Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte ja suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa 25.2.2021:

Sähköbussiliikenteen laajentamista ohjaavat päätökset ja lait

Turun kaupungilla on selkeät tavoitteet hiilineutraalisuudesta vuonna 2029. Kaupunki on lisäksi asettanut Turun Kaupunkiliikenne Oy:lle hiilineutraalisuuden tavoitevuodeksi jo vuoden 2025.

Turun kaupungin ilmastosuunnitelmaan 2029 liittyen on sovittu tehtäväksi Sähköbussiliikenteen toteutussuunnitelma ja –aikataulu, joka viedään Turun kaupunginhallitukselle. Suunnitelma oli tarkoitus esitellä vuonna 2020, mutta oli välttämätöntä odottaa tietoja Suomen kansallisen lain sisällöstä, ja nämä tiedot saatiin tammikuussa 2021.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta antoi lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 20.1.2021 § 3. Lakiehdotuksessa todettuja vaatimuksia tullaan soveltamaan EU:n hankintakynnysarvot ylittäviin hankintoihin, joiden hankintamenettely on käynnistetty 2.8.2021 jälkeen.

Lailla ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista pyritään edistämään liikenteen päästövähennyksiä kasvattamalla nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta julkisissa hankinnoissa. Direktiivi asettaa nolla- ja vähäpäästöisille ajoneuvoille minimivaatimukset julkisissa hankinnoissa kahdelle hankinta-ajanjaksolle. Ensimmäinen hankinta-ajanjakso alkaa 2.8.2021 direktiivin velvoitteiden astuessa voimaan ja päättyy vuoden 2025 lopussa. Toinen hankinta-ajanjakso alkaa vuodesta 2026 ja päättyy vuoden 2030 lopussa. Kummallekin ajanjaksolle direktiivi edellyttää kaikille jäsenmaille prosentuaalisen vähimmäismäärän puhtaita ajoneuvoja julkisissa hankinnoissa.

Linja-autojen (M3) hankinnoista ensimmäisen hankinta-ajanjakson aikana 41 % ajoneuvoista tulee olla puhtaita ja toisen hankinta-ajanjakson aikana 59 %. Puhtaaksi ajoneuvoksi luokitellaan ajoneuvo, joka kulkee biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä. Biopolttoaineiden osalta vaatimuksena on, että tuotannossa ei ole käytetty palmuöljyä. Linja-autojen hankinnoille on lisäksi asetettu erillinen alavaatimus täyssähköbusseille. Kummankin hankinta-ajanjakson aikana puolet hankittavista puhtaista ajoneuvoista tulee olla päästöttömiä (20,5 % ja 29,5 % kokonaismäärästä). Päästötön linja-auto on linja-auto, jossa ei ole polttomoottoria tai jossa on polttomoottori, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään yksi grammaa hiilidioksidia kilometriltä määriteltyinä niiden tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa ensirekisteröinnin ajankohtana voimassa olleen Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Voimassa olevan mittausmenetelmän mukaisesti vaatimuksen täyttäisi ainoastaan täyssähköbussi tai vetybussi.

Lakiluonnoksessa esitetään, että Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella päästöttömiä eli käytännössä täyssähköbusseja tulee ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla olla 15 % ja toisella hankinta-ajanjaksolla 25 %.

Direktiivin asettamat prosentuaaliset ajoneuvojen vähimmäistavoitteet tulee saavuttaa kappalemäärittäin eikä esimerkiksi suoritteena mitaten.

Sähköbussiliikenne Turussa vuonna 2021

Turku otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön täyssähköbussit normaaliin linjaliikenteeseen linjalle 1 talvikaudella 2016 - 2017. Sähköbusseja on kuusi kappaletta ja niillä liikennöidään 500 000 – 630 000 km vuodessa. Nämä sähköbussit edustavat sähköbussitoteutuksen alkuaikoja, joiden jälkeen sähköbussiliikenne on kehittynyt huomattavasti.

Autovalmistajat ja akkuvalmistajat panostavat sähköbussiliikenteen kehittämiseen erittäin paljon, sillä jo EU:n päätösten takia markkinat ovat erittäin suuret Euroopassa. Kiinassa sähköbussit ovat osa normaalia liikennettä, ja Kiinassa arvioidaan olevan yli 400 000 sähköbussia, mikä vastaa noin 98:aa prosenttia maailman kaikista sähköbusseista. Sähköbussien määrä Euroopankin liikenteessä on kasvanut nopeasti, ja eurooppalaiset kalustotoimittajat ovat lähteneet tosissaan mukaan sähköisen liikenteen kehittämiseen.

Turun seudun joukkoliikenneviranomainen on kilpailuttanut vuonna 2020 liikenteen suurempia kohteita siten, että sähköbusseista on saanut lisäpisteitä. Pisteitä on saanut suhteessa enemmän, mitä suuremmasta liikennöintikohteesta on ollut kyse. Pitkiin liikennöintisopimuksiin kilpailutettiin 77 auton liikenne. Näistä autoista 56 autoa tarjottiin päästöttöminä täyssähköbusseina. Vuonna 2020 käynnistyneitä kilpailuita ei huomioida EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivissä, mutta Turun kaupungin ilmastotavoitteita ne täyttävät. Lisäksi yksi liikennettä voittanut yritys on kertonut tuovansa liikenteensä sähköbusseja tarjottua enemmän. Lisähuomiona Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen liittyen, liikennöintisopimuksissa on vaadittu, että viimeistään vuonna 2029 liikenteessä olevat dieselbussit käyttävät puhtaita polttoaineita. Hiilineutraalius saavutetaan siis vuonna 2029, mutta jo ennen sitä suuri osa liikenteestä muuttuu päästöttömäksi.

Nyt tehtyjen kilpailutusten ansiosta noin kolmasosa Fölin liikenteestä on sähköistä vuonna 2022. Sähköbusseja tulee olemaan yhteensä 70 kappaletta ja niillä tullaan ajamaan yli 5 miljoonaa kilometriä vuodessa. CO2-päästöjä säästyy vuosittain yli 6 000 tonnia. Sähköbussitekniikka on tehnyt läpimurron, koska suurin sähkötekniikkaan liittynyt huoli, hintojen nousu, ei toistaiseksi ole toteutunut. Vuonna 2020 käynnistetyistä kilpailukierroksista saatiin samalla merkittävää säästöä, ja liikenteen ostohinnassa säästetään n. 16,6 miljoonaa euroa sopimuskausien aikana. Kustannustasoon on kuitenkin vaikuttanut ennen kaikkea kilpailutilanne, ja hyvin valmistellut liikennöintikokonaisuudet. Sähkötekniikka soveltuu hyvin liikenteeseen, jossa ajetaan paljon. Jos auto ei liiku riittävästi päivän aikana, ei sähköbussin huomattavasti korkeampaa hankintahintaa kyetä kompensoimaan liikkumiseen käytettävän energian halventumisella.

Sähköbussiliikenne Turussa ja Turun kaupunkiseudulla vuodesta 2022 eteenpäin: Sähköbussiliikenteen laajentamissuunnitelma

Sähköbussitekniikka jatkaa kehittymistään, ja kilpailutuksissa voidaan olettaa saatavan sähköbusseja markkinaehtoisesti myös tulevaisuudessa. Toisaalta EU:n direktiivi luo Turun seudun joukkoliikenneviranomaiselle ehdottoman velvoitteen sähköbusseille. EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin 1. hankintajaksolle sijoittuu 75 linja-auton liikennöinnin hankinta (Turun kaupunkiliikenneviranomaisen sopimuslista oheismateriaalina 1). Kilpailutettavia liikennöintikokonaisuuksia on viisi, joista neljä on nykyisiä Turun sisäisiä kohteita. Viides kohde sisältää runkolinjaston kehärunkolinjat, joiden liikenne alkaa Turun kaupunginvaltuuston päätöksen 21.9.2020 § 150 mukaisesti 1.7.2025.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen hankkii vuosina 2021-2025 liikennettä seuraaviin kohteisiin.

Yhteensä EU:n direktiivin 1. jaksolla kilpailutetaan siis 75 linja-auton liikenne. Tästä määrästä direktiivin mukainen 41 % on 31 linja-autoa, joiden pitää olla puhtaita. Päästöttömiä pitää olla direktiivin mukaan 50 % puhtaista, eli 16 linja-autoa. Kansallinen lainsäädäntö on vielä vahvistamatta, mutta sen mukaisesti 16 sähköbussin vaade voi muuttua 12 linja-autoksi, mutta puhtaiden ajoneuvojen vaade säilyy direktiivin mukaisessa 31:ssä.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen tulee pisteyttämään puhdasta kalustoa nykyisen mallin mukaisesti myös direktiivikaudella. Ehdotonta sähköbussivaatimusta halutaan toistaiseksi välttää, koska toistaiseksi tarjouskilpailuissa on ollut mukana yrityksiä, jotka tarjoavat myös dieselautoja liikenteeseen (puhtaalla tai perinteisellä polttoaineella). Fölin liikenteessä on autokiertoja, joihin sähköbussit sopivat erinomaisesti, ja toisaalta sellaisia kiertoja, joissa perinteinen polttomoottoritekniikka on huomattavasti edullisempaa. Pisteytys ohjaa tarjoajia puhtaan kaluston suuntaan, mutta mahdollistaa ajamisen myös perinteisillä polttoaineilla siellä, missä se on selkeästi edullisempaa.

Jos hankintajaksolla 2021 – 2025 käytävissä kolmessa ensimmäisessä kilpailussa ei saada markkinaehtoisesti riittävää määrää puhtaita ajoneuvoja, tulee joukkoliikenneviranomainen muuttamaan pisteytyksen vaatimukseksi. Direktiivin vaatimus 31 puhtaasta ajoneuvosta voidaan saavuttaa kahden viimeisen kilpailun automäärällä. Edellisten kilpailukierrosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa saatavan sähköbusseja myös seuraavissa kilpailuissa. Tätä oletusta tukee se, että seuraavana kilpailuvuorossa oleva linja 18 on Turun tiheimmin liikennöity linja. Autot liikkuvat paljon, mutta kuitenkin tiiviillä alueella. Tämä luo hyvän pohjan sähköiselle liikenteelle.

Direktiivikaudella 2026 – 2030 liikenne hankintaan direktiivin vaatimukset ja Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteet täyttäen. Tarkempi kohdekohtainen suunnittelu ei ole toistaiseksi ajankohtainen, koska tekniikka kehittyy vauhdilla ja on vuonna 2026 eri tasolla. Myös 1.7.2025 toteutuva runkolinjasto muuttaa kohteita, ja runkolinjastoonkin tehdään vielä tarkennuksia. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vuodesta 2026 eteenpäin sähköbussien osuus tulee kasvamaan, jos sähköbussitekniikan kehitys jatkuu nopeana.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen hallinnoimiin liikennöintisopimuksiin sisältyy Turun kaupunkiliikenne Oy:n liikennöimä kokonaisuus. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten kansallinen lainsäädäntö tulkitsee yhtiön direktiivivelvoitteet. On todennäköistä, että 100 % Turun kaupungin omistama yhtiön puhtaiden ajoneuvojen hankintavelvoitteet lasketaan Turun kaupungin hankintakiintiöön. On kuitenkin mahdollista, että kun Turun Kaupunkiliikenne Oy:n ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen välille solmitaan uusi liikennöintisopimus, sopimus lasketaan myös Fölin hankintakiintiöön. Tämä tarkoittaa, että 37 linja-auton liikennekokonaisuuden tulee täyttää EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi 1.10.2026. Tämä on vähimmäisvelvoite uuden sopimuksen myötä. Turun kaupunkiliikenne Oy:n omistajapolitiikasta vastaa Turun kaupunki, ja kaupungin ilmastotavoitteiden (yhtiön tulee olla hiilineutraali 2025) myötä asiassa ei nähdä olevan ongelmaa. Yhtiön hankintoja ohjatessa on kuitenkin hyvä huomioida, että nykyinen sähköbussien määrä ei riitä täyttämään velvoitetta päästöttömien ajoneuvojen osuudesta. Direktiivin näkökulmasta, täyttääkseen joukkoliikenneviranomaiselle todennäköisesti annettavat hankintarajat, biopolttoaineiden käyttäminen koko polttomoottorikaluston osalta sekä joidenkin uusien täyssähköbussien hankinta riittää. Tämä asia tarkentuu myöhemmin.

Sähköbussien laajentamissuunnitelma on nähty aiemmassa vaiheessa tarpeelliseksi myös linja-autojen latausinfran vaatimusten vuoksi. Linjan 1 sähköbussit liikkuvat ns. pikalatauksen voimin, jossa autoja ladataan linjan molemmissa päissä Satamassa ja Lentoasemalla aina bussin siellä käydessä. Tämä tarkoittaa, että lataamiseen tarvittavat latausjärjestelmät on pitänyt rakentaa linjan molempiin päihin. Jos koko Fölin liikenne sähköistettäisiin samaa periaatetta käyttäen, vaatisivat latausjärjestelmät laajaa suunnittelua. Pikalatausjärjestelmän heikkous on kuitenkin se, että autoja tarvitsee ladata päätepysäkeillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joka kerta päätepysäkillä käytetään reilu viisi minuuttia auton lataamiseen. Käytäntö tarkoittaa, että liikenteeseen tarvitaan enemmän linja-autoja sekä kuljettajia. Linjalla 1 parannettiin vuoroväliä sähköliikenteeseen siirryttäessä. Paremmalla vuorovälillä mahdollistettiin riittävän pitkät latausajat, ja toisaalta varmistettiin matkustajakapasiteetin riittävyys siirryttäessä edellistä pienempään kalustoon. Linjan 1 liikennöintikustannukset nousivat palvelutason parannuksen myötä 2 miljoonasta eurosta noin 2,5 miljoonaan euroon. Suuressa mittakaavassa tämä ei ole mahdollista, koska jo pelkästään runkolinjoja on Turussa 10 kpl.

Pikalataustekniikan kanssa kilpailee hidaslataustekniikka. Hidaslatauksessa linja-autoissa on suuremmat akut, joiden avulla kyetään liikennöimään nykyhetkellä jo n. 400 km telibussilla. Tämä tarkoittaa, että suurin osa päivän aikana tapahtuvasta latauksesta jää pois, ja autot ovat tehokkaammassa käytössä. Autot ladataan varikolla yön aikana, ja tarvittaessa päivän aikana esim. kuljettajien taukojen yhteydessä. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen kilpailuttamiin liikennöintikohteisiin tarjotut 64 uutta täyssähköbussia ovat kaikki hidaslataukseen perustuvia autoja. Hidaslataus tapahtuu pääsääntöisesti liikennöitsijöiden varikoilla, ja tämä tuo kaksi selkeää hyötyä pikalatauksen vaatiman latausajan poistumisen lisäksi. Latausasemat ovat yrittäjien hallinnassa, mikä antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet hallita järjestelmää ja ajoneuvokantaa. Toisaalta tämä poistaa viranomaiselta tarpeen tarjota latauspalveluita, ja rakentaa kallista latausverkostoa.

On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että pikalataukselle voi olla tarve tulevaisuudessa. Kun joukkoliikenteen matkamäärät kasvavat, joudutaan runkolinjoilla miettimään kapasiteetin parantamista. Runkolinjastossa tullaan ajamaan viiden minuutin välein operoivia linjoja (Runosmäki, Harittu, Varissuo, Satakunnantien suunta, Hirvensalo), ja on todennäköistä, että linjoille tullaan tarvitsemaan enemmän kapasiteettia. Viiden minuutin vuoroväli on nykyisessä Turun liikenneympäristössä käytännön maksimi, josta tiheämmin ei voida liikennöidä. Henkilöautoliikenne on priorisoitu niin korkealle liikennejärjestelmässä, että sen aiheuttamat ruuhkat aiheuttavat helposti viiden minuutin vaihteluja linja-autojen ajoaikoihin. Kullakin pysäkillä on tilaa vain yhdelle autolle kerrallaan. Jo uudessa kauppatorin tilanteessa 1.7.2022 alkaen, jos bussi on yli 5 minuuttia myöhässä linjalla, jonka vuoroväli on 5 minuuttia, joutuu toinen linja-auto odottamaan kadulla pysäkille pääsyä. Tämä tarkoittaa koko joukkoliikenteen pysähtymistä keskustassa. Kapasiteetin parannus on suurin syy, miksi uuden kauppatorin ympäristön pysäkit on mitoitettu nivelbusseille. Siirtymällä suurempaan kalustoon voidaan kapasiteettia parantaa ilman, että koko keskustan liikenteen toimivuus vaarantuu. Nivelbusseja on tulossa jo esim. Helsinkiin sähköisenä, ja ne ovat todennäköinen kalustoluokka myös Turun seudulla tulevaisuudessa. Nivelbussit ovat kuitenkin painavampia, ja niiden sähkönkulutus on pienempiä ajoneuvoja paljon suurempaa. Tämä tarkoittaa, että autot eivät voi operoida vain varikkolataukseen perustuen, vaan niitä pitää pystyä lataamaan myös matkan varrella. Pelkästään päätepysäkeillä tapahtuvaan lataamiseen liittyy suuri riski kustannusten noususta, ja autoja pitää pystyä lataamaan myös matkan varrella, jos se on mahdollista. Runkolinjat viipyvät keskustan pysäkeillä sen aikaa, kun ne ottavat matkustajia, käytännössä 2-3 minuuttia. Tämä aikaikkuna pitää pystyä hyödyntämään nivelbussien lataamiseen, ja sen vuoksi kauppatorin alle on tehty tilavaraukset latausjärjestelmälle. On tarpeen varmistaa, että tulevaisuudessa päättäjillä on vaihtoehto järjestää sähköbussien lataus myös halvemmalla järjestelmällä, jos se katsotaan latausjärjestelmän katukuvallisiin vaikutuksiin nähden järkeväksi.

Yhteenveto keskeisistä sähköbussiliikenteen laajentamisen periaatteista

Sähköbussiliikennettä kilpailutetaan sekä EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin että siitä johdetun Suomen lainsäädännön perusteella. Lisäksi sähköbussiliikenne vastaa Turun kaupungin ilmastotavoitteisiin. Tämä sähköbussiliikenteen laajentamissuunnitelma koskee vuosia 2021-2025 eli EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin ensimmäistä osaa.

Turun seudun joukkoliikenneviranomainen jatkaa toistaiseksi jo hyväksi todetulla kilpailutustavalla, jossa sähköbussiliikennettä ei vaadita, vaan siitä annetaan kilpailutuksessa lisäpisteitä. Jos sähköbussien määrä ei tällä kilpailutusperiaatteella toisi viranomaisalueelle riittävästi sähköbusseja, sähköbusseja on mahdollista alkaa vaatia. Toistaiseksi tälle ei näy tarvetta.

Varikoilla tapahtuva hidaslataus on tällä hetkellä tavallisin lataustapa tulevissa sähköbussiliikennekokonaisuuksissa. Hidaslataus varikoilla ei edellytä tilaajalta toimenpiteitä. Toistaiseksi on kuitenkin pidettävä mahdollisuus toteuttaa myös pikalatausta, jos bussikapasiteettia on tarpeen kasvattaa jatkossa eikä pelkkä varikkolataus enää riitä. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen seuraa sähköbussitekniikan ja lataustekniikan kehittymistä.

Oheismateriaali 1 Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen hallinnoimat liikennöintikohteet 

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää lähettää sähköbussiliikenteen laajentamissuunnitelman Turun kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.