisiin 1 miljoonan euron lisätulojen saamiseksi.

Lasten lippujen nykyisen iän (7–14 v.) nostaminen (7–16 v.) ei vaikuta kovin merkittävästi joukkoliikenteen kokonaismatkustajamääriin eikä lipputuloihin. Muutos voi olla luonteva toteuttaa sen vuoksi, että Fölillä on vertailtuihin kaupunkeihin nähden alhaisin lasten lipun yläikäraja. Muutosten vähäisyyteen vaikuttaa se, että peruskoululaisten koulumatkan ollessa yli 5 km kunta tarjoaa koulumatkoja varten koululaislipun.

16-vuotiaista osa on jo toisen asteen opiskelijoita. Toisen asteen maksuttomuuden myötä Kela tarjoaa koulumatkalipun, mikäli opiskelumatka on yli 7 km. Esimerkiksi 16-vuotiaiden joukkoliikenteen nousuista 31 % tehdään tällä hetkellä Kela-lipuilla. Kela-lipun käyttäjien määrä on noussut syksyllä 2023, kun kaikki ikäluokat ovat toisen asteen maksuttomassa opetuksessa. Lasten lippujen ikärajojen nosto alentaisi joukkoliikenteen käytöstä aiheutuvia kustannuksia niillä, joiden koulumatkat ovat lyhyitä, mutta matkat koetaan pitkiksi esimerkiksi talvella, jolloin pyöräillään vähemmän. Lisäksi ikärajan nosto alentaisi liikkumisen kustannuksia vapaa-ajan matkoilla.

Jos lastenlipun yläikäraja nostettaisiin 17 vuoteen ja nuorisolippu poistettaisiin sekä opiskelijalippu säilytettäisiin (ns. HSL-malli), pitäisi lippujen hintoja nostaa keskimäärin 0,5–0,6 %. Nuorisolipun poistaminen aiheuttaisi merkittävän hallinnollisen työn kasvun, kun toisen asteen maksuttomuuden myötä todennäköisesti suurin osa 18- ja merkittävä osa 19-vuotiaista on oikeutettuja opiskelijalippuun. Ikäluokan nousuista noin kolmannes tehdään Kela-lipuilla. Todennäköisesti suuri osa muusta ikäluokasta olisi oikeutettu opiskelijalippuun. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lähes kaikilta koko ikäluokasta olisi tarve tunnistaa opiskeluoikeus.

Jos lasten lippujen ikärajan noston lisäksi toteutettaisiin nuorisolipun ikärajan nosto 29 ikävuoteen ja opiskelijalippu poistettaisiin, tulisi lippujen hintoja nostaa keskimäärin 3,3–5,2 %, jotta lipputulot säilyisivät ennallaan (27,7 milj.€ + alv 10 % vuonna 2023). Jos lisäksi opiskelijalippu säilytettäisiin yli 29-vuotiailla, tulisi lippujen hintoja nostaa keskimäärin 4,1–5,7 %.

Nuorisolipun ikärajan nosto vähentäisi tarvetta opiskelijoiden opinto-oikeuden tunnistamiseen. Nykyisin lukukausien alkaessa merkittävä osa asiakaspalvelupisteessä käynneistä aiheutuu opiskeluoikeuden tunnistamisesta ja myöntämisestä. Järjestely aiheuttaa merkittäviä jonoja asiakaspalvelupisteessä. Muutosten myötä asiakaspalvelupisteen kuormitus vähenisi merkittävästi lukukausien alkaessa.

Työssä tehtiin lisäksi tarkastelu, kuinka paljon lipun hintoja pitäisi keskimäärin nostaa, että kokonaislipputulo kasvaisi 1 milj. euroa + alv. Lippujen hintoja tulisi nostaa 5,3–10.8 %. Nousumäärät alenisivat 0,4–1,6 milj. nousulla/vuosi eli 1,6–6,5 %. Föli-alueen lippujen hinnat ovat olleet pitkään ennallaan. Hintajoustot kuvaavat vaikutuksia tilanteessa, jossa ei tapahdu muita muutoksia. Viime vuosina kuitenkin muiden kulkumuotojen, kuten myös yleisesti kuluttajahintaindeksi on kasvanut. Siten vaikutukset nousumääriin voivat olla pienempiä. Toisaalta kustannustason nousu on hidastunut, joten muutokset kuvaavat jälleen paremmin tilannetta vuoteen 2023 nähden.

Lautakunnalle ei esitetä muutoksia lippujen ikärajoihin tai myöntämisperusteisiin tässä vaiheessa. Tietoja kuitenkin hyödynnetään, kun koko lippujärjestelmää arvioidaan Fölin lausunnoilla olevan strategian mukaisesti.

Liite 1​Selvitys lasten ja nuorten lippujen ikärajan nostamisen taloudellisista vaikutuksista, raportti 30.4.2024

Ehdotus​Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta merkitsee nuorisolippuselvityksen tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.