Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 3.9.2020:

Taustaa

Turun kaupungin hallintokuntien, joihin Turun kaupunkiseudun joukkoliikennekin kuuluu, tulee antaa talousarvioesityksensä Turun kaupunginhallitukselle. Aikataulua on tänä vuonna siirretty 2.10.2020 saakka.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen järjestämis- ja ylläpitokustannuksineen.

Nettoluku -18,138 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2020. Asukasluku oli tällöin Turussa 193.089 (64,9 %), Kaarinassa 34.333 (11,5 %), Raisiossa 24.344 (8,2 %), Naantalissa 19.389 (6,5 %), Liedossa 20.084 (6,8 %) ja Ruskolla 6.347 (2,1 %).

Koronaepidemia alkoi Suomessa maaliskuussa 2020. Korona romahdutti joukkoliikenteen matkamäärän ja on odotettavissa, että koronan vaikutus säilyy joukkoliikenteen käytössä vielä ensi vuonna ja mahdollisesti pidempäänkin. Matkamäärä oli pahimmillaan -72 % normaaliin matkamäärään verrattuna (huhtikuu). Tammi-heinäkuun matkamäärä oli 9,82 miljoonaa matkaa, mikä on 34 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Matkoja tehtiin tammi-heinäkuussa 5 miljoonaa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 2.9.2020.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio muun kuin liikenteen osalta

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Joukkoliikenteen palvelutoimiston henkilökunta on siirtynyt 1.9.2020 Turun konsernihallinnon palvelukseen, mikä vähentää Turun osalta joukkoliikenteen palkka- ja vuokrakustannuksia. Lisäksi palvelujen ostoja on vähennetty 70.000 euroa.

Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta noin 3.497.000 euroa. Kaarinan, Raision, Liedon, Naantalin ja Ruskon osuus on yhteensä 925.000 euroa ja Turun 2.572.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 73,5 % ja muut kunnat yhteensä 26,5 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2020. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 305.000 euroa (8,7 %), Raisio 216.000 euroa (6,2 %), Lieto 178.000 euroa (5,1 %), Naantali 172.000 euroa (4,9 %) ja Rusko 56.000 euroa (1,6 %).

Henkilökuntaesitykset:

Informaatiosuunnittelija 1.1.2021 alkaen

• Häiriönhallinta ja liikennetiedottaminen on välttämätöntä nykyaikana. Sisällön tuottaminen asiakkaille, liikennöitsijöille ja kuljettajille on erittäin aikaa vievää. Uusia tiedotuskanavia, uusia maksutapoja jne. tulee jatkuvasti. Kehittyvällä kaupunkiseudulla rakennetaan, ja joukkoliikenteessä on jatkuvasti uusia poikkeusreittejä. Perutut vuorot on välttämätöntä pystyä ilmoittamaan asiakkaille, bussien sisänäyttöihin tulee saada vaihtopaikkoihin liittyvä informaatio. Joukkoliikenteen käytön elpyminen edellyttää, että asiakkaat saavutetaan eri kanavissa ja ajanmukaisella tiedolla.
• Käytännössä yksi suunnittelija on tehnyt jo tänä vuonna informaatiosuunnittelijan tehtävää, koska ko. työ on ollut välttämätön (muutenkin kuin koronan takia). Tämä on syönyt yhden suunnittelijan resurssin, eikä Föli pysty jatkamaan vain kahden suunnittelijan voimin, kun liikennemäärä (ja ylitöiden määrä) on valtava. Ollaan tilanteessa, jossa suunnittelijoiden määrä on sama kuin ennen Föliä, vaikka liikenteen suunnittelutarve on 1,5-kertainen.
• Informaatiosuunnittelijan vakanssin perustaminen ei lisää Seudullisen joukkoliikenteen kustannuksia, koska ko. henkilötyön avulla pystytään vähentämään ostopalveluihin ja painatuksiin kuluvaa rahaa. Hallintokustannus ei siis nouse.

Hallintopäällikkö 1.8.2021 alkaen

• Nykyinen hallintopäällikkö jää eläkkeelle ja sitä edeltävälle lomalle kesällä 2021. Jotta on jonkin aikaa yhteistä työaikaa ja hiljainen tieto välittyy, perustetaan uusi toimi, ja nykyinen lakkautetaan eläköitymisen myötä.

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Fölin clearing tarkoittaa joukkoliikenteen tulojen ja menojen jakamista kunnittain rahastusjärjestelmän antamien tietojen pohjalta. Talousarvion pohjana ovat normaalisti kuntakohtaiset, clearingin mukaiset toteutumatiedot kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Tänä vuonna korona on vähentänyt matkustusta niin radikaalisti, että toteutuma ei mitenkään vastaa normaalia vuotta. Myös liikennöinnin ostokustannukset ovat normaalia pienemmät mm. siksi, että keskikesän aikataulukauteen siirryttiin jo 6.4.2020. Talousarvio on laadittu siten eri pohjalta kuin aiempina vuosina.

Vuoden 2021 liikennöintiä koskeva talousarvio perustuu menojen osalta vuoden 2020 talousarviolukuihin. Näihin on lisätty 3 % indeksikasvu, ja menoista on vähennetty vuonna 2021 todennäköisesti tehtävät liikenteen karsinnat. Näistä merkittävin on linjan 7A, jota ei todennäköisesti ajeta lainkaan vuonna 2021. Valtio korotti dieselin verotusta 1.8.2020 alkaen. Tämä veronkorotus nostaa joukkoliikenteen indeksiä.

Vuoden 2021 liikennöintiä koskevat tulot perustuvat vuoden 2019 tilinpäätöstietoihin. Koululaisliikenteen tulot, kelan korvaamien koulumatkojen tulot ja suurten kaupunkiseutujen valtionraha ovat samat kuin vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Sen sijaan ulkoisista lipputuloista on vähennetty 10 % (Turulla 15 %), sillä korona tai sen jälkimainingit tulevat verottamaan joukkoliikennematkustusta vielä vuonna 2021. Tuloihin on lisätty arvio valtion koronatuesta, jonka maksatus mennee osittain vuodelle 2021. Myös uusi, MAL-sopimuksessa sovittu vuosittainen 1,19 miljoonan euron ilmastoperusteinen valtiontuki on lisätty tuloihin.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Lautakunta on hyväksynyt kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomallin 7.11.2018 § 189. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntarajat ylittävässä liikenteessä kuntien kesken. Nettokustannukset jaetaan sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla, mutta kokonaisen reittipituuden sijaan reitti palastellaan laskennassa osiin. Jakotavassa tarkastellaan kuhunkin pysäkkiväliin kulunutta aikaa ja ko. pysäkkivälillä matkustaneiden korttimatkustajien kuntalaisuutta. Uusi malli on otettu käyttöön 1.7.2019. Nettokustannusjako tapahtuu syksyisin edellisen syksyn matkustusjakauman perusteella ja keväisin edellisen kevään matkustusjakauman perusteella. Sen perusteella tammi-kesäkuussa 2021 käytettäisiin tammi-kesäkuun 2020 matkustustoteutumaa ja heinä-joulukuussa 2021 heinä-joulukuun 2020 matkustustoteutumaa. Koska vuoden 2020 toteutuma on niin poikkeuksellinen, Seudullinen joukkoliikenne arvioi syksyn 2020 aikana, onko vuoden 2020 toteutuma kelpoinen kustannusjaon pohjaksi.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista. Turun kaupungilla myös seutulipputuki kuuluu talousarvion alaisiin kustannuksiin, kun taas muilla kunnilla seutulippukustannukset eivät kuulu joukkoliikennelautakunnan talousarvioon.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta, ilmastoperusteisesta valtionrahasta, valtion koronatuesta sekä liikennöinnin sanktiotuloista.

Turun talousarvio liikennöinnin osalta

Turun liikennöintimenot vuonna 2021 ovat arviolta 42,28 miljoonaa euroa. Turun menoarvion pohja on vuoden 2020 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Pohjaluvuista on vähennetty koko vuodelta linjan 7A liikennöintikustannusosuus 332.000 euroa, sillä tällä hetkellä arvioidaan, että Turun ja Raision välille ei tarvita viiden minuutin vuoroväliä koko vuoden 2021 aikana. Ruuhkavuoroja on vähennetty kevätkaudelta 2021 noin 28.000 euron verran, sillä koronatilanne pitänee matkamäärät edelleen keskimääräistä matalampina. Linjalta 300 todennäköisesti jätetään yksi auto pois autokierrosta matkamäärän vähenemisen takia, ja tämä säästää ostokustannuksia kevään 2021 aikana noin 59.000 euroa. Arvio linjojen 6, 7, 32, 42, 8, 13 ja 61 kilpailutuksesta saatavasta säästöstä on noin 450.000 euroa vuonna 2021.

Turun liikennöintitulot vuonna 2021 ovat arviolta 23,37 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 15 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2021. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 19,57 miljoonaa euroa. Turun tuloarvio on kelan koulumatkatuen (0,09 milj. e) osalta sama kuin vuoden 2020 talousarviossa. Koululaislipputuloista on vähennetty 30.000 euroa kevään 2020 toteutuman pohjalta, ja koululaislipputuloarvio on siten 0,47 milj. euroa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 1,10 miljoonaa euroa. Uusi ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Turulle on arviolta 0,86 miljoonaa euroa. Talousarvioon on sisällytetty valtion koronatukea 1,28 miljoonaa euroa. Sen suhteen tilanne on epävarma, mutta Seudullinen joukkoliikenne kaikkien muiden joukkoliikenneviranomaisten tavoin toivoo valtion helpottavan liikenteen järjestämismahdollisuuksia myös vuonna 2021.

Turun liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -18,91 miljoonaa euroa.

Kaarinan talousarvio liikennöinnin osalta

Kaarinan liikennöintimenot vuonna 2021 ovat arviolta 3,06 miljoonaa euroa. Kaarinan menoarvion pohja on vuoden 2020 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Pohjaluvuista on vähennetty koko vuodelta linjojen 7A sekä keväältä linjan 300 liikennöintikustannusosuus, yhteensä noin 9.000 euroa. Arvio linjan 7 kilpailutuksesta saatavasta säästöstä on noin 65.000 euroa vuonna 2021.

Kaarinan liikennöintitulot vuonna 2021 ovat arviolta 1,67 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2021. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 1,16 miljoonaa euroa. Kaarinan tuloarvio on kelan koulumatkatuen (0,06 milj. e) ja koululaislipputulojen (0,11 milj. e) osalta sama kuin vuoden 2020 talousarviossa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 0,20 miljoonaa euroa. Uusi ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Kaarinalle on arviolta 0,08 miljoonaa euroa. Talousarvioon on sisällytetty valtion koronatukea 0,07 miljoonaa euroa. Sen suhteen tilanne on epävarma, mutta Seudullinen joukkoliikenne kaikkien muiden joukkoliikenneviranomaisten tavoin toivoo valtion helpottavan liikenteen järjestämismahdollisuuksia myös vuonna 2021.

Kaarinan liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -1,40 miljoonaa euroa.

Raision talousarvio liikennöinnin osalta

Raision liikennöintimenot vuonna 2021 ovat arviolta 2,00 miljoonaa euroa. Raision menoarvion pohja on vuoden 2020 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Pohjaluvuista on vähennetty koko vuodelta linjan 7A liikennöintikustannusosuus 269.000 euroa, sillä tällä hetkellä arvioidaan, että Turun ja Raision välille ei tarvita viiden minuutin vuoroväliä koko vuoden 2021 aikana. Linjalta 300 todennäköisesti jätetään yksi auto pois autokierrosta matkamäärän vähenemisen takia, ja tämä säästää ostokustannuksia kevään 2021 aikana noin 35.000 euroa.  Arvio linjojen 6 ja 7 kilpailutuksesta saatavasta säästöstä on noin 65.000 euroa vuonna 2021.

Raision liikennöintitulot vuonna 2021 ovat arviolta 1,28 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2021. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 0,91 miljoonaa euroa. Raision tuloarvio on kelan koulumatkatuen (0,01 milj. e) ja koululaislipputulojen (0,08 milj. e) osalta sama kuin vuoden 2020 talousarviossa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 0,14 miljoonaa euroa. Uusi ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Raisiolle on arviolta 0,08 miljoonaa euroa. Talousarvioon on sisällytetty valtion koronatukea 0,06 miljoonaa euroa. Sen suhteen tilanne on epävarma, mutta Seudullinen joukkoliikenne kaikkien muiden joukkoliikenneviranomaisten tavoin toivoo valtion helpottavan liikenteen järjestämismahdollisuuksia myös vuonna 2021.

Raision liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -0,71 miljoonaa euroa.

Liedon talousarvio liikennöinnin osalta

Liedon liikennöintimenot vuonna 2021 ovat arviolta 2,29 miljoonaa euroa. Liedon menoarvion pohja on vuoden 2020 liikenteen menoarvio, josta on kevään 2020 toteuman perusteella vähennetty 100.000 euroa. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Arvio linjan 6 kilpailutuksesta saatavasta säästöstä on noin 65.000 euroa vuonna 2021.

Liedon liikennöintitulot vuonna 2021 ovat arviolta 1,35 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2021. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 0,67 miljoonaa euroa. Liedon tuloarvio on kelan koulumatkatuen (0,08 milj. e) ja koululaislipputulojen (0,37 milj. e) osalta sama kuin vuoden 2020 talousarviossa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 0,11 miljoonaa euroa. Uusi ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Liedolle on arviolta 0,08 miljoonaa euroa. Talousarvioon on sisällytetty valtion koronatukea 0,04 miljoonaa euroa. Sen suhteen tilanne on epävarma, mutta Seudullinen joukkoliikenne kaikkien muiden joukkoliikenneviranomaisten tavoin toivoo valtion helpottavan liikenteen järjestämismahdollisuuksia myös vuonna 2021.

Liedon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -0,94 miljoonaa euroa.

Naantalin talousarvio liikennöinnin osalta

Naantalin liikennöintimenot vuonna 2021 ovat arviolta 2,18 miljoonaa euroa. Naantalin menoarvion pohja on vuoden 2020 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Pohjaluvuista on vähennetty koko vuodelta linjan 7A liikennöintikustannusosuus 10.000 euroa. Arvio linjojen 6 ja 7 kilpailutuksesta saatavasta säästöstä on noin 80.000 euroa vuonna 2021.

Naantalin liikennöintitulot vuonna 2021 ovat arviolta 1,34 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2021. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 0,63 miljoonaa euroa. Naantalin tuloarvio on kelan koulumatkatuen (0,04 milj. e) ja koululaislipputulojen (0,42 milj. e) osalta sama kuin vuoden 2020 talousarviossa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 0,11 miljoonaa euroa. Uusi ilmastoperusteinen tuki perustuu MAL-sopimukseen, ja sen osuus Naantalille on arviolta 0,10 miljoonaa euroa. Talousarvioon on sisällytetty valtion koronatukea 0,04 miljoonaa euroa. Sen suhteen tilanne on epävarma, mutta Seudullinen joukkoliikenne kaikkien muiden joukkoliikenneviranomaisten tavoin toivoo valtion helpottavan liikenteen järjestämismahdollisuuksia myös vuonna 2021.

Naantalin liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -0,84 miljoonaa euroa.

Ruskon talousarvio liikennöinnin osalta

Ruskon liikennöintimenot vuonna 2021 ovat arviolta 0,78 miljoonaa euroa. Ruskon menoarvion pohja on vuoden 2020 liikenteen menoarvio. Pohjalukuun on lisätty kolmen prosentin indeksikorotus. Linjojen 7A ja 300 liikenteen vähennykset vähentävät Ruskon kuluja noin 7.000 euroa.

Ruskon liikennöintitulot vuonna 2021 ovat arviolta 0,34 miljoonaa euroa. Ulkoisten lipputulojen (asiakastulojen) pohjana on vuoden 2019 tilinpäätöksen lipputulot, joista on vähennetty 10 %, sillä korona todennäköisesti vaikuttaa matkustukseen vielä vuonna 2021. Myös yleinen etätöihin siirtyminen vähentänee matkamäärä. Lipputuloarvio on 0,16 miljoonaa euroa. Ruskon tuloarvio on kelan koulumatkatuen (0,04 milj. e) ja koululaislipputulojen (0,08 milj. e) osalta sama kuin vuoden 2020 talousarviossa. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki on asukasluvun mukainen osuus valtionrahan perusosuudesta, 0,04 miljoonaa euroa. Uusi ilmastoperusteinen tuki ei juurikaan vaikuta Ruskon tuloihin, sillä Ruskolla ei ole vuonna 2021 sähköbussiliikennettä. Talousarvioon on sisällytetty valtion koronatukea 0,01 miljoonaa euroa. Sen suhteen tilanne on epävarma, mutta Seudullinen joukkoliikenne kaikkien muiden joukkoliikenneviranomaisten tavoin toivoo valtion helpottavan liikenteen järjestämismahdollisuuksia myös vuonna 2021.

Ruskon liikennöinnin nettolukuarvio vuonna 2021 on edellä todetun perusteella -0,44 miljoonaa euroa.

Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain

Turun liikennöintimenot 42,285 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 23,369 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 18,916 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 2,572 miljoonaa euroa, yhteensä 21,488 miljoonaa. 

Kaarinan liikennöintimenot 3,062 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,667 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,396 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,304 miljoonaa euroa, yhteensä 1,700 miljoonaa euroa.

Raision liikennöintimenot 1,995 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,285 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,711 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,216 miljoonaa euroa, yhteensä 0,927 miljoonaa euroa.

Liedon liikennöintimenot 2,292 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,354 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,937 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,178 miljoonaa euroa, yhteensä 1,115 miljoonaa euroa.

Naantalin liikennöintimenot 2,178 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,337 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,841 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,172 miljoonaa euroa, yhteensä 1,013 miljoonaa euroa.

Ruskon liikennöintimenot 0,785 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,340 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,445 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,056 miljoonaa euroa, yhteensä 0,501 miljoonaa euroa.

Turun nettolukuerotuksen kattaminen

Koronakriisi vähentää niin paljon Turun lipputuloja, että niiden kattaminen liikenteen karsinnalla ei ole mahdollista eikä kaupungin tavoitteiden kannalta perusteltua. Myöskään hinnankorotuksilla ei ole mahdollista eikä olisi tarkoituksenmukaistakaan yrittää kattaa lipputulovajetta. Kukaan ei pysty ennustamaan, paljonko lipputulovaje ensi vuonna on. Tässä talousarviossa Turun lipputulojen alenemaksi on arvioitu 15 % verrattuna vuoden 2019 tilinpäätökseen. Lipputuloja tarvitaan tällöin lisää 3,350 miljoonaa euroa. Lipputuloissa tämä tarkoittaisi, että lipputulot vuonna 2021 olisivat samat kuin vuonna 2019 eli ei ennustettaisi koronan enää vaikuttavan matkustukseen lainkaan vuonna 2021.

Talousarviossa huomioitavaa

Matkamääräkehitykseen vaikuttaa liikennetarjonnan ja hintojen lisäksi monet muut asiat – etätyön mahdollinen yleistyminen, liikkumisen palvelujen kehittäminen (MaaS, matkaketjut, kaupunkipyörät, sähköpotkulaudat), matkustajainformaatio (asiakkaiden tärkein toive nykyään, reaaliaikainen tieto liikenteestä), sujuvuus (matka-aika) ja tietysti kaupunkien ja kuntien omat ratkaisut (kaavoitus, pysäköintipolitiikka, joukkoliikennekaistat, kaupunkirakenteen kehittäminen kokonaisuudessaan).

Turun kaupungilla on tiukat ilmastotavoitteet ja kulkumuotojakaumatavoitteet. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä ylläpitää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kehittää sitä. Matkamäärän kasvattaminen on jatkossa todella vaikeaa, jos tarjontaa ensin karsitaan ennen runkolinjaston toteuttamista. On myös riski, että siirrytään peruuttamattomasti henkilöautoiluun, joka nyt koronan takia onkin kasvussa. Kulkumuotojakaumatavoitteilla tavoitellaan ruuhkautumisen välttämistä eikä niistä tulisi luopua. Joukkoliikenne on tunnistetusti elinvoimatekijä kunnille sekä Turussa että muulla Föli-alueella.

Turun kaupunginhallitus on 14.9.2020 § 383 päättänyt, että runkolinjaston aloitus siirtyy kolmella vuodella. Esittelytekstissä todetaan, että ”Käyttöönoton siirtäminen keventää merkittävästi kaupungin rahoitustarvetta. Vuosina 2021-2024 rahoitustarve kevenee investointien osalta 3,0 miljoonaa ja käyttötalouden osalta 18,65 miljoonaa.” Tämä on suuri sopeuttamistoimenpide joukkoliikenteen osalta, eikä joukkoliikenteeltä tulisi edellyttää jo päätettyjen lisäksi enempää säästötoimenpiteitä.

Kun kauppatorin ympäristö valmistuu, väliaikaiset pysäkit eivät kuitenkaan kokonaan poistu, sillä kaikki liikenne ei mahdu kauppatorin ympärille. Runkolinjastossa vähemmän linjoja olisi tullut ydinkeskustaan. Tämä vaikuttanee jatkossakin heikentävästi vaihtojen sujuvuuteen ja matkamäärään.

Linjan 7A liikennöintikustannukset on poistettu vuoden 2021 talousarvioluvuista. Viranomaisella tulee kuitenkin säilyä valmius lisätä linjan 7A liikenne talviaikataulukauden 2021 – 2022 alusta alkaen, jos matkamäärä sitä edellyttää. Tällöin kustannusten karsinnasta jäisi toteutumatta karkeasti arvioiden noin 100.000 euroa Turun osalta ja 85.000 euroa Raision osalta (brutto).

Linjan 1 ruuhkaliikenteen karsinta 1.3. alkaen talviaikataulukauden 2021-2022 alkuun saakka (noin 6,5 kk) tarkoittaisi noin 200.000 euron säästöä liikennöintikustannuksissa (brutto). Tätä ei ole sisällytetty talousarvioon. Jos lisäsäästöjä tarvitaan, lautakunta käsittelee tätä asiaa erikseen.

Investoinnit

Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Järjestelmäinvestoinnin kustannukset vuonna 2020 ovat 500.000 euroa. Vuonna 2021 varaudutaan mm. rahastusjärjestelmän täydennyksiin, asiakasrekisterin kehittämiseen, datan jatkohyödyntämiseen, sekä muun matkustajainformaation parantamiseen.

Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 324.426 euroa, Kaarina 57.686 euroa, Raisio 40.902 euroa, Lieto 33.745 euroa, Naantali 32.577 euroa ja Rusko 10.664 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Strateginen ja operatiivinen sopimus

Turussa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan toimialoilla ja konsernihallinnossa osana sopimusohjausprosessia. Sopimusohjaus tarkoittaa monipuolisten tavoitteiden asettamista kahdelle tasolle, kaupunginhallituksen ja lautakunnan välille (strateginen sopimus) sekä lautakunnan ja toimialan välille (operatiivinen sopimus).

Valmistelu ja tavoitteiden asettelu perustuu laadittuun Turun kaupungin strategiakokonaisuuteen, joka koostuu kaupunkistrategiasta sekä siihen kuuluvasta kahdesta strategisesta ohjelmasta. Strategisia ohjelmia ovat Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi strategiakokonaisuuteen kuuluu henkilöstöohjelma Henkilöstö voimavarana. Edellä mainitut dokumentit kuvaavat, mitä keskeisiä päämääriä Turun kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin luottamushenkilöt sekä kaupungin henkilöstö lupaavat toiminnassaan sitoutua.

(http://www.turku.fi/strategia)

Turun kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus tuodaan lautakunnalle erikseen päätettäväksi joukkoliikenteen osalta, kun sopimusluonnos on valmistunut.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen operatiivinen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 2. Joukkoliikenteen käytön elvyttäminen on ykkösprioriteetti.

Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2021

Lautakunta on määrittänyt omalle toiminnalleen lautakuntakaudella seuraavat tavoitteet (Tksjlk 20.9.2018 § 144):

1. Tehdään joukkoliikenteestä Turun seudun halutuin väline työmatkailuun.
2. Joukkoliikenteellä pääsee luontoon, harrastuksiin sekä vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden pariin.
3. Joukkoliikenne otetaan huomioon kaikessa Turun kaupungin ja Turun seudun kehittämisessä.

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2021-2024 liitteineen

Oheismateriaali 2Operatiivinen sopimus 2021, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne

Oheismateriaali 3Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 2.9.2020

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina.

Ehdotus ylittää koronan takia nettoluvun Turun osalta noin 3,35 miljoonalla eurolla.

PäätösAsia pantiin pöydälle Perhon Heikkilän kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.