Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte ja hallintojohtaja Harri Lehtinen 2.3.2020:

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pyytää 7.1.2020 päivätyllä kirjeellä Turun seudun joukkoliikennelautakunnalta vastausta asiakkaan tekemään hakemukseen. Vastausta on pyydetty 17.2.2020 mennessä. Vastausaikaa on jatkettu 26.3.2020 saakka.

Hakemus

Asianomistaja vaatii, että Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on velvoitettava luopumaan asuinpaikan perusteella tapahtuvasta syrjinnästä bussilippujen hinnoittelussa ja päätöksen tueksi tulee määrätä uhkasakko. Lisäksi tulee antaa suositus, miten aiheutettu vahinko korvataan syrjinnän kohteeksi joutuneille.

Asianomistaja asuu Helsingissä ja hakemus koskee opiskelija-alennuksen myöntämisperusteita Föli-liikenteessä. Hakija perustelee vaatimustaan sillä, että Fölin tulisi myöntää opiskelija-alennus myös muualla kuin Fölin toiminta-alueella kirjoilla olevalle opiskelijalle.

Tarkemmat perustelut ilmenevät oheismateriaalina olevasta hakemuksesta.

Hyväksytyt opiskelija-alennusten periaatteet

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on päättänyt opiskelija-alennusten myöntämisperusteista 21.11.2018 § 198. Päätöstä on sovellettu 1.1.2019 alkaen.

Turun seudun joukkoliikenne myöntää opiskelijakortin seuraavat ehdot täyttävälle opiskelijalle:

• Opiskelijan kotikunta on Föli-alueella (Turku, Kaarina, Naantali, Lieto, Rusko, Raisio), tai hän on ilmoittanut väestörekisteriin tilapäiseksi osoitteekseen jonkin Föli-alueen kunnan.
• Opiskelija opiskelee Suomessa sijaitsevassa peruskoulussa, lukiossa, kansanopistossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa.
• Opiskelija on 20 vuotta täyttänyt. Alle 20-vuotiaat voivat saada nuorten matkakortin.
• Opiskelu on päätoimista.
• Opiskelu johtaa normaalisti jatkuessaan ammattiin tai tutkintoon (poikkeuksena kansanopistojen vapaan sivistystyön linjoilla opiskelevat).
• Opintojen arvioitu kokonaiskestoaika on vähintään yksi lukuvuosi. Lukuvuoden pituuden tulee olla vähintään yhdeksän kuukautta, esim. syyskuu-toukokuu.

Alennusten taloudelliset vaikutukset

Turun seudun joukkoliikenteen kuusi kuntaa (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko, myöhemmin Föli-kunnat)järjestävät Föli-alueen joukkoliikenteen. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on Turun seudun toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää Fölin lipunhinnoista ja matkaehdoista. Kaikki kausikorttimatkat ja arvokorttimatkat ovat kuntien tukemia silloinkin, kun niihin ei sisälly lisäalennuksia, kuten opiskelija-alennusta. Esim. kausikortin hinta on 55 euroa kuukaudessa, eikä hinta riipu asiakkaan kotikunnasta. Liikenteen järjestämiseen ja kaikille edullisiin matkahintoihin kului Föli-kuntien verovaroja noin 17,7 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Föli-kunnat haluavat yleisten, kaikille edullisten lipunhintojen lisäksi huomioida erityisesti omia kuntalaisiaan ja omia asukkaitaan. Opiskelijoiden, nuorten, vammaisten ja seniorien saama lisäalennus on 30 % ja lasten 50 % normaalihinnasta. Kyseessä on merkittävä satsaus omien asukkaiden hyväksi. Näihin alennuksiin kuluikin edellä mainitun lisäksi vuonna 2019 noin 5,8 miljoonaa euroa kuntien verovaroja (opiskelija- ja nuorisoalennukset 2,9 milj. euroa, lasten alennukset 1,5 milj. euroa, seniorialennukset 1,3 milj. euroa ja vammaisten alennukset 0,1 milj. euroa).

Föli-kunnat käyttävät siis noin 23,5 miljoonaa euroa vuodessa joukkoliikenteeseensä. Kunnat, jotka eivät kuulu Föli-alueeseen, eivät maksa mitään osuuksia Fölin liikenteestä, ja siksi olisi kohtuutonta, että Föli-kunnat tukisivat lisäalennuksin vielä näitäkin matkoja omista varoistaan.

Ehdotus annettavaksi vastaukseksi

Turun kaupunki on liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 181 §:n mukaan palvelusopimusasetuksessa tarkoitettu tieliikenteen toimivaltainen viranomainen Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella. Turun kaupungin hallintosäännön mukaan Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hoitaa hallintosäännössä tarkemmin määriteltyjä joukkoliikenteen järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Taksoista päättäminen kuuluu siten lautakunnan toimivaltaan.

Asiaa koskeva lainsäädäntö

Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Mainitun lain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Mainitun lain 121 §:n 1 momentin mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (N:o 181/2011) 4 artiklan 2 kohdan mukaan liikenteenharjoittajien soveltamia sopimusehtoja ja hintoja on tarjottava suurelle yleisölle ilman minkäänlaista suoraa tai välillistä, lopullisen asiakkaan kansalaisuuteen taikka liikenteenharjoittajien tai lipunmyyjän sijoittautumispaikkaan unionissa perustuvaa syrjintää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sosiaalisen hinnoittelun soveltamista.

Liikenteen palveluista annetun lain 186 §:n mukaan kuluttajavirasto valvoo EU:n matkustajien oikeuksia koskevien asetusten noudattamista yleisesti kuluttajamatkustajien osalta.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Mainitun lain 9 §:n mukaan sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.

Edelleen lain 11 §:n mukaan erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Lautakunnan näkemys asiasta

Ensisijaisesti Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta katsoo, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia asiaa, koska liikenteen palveluista annetun lain 186 §:n mukaan kuluttajavirasto valvoo EU:n matkustajien oikeuksia koskevien asetusten noudattamista yleisesti kuluttajamatkustajien osalta.

Toissijaisesti lautakunta katsoo, että lautakunnalla on yhdenvertaisuuslain ja kuntalain säännösten perusteella oikeus kohdella omia kuntalaisiaan eri tavalla kuin ulkokuntalaisia mm. joukkoliikenteen taksojen alennusten osalta. Lautakunnan toimialueella asuville opiskelijoille annettu alennus on yhdenvertaisuuslain 9 §:ssä tarkoitettua positiivista erityiskohtelua, jonka tarkoituksena on saattaa vähävaraiset opiskelijat parempaan asemaan suhteessa muuhun kunnan väestöön.

Toimialueella asuvien opiskelijoiden suosiminen lippujen hinnoittelussa on oikeutettua perustuslain takaaman kunnan itsehallinnon mukaisesti. Kuntalain 1 §:ssä mainitun periaatteen mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia. Kunnan tehtävänä ei ole edistää ulkokuntalaisten hyvinvointia. Lippuhinnan alennus on myös sellaista oikeasuhtaista kohtelua, jonka yhdenvertaisuuslain 11 § mahdollistaa.

Koska joukkoliikenteen järjestäminen edellyttää toimialueen kuntien merkittävää taloudellista panosta verotulojen muodossa, on asialla huomattavaa vaikutusta myös kuntien itsehallinnon kannalta. Myönnetyn alennuksen taloudelliset vaikutukset olisivat suuremmat, mikäli alennus olisi myönnettävä myös ulkokuntalaisille. Tällöin alennuksen määrää olisi vähennettävä tai se olisi lopetettava kokonaan. Kyse olisi siten myös kunnan itsemääräämisoikeuden kaventamisesta.

Lautakunnan näkemyksen mukaan kuntien asukkailleen antamissa joukkoliikenteen lisäalennuksissa ei ole kyse syrjinnästä, vaan omien kuntalaisten ja omien asukkaiden kulkemisen helpottamisesta jo valmiiksi kaikille edullisten lippujen lisäksi.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että hakemus ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Oheismateriaali 1Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan päätös 21.11.2018 § 198

Oheismateriaali 2Hakemus 18.4.2019

Oheismateriaali 3Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan vastauspyyntö 7.1.2020

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte:

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää antaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle edellä olevan ehdotuksen mukaisen vastauksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.