Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta | 143 | 22.09.2021 | 1 |
450-2021 (02 08 00)
Hankintaoikaisuvaatimus hankintaa "Liedon sisäisten linjojen L8, L9, L10, L11 ja L13 liikennöinti" koskevasta hankintapäätöksestä 26.05.2021 § 96
Tiivistelmä:
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan hankintapäätöksestä 26.05.2021 § 96 koskien hankintaa "Liedon sisäisten linjojen L8, L9, L10, L11 ja L13 liikennöinti" on tehty yksi (1) hankintaoikaisuvaatimus. Joukkoliikennelautakunnalle esitetään, että hankintaoikaisuvaatimus hylätään perusteettomana.
Tksjlk § 143
Konsernihallinto, lakipalvelut, lakimies Kari Paara 15.9.2021:
Asian tausta
Turun kaupungin Konsernihallinnon Hankintapalvelut on Seudullisen joukkoliikenteen toimeksiannosta pyytänyt avoimella hankintamenettelyllä tarjouksia joukkoliikennelinjojen L8, L9, L10, L11 ja L13 liikennöinnistä ajalle 1.7.2022 - 30.6.2027. Sopimuksia voidaan tilaajan päätöksellä jatkaa alkuperäisin ehdoin enintään kolmella (3) vuodella (optio).
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on kokouksessaan 10.02.2021 § 35 hyväksynyt tarjouskilpailun käynnistämisen yhteistyössä Hankintapalveluiden kanssa.
Linjat muodostavat yhden kokonaisuuden, johon palveluntuottajaksi valitaan yksi (1) tarjoaja/tarjousyhteenliittymä.
Hankintailmoitus julkaistiin 18.2.2021 EU-kynnysarvon ylittävänä erityisalojen hankintana HILMA-ilmoituskanavassa osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Tarjouspyyntö liitteineen julkaistiin samana päivänä Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalissa osoitteessa www.tarjouspalvelu.fi/turku.
Hankintaan esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset julkaistiin 6.4. Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaalissa. 9.3.2021 julkaistiin hankinnasta korjausilmoitus.
Annettuun määräaikaan 14.5.2021 kello 11.00 mennessä saatiin 3 tarjousta seuraavilta tarjoajilta: Liikenne Vesma Oy, LS-Liikennelinjat Oy ja Nobina Oy.
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on päätöksellään 26.05.2021 § 96 päättänyt seuraavasti:
Liikenne Vesma Oy on tehnyt asiassa hankintaoikaisuvaatimuksen 11.06.2021.
Oikaisuvaatimus perusteineen
Liikenne Vesma Oy vaatii oikaisua joukkoliikennelautakunnan päätökseen 26.05.2021 § 96 siten, että joukkoliikennelautakunta kumoaa päätöksen ja järjestää kyseessä olevan kilpailutuksen uudestaan.
Liikenne Vesma Oy on perustellut vaatimustaan sillä, että hankintayksikkö on toiminut hankintalain 71 §:n vastaisesti. Hankintalain 71 §:n mukaan hankinnan kohdetta kuvaavien määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Lisäksi Liikenne Vesma Oy katsoo, että tarjouspyyntö 18.2.2021 oli epäselvä eikä se tuottanut yhteismitallisia sekä vertailukelpoisia tarjouksia, jolloin avoimuusperiaatetta sekä tarjoajien syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksia on rikottu.
Liikenne Vesma Oy katsoo ensiksi, että tarjouspyynnön liite 5a:n autokiertokaavion ja vuosisuoritteiden tuntimäärät eivät täsmää. Liikenne Vesma Oy:n mukaan linjojen yhteenlaskettu tuntimäärä päivässä on autokiertokaavion mukaan 25 tuntia ja 10 minuuttia ja vuosisuoritelaskelmien mukaan 25 tuntia ja 25 minuuttia. Vuositasolla eroa on siis 2888 minuuttia, joka on Liikenne Vesma Oy:n mukaan nähtävä merkittävänä virheenä tarjouspyynnössä ja sen liitteissä. Lisäksi Liikenne Vesma Oy:n mukaan tarjouspyynnön autokiertokaaviossa on kerrottu linja L9 kutsutunneiksi 1 tunti ja 45 minuuttia ja vuosisuoritelaskelmassa 2 tuntia ja 35 minuuttia. Vuositasolla kutsuliikenne virhe on 9462 minuuttia. Yhteensä Liite 5a:n virhearvot ovat vuodessa 12350 minuuttia. Näillä virheillä on Liikenne Vesma Oy:n mukaan ollut suuri vaikutus tarjoajien hinnoitteluun. Liikenne Vesma Oy katsoo, että tarjouspyynnön liitteet ovat epäselviä eivätkä vastaa hankintalain 67 §:n vaatimuksia, joiden mukaan tarjouspyyntö ja sen liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Liikenne Vesma Oy katsoo toiseksi, että tarjouspyynnön liitteessä 3a annetut pienoislinja-autojen määritykset ovat virheellisiä. Molempien kalustotyyppien (sekä P1- että P2-tyypin) etuoven leveydeksi on määritelty vähintään 725 mm, mutta P2-tyypin linja-autolle on määritelty vähintään 1 pyörätuolipaikka. Näin ollen kohteeseen voidaan hankkia P2-tyypin linja-auto tarjouspyynnön mukaan 725 mm leveällä etuovella, josta pyörätuoli ei mahdu kulkemaan eikä se näin ollen täytä laissa määritellyn esteettömän kulun kriteereitä. Liikenne Vesma Oy:n mukaan epäselvästi laaditut kalustovaatimukset ovat johtaneet siihen, että tarjoajat ovat voineet tarjota P2-tyypin ajoneuvon, joka ei täytä laissa määritellyn esteettömän kulun vaatimuksia. Liikenne Vesma Oy viittaa laissa määritellyillä esteettömän kulun vaatimuksilla Ajoneuvolain (82/2021) 33 §:ään sekä Liikenne ja viestintäministeriön asetuksen taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista 2 §:ään. Liikenne Vesma Oy katsoo, että tarjouspyynnön liitteet ovat olleet epäselvät ja tulkinnanvaraiset, eikä niitä ole laadittu riittävän selkeäksi, jotta niiden perusteella olisi voitu antaa keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Liikenne Vesma Oy katsoo kolmanneksi, että tarjouspyynnön ajoneuvovaatimuksien lattiakorkeuden määritykset eivät vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/85/EY, jossa on määritelty matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä.
Liikenne Vesma Oy katsoo, että alaluokan I ajoneuvoilla on määritelty käyttöovelle askelman korkeudeksi maasta enintään 250 mm korkeaksi. Tarjouspyynnön Liite 3a:ssa kalustovaatimuksissa P2-tyypin ajoneuvon lattiakorkeudeksi on määritelty enintään 370 mm. Liikenne Vesma Oy katsoo lisäksi, että tarjouspyynnön liite 3a:ssa P2-tyypin ajoneuvolle invasillan pituudeksi on määritelty vähintään 800 mm. Jos lattiakorkeus on 370 mm ja invasilta 800 mm, on sisäänkäynnin kaltevuus yli 27 %. Liikenne Vesma Oy katsoo tästä syystä, että tarjouspyynnössä ei ole huomioitu esteettömyyttä eikä tarjouksien tekijöiden ole ollut pakko huomioida liikuntarajoitteisia matkustajia. Liikenne Vesma Oy toteaa jättäneensä hankintayksikölle tarkentavan kysymyksen asiaan liittyen, mutta tarkennuksia tarjouspyynnön liitteisiin ei tullut. Liikenne Vesma Oy.n näkemyksen mukaan tarjouspyyntö ei ole ollut riittävän selkeä, jotta kaikki tarjoajat olisivat voineet tehdä yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Kuultavien lausunnot
LS-Liikennelinjat Oy ja Nobina Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausuneet asiassa.
Toimivalta
Turun kaupungin hallintosäännön 64 §:n mukaan hankintayksikön aloitteesta tehtävästä hankintaoikaisusta päättää sama taho, joka on tehnyt hankintapäätöksen. Mikäli asianosainen on vaatinut hankintaoikaisua, toimielin tekee hankintaoikaisua koskevan päätöksen myös alaisensa viranhaltijan hankintapäätöksestä.
Hankintaoikaisuvaatimuksen arviointi
Sovellettavat oikeusohjeet
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016, erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohteen ollessa tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta hankinnan kohteen määrittely laadittava siten, että otetaan huomioon esteettömyys vammaisille käyttäjille sekä kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu. Hankinnan kohde on määriteltävä viittaamalla muualla lainsäädännössä tai Euroopan unionin säädöksellä pakollisiksi säädettyihin esteettömyysvaatimuksiin.
Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016, hankintalaki) 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen ( hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.
Tarjouspyynnön liitteiden väitetysti virheelliset tiedot ja niistä johtuva tarjouspyynnön epäselvyys
Liikenne Vesma Oy on hankintaoikaisuvaatimuksessaan väittänyt, että tarjouspyynnön liite 5a:n autokiertokaavion ja vuosisuoritteiden tuntimäärät eivät täsmää. Liikenne Vesma Oy:n mukaan näillä virheillä on ollut suuri vaikutus tarjoajien hinnoitteluun. Liikenne Vesma Oy katsoo, että tarjouspyynnön liitteet ovat epäselviä eivätkä vastaa hankintalain 67 §:n vaatimuksia, joiden mukaan tarjouspyyntö ja sen liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintayksikkö toteaa, että liikennöintisopimusluonnoksen kohdassa 6.1 määritetään aikataulukaavioiden muodostamisperiaatteet, ja sitä kautta liikennöintisuoritteiden laskentaperusteet.
Tarjouspyynnön liite 5a autokiertokaaviossa L9 / 1 kuvattu liikennemalli sisältää liikenteen, jonka aikataulun mukainen säännöllinen liikennöinti loppuu klo 9.20 ja jatkuu klo 9.25 kutsuliikenteenä. Kutsuliikenne päättyy klo 10.25 ja jatkuu klo 11.10. Kutsuliikenne päättyy 11.55 ja aikataulun mukainen vuoroliikenne jatkuu klo 12.10. Liikennemallissa esitetyt tauot (9.20–9.25, 10.25–11.10 ja 11.55–12.10) sisältyvät liikenteestä maksettavaan tuntikorvaukseen, koska tauot ovat alle 61 minuutin mittaisia. Kyseinen bussi liikennöi siis 2 tuntia 35 minuuttia (9.20–11.55) tuntia kutsuliikennekorvauksella, jonka ulkopuolella maksetaan normaalia tuntikorvausta. Koko autokierto käsitellään yhtenä ainoana autokiertopalana, jolloin korvaus maksetaan kokonaisliikenneajalta.
Hankintayksikkö katsoo, että Liikenne Vesma Oy ei ole huomioinut hankintaoikaisussaan sopimusluonnoksen kohtaa 6.1, jonka mukaan alle 61 minuutin tauot lasketaan korvattavaan liikennöintiaikaan. Liikenne Vesma Oy on laskenut virheellisesti autokierron suoritteet. Oikea suoritemäärä sisältyy vuosisuoritelaskelmiin. Liitteessä 5a ei ole Liikenne Vesma Oy:n esittämiä virhearvoja, eivätkä tarjouspyyntö ja sen liitteet ole olleet epäselviä sillä tavoin, että tarjoajat eivät olisi voineet antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö huomauttaa, että Liikenne Vesma Oy on hankintayksikön käsityksen perusteella ollut ainoa tarjoaja, jolla on ollut vaikeuksia ymmärtää tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjä liikennesuoritteiden laskentaperusteita.
Tarjouspyyntö ja sen liitteet ovat olleet Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaisesti laadittu niin selviksi, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintayksikön menettely erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaisesti
Liikenne Vesma Oy on hankintaoikaisuvaatimuksessaan väittänyt, että hankintayksikön tarjouspyynnön liitteessä 3 a antamat määritykset P2-tyypin linja-autolle ovat esteettömyysvaatimusten vastaisia.
Liikenne Vesma Oy on hankintaoikaisuvaatimuksessaan vedonnut Ajoneuvolain (82/2021) 33 §:n momenttiin 1, jonka mukaan ”Pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon on oltava leveydeltään riittävä”. Liikenne Vesma Oy on hankintaoikaisuvaatimuksessaan vedonnut leveyden ”riittävyyden” arvioimiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista 2 §:ään, jossa vähimmäismittoja on esitetty. Liikenne Vesma Oy katsoo lisäksi, että jättämällä noudattamatta asetuksen mittavaatimuksia tarjouspyynnön liitteet ovat olleet tulkinnanvaraisia, eikä niiden perusteella voinut antaa keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintayksikkö toteaa ensiksi, että Liikenne Vesma Oy:n perusteena käyttämä Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 723/2009 2 § on asiassa merkityksetön, sillä kyseinen asetus on kumottu Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen kumoamisesta (511/2018). Samalla hankintayksikkö toteaa, että Liikenne Vesma Oy:n vanhentuneeseen lainsäädäntöön perustuvat väitteet tarjouspyynnön liitteiden tulkinnanvaraisuudesta ovat perusteettomia.
Hankintayksikkö toteaa toiseksi, että hankintayksikkö saa itse määritellä hankinnan kohteen. Julkisia hankintoja koskevan oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla (mm. MAO:172/20 ja MAO:518/20). Hankintayksikkö on katsonut, että sen tarjouspyyntö antaa tarjoajille mahdollisuuden tarjota sellaisia linja-autoja, jotka täyttävät pyörätuolipaikalta vaadittava leveys mukaan lukien esteettömyyden vaatimukset. Hankintayksikkö ei ole ylittänyt sille kuuluvaa toimivaltaa tai rikkonut erityisalojen hankintalakia hankinnan kohteen määrittelyssä.
Liikenne Vesma Oy on hankintaoikaisuvaatimuksessaan vedonnut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2001/85/EY väittäessään hankintayksikön menetelleen ajoneuvoja koskevien esteettömyyssäännösten vastaisesti.
Hankintayksikkö toteaa, että Liikenne Vesma Oy:n perusteena käyttämä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/85/EY on myös kumottu nykyisin voimassa olevalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) 661/2009. Voimassa olevassa asetuksessa ei ole säädelty Liikenne Vesma Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksissaan esittämiä lattiakorkeuteen tai invasillan pituuteen liittyviä vähimmäismittoja.
Hankintayksikkö ei ole toiminut kansallisen tai Euroopan unionin lainsäädännön vastaisesti tarjouspyynnön liitteissä esittämillään linja-auton mittoihin liittyvillä vaatimuksilla. Hankintayksikkö on menetellyt asiassa Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaisesti.
Johtopäätökset
Edellä esitetyin perustein hankintayksikkö ei ole toiminut erityisalojen hankintalain vastaisesti. Liikenne Vesma Oy ei ole hankintaoikaisuvaatimuksessaan tuonut esiin sellaista hankintalain 132 §:n 1 momentissa tarkoitettua uutta tietoa, jonka perusteella hankintayksikölle syntyisi oikeus tai velvollisuus oikaista joukkoliikennelautakunnan päätöstä 26.05.2021 § 96.
Edellä esitetyin perustein joukkoliikennelautakunta päättänee hylätä Liikenne Vesma Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan perusteettomana.
Liite 1Liikenne Vesma Oy:n hankintaoikaisuvaatimus 11.06.2021
Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte:
EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää hylätä Liikenne Vesma Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen perusteettomana.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Jakelu
tiedLiedon kunta
aoLiikenne Vesma Oy
aoLS-Liikennelinjat Oy
tiedKonsernihallinto, hankintapalvelut
Liitteet:
Tksjlk § 143
Liite 1:Liikenne Vesma Oy:n hankintaoikaisuvaatimus 11.06.2021