Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, talouspäällikkö Sari Niemi, 13.9.2022:

Turun kaupungissa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laadittiin toimialoilla vuoteen 2021 asti osana sopimusohjausprosessia. Talousarviovuodesta 2022 alkaen, osana pormestarimallia, korvataan strategiset sopimukset toimintasuunnitelmilla ja operatiiviset sopimukset palvelusuunnitelmilla. 

Toimintasuunnitelmat laaditaan palvelukokonaisuuksittain ja palvelusuunnitelmat palvelualueittain. Suunnitelmat hyväksytään lautakunnissa. Lautakunta käsittelee ja hyväksyy omaa toimintaansa koskevan osan toiminta- ja palvelusuunnitelmasta. Joukkoliikennelautakunta hyväksyy oman osuutensa Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelmasta ja liikkumispalveluiden palvelusuunnitelmasta.

Suunnittelulukujen valmistelu alkoi keväällä ja päätettiin (kv 13.6.2022 § 141) toimintasuunnitelman valmistelun raamiksi.

Lautakuntien esitykset toimintasuunnitelmista ja palvelusuunnitelmista tulee olla käsiteltynä 30.9.2022 mennessä. Kaupunginhallituksen on määrä käsitellä talousarviota 7.11. Kaupunginvaltuusto käsittelee toimintasuunnitel maa 14.11.2022. 

Seudullisen joukkoliikenteen toimintasuunnitelma vuodelle 2023

Seudullisen joukkoliikenteen toimintasuunnitelma on osa kaupunkiympäristön palvelusuunnitelmaa. 

Toimintaympäristön muutokset -osiossa kuvataan palvelualueen odotettavissa olevat ja merkittävät muutokset palvelujen tuottamiseen. Tarpeet voivat muuttua esimerkiksi lainsäädännöstä, väestöstä tai rakennetusta ympäristöstä johtuen.

Kehittämissuunnitelmaosiossa kuvataan palvelualueen toiminnan kehittämisen suunta, mikä toimii kokoavana linjauksena suunnitelman yksilöidyille tavoitteille. Kehittämissuunnitelma on johdettu pormestariohjelmasta.

Toimenpiteissä on lueteltu konkreettisia pormestariohjelmasta ja palvelukokonaisuuden kehittämisen painopisteistä johdettuja tehtäviä, joiden toteutumista seurataan/ arvioidaan toiminnan toteutumisen mittareiden avulla.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvät tiedoksi annettavat palvelun tarvetta ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut.

Toimintasuunnitelmassa on esitetty seudullisen joukkoliikenteen määrärahat ja investoinnit.

Seudullisen joukkoliikenteen palvelusuunnitelma vuosille 2023-2026

Palvelusuunnitelmassa kuvataan toiminnan kuvaus -osioissa lyhyesti, millaisista tehtävistä ja palveluista palvelualue vastaa ja miten niitä tuotetaan.

Palvelusuunnitelmassa on lisäksi esitetty erilaisia tunnuslukuja ja mittareita. Tarvetta kuvaavilla tunnusluvuilla tarkoitetaan palvelujen tarvetta kuvaavia mittariarvoja. Tavoitteellisella tunnusluvulla tarkoitetaan palvelualueen jatkuvaa toimintaa mittaavia mittareita, joille on asetettu tavoitearvo ja joista on olemassa trenditietoa tai sitä syntyy tulevina vuosina. Palvelusuunnitelmassa on tunnistettu runsaasti mittareita, joihin tiedot täydennetään talousarvion toimeenpanovaiheessa, joulukuun 2022 käsittelyn yhteydessä.

Palvelusuunnitelmassa on esitetty määrärahat palvelualueittain. Joukkoliikennelautakunta hyväksyy palvelusuunnitelman omalta osaltaan.

Toimintaympäristö muuttuu jo 31.10.2022, kun Föli palaa takaisin kauppatorille. Liikenteen takaisin paluun kauppatorille uskotaan lisäävän keskusta vetovoimaa. Linja-autoliikenteen kustannusindeksin noustua, valmistellaan joidenkin lipputuotteiden hinnankorotusta. Sähköbussiliikennettä laajennetaan EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivien sekä kaupungin ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Kehittämissuunnitelma on johdettu pormestariohjelmasta.

Toiminnan kehittämissuunnitelmassa ovat matkamäärän palauttaminen ja kasvattaminen koronan sekä kauppatorin remontin jälkeen, koska kauppatorin valmistuttua joukkoliikenne helpottaa kulkemista keskustaan ja lisää keskustan elinvoimaa. Hyvä vuorotarjonta sekä kohtuuhintaiset liput lisäävät osallistumismahdollisuuksia edistäen sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Digitalisaatio on osa Föliä ja se onkin siinä Suomen ja Euroopan kärjessä. Kaupunkiliikkumisen suunnitelma, SUMP, on keskiössä, kun kehitetään liikenteen ja liikkumisen toimintaperiaatteita kaupungissa. Sähköbussiliikennettä lisätään sopimuksissa liikennöitsijöiden kanssa.

Taloudelliset tavoitteet

Kaupunginvaltuusto vahvisti 13.6.2022 § 141 taloussuunnitelmakauden 2023-2026 toimielinkohtaiset suunnitteluluvut erikseen käyttötalouden ja investointien osalta. Turun kaupungin joukkoliikennelautakunnan vuoden 2023 sitova toimintakate (netto) on 26,102 milj. euroa (käyttötalous), joka on Turun nettoluku joukkoliikenteessä ja investointiosan (netto) 0,5 milj. euroa.

Joukkoliikennelautakunnan vuodelle 2023 esitettävä toimintakate on suunnitteluluvun mukainen.

Investointiohjelma sisältää seudulliset maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinnat. Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Osuutta ei esitetä korotettavaksi vuodelle 2023, vaikka 500.000 euroa ei enää vastaakaan yhtä prosenttia liikenteen ostokustannuksista.

Järjestelmäinvestointien kustannukset vuonna 2023 ovat 500.000 euroa. Vuonna 2023 varaudutaan seuraaviin toimenpiteisiin

• Init-lippujärjestelmän päivitystöihin 200 000 €
• Aikataulupalvelun kehittämiseen 50 000 €
• Valtionavustusten mukaisiin maksujärjestelmän päivityksiin 100 000 €
• Kela- asioinnin päivitystöihin 50 000 €
• Muihin hankintoihin 100 000 €.

Föli-alueen mahdollisesti laajentuessa vuosittainen investointibudjetti laajenee samassa suhteessa.

Väkiluvun mukaiset osuudet investoinneista vuonna 2023 ovat: Turku 322.658 euroa, Kaarina 59.080 euroa, Raisio 41.311 euroa, Lieto 33.823 euroa, Naantali 32.493 euroa ja Rusko 10.635 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Resurssien käyttö 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisuuteen sijoittuu liikkumispalvelujen palvelualueen seudullisen joukkoliikenteen vastuualueen henkilökunta (21,5 htv, palkat ja palkkiot 1,196 milj. euroa vuonna 2023, sivukuluineen). Muut Fölikunnat maksavat 35 % henkilöstökustannuksista.

Toimintasuunnitelma

Nettoluku -26,102 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2022. Asukasluku oli tällöin Turussa 195.316 (64,5 %), Kaarinassa 35.763 (11,8 %), Raisiossa 25.007 (8,3 %), Naantalissa 19.669 (6,5 %), Liedossa 20.474 (6,8 %) ja Ruskolla 6.438 (2,1 %). Kustannusten jakosuhteet muuttuvat vuosittain. Edelliseen vuoteen verrattuna asukasluku ja siten osuus asukaslukuperusteisista kustannuksista ja tuloista muuttuu siten, että Turun osuus pienenee 0,4 prosenttiyksikköä, Kaarinan kasvaa 0,2 prosenttiyksikköä ja Raision ja Liedon kasvaa 0,1 prosenttiyksikköä.

Koronaepidemia alkoi Suomessa maaliskuussa 2020. Korona romahdutti joukkoliikenteen matkamäärän ja on odotettavissa, että koronan ja lisääntyneiden etätöiden vaikutus näkyy joukkoliikenteen käytössä myös vuonna 2023. Tammi-elokuun matkamäärä oli 13,5 miljoonaa matkaa, mikä on 20 % vähemmän kuin edellisenä normaalina vuotena 2019, mutta kuitenkin 34 % enemmän kuin vuonna 2021 vastaavaan aikaan.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 2.9.2022.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio muun kuin liikenteen osalta

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Talousarviossa varaudutaan Fölin viestintäpäällikön vakanssin kustannuksiin. Tällä hetkellä Fölin markkinointia ja viestintää hoitaa päätoimisesti yksi henkilö, vaikka Fölin matkamäärätavoitteet ovat erittäin korkeat ja vaikka joukkoliikenne on keskeinen vaikuttaja Föli-kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Fölin liikenteen ostobudjetti on lähes 60 miljoonaa euroa.

Lisäksi talousarviossa varaudutaan syksylle 2023 uuden suunnittelijan palkkaamiseen. Tämä liittyy Föli-alueen mahdolliseen laajenemiseen, eli jos Föli ei laajene, tämä varaus on tarpeeton. Jos Föli laajenee, uusi kunta tulee tai uudet kunnat tulevat rahoittamaan tätä palkkavarausta.

Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta 3.768.197 euroa. Kustannusjako perustuu kuntien väkilukuun 31.7.2022. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Turku 2.815.181 Kaarina 317.582 euroa, Raisio 221.931 euroa, Lieto 181.629 euroa, Naantali 174.643 euroa ja Rusko 57 229 euroa.

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Vuoden 2023 liikennöintiä koskeva talousarvio perustuu menojen osalta vuoden 2022 talousarviolukuihin sekä niihin korjauksiin, joita vuoden 2022 aikana on todettu tarpeellisiksi. Pohjana on myös arvio loppuvuoden 2022 toteutumasta, joka luonnollisesti on kuitenkin hyvin karkea. Maailmantilanne tekee ennustamisesta vielä normaaliakin vaikeampaa.

Vuodelle 2023 on varattu 3 % indeksikasvu. Indeksinousua on pyritty ottamaan huomioon pohjaluvuissa jo vuoden 2022 loppuvuoden osalta. Menoista on vähennetty mahdolliset karsinnat sekä kilpailutuksista saadut säästöt. Menoihin on puolestaan lisätty liikennemuutokset ja kilpailutuksissa mahdollisesti kohonneet hinnat. 

Vuoden 2023 liikennöintiä koskevat tulot perustuvat vuoden toteutuma-arvioon siten, että matkamäärä kasvaisi vuoden 2022 toteutumasta 7-10 %. Kelan koulumatkatuloarviot ovat yli kolminkertaiset vuoden 2021 tilinpäätökseen verrattuna, sillä kelan tekemät koulumatkatukimuutokset lisäävät koulumatkatukikorttien käyttöä. Koululaislipputulot ovat Ruskoa lukuun ottamatta samaa luokkaa kuin vuoden 2022 talousarviossa. Ruskon luvuista on korjattu vuoden 2022 virheelliset tiedot.

Talousarviossa on otettu huomioon ns. seutulippukorvaukseen tehty 11 % nosto 1.7.2022 alkaen. Kuljettajalta ostettaviin käteiskertalippuihin tehty hinnankorotus on huomioitu kunnittain lisätulona kuntien lipputulojakauman mukaisena, vaikka myynti voi vaihdella kunnittain ja linjoittain.

Kun syksyllä 2018 joukkoliikenne siirtyi poikkeusreiteille, matkamäärä putosi noin 800.000 matkaa. Talousarvioon on sisällytetty oletus tämän matkamäärän palaamisesta, kun Föli neljän vuoden tauon jälkeen pääsee taas Turun kauppatorin ympäristöön. Tämä lisätulo on huomioitu kunnittain lisätulona kuntien lipputulojakauman mukaisena. Yrityksille tarjottavan työsuhdematkalipun markkinointi käynnistyy oltuaan korona-aikana kokonaan tauolla. CRM mahdollistaa kohdistetun markkinoinnin ja entistä parempaa viestintää. Nämä on huomioitu talousarviossa lisätulona kuntien lipputulojakauman mukaisena.

Yllä esitetystä voidaan todeta, että liikennöintiä koskeva talousarvio sisältää olettamuksia matkamäärän palautumisesta kohti normaalia. Kaikkine edellä mainittuine lisineen, lipputulot ovat arvioissa 3-12 % pienemmät kuin vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Ruskon osalta odotetaan kuitenkin ulkoisten lipputulojen osalta 8 % kasvua, koska vuonna 2019 Ruskon linjat oli siirretty puutorille ja tämä alensi ruskolaisten matkamäärää ja Ruskon saamia lipputuloja.

Suurten kaupunkiseutujen valtiontuki on 1,7 miljoonaa euroa kuten aiemminkin, ja se jaetaan asukasluvun mukaisesti. Valtion ilmastotuki on 1,19 miljoonaa euroa, ja se jaetaan sähköbusseilla ajettavien kilometrien suhteessa kullekin Föli-kunnalle. Talousarvioon ei sisälly koronatukea.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Lautakunta on hyväksynyt kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomallin 7.11.2018 § 189. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntarajat ylittävässä liikenteessä kuntien kesken. Nettokustannukset jaetaan sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla, mutta kokonaisen reittipituuden sijaan reitti palastellaan laskennassa osiin. Jakotavassa tarkastellaan kuhunkin pysäkkiväliin kulunutta aikaa ja ko. pysäkkivälillä matkustaneiden korttimatkustajien kuntalaisuutta. Uusi malli on otettu käyttöön 1.7.2019. Nettokustannusjako tapahtuu syksyisin edellisen syksyn matkustusjakauman perusteella ja keväisin edellisen kevään matkustusjakauman perusteella. Sen perusteella tammi-kesäkuussa 2023 käytetään tammi-kesäkuun 2022 matkustustoteutumaa ja heinä-joulukuussa 2023 heinä-joulukuun 2022 matkustustoteutumaa.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen Föli-kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista.

Winbusissa tehdyn suunnittelun ja clearingjärjestelmän välillä tehdään pitkin vuotta oikaisua, joka on vajaa euro per lähtö. Tämä johtuu siitä, että tarkat maksettavat kilometrimäärät tulevat suunnitteluohjelmasta ja ne tulee korjata clearingiin.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta, ilmastoperusteisesta valtionrahasta sekä liikennöinnin sanktiotuloista.

Turun kaupunkipyöräjärjestelmän käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat niin pienet, että niitä ei ole huomioitu tässä talousarviossa. Turun osalta kyse on muutamista tuhansista ja muiden kuntien osalta muutamista sadoista euroista vuodessa.

Hinnankorotusesitys

Kertalippujen hinta on ollut aikuisilla kolme euroa ja lapsilla 1,50 euroa vuoden 2014 alusta lähtien (lukuun ottamatta kuljettajalta käteisellä ostettavia lippuja). Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi on noussut tänä aikana 19 %. Kertalippuihin ei esitetä hinnankorotusta, sillä lähimaksun ansiosta kertalipputulot ovat kasvaneet merkittävästi. Lisäksi käteisellä kuljettajalta ostettujen kertalippujen hintaa on korotettu kesällä 2022 aikuisilta neljään euroon ja lapsilta kahteen euroon.

Kausikorttien hinnat (30 pv) ovat tällä hetkellä aikuisilta 55 euroa. Nuorilta, opiskelijoilta, senioreilta ja vammaisilta 38 euroa sekä lapsilta 27 euroa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi on noussut sen jälkeen 16 %. Kausikorttimatkoihin ei esitetä hinnankorotusta. Kausikorttien osuus kaikista matkoista on koronapandemian aikana vähentynyt 62 prosentista 52 prosenttiin. Kyseessä on joukkoliikenteen vakituisten käyttäjien ryhmä eli uskollisimmat joukkoliikenteen käyttäjät, joiden osuutta halutaan kasvattaa. Kausikorttien hinnankorotus on tehty viimeksi 9.1.2020.

Arvokorttimatkojen hintaa on nostettu viimeksi 1.7.2014. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi on noussut sen jälkeen 19 %. Tämä talousarvioesitys sisältää hinnankorotuksen arvokorttimatkoihin.

Lautakunnalle esitetään, että aikuisten arvokorttimatkan hinta nostetaan, mutta voimassaolo säilyy kahtena tuntina kuten aiemminkin. Aikuisten hinta nousisi 2,20 eurosta 2,50 euroon, jolloin korotus olisi 13,6 %. Nuorten, opiskelijoiden, seniorien ja vammaisten henkilöiden hinta nousisi 1,70 eurosta 1,80 euroon (korotus 5,9 %). Ns. päivähinta, kello 9-12.59, joka houkuttelee asiakkaita kulkemaan mahdollisuuksiensa mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella, olisi aiemman 1,45 euron sijaan 1,55 euroa (+6,9 %).  Lasten hinta nousisi 1,10 eurosta 1,25 euroon (+13,6 %). Alennusryhmistä Föliä perustettaessa on sovittu, että nuorten, opiskelijoiden, seniorien ja vammaisten henkilöiden hinta on noin 30 % edullisempi kuin aikuisten hinta ja vastaavasti lasten hinta on 50 % edullisempi kuin aikuisten hinta. Tämä ehdotus noudattelee tätä linjausta.

Turun osalta ehdotetaan hinnankorotusta koululaislippuihin. Föli perii koululaislipuista korvausta, joka on Turussa 1,20 euroa koulumatkaa kohti. Nykyinen hinta on tullut voimaan 1.7.2018.  Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi on sen jälkeen noussut 16,3 %. Lautakunnalle ehdotetaan (tämä asiakohta koskee Turkua), että uusi koululaislippujen korvaus Turussa on vuoden 2023 alusta alkaen 1,30 euroa. Hinnankorotus on 8,3 %. Tarkoitus on tehdä hinnankorotus myös vuoden 2024 alussa, jolloin hinta nousisi 1,40 euroon, ja kahdessa vuodessa nosto olisi yhteensä 16,7 %. Edellä kuvatusta hinnankorotusesityksestä on informoitu kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden johtoa jo keväällä 2022. 

Turun talousarvio liikennöinnin osalta

Turun liikennöintimenot vuonna 2023 ovat arviolta 46,92 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät kilpailutustulosten vaikutukset liikenteen kustannuksiin. Sirkkalan koulun kevätlukukauden kustannukset ovat mukana talousarviossa, mutta niille anotaan rahoitusta, jos niiden rahoittaminen normaalibudjetista käy mahdottomaksi (tksjlk 24.3.2021 § 51). Asuntomessuvaraus poistetaan. Mahdollisiin yllättäviin tarpeisiin, kuten suurten Turun tapahtumien liikenteeseen, varataan 200.000 euroa.

Paluu poikkeusreiteiltä kauppatorille lisää linjojen 301-303 bruttokustannuksia noin 19.000 euroa ja vähentää linjan 7A kustannuksia noin 35.000 euroa. Elyn ja Fölin välisen sopimuksen mukainen hintakaton nosto nostaa kustannuksia 29.000 euroa. Vuonna 2022 osavuosikatsauksessa mukana oleva 200.000 euron ylimääräinen dieselkorvaus poistetaan.

Turun liikennöintitulot vuonna 2023 ovat arviolta 23,64 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 20,34 miljoonaa euroa. Tämä luku sisältää lautakunnalle esitettävän korotuksen arvokorttien hintoihin. Arvio suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta on 1,1 miljoonaa euroa, ilmastoperusteisesta tuesta 936.000 euroa, Kelan koulumatkatuesta 786.000 euroa ja koululaislipputuloista 477.000 euroa. Koululaislipputuloissa on otettu huomioon lautakunnalle esitettävä hinnankorotus Turun koululaislippuihin (aiempi hinta 1,20 e, uusi hinta 1,30 e). Nousukorvauksiin tehty korotus lisää Turun tuloja noin 55.000 euroa ja käteiskertalippuihin tehty korotus 170.000 euroa. Paluu torille, työsuhdematkalippujen käyttö ja informaation parantaminen lisäävät tuloja arviolta 880.000 euroa.

Turun liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2023 on -23.287.000 euroa (15,9 %).

Kaarinan talousarvio liikennöinnin osalta

Kaarinan liikennöintimenot vuonna 2023 ovat arviolta 3,25 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät sisäisten linjojen kilpailutuksen säästöt. Asuntomessuvaraus poistetaan. Nousukorvaus toisille kunnille kasvaa 22.000 euroa. Mahdollisiin yllättäviin tarpeisiin varataan 30.000 euroa. Elyn ja Fölin sopimuksen mukainen hintakaton nosto nostaa kustannuksia 29.000 euroa. Vuonna 2022 osavuosikatsauksessa mukana oleva 38.000 euron ylimääräinen dieselkorvaus poistetaan.

Kaarinan liikennöintitulot vuonna 2023 ovat arviolta 1,95 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 1,25 miljoonaa euroa. Tämä luku sisältää lautakunnalle esitettävän korotuksen arvokorttien hintoihin. Arvio suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta on 200.000 euroa, ilmastoperusteisesta tuesta 45.000 euroa, Kelan koulumatkatuesta 340.000 euroa ja koululaislipputuloista 120.000 euroa. Koululaislipun hinta Kaarinassa on edelleen 1,50 euroa. Paluu torille, työsuhdematkalippujen käyttö ja informaation parantaminen lisäävät tuloja arviolta 50.000 euroa. Käteiskertalippuihin tehty korotus nostaa lipputuloa 10.000 euroa.

Kaarinan liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2023 on -1.299.455 euroa (+1,9 %).

Raision talousarvio liikennöinnin osalta

Raision liikennöintimenot vuonna 2023 ovat arviolta 2,33 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät linjan 300 kilpailutuksen säästöt. Asuntomessuvaraus poistetaan. Nousukorvaus toisille kunnille kasvaa 16.000 euroa. Paluu poikkeusreiteiltä kauppatorille vähentää linjan 7A kustannuksia noin 35.000 euroa. Vuonna 2022 osavuosikatsauksessa mukana oleva 27.000 euron ylimääräinen dieselkorvaus poistetaan.

Raision liikennöintitulot vuonna 2023 ovat arviolta 1,33 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 950.000 euroa. Tämä luku sisältää lautakunnalle esitettävän korotuksen arvokorttien hintoihin. Arvio suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta on 140.000 euroa, ilmastoperusteisesta tuesta 59.000 euroa, Kelan koulumatkatuesta 106.000 euroa ja koululaislipputuloista 81.000 euroa. Koululaislipun hinta Raisiossa on edelleen 2,00 euroa. Paluu torille, työsuhdematkalippujen käyttö ja informaation parantaminen lisäävät tuloja arviolta 40.000 euroa. Käteiskertalippuihin tehty korotus nostaa lipputuloa 8.000 euroa.

Raision liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2023 on -999.819 euroa (+2,2 %).

Liedon talousarvio liikennöinnin osalta

Liedon liikennöintimenot vuonna 2023 ovat arviolta 2,59 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät sisäisten linjojen kilpailutuksen säästöt. Asuntomessuvaraus poistetaan. Nousukorvaus toisille kunnille kasvaa 11.000 euroa. Vuonna 2022 osavuosikatsauksessa mukana oleva 22.000 euron ylimääräinen dieselkorvaus poistetaan.

Liedon liikennöintitulot vuonna 2023 ovat arviolta 1,63 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 730.000 euroa. Tämä luku sisältää lautakunnalle esitettävän korotuksen arvokorttien hintoihin. Arvio suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta on 115.000 euroa, ilmastoperusteisesta tuesta 70.000 euroa, Kelan koulumatkatuesta 372.000 euroa ja koululaislipputuloista 350.000 euroa. Koululaislipun hinta Liedossa on edelleen 2,00 euroa. Paluu torille, työsuhdematkalippujen käyttö ja informaation parantaminen lisäävät tuloja arviolta 30.000 euroa. Käteiskertalippuihin tehty korotus nostaa lipputuloa 6.000 euroa.

Liedon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2023 on -959.015 euroa (-0,6 %).

Naantalin talousarvio liikennöinnin osalta

Naantalin liikennöintimenot vuonna 2023 ovat arviolta 2,39 miljoonaa euroa. Menoarvioon sisältyvät sisäisten linjojen kilpailutuksen säästöt. Asuntomessuvaraus poistetaan. Nousukorvaus toisille kunnille kasvaa 8.000 euroa. Vuonna 2022 osavuosikatsauksessa mukana oleva 21.000 euron ylimääräinen dieselkorvaus poistetaan.

Naantalin liikennöintitulot vuonna 2023 ovat arviolta 1,45 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 620.000 euroa. Tämä luku sisältää lautakunnalle esitettävän korotuksen arvokorttien hintoihin. Arvio suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta on 110.000 euroa, ilmastoperusteisesta tuesta 52.000 euroa, Kelan koulumatkatuesta 256.000 euroa ja koululaislipputuloista 410.000 euroa. Koululaislipun hinta Naantalissa on edelleen 3,00 euroa. Paluu torille, työsuhdematkalippujen käyttö ja informaation parantaminen lisäävät tuloja arviolta 25.000 euroa. Käteiskertalippuihin tehty korotus nostaa lipputuloa 5.000 euroa.

Naantalin liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2023 on -943.003 euroa (+1,1 %).

Ruskon talousarvio liikennöinnin osalta

Ruskon liikennöintimenot vuonna 2023 ovat arviolta 1,42 miljoonaa euroa. Nousukorvaus toisille kunnille kasvaa 4.000 euroa. Vuonna 2022 osavuosikatsauksessa mukana oleva 7.000 euron ylimääräinen dieselkorvaus poistetaan. Paluu poikkeusreiteiltä kauppatorille lisää linjojen 301-303 bruttokustannuksia noin 26.000 euroa.

Ruskon liikennöintitulot vuonna 2023 ovat arviolta 0,55 miljoonaa euroa. Arvio ulkoisista lipputuloista on 0,20 miljoonaa euroa. Tämä luku sisältää lautakunnalle esitettävän korotuksen arvokorttien hintoihin. Arvio suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta on 36.000 euroa, ilmastoperusteisesta tuesta 28.000 euroa, Kelan koulumatkatuesta 138.000 euroa ja koululaislipputuloista 150.000 euroa. Koululaislipun hinta Ruskolla on edelleen 2,30 euroa. Ruskon linjojen paluu Turun ydinkeskustaan, työsuhdematkalippujen käyttö ja informaation parantaminen lisäävät tuloja arviolta 30.000 euroa. Käteiskertalippuihin tehty korotus nostaa lipputuloa 2.000 euroa.

Ruskon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2023 on -871.045 euroa (+58,6 %).

Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain

Turun liikennöintimenot ovat 46,925 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 23,638 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 23,287 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 2,815 miljoonaa euroa, yhteensä 26,102 miljoonaa (+15 %). 

Kaarinan liikennöintimenot 3,251 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,952 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,299 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,318 miljoonaa euroa, yhteensä 1,617 miljoonaa euroa (+2,6 %).

Raision liikennöintimenot ovat 2,335 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,335 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,000 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,222 miljoonaa euroa, yhteensä 1,222 miljoonaa euroa (+2,6 %).

Liedon liikennöintimenot ovat 2,594 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,635 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,959 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,182 miljoonaa euroa, yhteensä 1,141 miljoonaa euroa (+0,1 %).

Naantalin liikennöintimenot ovat 2,390 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,447 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,943 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,175 miljoonaa euroa, yhteensä 1,118 miljoonaa euroa (+1,5 %).

Ruskon liikennöintimenot ovat 1,420 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,549 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,871 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,057 miljoonaa euroa, yhteensä 0,928 miljoonaa euroa (+53,7 %).

Seudullisen joukkoliikenteen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa talousarvio jäsenkunnille 30.9.2022 mennessä sekä hyväksytty talousarvio- ja suunnitelma 15.1.2023 mennessä.

Liite 1Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelma 2023-2026

Liite 2Joukkoliikenteen palvelusuunnitelma 2023

Oheismateriaali 1Käyttötaloussuunnitelma

Oheismateriaali 2Talousarvioehdotus - erittely

Oheismateriaali 3Kuntien hallinnolliset toimintakulut ja maksuosuudet

Oheismateriaali 4Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut 2023-2026 kv 13.6.2022

Oheismateriaali 52023 suunnitelmavuodet 2023-26

Oheismateriaali 6Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 2.9.2022

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 13.9.2022

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää hyväksyä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelman vuosille 2023-2026 joukkoliikenteen osalta ja seudullisen joukkoliikenteen palvelusuunnitelman sekä päättää lähettää toimintasuunnitelman edelleen Turun kaupunginhallitukselle, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Liedon kaupungeille sekä Ruskon kunnalle.

Lisäksi lautakunta päättää, että arvokorttimatkojen hinnat 1.12.2022 alkaen ovat

• aikuiset 2,50 e (sis. alv)
• alennusryhmä 1 eli nuoret, opiskelijat, seniorit, vammaiset 1,80 e (sis. alv), päiväalennus aikavälillä 9.00-12.59 1,55 e (sis. alv)
• alennusryhmä 2 eli lapset 1,25 e (sis. alv).

Lautakunta päättää, että Turun koululaislippukorvaus on 1.1.2023 alkaen 1,30 euroa.

Lisäksi lautakunta päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.