| Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
| Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta | 110 | 11.09.2019 | 1 | |
| Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta | 114 | 18.09.2019 | 3 | |
7134-2019 (02 02 00)
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2020 sekä taloussuunnitelmaehdotukset vuosille 2021-2023
Tiivistelmä:
Tämä talousarvio sisältää joukkoliikenteen Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa ja Ruskolla. Talousarviossa otetaan huomioon Fölissä tehtyjen uudistusten positiiviset vaikutukset. Talousarvio ylittää silti Turun kaupungin osoittaman määrärahan 1,3 miljoonalla eurolla. Lautakunnalle esitetään siksi pientä korotusta kausikortteihin ja merkittävää korotusta kertalippuihin. Liikkumismahdollisuudet ja liikenteen tarjonta pystytään tällä tavalla turvaamaan vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.
Tksjlk § 110
Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 10.9.2019:
Taustaa
Turun kaupungin hallintokuntien, joihin Turun kaupunkiseudun joukkoliikennekin kuuluu, tulee antaa talousarvioesityksensä Turun kaupunginhallitukselle 20.9.2019 mennessä. Talousarvion laadintaa varten annetut ohjeet ovat nähtävinä kokouksessa.
Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.
Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen järjestämis- ja ylläpitokustannuksineen.
Nettoluku -17,956 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.
Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2019. Asukasluku oli tällöin Turussa 191.676 (64,9 %), Kaarinassa 33.727 (11,4 %), Raisiossa 24.188 (8,2 %), Naantalissa 19.323 (6,6 %), Liedossa 19.953 (6,8 %) ja Ruskolla 6.288 (2,1 %).
Fölissä on tehty vuoden 2019 tammi-elokuussa noin 16,8 miljoonaa matkaa. Se on 3,3 % vähemmän kuin samana aikana vuonna 2018. Talousarvio on laskettu siltä pohjalta, että matkustajamäärää ei lähtökohtaisesti saada nousuun, mutta pystytään pitämään se matkamäärä, joka joukkoliikenteessä nyt on. Kuitenkin emv-maksamisen (lähimaksaminen), työsuhdematkalippujen käyttöönoton ja entistä paremman markkinoinnin uskotaan lisäävän matkamäärää noin 1,5 % verrattuna vuoteen 2019, jos hinnankorotuksia ei tehdä.
Turun kaupunginvaltuuston päättämä nettoluku, -17,956 miljoonaa euroa, on käytännössä pienempi kuin vuoden 2019 nettoluku, sillä seudullinen joukkoliikenne tulee varmuudella ylittämään talousarviomäärärahansa vuonna 2019. Tämä johtuu jo vuoden jatkuneesta rajusta matkamäärän laskusta.
Kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomalli on muuttunut heinäkuun 2019 alusta alkaen. Talousarviota laadittaessa ei ole vielä tietoa todellisista kustannusvaikutuksista, vaan kustannusarvio perustuu aiempaan päätöksentekoaineistoon. Aineiston pohjana on ollut vuoden 2017 matkustustilasto, ja matkustus on voinut muuttua paljonkin kahdessa vuodessa.
Talousarvio on laskettu vuoden 2019 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat. Suomen hallitus on ilmoittanut nostavansa dieselin verotusta syksyllä 2020. Tämä tulee aiheuttamaan merkittävät lisäkustannukset (arviolta 350.000 e vuodessa) Turun seudun joukkoliikenteelle vuodesta 2021 alkaen.
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 4.9.2019.
Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio muun kuin liikenteen osalta
Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.
Lautakunnalle esitetään markkinoinnin ja viestinnän lisäämistä 200.000 eurolla. Tällöin koko markkinointibudjetti olisi 400.000 euroa vuodessa (esimerkiksi Tampereella markkinointibudjetti on ollut aiemminkin 440.000 euroa vuodessa). Markkinointibudjetin lisääminen mahdollistaisi aiempaa enemmän ja parempaa markkinointia eikä lisäisi nettokustannuksia, sillä tehokas markkinointi todennäköisesti kattaa lisääntyvillä lipputuloilla kustannuksensa.
Kaupunkiseudun sisääntulokohteiden (lentokenttä, satama, rautatieasemat, linja-autoasema) Föli-opastusta ei ole pystytty toteuttamaan rahanpuutteen takia, vaikka tarve on selvä. Vakioasiakkaiden huomioimiseen ei ole ollut mahdollisuutta. Markkinointibudjetin lisäys mahdollistaisi edellä mainittujen lisäksi mm. suoraa markkinointia uusille Föli-alueen asukkaille, työmatkakorttien tehokasta markkinointia sekä tiiviimpää yritysyhteistyötä.
Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta noin 3.728.000 euroa. Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon osuus on yhteensä 935.000 euroa ja Turun 2.793.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 75 % ja muut kunnat yhteensä 25 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2018. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 305.000 euroa (8,2 %), Raisio 218.000 euroa (5,9 %), Naantali 175.000 euroa (4,7 %), Lieto 180.000 euroa (4,8 %) ja Rusko 57.000 euroa (1,5 %).
Turun osuus kokonaisuudesta hieman pienenee aiemmasta, koska Turun palvelutoimiston henkilökunta siirtyy Turun konsernihallintoon. Aiemmin palvelutoimiston henkilökunta on ollut nimenomaan Turun yksin maksamaa osuutta.
Henkilökunta
Fölin nykyinen markkinoinnin ja viestinnän suunnittelijan toimi on puolentoista vuoden mittainen määräaikainen vakanssi Turun konsernihallinnossa. Määräaikainen tehtävä päättyy vuoden 2019 lopussa. Tehtävä on täysin välttämätön Fölille ja tehtävä tulee vakinaistaa seudulliseen joukkoliikenteeseen. Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen on kokonaisuudessaan välttämätöntä, ja se on keskeinen tapa saada matkamäärää ja lipputuloja lisättyä. Tehtävästä ei aiheudu lisäkustannusta tähän vuoteen verrattuna. Kaikki Föli-kunnat osallistuvat palkkaan asukaslukujen suhteessa. Föli-kunnat ovat sopineet markkinoinnin ja viestinnän suunnittelijan palkkaamisesta jo ennen Fölin perustamista.
Asiakasmäärän kasvattaminen ja runkolinjaston toteuttaminen edellyttävät nykyistä parempaa yritysyhteistyötä, osallistavan vuorovaikutuksen lisäämistä sekä opasteiden (sekä fyysiset että virtuaaliset opasteet), häiriönhallinnan ja liikennetiedottamisen (mm. tapahtumat) kehittämistä. Edellä mainitut tehtävät ovat välttämättömiä matkamäärän ja lipputulojen lisäämiseksi. Informaatiosuunnittelija on uusi tehtävä, jonka aloitusajankohdaksi arvioidaan 1.9.2020. Kaikki Föli-kunnat osallistuvat palkkaan asukaslukujen suhteessa.
Föli maksaa Tieralle rahastusjärjestelmäasiantuntijan tehtävistä. Kuntien Tiera Oy on yli 300 kuntatoimijan omistama inhouse-yhtiö. Lautakunnalle esitetään, että rahastusjärjestelmäasiantuntijan tehtävä kotoutetaan Turun kaupungille. Kyseessä on uusi vakinainen tehtävä. Muutos vähentää Föli-kuntien kustannuksia noin 60.000 euroa vuodessa (säästö v. 2020 noin 30.000 e ja muutoin vuosittain 60.000 e), mikä jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Asiantuntijavakanssi tulee perustaa 1.1.2020 alkaen. Kaikki Föli-kunnat osallistuvat palkkaan asukaslukujen suhteessa.
Föli-fillarit ovat siirtymässä joukkoliikenteelle, ja tällöin kaupunkipyörätehtäviin tarvitaan projektityöntekijä. Kyseessä on kokonaan Turun maksama määräaikainen vakanssi. Aloitusajankohta riippuu Turun kaupungin päätöksistä.
Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet
Fölin clearing tarkoittaa joukkoliikenteen tulojen ja menojen jakamista kunnittain rahastusjärjestelmän antamien tietojen pohjalta. Talousarvion pohjana ovat kuntakohtaiset, clearingin mukaiset toteutumatiedot tammi-kesäkuussa 2019. Niihin on lisätty jo tehtyjen päätösten vaikutukset siltä osin, kuin ne eivät näy clearingissa.
Talousarviossa on käytetty liikennöintikustannusten nousuarviona 3,0 % verrattuna kevään 2019 hintatasoon. Kun arvioidaan syksyn 2019 indeksinousuksi 1 %, tarkoittaa tämä, että vuodelle 2020 on arvioitu kahden prosentin nousuvara. Näin maltillinen indeksiarvio sisältää riskin, mutta on linjassa linja-autoliikenteen viimeaikaisen kustannuskehityksen kanssa.
Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.
Seudullisten linjojen kustannusjakomallin vaikutus on kirjattu talousarviolukupohjaan sellaisena, kuin se on ollut päätöksenteossa vuonna 2018.
Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista. Turun kaupungilla myös seutulipputuki kuuluu talousarvion alaisiin kustannuksiin, kun taas muilla kunnilla seutulippukustannukset eivät kuulu joukkoliikennelautakunnan talousarvioon.
Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta sekä liikennöinnin sanktiotuloista.
Liikennöintiä koskeva perusosa Turun osalta
Talousarvion perusosa on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Turun sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2020 on 34.929.000 euroa ja seudullisen liikenteen 6.868.000 euroa. Turku maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 41.000 euroa vuodessa. Seutulippukorvauksiin varataan 147.000 euroa ja liikennöinnin bonuksiin 328.000 euroa. Lisäksi Turku Energian ja joukkoliikenteen välisen latauspalveluun varataan noin 237.000 euroa.
Palvelulinjojen lauantaipäiviin tehty lakkautus ei näy kokonaan clearingissa, ja lukuihin on lisätty clearingin ulkopuolinen nettosäästö 24.000 e. Viimeisimmät kilpailutukset vähentävät joukkoliikenteen kustannuksia Turun osalta noin 360.000 euroa vuonna 2020.
Kaikki vaikutus aiemmin päätetyistä palvelutason nostoista ei vielä näy clearingissa, ja nämä nettokustannukset 169.000 euroa on lisätty talousarvioon. Vesibussin nettokustannukset eivät näy kokonaan clearingissa, ja niiden osuus 15.000 euroa on lisätty.
Menoista on poistettu Turun kaupunginhallituksen aiemmin päättämä 1,50 miljoonan euron varaus runkolinjastoon ja vastaava 0,75 miljoonan euron tuloarvio.
Talousarviossa on varauduttu 16.000 eurolla mahdolliseen seutuliikenteen hinnan nousuun.
Seudullisen liikenteen uusi kustannustenjakomalli vähentää Turun kustannuksia arviolta 410.000 euroa vuodessa. On huomattava, että luku perustuu vuoden 2017 matkustustietoihin ja todelliset vaikutukset nähdään vasta käytännössä.
Pohjaluvut on laskettu kevään 2019 todellisen matkamäärän mukaisina, ilman matkamäärän kasvuodotetta.
Arvio Turun kausikorttituloista vuonna 2019 on 7.937.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 11.603.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 854.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen arvokortti- ja kertalipputulot ovat 2.336.000 euroa. Koululaislipputulot kevään 2019 clearingin pohjalta ovat 502.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 1,20 euroa matkaa kohti). Koulumatkatuki kelalta on 87.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 1.104.000 euroa. Sanktiot ovat arviolta 59.000 euroa ja muut tulot arviolta 185.000 euroa. Föli-alueen ulkopuolisten kuntien maksama Matkahuolto-maksu on noin 50.000 euroa. Lukuihin on lisätty matkailijalipun maltillisen hinnankorotuksen vaikutus, noin 34.000 euroa.
Liikennöintiä koskeva perusosa Kaarinan osalta
Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2019 clearing-tietojen pohjalta. Kaarinan sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2020 on 860.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.770.000 euroa. Kaarina maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 314.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 58.000 euroa.
Viimeisimmät kilpailutukset vähentävät joukkoliikenteen kustannuksia Kaarinan osalta noin 105.000 euroa vuonna 2020.
Kaikki vaikutus aiemmin päätetyistä palvelutason nostoista ei vielä näy clearingissa, ja nämä nettokustannukset 5.000 euroa on lisätty talousarvioon.
Seudullisen liikenteen uusi kustannustenjakomalli lisää Kaarinan kustannuksia arviolta 140.000 euroa vuodessa. On huomattava, että luku perustuu vuoden 2017 matkustustietoihin ja todelliset vaikutukset nähdään vasta käytännössä.
Arvio Kaarinan kausikorttituloista vuonna 2020 on 542.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 60.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 21.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 609.000 euroa. Koululaislipputulot ovat 110.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 1,50 euroa matkaa kohti). Koulumatkatuet kelalta ovat 57.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 194.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 10.000 euroa ja muut tulot arviolta 1.000 euroa. Lukuihin on lisätty matkailijalipun maltillisen hinnankorotuksen vaikutus, noin 2.000 euroa.
Pohjaluvut on laskettu kevään 2019 todellisen matkamäärän mukaisina, ilman matkamäärän kasvuodotetta.
Liikennöintiä koskeva perusosa Raision osalta
Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2019 clearing-tietojen pohjalta. Raision sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2020 on 169.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.864.000 euroa. Raisio maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 230.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 41.000 euroa.
Viimeisimmät kilpailutukset vähentävät joukkoliikenteen kustannuksia Raision osalta noin 76.000 euroa vuonna 2020.
Kaikki vaikutus aiemmin päätetyistä palvelutason nostoista ei vielä näy clearingissa, ja nämä nettokustannukset 13.000 euroa on lisätty talousarvioon.
Seudullisen liikenteen uusi kustannustenjakomalli lisää Raision kustannuksia arviolta 10.000 euroa vuodessa. On huomattava, että luku perustuu vuoden 2017 matkustustietoihin ja todelliset vaikutukset nähdään vasta käytännössä. Talousarviossa on varauduttu 18.000 eurolla mahdolliseen seutuliikenteen ja sisäisen liikenteen hinnan nousuun.
Lisäksi talousarviossa on mukana 49.000 euron määräraha mahdollista R1- ja R2-linjojen viikonloppuliikennettä varten.
Arvio Raision kausikorttituloista vuonna 2020 on 443.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 18.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 4.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 552.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 91.000 euroa (Koululaismatkan hinta on tällä hetkellä 2 euroa). Koulumatkatuki kelalta on 9.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 139.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 7.000 euroa ja muut tulot 300 euroa. Lukuihin on lisätty matkailijalipun maltillisen hinnankorotuksen vaikutus, noin 1.000 euroa.
Pohjaluvut on laskettu kevään 2019 todellisen matkamäärän mukaisina, ilman matkamäärän kasvuodotetta.
Liikennöintiä koskeva perusosa Naantalin osalta
Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2019 clearing-tietojen pohjalta. Naantalin sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2020 on 969.000 euroa ja seudullisen liikenteen 970.000 euroa. Naantali maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 117.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 33.000 euroa.
Viimeisimmät kilpailutukset vähentävät joukkoliikenteen kustannuksia Naantalin osalta noin 7.000 euroa vuonna 2020.
Kaikki vaikutus aiemmin päätetyistä palvelutason nostoista ei vielä näy clearingissa, ja nämä nettokustannukset 15.000 euroa on lisätty talousarvioon.
Seudullisen liikenteen uusi kustannustenjakomalli lisää Naantalin kustannuksia arviolta 70.000 euroa vuodessa. On huomattava, että luku perustuu vuoden 2017 matkustustietoihin ja todelliset vaikutukset nähdään vasta käytännössä.
Talousarviossa on varauduttu 28.000 eurolla mahdolliseen seutuliikenteen ja sisäisen liikenteen hinnan nousuun. Lisäksi talousarviossa on mukana 54.000 euron määräraha mahdollista N2-linjan viikonloppuliikennettä varten.
Arvio Naantalin kausikorttituloista vuonna 2020 on 257.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 52.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 5.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 330.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 424.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 3,00 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti). Koulumatkatuki kelalta on 38.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 111.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 6.000 euroa ja muut tulot arviolta 1.000 euroa. Lukuihin on lisätty matkailijalipun maltillisen hinnankorotuksen vaikutus, noin 1.000 euroa.
Pohjaluvut on laskettu kevään 2019 todellisen matkamäärän mukaisina, ilman matkamäärän kasvuodotetta.
Liikennöintiä koskeva perusosa Liedon osalta
Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2019 clearingtietojen pohjalta. Liedon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2020 on 853.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.244.000 euroa. Lieto maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 153.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 34.000 euroa.
Liedon sisäiseen liikenteeseen tehdyt muutokset, jotka eivät näy vielä toteutuneessa kevään clearingissa, vähentävät liikenteen nettokustannuksia 56.000 euroa vuodessa.
Kaikki vaikutus aiemmin päätetyistä palvelutason nostoista ei vielä näy clearingissa, ja nämä nettokustannukset 5.000 euroa on lisätty talousarvioon.
Seudullisen liikenteen uusi kustannustenjakomalli lisää Liedon kustannuksia arviolta 170.000 euroa vuodessa. On huomattava, että luku perustuu vuoden 2017 matkustustietoihin ja todelliset vaikutukset nähdään vasta käytännössä.
Arvio Liedon kausikorttituloista vuonna 2020 on 304.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 27.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 13.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 368.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 370.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 2,00 euroa myönnettyä koulumatkaa kohti). Kelan koulumatkatuki on 81.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionrahaosuus on 115.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 6.000 euroa ja muut tulot 2.000 euroa. Lukuihin on lisätty matkailijalipun maltillisen hinnankorotuksen vaikutus, noin 1.000 euroa.
Pohjaluvut on laskettu kevään 2019 todellisen matkamäärän mukaisina, ilman matkamäärän kasvuodotetta.
Liikennöintiä koskeva perusosa Ruskon osalta
Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2019 clearing-tietojen pohjalta. Ruskon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2020 on 262.000 euroa ja seudullisen liikenteen 402.000 euroa. Rusko maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 66.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 11.000 euroa.
Kaikki vaikutus aiemmin päätetyistä palvelutason nostoista ei vielä näy clearingissa, ja nämä nettokustannukset 1.000 euroa on lisätty talousarvioon.
Seudullisen liikenteen uusi kustannustenjakomalli lisää Ruskon kustannuksia arviolta 20.000 euroa vuodessa. On huomattava, että luku perustuu vuoden 2017 matkustustietoihin ja todelliset vaikutukset nähdään vasta käytännössä.
Talousarviossa on varauduttu 10.000 eurolla mahdolliseen seutuliikenteen ja sisäisen liikenteen hinnan nousuun.
Arvio Ruskon kausikorttituloista vuonna 2020 on 82.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 20.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 5.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 67.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 82.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 2,30 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti). Kelan koulumatkatuki on 43.000 euroa. Osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on 36.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 2.000 euroa.
Pohjaluvut on laskettu kevään 2019 todellisen matkamäärän mukaisina, ilman matkamäärän kasvuodotetta.
Arvio uusien lipputuotteiden ja entistä houkuttelevamman markkinoinnin ja tiedotuksen tuomista lisätuloista
Seudullisen joukkoliikenteen palvelualue esittää, että talousarviossa otetaan huomioon seuraavat odotusarvot matkamäärän ja tulojen kasvulle. Tuloarviot perustuvat siihen, että kun joukkoliikenteen tuotteet ovat kunnossa ja viestintää ja markkinointia parannetaan entisestään, voidaan odottaa yhteensä noin miljoonan euron tulolisäyksiä:
Arviot sisältävät merkittäviä riskejä ja edellyttävät hyvää onnistumista Föliltä ja sen yhteistyökumppaneilta ja että myös ne asiat, joihin joukkoliikenne ei suoraan voi vaikuttaa, onnistuvat.
Hinnankorotustarpeet
Joukkoliikenteen nettoluku on päätetty ennen kuin joukkoliikenteen toinen osavuosikatsaus on annettu. Vuoden 2020 nettoluku on pienempi kuin todennäköinen vuoden 2019 tulos. Vaikka otetaan huomioon kaikki yllä todetut lisätuloja tuovat parannukset, joukkoliikenteeltä puuttuu nettolukuun verrattuna 1,4 miljoonaa euroa.
Fölin aikana ei ole tehty hinnankorotuksia. Maltilliset hinnankorotukset voivat nyt olla perusteltuja, vaikka ne ovatkin matkamäärän kasvattamisen kanssa ristiriidassa. Elinkustannusindeksi on vuoden 2014 alusta (viimeinen hinnankorotus) noussut noin 3,7 %.
Pieni korotus kausikortteihin (3 e korotus aikuisten kausikortteihin, 2 e korotus nuorten, opiskelijoiden, seniorien ja vammaisten kausikortteihin, ja 1 e korotus lasten kausikortteihin) tarkoittaisi suurimmillaankin vain kymmenen sentin lisäystä yhden voimassaolopäivän hintaan. Hinnankorotus toisi arviolta 500.000 euron lisälipputulot vuonna 2020. Hinnankorotukset vaikuttavat aina jonkin verran matkamäärään, ja maltillinen kausikorttimatkojen hinnankorotus todennäköisesti vähentäisi joukkoliikenteen matkamäärää 200.000-300.000 matkalla. Tämä on ristiriidassa Turun kaupungin kestävää liikkumista koskevien tavoitteiden kanssa.
Kertalippujen hinnankorotus 50 sentillä tarkoittaisi sitä, että aikuisten kertalippu maksaisi vuoden 2020 alusta alkaen 3,50 euroa ja lasten 2,00 euroa. Hinnankorotus on merkittävä. Hinnankorotus toisi noin 800.000 euron lisätulot ja vähentäisi matkamäärää arviolta 100.000-150.000 matkan verran. Tämä on ristiriidassa Turun kaupungin kestävää liikkumista koskevien tavoitteiden kanssa. Vertailuna mainittakoon, että Tampereen seudun joukkoliikenteessä halvin kertalippu maksaa bussista ostettuna 3,50 euroa (voimassaoloaika 1 tunti) ja mobiililippuna 3 euroa (voimassaoloaika 1,5 tuntia).
Kertalippujen hinnankorotus on siinä mielessä kohtuullinen toimenpide, että lähes jokainen asiakas pystyy välttämään sen siirtymällä käyttämään arvokorttia. Tällöin asiakkaan maksama hinta vähenee ja matka kahden tunnin vaihtoajalla maksaa vain 2,20 euroa. Arvokortteihin ei esitetä hinnankorotuksia, vaan pyritään juurikin lisäämään asiakkaiden kiinnostusta arvokorttimatkoihin. Seudullinen joukkoliikenne tulee helpottamaan esimerkiksi vanhusten lipunostoa siten, että liikkuva myyntipiste kiertää palvelutaloissa neuvomassa joukkoliikenteen käytössä ja myymässä seniorien arvokortteja. Vanhukset saavat siis kortin helposti hankittua eikä heidän tarvitse lähteä varta vasten hankkimaan korttia keskustasta. Samalla hinta halpenee heillä merkittävästi, sillä seniorien arvokorttimatkan hinta on 1,70 e (voimassa 2 tuntia) ja keskellä päivää alennettu hinta on 1,45 euroa (voimassa 2 tuntia).
Seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimuksen mukaan kultakin kunnalta pyydetään lausunnot joukkoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä järjestelyistä sekä lipputuotteiden myöntämisehdoista ja niiden hinnoista. Hintojen nosto edellyttää siis lausuntokierrosta. Hinnankorotusten vaikutusarviot on tehty sillä oletuksella, että korotukset toteutettaisiin vuoden 2020 alussa.
Edellä kuvatun lisäksi tulee liikennetarjontaa mahdollisesti tarkistaa 100.000 euron kattamiseksi. Tähän palataan erikseen vuonna 2020.
Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain
Turun liikennöintimenot 42,037 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 26,874 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 15,163 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 2,793 miljoonaa euroa, yhteensä 17,956 miljoonaa.
Kaarinan liikennöintimenot 3,045 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,762 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,283 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,305 miljoonaa euroa, yhteensä 1,587 miljoonaa euroa.
Raision liikennöintimenot 2,283 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,385 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,898 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,218 miljoonaa euroa, yhteensä 1,116 miljoonaa euroa.
Naantalin liikennöintimenot 2,204 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,326 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,877 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,175 miljoonaa euroa, yhteensä 1,052 miljoonaa euroa.
Liedon liikennöintimenot 2,392 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,392 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,000 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,180 miljoonaa euroa, yhteensä 1,180 miljoonaa euroa.
Ruskon liikennöintimenot 0,770 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,374 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,396 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,057 miljoonaa euroa, yhteensä 0,453 miljoonaa euroa.
Investoinnit
Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Järjestelmäinvestoinnin kustannukset vuonna 2020 ovat 500.000 euroa. Vuonna 2020 varaudutaan mm. rahastusjärjestelmän täydennyksiin, reaaliaikaisiin näyttötauluihin pysäkeille ja bussien sisälle sekä muun matkustajainformaation parantamiseen.
Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 324.700 euroa, Kaarina 57.150 euroa, Raisio 40.950 euroa, Naantali 32.750 euroa, Lieto 33.800 euroa ja Rusko 10.650 euroa.
Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.
Strateginen ja operatiivinen sopimus
Turussa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan toimialoilla ja konsernihallinnossa osana sopimusohjausprosessia. Sopimusohjaus tarkoittaa monipuolisten tavoitteiden asettamista kahdelle tasolle, kaupunginhallituksen ja lautakunnan välille (strateginen sopimus) sekä lautakunnan ja toimialan välille (operatiivinen sopimus).
Valmistelu ja tavoitteiden asettelu perustuu laadittuun Turun kaupungin strategiakokonaisuuteen, joka koostuu kaupunkistrategiasta sekä siihen kuuluvasta kahdesta strategisesta ohjelmasta. Strategisia ohjelmia ovat Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi strategiakokonaisuuteen kuuluu henkilöstöohjelma Henkilöstö voimavarana. Edellä mainitut dokumentit kuvaavat, mitä keskeisiä päämääriä Turun kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin luottamushenkilöt sekä kaupungin henkilöstö lupaavat toiminnassaan sitoutua.
(http://www.turku.fi/strategia)
Turun kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 2. Erityisesti joukkoliikennettä koskee runkobussilinjaston valmistelu ja toteutus. Kuitenkin koko kaupunkikehittäminen liittyy vahvasti joukkoliikenteeseen, eikä kumpikaan menesty ilman toistaan.
Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen operatiivinen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 3. Turun kaupungin strategiasta johdettuja tavoitteita on kaksi. Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärää pyritään edelleen kasvattamaan 2 % vuodessa ja samalla katkaisemaan matkamäärän lasku. Lisäksi selvitetään Itämeren suojeluun liittyen mahdollisuuksia sähköiselle vesibussiliikenteelle.
Seudullisen joukkoliikenteen palvelualue laatii suunnitelman sähköbussiliikenteen laajentamisesta, ja liikennöinnin kilpailutusta kehitetään.
Tärkeää huomioitavaa
Taloussuunnitelmakaudelle annetut nettoluvut eivät mahdollista runkolinjaston toteuttamista tällä taloussuunnitelmakaudella. Runkolinjastouudistukselle tulee osoittaa riittävät määrärahat taloussuunnitelmakaudelle.
Runkolinjasto voi aloittaa liikennöinnin vasta kun keskustan kadut ovat sen käytettävissä. Aloitusajankohtaan sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kauppatorin välittömässä läheisyydessä on käynnissä ja käynnistymässä rakennushankkeita, joiden valmistumisajankohdasta ei tässä kohtaa ole varmuutta. Jos runkobussiliikenne kilpailutetaan alkamaan 1.7.2021 kuten on päätetty, mutta kadut eivät ole vielä silloin liikennöitävissä, kaupungin kontolle tulee merkittävä liikennöintikustannus ilman että runkolinjasto käytännössä vielä toteutuu. Runkolinjastoa ei ole mahdollista aloittaa poikkeusreitillä. Jos keskustan katujen liikennöitävyydestä kesällä 2021 ei ole varmuutta, niin aloitusta täytyy siirtää ja asiasta täytyy uudelleen päättää kaupunginhallituksessa mahdollisimman pian, sillä nykyinen päätös sitoo joukkoliikennettä.
Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen talousarvio koskee Fölin bussi- ja vesibussiliikenteen järjestämistä. Jos Föli-fillarit siirtyvät seudulliselle joukkoliikenteelle vuonna 2020, tulee niille siirtää erillinen määräraha joukkoliikenteen talousarvioon (koskee vain Turkua).
Turun palvelutoimisto siirtyy vuonna 2020 Turun kaupungin yhteiseen asiakaspalvelupisteeseen.
Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2020
Lautakunta on määrittänyt omalle toiminnalleen lautakuntakaudella seuraavat tavoitteet (Tksjlk 20.9.2018 § 144):
Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2020-2023 liitteineen
Oheismateriaali 2Strateginen sopimus, kaupunkiympäristötoimiala. Lautakunta käsittelee tästä joukkoliikennettä koskevan osion.
Oheismateriaali 3Operatiivinen sopimus 2020, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne
Oheismateriaali 4Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 11.9.2019
EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina. Lautakunta toteaa, että
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää hyväksyä kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen 2020–2023 siltä osin kuin se koskee joukkoliikennettä, sekä Turun seudullisen joukkoliikenteen operatiivisen sopimuksen 2020 ja lähettää ne Turun kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.
Lisäksi lautakunta valtuuttaa seudullisen joukkoliikenteen lähettämään Föli-kuntiin lausuntopyynnön mahdollisista hinnankorotuksista.
PäätösAsia pantiin pöydälle Perhon Heikkilän kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Tksjlk § 114
Pöydältä 11.9.2019 § 110.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin esittelijän kokouksessa täydentämästä ehdotuksesta jäljempänä mainituin korostuksin ja muutoksin.
Päätös tehtiin yksimielisesti Perhon Naavasalon kannattamana tekemästä ehdotuksesta sekä Lumpeen Vainion kannattamana Perhon ehdotukseen tekemästä täydennyksestä.
1.Yhteenveto:
Lautakunta esittää, että
1.1. korotetun markkinointibudjetin myötä Fölillä on merkittävästi aiempaa paremmat mahdollisuudet itse vaikuttaa matkustajamäärän kasvuun ja lipputulojen lisäykseen. Esittelijän arvioima vaikutus markkinoinnin tuomista lisätuloista, 200 000 euroa, on maltillinen. Lautakunta esittää siksi, että lipputulojen kasvutavoitetta korotetaan talousarviossa esittelijän esitykseen verrattuna 400 000 euroa ja että vastaavasti talousarvion lisätulotavoitteesta poistetaan kertalipunhinnan korotukseen perustuen 400 000 euroa (puolen vuoden osuus) ja että kertalipun hinnankorotusta ei toteuteta 1.1.2020 alkaen. Kertalipun hinnankorotus ja/tai muita sopeutustoimia toteutetaan tarvittaessa kesästä 2020 alkaen, mikäli matkamäärät ja lipputulot eivät ole kääntyneet tulovajetta kompensoivaan nousuun.
1.2. koska markkinointi- ja viestintäbudjettia talousarviossa on korotettu verrattuna aiempaan, viestinnän ja markkinoinnin vaikutuksia tulee korostetusti seurata ja mittarina tulee olla nimenomaan FÖLIn matkamäärien ja lipputulojen kasvu. Markkinointitoimista tehdään suunnitelma viipymättä talousarvion vahvistuttua. Suunnitelmassa tulee pyrkiä siihen, että lipputulojen kasvu kohdistuu mahdollisimman tasaisesti FÖLI-kuntien kesken.
1.3. matkamäärän nousua koskeva tavoite em. esitetyllä tavalla on haastava ja edellyttää monen asian onnistumista, mutta se on mahdollinen.
Turku ja muut FÖLI-kunnat voivat muussa omassa päätöksenteossaan edistää tavoitteen toteutumista huomioimalla muun muassa yleisesti liikennejärjestelyjen vaikutuksen joukkoliikenteen sujuvuuteen ja toteuttamalla työmatkalipun käyttöönoton FÖLI-kunnissa. Lautakunta toivoo, että erityisesti Turun kaupunki ryhtyy sujuvuutta edistäviin toimenpiteisiin niin, että ne ehtivät vaikuttaa jo kevään 2020 aikana tukeakseen joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantumista tavoiteaikana. Lisäksi Turun osalta on huomioitavaa, että keskustan houkuttelevuus vaikuttaa FÖLIn matkamääriin. Esimerkiksi keskustan palvelujen markkinointi on paitsi yksityisten toimijoiden ja osittain FÖLInkin käsissä, myös Turun kaupungin käsissä. Edellä esitettyjen toimenpiteiden nettovaikutus esittelijän esityksen mukaiseen nettolukuun verrattuna olisi onnistuessaan siis 0 euroa. Mikäli onnistumista ei tapahdu vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon tilastojen valossa, lautakunnan on mahdollista päättää ja FÖLIn toteuttaa tarvittavat sopeutustoimet loppuvuoden 2020 aikana. Sopeutustoimia tarvitaan sitä vähemmän, mitä enemmän FÖLIä käytetään.
2.Perustelut:
2.1 Lautakunta arvioi esittelijän ehdottamat sopeutustoimet parhaiksi eri hyvistä ja ei-toivotuista sopeuttamistoimista. Lautakunta korostaa, että FÖLIn tarkoitus on mahdollistaa ihmisten liikkuminen Turun seudulla sujuvasti ja kestävästi. Esittelijän esittämillä sopeutustoimilla voidaan tarvittaessa ehkäistä sellainen haitallinen palvelutason karsiminen, joka vaikeuttaa FÖLIn perustarkoituksen toteuttamista ja lisäksi vaikuttaa vähentävästi lipputuloihin. Oman, täsmentävän esityksensä tueksi lautakunta toteaa kuitenkin seuraavaa.
2.2 Turun kaupunki on päättänyt ilmastotavoitteista, jotka ovat ristiriidassa nyt esitettyjen lipunhinnan korotusten kanssa. Turun kaupunginvaltuusto on 11.6.2018 päättänyt tavoitteesta ja ohjelmasta, jonka mukaan kaupunki on hiilineutraali vuonna 2029 ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus liikkumisesta yhdessä pyöräilyn ja kävelyn kanssa on yli 66 % vuonna 2030. Ennusteen mukaan lipunhinnankorotus karkottaa asiakkaita ainakin jonkin aikaa. Korotukset ovat em. ilmastotavoitteiden vastaisia toimia, vaikka taloudessa saavutettaisiinkin lautakunnalle asetetut tavoitteet. Asiakkaiden menettäminen ei myöskään ole johdonmukaista huomioiden todennäköisesti toteutuva runkolinjauudistus ja sillä tavoiteltu käyttäjämäärän ja lipputulojen kasvu.
2.3 Lautakunta arvioi kertalipun hinnankorotuksen kausikorttien hinnankorotusta haitallisemmaksi niin ilmasto-, talous- kuin sosiaalisten tavoitteiden näkökulmasta. Lautakunta katsookin, että sen sijaan, että kertalipun hintoja korotetaan jo vuoden 2020 alusta alkaen, hinnankorotus tehdään tarvittaessa 1.7.2020 alkaen. Tulonvähennyksen vaikutus olisi arvion mukaan 400 000 euroa. Hinnankorotukset lautakunta arvioi FÖLIn nykytilanteessa ylipäätään epätoivottavaksi toimenpiteeksi, koska palvelu on ollut merkittävien muutosten kohteena viimeisen vuoden ajan ja osa matkustajista kokee palvelun heikentyneen muuttuneiden liikennejärjestelyjen vuoksi.
2.4 Lastenlipun hinnankorotuksen vaikutus arvioidaan talouden ja ilmastotavoitteiden kannalta ja sosiaalisesta näkökulmasta erityisen negatiiviseksi, koska lapset ovat FÖLIn potentiaalisesti pitkäaikaisimpia käyttäjiä ja nimenomaan heitä, jotka olisi tarkoituksenmukaista ohjata ja vakiinnuttaa FÖLIn käyttäjiksi. Lastenlipun hinnankorotuksen tulovaikutus on arvion mukaan noin 100 000 euroa.
2.5 Lautakunta korostaa, että kertalipun hinnankorotuksilla vuonna 2020 tavoiteltava, 0,8 miljoonan euron tulo olisi kompensoitavissa nykyisin hinnoin, mikäli FÖLIssä tehtäisiin noin 0,8 miljoonaa matkaa esittelijän esityksessä arvioitua enemmän vuodessa (keskimäärin yksi matka tuottaa FÖLIlle yhden lisäeuron). Määrä on suuri, mutta vähenee jokaisella matkalla, joka FÖLIssä tehdään. Ainakin osa tarvittavista matkoista olisi saavutettavissa voimakkaammin markkinointi- ja viestintäpanostuksin sekä muin tässä selostettavin toimin.
Kaiken viestinnän ja markkinoinnin lopullisena tavoitteena ovat siis lisääntyvät matkustajamäärät, kaupungin asettamien ilmastotavoitteiden saavuttaminen, parempi palvelutaso ja joukkoliikenteen parempi taloudellinen tila eli vähäisempi verotuloilla katettava osuus (subventio). Lautakunta korostaa, että matkamäärien ja lipputulojen kasvu esitetyllä tavalla arvioidaan mahdolliseksi, koska
a. markkinointi- ja viestintäbudjetilla on ollut pieni osuus koko FÖLIN budjetista toiminnan laajuus huomioon ottaen ja verrattuna vastaaviin toimijoihin tai kaupallisiin palvelualan toimijoihin. tällä hetkellä FÖLI tekee yli 50 miljoonan liikennehankinnat vuodessa, noin 25 000 000 matkaa (aiemmin 26-27 000 000), käyttää 200 000 euroa markkinointiin, FÖLIssä on yksi markkinointia tekevä työntekijä, ja lisäksi viestintään käytetään muun henkilöstön voimavaroja varsinaisen työn ohella. Esimerkiksi Tampereella markkinointibudjetti on noin 440 000 euroa, kun menot 70 000 000; tämä on noin kaksinkertainen Turkuun verrattuna:
b. FÖLIn tuotteen kaupallinen luonne: joukkoliikenne on seudullinen kulkutapavaihtoehto muiden joukossa; kaikille kyseessä ei kuitenkaan ole välttämätön tuote eli toimimme kilpailutilanteessa, ja matkoja ei aina tehdä FÖLIllä esim. tietämättömyydestä johtuen, vaikka se olisi järkevää.
c. realistinen mahdollisuus käyttäjämäärän ja lisätulojen lisäykseen vähäisin kustannuksin: uusia maksavia asiakkaita mahtuisi kyytiin suurimmalla osalla linjoja suurimman osan päivästä, kunhan heidät saataisiin houkuteltua ja ohjattua kyytiin. Fölillä on pääosin hyvä maine ja hyvä tuote, joille kysyntää on hyvä rakentaa.
d. viestinnän ja opastuksen tarve on suuri: keskustan liikennejärjestelyt, tulevat runkolinjaan liittyvät muutokset ja FÖLIn omat uudistukset, kuten EMV -maksaminen, edellyttävät aktiivista ja hyvin laajaan ihmisjoukkoon kohdistuvaa viestintää, jotta a) minimoidaan haitat ja b) hyödynnetään hyvät asiat.
e. tuotteen vieraus: joukkoliikenne on monille vieras, mutta potentiaalisesti käyttökelpoinen tapa liikkua, jos väline ja sen käyttö vain tulevat tutuksi.
Mahdollisia viestintä- ja markkinointitoimia olisivat nykyisten ja suunniteltujen toimien lisäksi esimerkiksi kattavan analyysin teettäminen siitä, mitkä ovat keskeisimmät markkinoinnin kohderyhmät ja toimivimmat keinot sekä korostetun kohdennettu sosiaalisen median markkinointi.
Turun kaupunginhallituksen keväällä tekemä päätös runkolinjauudistuksesta on ristiriidassa Turun kaupunginvaltuuston kesäkuussa päättämien talouden suunnitelmalukujen kanssa. Lautakunta korostaa, että kaupunginhallituksen päättämän mukaisen runkolinjauudistuksen liikenteen kilpailutusten tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi ja ylimääräisten kustannusten välttämäiseksi FÖLI tarvitsee varmuuden runkolinjauudistuksen budjetoinnista ja ajankohdasta. Lautakunta ei voi päättää uudistuksen edellyttämistä kilpailutuksista ilman sen edellyttämää budjettia.
Lautakunta siksi kiirehtii Turun kaupunginhallitusta vahvistamaan uudistuksen budjetoinnin ja toivotun aloittamisajankohdan (kesä-syksy 2021 vai 2022).
Mikäli on riski, että uudistusta ei voitaisi toteuttaa vielä 2021 lautakunta esittää, että uudistus toteutetaan vuonna 2022 kesäaikataulujen, tai viimeistään syysaikataulujen alkaessa. Kaikki em. aloittamisajankohdat ovat mahdollisia, mutta uudistuksen edellyttämät kilpailutukset ja nykyisten sopimusten jatkosopimukset tulisi pääosin voida päättää ja käynnistää jo vuoden 2019 aikana, jotta mahdollisilta ylimääräisiltä kustannuksilta vältytään ja suunnittelu on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.
Jakelu
esiKaarinan kaupunki
esiLiedon kunta
esiNaantalin kaupunki
esiRaision kaupunki
esiRuskon kunta
esiKaupunginhallitus
tpvKonsernihallinto, talous ja rahoitus
tpvKorte Sirpa
tpvKuoppala Pirjo