Suunnittelija Saana Lehtinen 8.4.2020:

Runkolinjaston linjanumerointi nivoutuu runkolinjojen brändityöhön ja on oleellinen osa helpompaa matkustamista. Runkolinjaston brändityön yhteydessä myös linjaston numerointia on lähestytty asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Tärkeänä on pidetty samoja asioita kuin koko brändityössä: matkustajan täytyy muistaa mahdollisimman vähän numeroihin liittyviä sääntöjä, runkolinjat erottuvat toisistaan, ja runkolinjat erottuvat muista linjoista.

Runkolinjaston myötä syntyy uusia reittejä sekä uusia yhdistelmiä nykyisistä reiteistä, joten monella alueella linjan numero on vaihdettava joka tapauksessa. Linjanumerointia suunniteltaessa on kuitenkin pidetty nykyisistä linjanumeroista kiinni sikäli kuin ne ovat numerointilogiikkaan istuneet – siksi muun muassa sataman linja on edelleen 1 ja Kohmon linja 2.

Runkolinjastossa linjastonumerointi kiteytyy siihen, että mitä pienempi linjanumero, sitä tiheämmin liikennöivä linja on kyseessä. Lisäksi tärkeänä on pidetty sitä seikkaa, että samaa runkolinjareittiä liikennöidään vain yhdellä numerolla. Linjasto jakautuu numeroinnin kannalta kolmeen osaan, joita ovat 1) runkolinjat (1–19), 2) liityntälinjat ja muut suhteellisen hyvän palvelun linjat (20–99), ja 3) muu täydentävä linjasto (100– sekä K-, R-, N-, L- ja V-linjat).

Uusille linjoille annetaan pääsääntöisesti seuraava kategoriassa vapaana oleva linjanumero, mutta tähän voidaan tehdä poikkeuksia painavista markkinoinnillisista syistä. Jos linjan vuoroväliä ja palveluaikaa parannetaan runkolinja- tai liityntälinjatasoiseksi, korotetaan myös linjanumeroa. Samoin jos palvelua heikennetään, lasketaan linjanumeroa alemmalle tasolle.

Runkolinjoille varataan numerot 1–19. Alkuvaiheessa otetaan käyttöön numerot 1–10. Jäljelle jäävät numerot varataan mahdollisille tuleville runkolinjoille. Runkolinjoiksi on laskettu linjat, joilla tämänhetkisen suunnitelman mukaan on arkisin ruuhka-aikaan vähintään 10 minuutin vuoroväli, keskipäivällä vähintään 15 minuutin vuoroväli, ja joilla palveluaika on pisin (liikennöivät aamuvarhaisesta iltamyöhään). Tämän kategorian linjat voivat olla seutu- tai sisäistä liikennettä.

Runkolinjoilla voidaan käyttää seuraavia kirjainpäätteitä:

• Runkolinjojen haaroittuvilla osuuksilla käytetään kirjaimia A ja B. Tällöin runkolinjaosuudella matkustavan täytyy muistaa vain yksi numero. Lähtökohtaisesti haarautuvia runkolinjoja vältetään jo reittejä suunniteltaessa.
• Yöliikenne ajettaneen runkolinjapainotteisesti, mahdollisesti pienin reittimuutoksin. Yölinjoilla käytetään päätettä N, jos reitti poikkeaa runkolinjan päiväsaikaisesta reitistä (1N, 2N jne.).
• Lisäksi runkolinjoilla voidaan käyttää päätettä X (1X, 2X jne.) tapahtumaliikenteen tai muun pienehkön reittimuutoksen aikana.

Numerot 20–99 annetaan liityntälinjatyyppisille, runkolinjan varteen tuoville linjoille. Tähän ryhmään kuuluvat myös ruuhka-ajan apulinjat, joiden vuoroväli on runkolinjatasoinen, mutta joiden palveluaika on lyhyt. Myös tähän ryhmään voi kuulua sekä seutu- että sisäisiä linjoja.

100-alkuinen sarja varataan Turun sisäisille linjoille, jotka eivät ole runkolinja- tai liityntälinjatasoisia. Koululais- ja mahdolliset työmatkatyyppiset linjat noudattavat samaa numerointia. Palvelulinjat käyttävät numeroita P1–P6.

Linjat 100 ja 101 varataan tapahtumaliikenteeseen. Linja 100 säilyy Turun Messukeskuksen ja Gatorade Centerin tapahtumalinjana, linjanumeroa 101 taas voidaan käyttää erilaisilla satunnaisesti liikennöivillä tapahtumalinjoilla. Jos tapahtumalinja vastaa jotakin olemassa olevaa vakioreittiä pienin muutoksin, se voidaan ajaa vakioreitin linjanumerolla ja päätteellä X.

Seutuliikenteessä (runkolinjatasoisia linjoja lukuun ottamatta) ja muiden kuntien kuin Turun sisäisessä liikenteessä numerointilogiikka säilyy nykyisenkaltaisena:

• 200-alkuinen sarja jatkaa Raision ja Naantalin suunnan seutulinjojen numeroina.
• 300-sarja on edelleen Ruskon suunnan seutulinjoille.
• 400-sarja Liedon aseman suunnalle.
• 600-sarja Liedon keskustan
• 700-sarja Kaarinan suunnan seutulinjoille
• 800- ja 900-sarjat Kaarinasta Paraisiin jatkavalle liikenteelle.
• Kaarinan(K1–), Raision (R1–), Naantalin(N1–), Liedon (L1–) ja Ruskon (V1–) sisäisessä liikenteessä noudatetaan nykyistä numerointia, jossa linjanumero muodostuu kirjaimesta ja sitä seuraavasta numerosta.

Linjaston numerointiin voidaan tehdä tarkennuksia vielä runkolinjaston suunnittelun edetessä.

Solmukohtien nimeäminen

Linjanumeroinnin yhteydessä on pohdittu myös Turun keskustan pysäkkien ja muiden solmukohtien nimeämistä. Keskusta on tällä hetkellä suosituin vaihtopaikka, mutta runkolinjaston myötä tärkeitä solmukohtia muodostuu runsaasti myös muualle. Vaihtamista pitää helpottaa kaikin keinoin, koska vaihtoyhteydet ovat linjaston keskeinen periaate.

Kauppatoria ympäröivät pysäkit nimetään siten, että jokaisella korttelilla on oma kirjain, ja pysäkin nimi muodostuu paikannimestä, kirjaimesta sekä numerosta (Kauppatori A1, Kauppatori A2, Kauppatori A3, Kauppatori B1, Kauppatori B2 jne.). Näin matkustajan on mahdollista oppia muistisääntö, että suojatietä ei tarvitse ylittää, jos vaihtaa pysäkiltä A1 pysäkille A2 tai pysäkiltä B5 pysäkille B3. Kauppatorilla kirjainten sijoittelu on loogista aloittaa itse torista, jonka pysäkit ovat A-alkuisi. Myötäpäivään edetessä Forum-korttelin kirjain on B, KOP-Kolmion C ja Hansakorttelin D.

Sama logiikka on hyödynnettävissä myös muissa solmukohdissa, vaikka yhtä selviä maamerkkejä ei olekaan. Muissa solmukohdissa kirjaimet jaetaan siksi pohjoisimmasta korttelista myötäpäivään. Kirjaimia ei tarvita, jos joka sektorissa on vain yksi pysäkki. Tällöin nimi voi olla esimerkiksi Länsikeskus A, Länsikeskus B jne.

Jokaisella pysäkillä on myös jatkossa numero-ID, joten pysäkkiä voi hakea sähköisistä palveluista joko nimellä (esim. Länsikeskus B) tai numero-ID:llä (esim. 839).

Solmukohdilla tarkoitetaan tässä risteyksiä, joissa kehälinja risteää runkolinjan kanssa. Solmukohtien kartoittaminen on vielä osin kesken ja nimeämiseen voidaan tehdä tarkennuksia vielä suunnittelun edetessä.

Oheismateriaali 1Runkolinjaston linjastonumerointi solmukohdat ja brändiväritys

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte:

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Suunnittelija Saana Lehtinen ja markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija Sinikka Martinez selostivat asiaa kokouksessa.