Palvelusuunnittelija Tiina Sinokki 18.10.2023:​

Föli teetti WSP Finland Oy:llä selvityksen, jossa tutkittiin mitä vaikutuksia olisi sillä, että lastenlipun yläikärajaa nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 16 vuoteen sekä mitä vaikutuksia olisi sillä, että nuorisolipun yläikärajaa nostetaan nykyisestä 19 vuodesta 24 vuoteen tai 29 vuoteen. Tässä selvityksessä on lähdetty siitä, että jos nuorisolipun yläikäraja on 29 vuotta, opiskelijalippu poistuu Fölin lippuvalikoimasta. Opiskelijalipuista tehdään kuitenkin erillinen jatkoselvitys.​

Selvityksen lähtökohtina oletetaan, että

• muutokset lisäisivät joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käyttöä
• alemmalla lipun hinnalla houkuteltaisiin joukkoliikenteen käyttöön elämänvaiheessa, jossa ajokortti hankitaan ja osa ikäluokasta siirtyy henkilöauton käyttäjiksi
• nuorisolipun ikärajan nostaminen lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta nuorten aikuisten kesken.​

Selvityksessä tarkasteltiin nousumääriä ja lipputuloja toukokuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Koronapandemia on todennäköisesti vielä vuoden 2022 loppukeväästä vaikuttanut jonkin verran matkustukseen. Föli-alueella on tehty kyseisellä jaksolla 23,8 miljoonaa nousua ja lipputulot ovat olleet 25,8 miljoonaa euroa (alv 0).​

Turussa lastenlipun yläikäraja on moniin muihin Suomen kaupunkeihin nähden alhainen, 14 vuotta. Siksi haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia olisi, jos lastenlipun yläikäraja olisi 16 vuotta. Lastenlipun yläikärajan nosto voidaan kokea myös oikeudenmukaiseksi, koska suurelle osalle ikäluokasta pääosa matkoista korvataan koulumatkalippujen sekä Kelan koulumatkatuen muodossa. Lyhempiä koulumatkoja joukkoliikenteellä tekevät maksavat matkansa itse, ja tällöin lastenlipun ikärajamuutos palvelee myös heitä.​

Nuorisolipun ikärajan nosto vähentää tarvetta opiskelijoiden opinto-oikeuden tunnistamiseen. Nykyisin asiakaspalvelupisteillä asioinneista suuri osa liittyy opiskeluoikeuden tunnistamiseen ja opiskelija-alennuksen myöntämiseen lukukausien alussa. Järjestely aiheuttaa pitkiä jonoja asiakaspalvelupisteessä. Muutosten myötä asiakaspalvelupisteen kuormitus vähenee merkittävästi lukukausien alkaessa.​

Nuorisolipun ikärajan nostamiseksi on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa nuorisolipun yläikäraja olisi 24 vuotta ja lisäksi oletetaan lastenlipun ikärajan noston toteutuvan.​

Toisessa vaihtoehdossa nuorisolipun yläikäraja olisi 29 vuotta. Lisäksi oletetaan lastenlipun ikärajan noston toteutuvan. Samalla luovuttaisiin kokonaan opiskelijalipusta. Koska opiskeluoikeutta ei tässä vaihtoehdossa ole enää tarvetta todentaa, hallinnolliset kustannukset alenevat jonkin verran.​

Lippujen hintojen muutosten vaikutuksia matkustajamääriin ja lipputuloihin arvioitiin hintajoustoilla. Hintajousto kuvaa, kuinka paljon lipun hinnan muutos vaikuttaa kysyntään eli myytyihin lippuihin. Hintajousto on negatiivinen silloin, kun lippujen hintoja nostetaan, sillä lipun hinnan nosto vähentää lippujen myyntiä.​

Lippujen lyhyen aikavälin hintajoustokertoimena on käytetty monissa selvityksissä Suomessa lukua -0,3. Luku kuvaa muutosta lippujen kysynnässä muutosta seuraavan vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä hintajousto on tavallisesti noin kaksinkertainen. Pitkän aikavälin vaikutuksista merkittävä osa saavutetaan muutaman vuoden aikana, mutta tasapainotilanne saavutetaan noin 10 vuodessa. Lyhyellä aikavälillä lippujen hintamuutos vaikuttaa esimerkiksi siten, että edullisempi hinta houkuttelee jonkin verran siirtymään muusta kulkutavasta joukkoliikenteen käyttöön. Pitkällä aikavälillä hintajousto on suurempi, koska esimerkiksi auton omistukseen liittyviä valintoja tehdään harvemmin ja hitaammin.​

Lastenlippujen ikärajan muutos​

Lastenlippujen yläikärajan nostaminen kahdella vuodella lisää joukkoliikenteen käyttöä vain vähän. Lipputulot alenevat arviolta enintään 100.000 euroa vuodessa (alv 0). Suuri osa tästä ikäluokasta matkustaa kuntien maksamilla peruskoululaisten koulumatkalipuilla tai Kelan kustantamilla toisen asteen opiskelijoiden lipuilla. Tämä vähentää merkittävästi lastenlipun yläikärajan muuttamisen vaikutuksia.​

Lastenlippujen ikärajojen muutos lisäisi joukkoliikenteen käyttöä 20.000–80.000 nousulla/vuosi. Lipputulot vähenisivät enintään 0,1 milj. eur/v. Tarkastellussa ikäryhmässä, 15–16-vuotiaissa, nousumäärä kasvaisi 1,9–6 %. Kaikki matkustus kasvaisi tällöin 0,1–0,4 %.​

Nuorisoliput, vaihtoehto 1: Nuorisolippujen ikärajan muutos, yläikäraja 24 vuotta sekä lastenlipun ikärajan nosto​

Föli myy nykyisin nuorisolippuja 15–19-vuotiaille. Tässä vaihtoehdossa on tarkasteltu, millaiset vaikutukset olisivat, jos lastenlippujen yläikäraja olisi jatkossa 16 vuotta ja nuorisolippuja myytäisiin 17–24-vuotiaille. Vaikutuksia on arvioitu käyttäen eri hintajoustoja.​

Merkittävä tekijä vaikutusten kannalta on se, kuinka suuri osa nuorisolipun alennukseen oikeutetuista siirtyisi kertalipuista arvokorttiin. Nuorisolippua myydään vain matkakortille. Seuraavassa on esitetty tulokset ilman sulkuja, mikäli 1/3 siirtyisi kertalipusta arvokorttiin (ja suluissa, mikäli 2/3 siirtyisi arvokorttiin). Muutos voi olla pienempikin, koska nykyisin olisi taloudellisesti aina kannattavampaa käyttää arvokorttia kertalipun sijasta, mutta moni käyttää kuitenkin kertalippuja.​

Ikärajojen muutos lisäisi joukkoliikenteen käyttöä 100.000–270.000 nousulla/vuosi (130.000–290.000 nousua/vuosi). Lipputulot vähenisivät 0,4–0,5 milj. eur/v (0,6–0,7 milj. eur/v). Tarkastellussa ikäryhmässä, 20–24-vuotiaissa muutokset olisivat suuremmat: nousumäärä kasvaisi 3,2–8,1 % (5,3–10,5 %). Kaikki matkustus kasvaisi tällöin 0,4–1,1 %.​

Nuorisoliput, vaihtoehto 2: Nuorisolippujen ikärajan muutos, yläikäraja 29 vuotta. Lisäksi opiskelijalipun poistuminen sekä lastenlipun ikärajan nosto​

Föli myy nykyisin nuorisolippuja 15–19-vuotiaille. Tässä vaihtoehdossa on tarkasteltu, millaiset vaikutukset olisivat, jos lastenlippujen yläikäraja olisi jatkossa 16 vuotta ja nuorisolippuja myytäisiin 17–29-vuotiaille. Lisäksi opiskelijalippu poistettaisiin kokonaan eli 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat maksaisivat aikuisten lipun hinnan.​

Kuten vaihtoehdossa 1, merkittävä tekijä vaikutusten kannalta on se, kuinka suuri osa nuorisolipun alennukseen oikeutetuista siirtyisi kertalipuista arvokorttiin. Seuraavassa on esitetty tulokset ilman sulkuja, mikäli 1/3 siirtyisi kertalipusta arvokorttiin (ja suluissa, mikäli 2/3 siirtyisi arvokorttiin).​

Ikärajojen muutos lisäisi joukkoliikenteen käyttöä 150.000–330.000 nousulla/vuosi (200.000–390.000 nousua/vuosi). Lipputulot vähenisivät 0,8–0,9 milj. eur/v (1,3–1,4 milj. eur/v). Tarkastellussa ikäryhmässä, 20–29-vuotiaissa, nousumäärä kasvaisi 3,2–3,6 % (5,3–5,4 %). Kaikki matkustus kasvaisi tällöin 0,6–1,4 %.​

Jos lasten ja nuorten ikärajoja muutetaan Fölissä, tavoitteena on kustannusneutraali ratkaisu. Taloustilanne ei mahdollista lipputulojen tarkoituksellista pienentämistä. Föli teettää siksi vielä jatkoselvityksen siitä, paljonko hintoja tulisi nostaa, jotta ikärajojen noston lipputulomenetykset saadaan katettua. Hinnankorotustarve selvitetään kahdelle vaihtoehdolle: 1) Lastenlippujen ikäraja nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 16 vuoteen ja nuorisolipun ikäraja nostetaan 29 vuoteen ja opiskelija-alennuksesta luovutaan kokonaan. 2) Lastenlippujen ikäraja nostetaan nykyisestä 14 vuodesta 16 vuoteen ja nuorisolipun ikäraja nostetaan 29 vuoteen ja opiskelija-alennus annetaan 30-vuotiaille ja sitä vanhemmille opiskelijoille.​

Lisäksi Föli pyytää laskelman siitä, millaisia hintamuutoksia tarvittaisiin 1 miljoonan euron lisätulojen saamiseksi.

Oheismateriaali 1​Selvitys lasten ja nuorten lippujen ikärajan nostamisen taloudellisista vaikutuksista, raportti 22.9.2023

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte:

Ehdotus​​Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta merkitsee lasten ja nuorten lippujen ikärajoja koskevan selvityksen tiedokseen sekä käy lähetekeskustelun selvityksen pohjalta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Esittelijänä tämän asian kohdalla toimi esittelijän varahenkilönä suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.