Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 15.9.2021:

Taustaa

Turun seudun joukkoliikenne kuuluu Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuteen, Liikkumispalveluiden palvelualueelle. Liikkumispalvelut muodostuvat kahdesta vastuualueesta: Seudullinen joukkoliikenne ja Kaupunkiliikkumisen ratkaisut. Tämä talousarvioesitys koskee seudullista joukkoliikennettä. Kaupunkiliikkumisen ratkaisujen talousarvioesitys tehdään Turun kaupunkiympäristölautakunnalle.

Talousarvioesitys tulee antaa Turun kaupunginhallitukselle 1.10.2021 mennessä.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen järjestämis- ja ylläpitokustannuksineen.

Nettoluku -22,700 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2021. Asukasluku oli tällöin Turussa 194.360 (64,9 %), Kaarinassa 34.705 (11,6 %), Raisiossa 24.461 (8,2 %), Naantalissa 19.424 (6,5 %), Liedossa 20.161 (6,7 %) ja Ruskolla 6.344 (2,1 %).

Koronaepidemia alkoi Suomessa maaliskuussa 2020. Korona romahdutti joukkoliikenteen matkamäärän ja on odotettavissa, että koronan vaikutus säilyy joukkoliikenteen käytössä vielä ensi vuonnakin. Tammi-elokuun matkamäärä oli 10,07 miljoonaa matkaa, mikä on 40 % vähemmän kuin edellisenä normaalina vuotena 2019.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 10.9.2021.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio muun kuin liikenteen osalta

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta noin 3.520.465 euroa. Kaarinan, Raision, Liedon, Naantalin ja Ruskon osuus on yhteensä 911.305 euroa ja Turun 2.609.160 euroa. Turku maksaa kustannuksista 74,11 % ja muut kunnat yhteensä 25,89 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2021. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 300 912 euroa (8,55 %), Raisio 212.119 euroa (6,03 %), Lieto 174.732 euroa (4,96 %), Naantali 168.500 euroa (4,79 %) ja Rusko 55.042 euroa (1,56 %).

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Vuoden 2022 liikennöintiä koskeva talousarvio perustuu menojen osalta vuoden 2021 talousarviolukuihin. Näihin on lisätty 3 % indeksikasvu. Menoista on vähennetty mahdolliset karsinnat sekä onnistuneista kilpailutuksista saadut säästöt. Menoihin on puolestaan lisätty liikennemuutokset, esimerkiksi linjan 7A palautus liikenteeseen.  

Vuoden 2022 liikennöintiä koskevat tulot perustuvat vuoden 2019 tilinpäätöstietoihin. Ulkoisista lipputuloista on vähennetty 10 % (Turulla 11 %), sillä korona tai sen jälkimainingit tullevat verottamaan joukkoliikennematkustusta vielä vuonna 2022. Kelan koulumatkatukilukuja on korotettu 20 % vuoden 2021 talousarviosta, sillä kelan tekemät koulumatkatukimuutokset lisännevät koulumatkatukikorttien käyttöä. Todellinen tulolisäys saattaa olla reilusti suurempi. Koululaislipputulot ovat Ruskoa lukuun ottamatta samaa luokkaa kuin vuoden 2021 talousarviossa.

Suurten kaupunkiseutujen valtiontuki on 1,7 miljoonaa euroa kuten aiemminkin, ja se jaetaan asukasluvun mukaisesti. Valtion ilmastotuki on 1,19 miljoonaa euroa, ja se jaetaan sähköbusseilla ajettavien kilometrien suhteessa kullekin Föli-kunnalle. Talousarvioon ei sisälly koronatukea, mutta jos matkustus edelleen on selvästi normaalia vähäisempää, toivomme valtion tukevan Turun seudun joukkoliikenneviranomaista ja muita joukkoliikenneviranomaisia vaikeassa tilanteessa.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Lautakunta on hyväksynyt kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomallin 7.11.2018 § 189. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntarajat ylittävässä liikenteessä kuntien kesken. Nettokustannukset jaetaan sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla, mutta kokonaisen reittipituuden sijaan reitti palastellaan laskennassa osiin. Jakotavassa tarkastellaan kuhunkin pysäkkiväliin kulunutta aikaa ja ko. pysäkkivälillä matkustaneiden korttimatkustajien kuntalaisuutta. Uusi malli on otettu käyttöön 1.7.2019. Nettokustannusjako tapahtuu syksyisin edellisen syksyn matkustusjakauman perusteella ja keväisin edellisen kevään matkustusjakauman perusteella. Sen perusteella tammi-kesäkuussa 2022 käytetään tammi-kesäkuun 2021 matkustustoteutumaa ja heinä-joulukuussa 2022 heinä-joulukuun 2021 matkustustoteutumaa.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta, ilmastoperusteisesta valtionrahasta sekä liikennöinnin sanktiotuloista.

Turun talousarvio liikennöinnin osalta

Turun liikennöintimenot vuonna 2022 ovat arviolta 43,17 miljoonaa euroa. Turun menoarvion pohja on vuoden 2021 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Linjan 7A palautus liikenteeseen, linjan 1 lisäliikenteen palautus ja linjan 300 palautus normaaliliikenteeseen lisäävät kustannuksia noin 590.000 euroa vuodessa. Naantalin asuntomessujen liikenne aiheuttaa karkeasti arvioiden 30.000 euron lisäkustannuksen Turulle turkulaisten kulkiessa bussilla asuntomessuille. Ruuhkavuorojen palautus, Ruisrock-liikenne ja varautuminen yllättäviin kuluihin on yhteensä 100.000 euroa.

Talousarvioon on sisällytetty Sirkkalan koulun koulukuljetukset koulun peruskorjauksen aikana 2021-2023 (tksjlk 24.3.2021 § 51). Joukkoliikenne on saanut tälle väliaikaiselle liikenteelle erillisrahoituksen vuodelle 2021. Näille koululaiskuljetuksille on luvattu erillisraha myös vuosille 2022 ja 2023. Tässä talousarviossa Sirkkalan koulun koulukuljetukset, 139.000 euroa, on kuitenkin sisällytetty normaaliin talousarvioon, ja asiaan täytyy palata, jos rahoittaminen normaalibudjetista käy mahdottomaksi.

Onnistuneet kilpailutustulokset vähentävät kustannuksia noin 840.000 euroa verrattuna vuoteen 2021. Paluu poikkeusreiteiltä kauppatorille vähentää kustannuksia noin 250.000 euroa linjoilla 7A, 12 ja 50-54 edellyttäen, että torille palataan 1.7.2022.

Turun liikennöintitulot vuonna 2022 ovat arviolta 23,08 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 11 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2022. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 20,55 miljoonaa euroa. Turun tuloarviota on kelan koulumatkatuen (0,10 milj. e) osalta korotettu hieman kelan koulumatkatukiperiaatteiden muutoksen takia. Koululaislipputuloista on vähennetty 30.000 euroa kevään 2021 toteutuman pohjalta, ja koululaislipputuloarvio on siten 0,44 milj. euroa.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 1,10 miljoonaa euroa. Ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Turulle on arviolta 0,88 miljoonaa euroa.

Turun liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -20.091.000 euroa.

Kaarinan talousarvio liikennöinnin osalta

Kaarinan liikennöintimenot vuonna 2022 ovat arviolta 2,89 miljoonaa euroa. Kaarinan menoarvion pohja on vuoden 2021 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. 

Linjojen 7A ja 300 liikenteen palautukset lisäävät Kaarinan kustannuksia noin 17.000 euroa verrattuna vuoteen 2021, ja Naantalin asuntomessujen liikenteeseen varaudutaan noin 8.000 eurolla kaarinalaisten kulkiessa bussilla asuntomessuille.

Kaarinan sisäisten linjojen kilpailutustulos vähentää Kaarinan kustannuksia vuonna 2022 noin 34.000 euroa, ja linjan 7 kilpailutustulos noin 67.000 euroa. Kaarinan sisäisen liikenteen liikennöintitauko keskikesällä vähentää kustannuksia 34.000 euroa. Liikennöinnin pohjabudjetista on vähennetty 200.000 euroa kustannuksia kevään 2021 toteutuman perusteella.

Kaarinan liikennöintitulot vuonna 2022 ovat arviolta 1,61 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2022. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 1,17 miljoonaa euroa. Kaarinan tuloarviota on kelan koulumatkatuen (69.000 e) osalta korotettu hieman kelan koulumatkatukiperiaatteiden muutoksen takia. Koululaislipputulojen (120.000 e) määrää on lisätty 10.000 euroa kevään 2021 toteutuman pohjalta.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on Kaarinan asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 197.000 euroa. Ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Kaarinalle on arviolta 58.000 euroa.

Kaarinan liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2022 on edellä todetun perusteella -1.276.000 euroa.

Raision talousarvio liikennöinnin osalta

Raision liikennöintimenot vuonna 2022 ovat arviolta 2,19 miljoonaa euroa. Raision menoarvion pohja on vuoden 2021 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Linjan 7A ja linjan 300 palautus normaaliliikenteeseen lisäävät kustannuksia noin 278.000 euroa vuodessa. Naantalin asuntomessujen liikenteeseen varaudutaan noin 8.000 eurolla raisiolaisten kulkiessa bussilla asuntomessuille.

Onnistuneet kilpailutukset vähentävät Raision kustannuksia noin 137.000 euroa vuoteen 2021 verrattuna. Paluu poikkeusreiteiltä kauppatorille vähentää kustannuksia noin 15.000 euroa linjalla 7A edellyttäen, että torille palataan 1.7.2022. Liikennöinnin pohjabudjetista on vähennetty 30.000 euroa kustannuksia kevään 2021 toteutuman perusteella.

Raision liikennöintitulot vuonna 2022 ovat arviolta 1,22 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2020 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2022. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä.

Lipputuloarvio on 0,92 miljoonaa euroa. Raision tuloarviota on kelan koulumatkatuen (11.000 e) osalta korotettu hieman kelan koulumatkatukiperiaatteiden muutoksen takia. Raision koululaislipputulot (81.000 e) ovat samat kuin vuoden 2021 talousarviossa.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 139.000 euroa. Ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Raisiolle on 65.000 euroa.

Raision liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2022 on edellä todetun perusteella -979.000 euroa.

Liedon talousarvio liikennöinnin osalta

Liedon liikennöintimenot vuonna 2022 ovat arviolta 2,29 miljoonaa euroa. Liedon menoarvion pohja on vuoden 2021 liikenteen menoarvio, josta on kevään 2021 toteuman perusteella vähennetty 30.000 euroa. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Arvio linjan 6 kilpailutuksesta saatavasta säästöstä on noin 67.000 euroa ja sisäisten linjojen kilpailutuksesta 15.000 euroa vuonna 2022. Naantalin asuntomessujen liikenteeseen varaudutaan noin 8.000 eurolla lietolaisten kulkiessa bussilla asuntomessuille.

Liedon liikennöintitulot vuonna 2022 ovat arviolta 1,32 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2022. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä.

Lipputuloarvio on 679.000 euroa. Liedon tuloarviota on kelan koulumatkatuen (97.000 e) osalta korotettu hieman kelan koulumatkatukiperiaatteiden muutoksen takia.  Koululaislipputulojen (350.000 e) määrää on vähennetty 20.000 eurolla kevään 2021 toteutuman pohjalta.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 114.000 euroa. Ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Liedolle on arviolta 81.000 euroa.

Liedon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2022 on edellä todetun perusteella -965.000 euroa.

Naantalin talousarvio liikennöinnin osalta

Naantalin liikennöintimenot vuonna 2022 ovat arviolta 2,21 miljoonaa euroa. Naantalin menoarvion pohja on vuoden 2021 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Linjan 7A palautus liikenteeseen tuo Naantalille noin 9.000 euron lisäkustannuksen. Naantalin asuntomessujen liikenteeseen varaudutaan noin 8.000 eurolla naantalilaisten kulkiessa bussilla asuntomessuille. Linjojen 6 ja 7 kilpailutussäästöt vähentävät Naantalin kustannuksia noin 82.000 euroa.

Naantalin liikennöintitulot vuonna 2022 ovat arviolta 1,28 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2022. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä.

Lipputuloarvio on 638.000 euroa. Naantalin tuloarviota on kelan koulumatkatuen (46.000 e) osalta korotettu hieman kelan koulumatkatukiperiaatteiden muutoksen takia.  Koululaislipputuloja (410.000 e) on hieman vähennetty kevään 2021 toteutuman perusteella. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 110.000 euroa. Ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Naantalille on arviolta 72.000 euroa.

Naantalin liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2022 on edellä todetun perusteella -933.000 euroa.

Ruskon talousarvio liikennöinnin osalta

Ruskon liikennöintimenot vuonna 2022 ovat arviolta 1,11 miljoonaa euroa. Ruskon menoarvion pohja on vuoden 2021 liikenteen menoarvio, josta on kevään 2021 toteuman perusteella vähennetty 30.000 euroa. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus.

Fölin alle siirtyvät ensimmäistä kertaa Vahdon koululaislinjat, jotka ajetaan V-tunnuksen alla. Tämä lisää Ruskon fölikustannuksia 315.000 euroa vuodessa, mutta kunnan kannalta kyseessä on kustannusneutraali muutos. Linjojen 7A ja 300 liikenteen palautukset lisäävät kustannuksia noin 7.000 euroa.  

Ruskon liikennöintitulot vuonna 2022 ovat arviolta 562.000 euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2022. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä.

Lipputuloarvio on 165.000 euroa. Ruskon tuloarviota on kelan koulumatkatuen (51.000 e) osalta korotettu hieman kelan koulumatkatukiperiaatteiden muutoksen takia.  Koululaislipputulot yli kolminkertaistuvat ja ovat noin 277.000 euroa, koska V-linjojen koulukyydit ovat nyt osa Föliä.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 36.000 euroa. Ilmastoperusteinen tuki on 32.000 euroa ja tulee nyt ensimmäistä kertaa myös Ruskolle.

Ruskon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2022 on edellä todetun perusteella 549.000 euroa.

Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain

Turun liikennöintimenot 43,170 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 23,079 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 20,091 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 2,609 miljoonaa euroa, yhteensä 22,700 miljoonaa. 

Kaarinan liikennöintimenot 2,887 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,611 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,276 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,301 miljoonaa euroa, yhteensä 1,576 miljoonaa euroa.

Raision liikennöintimenot 2,194 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,215 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,979 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,212 miljoonaa euroa, yhteensä 1,191 miljoonaa euroa.

Liedon liikennöintimenot 2,287 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,322 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,965 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,175 miljoonaa euroa, yhteensä 1,140 miljoonaa euroa.

Naantalin liikennöintimenot 2,209 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,276 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,933 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,169 miljoonaa euroa, yhteensä 1,102 miljoonaa euroa.

Ruskon liikennöintimenot 1,111 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,562 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,549 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,055 miljoonaa euroa, yhteensä 0,604 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Järjestelmäinvestointien kustannukset vuonna 2022 ovat 500.000 euroa. Vuonna 2022 varaudutaan mm. rahastusjärjestelmän täydennyksiin, asiakasrekisterin kehittämiseen, datan jatkohyödyntämiseen, sekä muun matkustajainformaation parantamiseen.

Föli-alueen mahdollisesti laajentuessa vuosittainen investointibudjetti laajenee samassa suhteessa.

Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 324.500 euroa, Kaarina 57.950 euroa, Raisio 40.850 euroa, Lieto 33.650 euroa, Naantali 32.450 euroa ja Rusko 10.600 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Toimintasuunnitelma ja palvelusuunnitelma

Lautakunnat hyväksyivät aiemmin strategisen sopimuksen ja operatiivisen sopimuksen. Turun siirryttyä pormestarimalliin ne on korvattu toimintasuunnitelmalla ja palvelusuunnitelmalla.

Toimintasuunnitelmat laaditaan palvelukokonaisuuksittain ja palvelusuunnitelmat palvelualueittain. Suunnitelmat hyväksytään lautakunnissa. Lautakunta käsittelee ja hyväksyy omaa toimintaansa koskevan osan toimintasuunnitelmasta ja palvelusuunnitelmasta. Joukkoliikennelautakunta hyväksyy oman osuutensa Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelmasta ja liikkumispalveluiden palvelusuunnitelmasta.

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2023-2025 liitteineen

Oheismateriaali 2Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 10.9.2021

Oheismateriaali 3Turun kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelma

Oheismateriaali 4Kaupunkiympäristön liikkumispalveluiden palvelusuunnitelma

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.