Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte ja suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa 16.1.2019:

Esitys runkolinjastoksi on valmisteltu Turun kaupunginhallituksen päätöksen 8.8.2016 § 298 mukaisesti.

Tausta

Turun kaupunki on käsitellyt runkolinjastoa seuraavasti:

•KH 16.6.2009 § 381 Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvitys

oLähetekeskustelu ja lausunnoille lähettäminen

oKV 14.12.2009 § 278 Turun joukkoliikenne 2020 –selvitys

oKaupunginvaltuusto hyväksyi Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan runkobussijärjestelmä. Ensi vaiheessa linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan runkolinjojen edellyttämien pysäkki-, joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyin.

oKH 18.1.2010 § 55 Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen täytäntöönpano

oRunkolinjoja kehitetään yksi kerrallaan aloittaen voimakkaista linjoista kuten 18, 28, ja 32/42. Runkolinjaksi muuttaminen edellyttää ko. linjoilla joukkoliikenne-etuuksia, pysäkkien parantamista, liityntäpysäköintiä polkupyörille ja mahdollisia pieniä reittitarkistuksia

•KH 7.6.2010 § 360 Selvitys bussien runkolinjaston kehittämisen etenemisestä

oRunkobussilinjan edellytykset ovat erityisesti sujuvuus, tiheä vuoroväli, korkeatasoiset pysäkit, etenevä reitti ja korkea imago. Sujuvuuden kannalta on välttämätöntä, että runkolinjastolla busseilla on liikennevaloetuudet, tarvittavat bussikaistat ja –kadut. Runkolinjastolla ei tule olla lainkaan töyssyjä. Jos näitä ei voi välttää, tulee aina käyttää ns. tyynyhidastetta, josta ei ole haittaa joukkoliikenteelle. Vuorovälin tulee päiväsaikaan olla 10 minuuttia tai tiheämpi. Tärkeimpien pysäkkien tulee olla esteettömiä ja tarvittaessa tulee olla liityntämahdollisuus polkupyörillä eli pyöräparkki. Reitin tulee olla etenevä eli koukkauksia pääreitiltä tulee välttää.

•KH 8.8.2016 § 298 Joukkoliikenteen kehittämislinjaukset ja runkobussit

Kaupunginhallitus päätti,

oettä joukkoliikenteen runkolinjaston edellyttämien etuuksien toteuttamissuunnitelma laaditaan vuoden 2016 loppuun mennessä,

oettä toteuttamissuunnitelman perusteella joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyt sekä liikennevaloetuudet toteutetaan taloussuunnitelmakaudella 2017 – 2020 talousarvion raameissa,

oettä linjastouudistus toteutetaan yhdellä kertaa vuonna 2020,

oettä linjastouudistus perustuu Kauppatorin kautta kulkeviin runkolinjoihin sekä keskustan ulkopuolelle toteutettavaan kehärunkolinjaan,

oettä täydentävän linjaston roolia selkeytetään perustuvaksi entistä enemmän syöttöyhteyksiin ja,

oettä laskelma liikennöinnin lisäämisestä aiheutuvista kustannuksista tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä.

•KH 23.1.2017 § 41 Joukkoliikenteen runkolinjaston etuuksien toteuttamissuunnitelma

ohyväksyttiin joukkoliikenteen runkolinjaston etuuksien toteuttamissuunnitelma siten, että kiinteistötoimialan investointiohjelmaan 2018 - 2019 kohdennetaan vuoden 2018 talousarviovalmistelun yhteydessä ”Joukkoliikenteen runkolinjasto” -nimikkeen alle yksilöidyt investointikohteet määrärahoineen.

•KH kaupunkikehitysjaosto 8.10.2018 § 84 lausunto runkobussilinjaston linjastoluonnoksesta

oOheismateriaali 1

Turun seudulla on toteutettu suuri muutos joukkoliikenneorganisaatiossa vuonna 2014. Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen on aikanaan viivästyttänyt runkolinjaston kehittämisprojektia, mutta toisaalta tuonut paljon uusia mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia Turun kaupunginhallitus on käsitellyt 8.8.2016, jonka jälkeen runkolinjaston kehittäminen on ollut jälleen aktiivisesti suunnittelussa. Uudistuksen valmistelusta vastaa seudullinen joukkoliikenne läheisessä yhteistyössä kaupunkiympäristötoimialan muiden palvelualueiden kanssa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 16.5.2018 § 97 lähettää runkolinjaston linjastoluonnokset lausunnoille siten, että kirjalliset lausunnot ja mielipiteet pyydettiin antamaan 31.8.2018 mennessä. Lausuntojen antamiselle annettiin lisäaikaa, ja viimeisetkin lausunnot saatiin lokakuun alussa. Virallisia lausuntoja saatiin 38 kpl (oheismateriaali 1), minkä lisäksi avoimen karttapalautejärjestelmän kautta annettiin n. 1000 palautetta. Lisäksi mielipiteitä kerättiin yleisötilaisuuksissa, joihin osallistui yhteensä n. 200 henkilöä.

Lausuntojen keräämisen jälkeen seudullinen joukkoliikenne on jatkanut linjaston suunnittelua. Lausunnoista saatiin vastauksia oleellisimpiin kysymyksiin. Suurimpia kysymyksiä olivat kehärunkolinjojen linjaukset sekä linjan 2 reitti Kuninkojalla. Lisäksi kommenttien perusteella on tehty erinäisiä tarkennuksia ja muutoksia myös yksittäisiin linjoihin. Palvelulinjat on lisätty mukaan esitykseen, kun on tiedetty millaiseksi muu linjasto muodostuu. 

Runkolinjaston suunnittelussa on huomioitu kaupungin keskeiset tavoitteet ja hankkeet ja tehty niiden kanssa tiivistä yhteistyötä.

Runkolinjaston suunnittelu

Raitiotie-/superbussijärjestelmä

Runkolinjaston ensimmäiset luonnokset on valmisteltu raitiotie/superbussihankkeen yhteydessä. Runkolinjaston toteutus on oleellinen osa tulevaa raitiotietä/superbussia. Kaikissa raitiotien selvityksissä bussien runkolinjaston on oletettu olevan joukkoliikennejärjestelmän selkäranka. Bussien runkolinjastouudistus tekee Turun seudun joukkoliikenteestä nykyistä tehokkaamman sekä mahdollistaa muiden runkoliikenneratkaisuiden toteutuksen. Raitiotie-/superbussijärjestelmästä ei saada irti koko sen potentiaalia, jos sitä ei tue hyvä bussien runkolinjasto. Projekteissa on vältetty päällekkäistä työtä, joten osa bussien runkolinjastoon liittyvistä parannuksista tuodaan päätöksentekoon joukkoliikennejärjestelmäpäätöksen yhteydessä, esimerkiksi keskustan joukkoliikennekaistat. Mikä tulevan raitiotien/superbussin reitti tulee olemaankaan, tulee se vaikuttamaan luonnollisesti myös muuhun joukkoliikenteen linjastoon. Tässä vaiheessa ei ole tehty oletuksia suuremman järjestelmän reitistä, vaan muutokset linjastoon tehdään myöhemmässä vaiheessa. Bussien runkolinjastostoa esitetään toteutettavaksi vuonna 2021 ja mahdollinen raitiotie/superbussi todennäköisesti vuosikymmenen lopulla. Kun varmuus raitiotien/superbussin reitistä ja toteutusaikataulusta saadaan, suunnitellaan muuhun joukkoliikenteen linjastoon tehtävät muutokset. Nyt suunniteltu bussien runkolinjasto mahdollistaa linjaston muokkaamisen kohtuullisen pienin muutoksin Turkuun, jossa on toteutettu raitiotie-/superbussijärjestelmä. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin huomioitava erityisesti mahdollisen raitiotien/superbussin rakentamisen aikaiset järjestelyt, jotka vaikuttavat useita vuosia siihen, millainen joukkoliikenteen linjasto voi olla.

Turun kaupungin kestävä ilmasto- ja energiasuunnitelma 2029

Turun kaupunginvaltuuston 11.6.2018 § 142 hyväksymä Turun kaupungin kestävä ilmasto- ja energiasuunnitelma 2029 käsittelee joukkoliikennettä seuraavasti kappaleessa 3.3:

”3.3. Vähähiilinen kestävä liikkuminen

Aktiivinen liikkuminen ja joukkoliikenteen kehittäminen vaikuttavat vahvasti Hiilineutraalin Turun toteutumiseen. Samalla niillä vaikutetaan positiivisesti myös kaupunkiympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä kansalaisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Liikkumisen uudet ratkaisut ovat myös merkittävä innovaatioiden ja liiketoiminnan kehityskohde ja -alusta.

Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta lisätään aktiivisin toimin Yleiskaavan 2029 tavoitteiden mukaisesti. Turun yleiskaavan sekä kaupunkiseudun Rakennemallin mukainen tavoite kestävien kulkumuotojen osuudelle on yli 66 prosenttia vuonna 2030.

Samalla Turun tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään vähintään 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä.

Valtiotason tavoitteet ja toimenpiteet tukevat Turun tavoitteiden saavuttamista.

… …

Joukkoliikenteen kehittäminen ja käytön lisääminen on tärkeä keino vähentää liikkumisen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Samalla myös kasvavan joukkoliikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen on merkittävä ja esimerkillinen ilmastotoimi.

•Turun joukkoliikenteestä tehdään hiilineutraali palvelu vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupunkiliikenteen osalta hiilineutraaliuteen edetään jo vuoteen 2025 mennessä.

oLinjojen sähköistämisessä edetään teknisen kehityksen ja kilpailutusten mahdollistamaan tahtiin ja sähköistämistä täydennetään biopolttoaineratkaisuilla.

•Turun kaupungin strategisen hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseksi ja kestävän vetovoimaisen kaupunkikehityksen tukemiseksi joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan merkittävästi.

oSuuren kapasiteetin hiilineutraali joukkoliikennejärjestelmä (erillinen päätös)

oParemmat joukkoliikennepalvelut (runkolinjasto, reittisuunnittelu, takuuvaihdot, älykkäät bussit ja järjestelmät)

oJoukkoliikenteen käyttöä edistetään vahvasti kaupunki-ja liikennesuunnittelun keinoin

oJoukkoliikennepalvelusta viestitään aktiivisesti ja sen käyttöä tuetaan kampanjoilla ja valistuksella.

oJoukkoliikenne on vahva ja luonteva osa matkaketjuja ja liikkuminen palveluna -konseptien kehittämistä ja toteuttamista. Innovatiivisilla yrityksillä ja kehittäjillä on merkittävä rooli ratkaisujen tekijöinä.”

Liikenteen päästöjen vähentäminen on sekä kaupungin että valtion tavoite, sekä lisäksi EU:n velvoite. Ympäristöministeriö avaa velvoitetta seuraavasti, linkki Euroopan unionin ilmastopolittiikka, nettiosoite: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Euroopan_unionin_ilmastopolitiikka:

”Taakanjakoasetus sisältää päästövähennysvelvoitteet kaikille EU:n jäsenvaltioille. Asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästöjään vähintään 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Velvoite koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja kuten liikennettä, maataloutta, rakennusten lämmitystä ja jätehuoltoa.”

Merkittävä osa liikenteen päästöjen vähentämistä on nykyistä paremmin palveleva joukkoliikenne. Runkolinjastouudistus tukee kaupungin tavoitteita ja on keino vastata EU:n velvoitteeseen vähentää liikenteen päästöjä. Työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja ilmastostrategiassa (linkki: Energia- ja ilmastostrategia, osoite: https://tem.fi/strategia2016) määritellään kolme keskeisintä keinoa vähentää liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Keinot ovat:

1.Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen

2.Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen

3.Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja/tai vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla

Runkolinjastouudistus keskittyy ensimmäiseen keinoon. Runkolinjasto mahdollistaa suurten ihmismassojen kuljettamisen energiatehokkaasti. Runkolinjat on suunniteltu niin, että niiden reitit ovat mahdollisimman selkeät ja muuttumattomat. Tämä mahdollistaa esimerkiksi linjojen kaluston muuttamisen sähkökäyttöisiksi ilman tarvetta monelle erilliselle latausasemalle. Tehokas runkolinjasto luo kaupunkiseudulle myös pohjan älykkään liikenteen ratkaisuille ja mahdollistaa uusien liikkuminen palveluna -konseptien kehittämisen.

Runkolinjaston toteuttaminen tukee kaupunginvaltuuston päätöstä tavoitella vuoteen 2029 mennessä hiilineutraaliutta kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä.

Keskustavisio 2050, yleiskaava 2029 ja keskustan liikennesuunnitelma

Turun kaupunginhallitus on 5.11.2018 § 420 hyväksynyt Yleiskaava 2029 -luonnoksen ja keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Runkolinjastosuunnitelma on huomioitu yleiskaavassa, ja se on pohjana luonnoksessa. Keskustan liikennesuunnitelma tulee määrittelemään joukkoliikenteen reitit Turun keskustassa ja sitä kautta runkolinjastouudistus huomioi myös keskustavision. Joukkoliikenteen kannalta oleellisen tärkeää on, että joukkoliikenne voi palvella myös tulevaisuudessa Turun elävää kaupunkikeskustaa. Liikennejärjestelmä on aina kokonaisuus ja se on sellaisena myös suunniteltava. Tämä korostuu etenkin alueilla, joilla tilaa on rajoitetusti, kuten kaupungin keskustassa. Myös kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto on lausunnossaan 8.10.2018 § 84 kiinnittänyt asiaan huomiota.

Turun kaupunginhallitus tulee päättämään vuoden 2021 joukkoliikenteen reiteistä keskustassa alkuvuonna 2019 erillispäätöksellä. Nyt esitettävässä runkolinjastossa joukkoliikenne palaa Kauppatorin rakentamisen jälkeen entisille reiteilleen keskustan alueella. Esityksen perustelut löytyvät oheismateriaalista 2.

Vuorovaikutus

Ennen suunnittelua

Kaupunkiseudun asukkaita on haastettu mukaan suunnittelemaan runkolinjastoa.

Ennen runkolinjastoluonnosten valmistelua seudullinen joukkoliikenne organisoi kyselyn, johon saatiin 1700 vastausta. Kyselyn avulla kerättiin tietoa tekijöistä, jotka rajoittavat ihmisten joukkoliikenteen käyttöä. Yksi runkolinjaston suurista tavoitteista on saada lisättyä joukkoliikenteen käyttöä, saada uusia matkustajia kestävien liikennemuotojen käyttäjiksi. On oleellisen tärkeää tietää, miksi ihmiset eivät käytä joukkoliikennettä, ja tämän vuoksi kyselyyn pyrittiin saamaan vastauksia myös muilta kuin joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Samasta aineistosta havainnollistettiin vastaajien liikkumistarpeita kaupunkitilassa ja tietoa hyödynnettiin suunnitelmissa. Kysely liittyi myös Mari Linnan pro gradu -tutkielmaan ”Liikkumista rajoittavat tekijät Turun seudun joukkoliikenteessä”, jonka johtopäätöksinä todettiin, että

”Joukkoliikenteen käyttöön kannustavien tekijöiden lisääminen on tulevissa linjastosuunnitelmissa avainasemassa. Erityisesti tiheämmät vuorovälit ja pidemmät liikennöintiajat kannustaisivat ihmisiä käyttämän joukkoliikennettä enemmän. Niiden avulla joukkoliikenteen on myös mahdollista kilpailla entistä paremmin yksityisautoilun kanssa. Vaihtojen mahdollistaminen muualla kuin Turun Kauppatorilla ja keskusta-alueen ulkopuolelle suunniteltu kehälinja koettiin positiivisina asioina. Lyhempi matkustusaika voisi lisätä erityisesti Turun ympäryskuntalaisten joukkoliikenteen käyttöä.

Joukkoliikenteen reittisuunnittelun kannalta on tulevissa suunnitelmissa hyvä kiinnittää huomiota poikittaisiin yhteyksiin. Kaupunkitilassa kuljetut reitit eivät aina suuntaudu suoraan keskustaan, jolloin nykyisen linjastorakenteen mukainen Kauppatorin kautta kiertäminen koetaan usein negatiivisena asiana. Keskustan ulkopuolella ihmisten kulkemat reitit suuntautuvat erityisesti työpaikka-alueille ja palvelukeskittymiin kuten ostoskeskuksiin.”

Tutkielmassa selvitettiin joukkoliikenteen käyttöä rajoittavat tekijät. Seuraavassa taulukossa on esitetty kyseiset tekijät rajoittavimmasta vähiten rajoittavaan.

Runkolinjasto vastaa kyselyssä esille nousseisiin rajoitteisiin. Erityisesti runkolinjoilla on parannettu vuorovälejä, parannettu palveluaikoja, nopeutettu linjojen kulkemista ja helpotettu vaihto-olosuhteita.

Kyselyn tuloksia hyödynnettiin kehärunkolinjan reittiä suunniteltaessa. Erityisesti haluttiin selvittää tarpeita poikittaisyhteyksille. Poikittaisyhteyksistä (ei keskustaan suuntautuvista matkoista) ylivoimaisesti eniten toivottiin linjoja Kupittaalle. Muita merkittäviä alueita, joihin poikittaisia yhteyksiä toivottiin, olivat mm. Skanssi, Länsikeskus, Runosmäki, Harittu, Ylioppilaskylä, Hirvensalo ja Martti. Kehärunkolinjat on suunniteltu niin, että mahdollisimman moni isoista keskustan ulkopuolella olevista kohteista on saatu mukaan linjan reitille. Martin alueelta on järjestetty poikittaisyhteys Kupittaalle, mikä palvelee myös Hirvensalon suunnasta tulevia matkustajia. Jos Hirvensalon ja Uittamon välille rakennetaan tulevaisuudessa, voidaan esitetyt kehärunkolinjat helposti jatkaa saaren puolelle.

Suunnittelun aikana

Suunnitelmaluonnoskartat avattiin kaikille nähtäviksi ja kommentoitaviksi kesällä 2018. Kommentteja saatiin n. 1000 kpl. Seudullinen joukkoliikenne järjesti yleisötilaisuuksia, joihin osallistui n. 200 henkeä. Yleisöltä saadut kommentit sekä samassa yhteydessä pyydetyt lausunnot on huomioitu, kun lopullinen esitys runkolinjastoksi on valmisteltu.

Seuraavassa on esitetty asukkaiden eniten kommentoimia asioita ja niiden perusteella tehtyjä muutoksia.

1.Rusthollinkadun palvelu

a.Aikaisemman ratkaisun perustelut:

Lausunnoilla olleessa ehdotuksessa runkolinja 10 ei kulkenut Rusthollinkadun kautta. Ratkaisu olisi nopeuttanut linjan kulkua, tehnyt siitä houkuttelevamman Katariinan alueelta kyytiin tuleville sekä kehärunkolinjan suuntaan matkaaville. Alueella olisi kulkenut palvelulinja.

b.Ratkaisu uudessa ehdotuksessa:

Runkolinja 10 on siirretty kulkemaan Rusthollinkadun kautta. Lisäksi alueella kulkee palvelulinja. Rusthollinkadun jättäminen pois linjan reitiltä on potentiaalinen linjan kehityskohde tulevaisuudessa, mikäli osoittautuu, että linjan kulku on liian hidas tai matkustajamäärät eivät kehity riittävästi.

2.Rätiälänkadun palvelu

a.Aikaisemman ratkaisun perustelut:

Lausunnoilla olleessa ehdotuksessa runkolinja 10 ei kulkenut Rätiälänkadun kautta. Ratkaisu nopeuttaa linjan kulkua, tekee siitä houkuttelevamman Katariinan alueelta kyytiin tuleville sekä kehärunkolinjan suuntaan matkaaville. Palvelulinjan oli suunniteltu liikennöivän Rätiälänkadulla. Rätiälänkatu sijaitsee lähellä Luolavuorentietä, jossa kulkee runkolinja 8. Kahden runkolinjan ajaminen 300 metrin etäisyydellä toisistaan ei ole perusteltua, etenkään kun huomioidaan, että linjan 10 itäpuolella etäisyys toiseen keskustaan kulkevaan runkolinjaan (linja 5) kasvaisi yli 1,5 kilometriin.

b.Ratkaisu uudessa ehdotuksessa:

Runkolinjaa 10 ei esitetä ajettavaksi Rätiälänkadulla. Muutos lisäisi linjan kustannuksia ja aikaisemman ratkaisun perustelut katsotaan riittäviksi. Kadulla tulee liikennöimään palvelulinja.

3.Kastun/Takakirveen/Paltan alueen yhteydet (nykyinen linja 13)

a.Aikaisemman ratkaisun perustelut:

Linjastouudistus muuttaa koko Turun linjastoa, ja moni tuttu linjanumero muuttuu (päätös linjanumeroinnista tehdään myöhemmässä vaiheessa). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että palvelu katoaisi alueilta. Kastun/Takakirveen/Paltan alueella asukkaat käyttävät jo nykytilanteessa erittäin runsaasti muitakin linjoja kuin alueen läpi kulkevaa linjaa 13. Yhtä käytettyjä ovat Raunistulan puistotien linja 1 sekä Tampereen valtatien linja 18. Runkolinjasto parantaa näiden molempien runkolinjojen vuoroväliä, palveluaikoja ja nopeutta. Alueen pohjoispuolelle esitetään perustettavaksi kehärunkolinja, joka toisi uudet yhteydet mm. Raisioon, Länsikeskukseen, Artukaisiin, satamaan sekä Halisten suuntaan ja aina Kupittaalle ja Skanssiin asti. Ratkaisulla vältetään päällekkäinen palvelu (3 runkolinjaa kulkisi alle 1,5 km sisällä toisistaan). Palvelulinja täydentää alueen palvelua tarjoten tavoitteen mukaisesti yhteyksiä lähialueen palveluihin.

b.Ratkaisu uudessa ehdotuksessa:

Matkustajille, joille runkolinjat eivät ole vaihtoehto esimerkiksi liikuntarajoitteiden vuoksi, on tarjolla palvelulinja. Se tarjoaa yhteydet Turun keskustaan ja esim. Impivaaran uimahalliin. Palvelulinjan lisäksi linjan T93 reittiä on muutettu niin, että se kulkee Takakirveen ja Kastun alueiden läpi. Alueiden palvelua on siis parannettu kommenttien perusteella, mutta runkolinjaa alueelle ei esitetä.

4.Ilpoisten alueen yhteydet

a.Aikaisemman ratkaisun perustelut:

Jos Ilpoisten alueelle tuotaisiin keskustaan kulkeva runkolinja, olisi kyseessä suurelta osin päällekkäinen palvelu Turun tiheimmin liikennöidyn joukkoliikennelinjan (nykyinen linja 18, suunnitelmassa 8) kanssa. Molempien linjojen ajaminen runkolinjatasoisena ei ole taloudellisesti mahdollista. Ilpoisten alue sijaitsee sekä runkolinjan 8 että kehärunkolinjojen välittömässä läheisyydessä. Alueella esitettiin uusia linjoja L73 sekä L74 jotka yhdessä olisivat tarjonneet 10 minuutin vuorovälin avulla hyvät vaihtoyhteydet runkolinjoihin. Tämän lisäksi alueella palvelisi koululaislinja sekä palvelulinja.

b.Ratkaisu uudessa ehdotuksessa:

Linjastoa on tehty selkeämmäksi muuttamalla kehärunkolinjojen reitit kulkemaan Ilpoistentien kautta. Tuomalla kehärunkolinjat lähemmäksi parannetaan huomattavasti alueen poikittaisyhteyksiä. Kehärunkolinjojen muutos mahdollistaa myös paremmat vaihtoyhteydet linjojen 8 ja 9A/9B välille, kun linjat voidaan tuoda samoille pysäkeille. Lisäksi muutos tuo ammatti-instituutin yksikön lähemmäs kehärunkolinjaa. Kehärunkolinjan muutos poistaa tarpeen ajaa erillistä linjaa L74. Ilpoisiin kulkevat myös koululaislinja sekä palvelulinja.

Lausunnot

Runkolinjaston linjastoluonnoksista saatiin 38 lausuntoa.

1.As Oy Karvapää

2.Kaarinan kaupunki

3.Kaarinan nuorisovaltuusto

4.Liedon kunta

5.Liedon vanhus- ja vammaisneuvosto

6.Martinrantaseura ry

7.Meripuistoseura ry

8.Naantalin kaupunki

9.Nummenmäen Pientalot ry

10. Pääskyvuoriseura ry

11. Raision kaupunki

12. Raision kaupunki, nuorisovaltuusto

13. Raision kaupunki, vammaisneuvosto

14. Raision kaupunki, vanhusneuvosto

15. Runosmäkiseura ry

16. Ruskon kunta

17. Ryhmä 40 000

18. Turkuseura – Åbosamfundet ry

19. Turun ammattikorkeakoulu

20. Turun Asemiesomakotiyhdistys ry

21. Turun kauppakamari

22. Turun kaupunki, kaupunkikehitysjaosto

23. Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala¨

24. Turun kaupunki, kulttuurilautakunta

25. Turun kaupunki, liikuntalautakunta

26. Turun kaupunki, nuorisolautakunta

27. Turun kaupunki, nuorisovaltuusto

28. Turun kaupunki, sivistystoimiala

29. Turun kaupunki, rakennus- ja lupalautakunta

30. Turun kaupunki, tarkastuslautakunta

31. Turun kaupunki, vammaisneuvosto

32. Turun kaupunki, vanhusneuvosto

33. Turun seudun TST ry

34. Turun Ydinkeskustayhdistys ry

35. TVT Asunnot Oy

36. Varsinais-Suomen ELY-keskus

37. Varsinais-Suomen liitto

38. Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry

Saadut lausunnot löytyvät oheismateriaalina 2. Saadut lausunnot ovat vaikuttaneet linjastoehdotukseen. Linjoihin tehdyt muutokset on esitetty alempana listatekstissä.

Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon osalta linjastouudistuksen suunnittelua jatketaan seudullisen joukkoliikenteen ja kyseisten kuntien välisenä virkamiesvalmisteluna. Nyt esitetty linjasto ei oleellisesti muuta muiden kuntien kuin Turun kustannuksia, lukuun ottamatta mahdollista linjan 9B jatkamista Raisiosta telakalle sekä linjan 221 lakkauttamista.

Turun kaupungin ulkopuolisista linjaosuuksista voidaan tässä vaiheessa todeta mm. seuraavaa:

•Littoisten ja Kohmon välinen yhteys tulisi toteuttaa nykyisellä mallilla, jossa linja 2 jatkaa rajan yli. Ensin tulee kuitenkin selvittää linjan 2 palvelutaso Turun kaupungin alueella, jossa linja on yksi merkittävimmistä runkolinjoista. Vasta myöhemmässä vaiheessa voidaan ottaa kantaa siihen, miten Littoisten yhteys on liikenteellisesti järkevä toteuttaa.

•Liedon ja Turun välistä joukkoliikenneyhteyttä (linja 6) ei esitetä parannettavaksi runkolinjatasoiseksi (10 min vuoroväli).

•Kaarinan alueella linja 7 esitetään ajettavaksi nykyistä reittiä ja nykyisellä vuorovälillä. Linja ei tältä osin täytä runkolinjan kriteerejä.

•Linja 220 päätepysäkki siirretään kauppakeskus Myllystä Petäsmäkeen. Raision keskustan ja kauppakeskus Myllyn välinen yhteys toteutetaan kehärunkolinjana 9B.

•Linja 221 lakkautetaan, mikä tuo säästöjä Kaarinalle ja Turulle. Yhteydet korvautuvat vaihdollisina yhteyksinä linjan 7 ja linjojen 9A/9B/L71 välillä.

Turun kaupungin lausunnon antoi kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto 8.10.2018 § 84. Lausunto on löydettävissä oheismateriaalina 1. Oleellisia linjaston suunnitteluun liittyviä kohtia ovat:

•VE1 mukainen kehärunkolinja, joka kulkee Linnakaupungin ja satama-alueen, Kupittaan alueen ja Tiedepuiston sekä Skanssin kautta, tukee myös näiden alueiden toteutumista tarjoamalla tiheävuoroisia yhteyksiä muuallekin kuin ydinkeskustaan tai sen kautta.

•Vaihtoehto 1 on linjan 2 reittivaihtoehdoista kannatettava, sillä se mahdollistaa turkulaisten työntekijöiden sujuvan työmatkaliikenteen sekä kestävän asiointiliikenteen Myllyn alueelle.

•On tarkoituksenmukaista ajaa sekä linja 1 että kehärunkolinja satamaan saakka, jolloin joukkoliikenne tukee vahvasti sataman toimintaa sekä asuinalueen viihtyisyyttä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mallialueena.

•Runkolinjasto tulee käynnistää sitten, kun Kauppatorin uudistaminen on valmistunut. Kaupunki on päättänyt, että runkolinjastouudistus toteutetaan vuonna 2020. Tätä päätöstä tulee kuitenkin muuttaa siten, että aikataulu vastaa Kauppatorin valmistumista

•Tulee varmistaa se, että runkolinjasto on linjassa tulevan raitiotien tai superbussireitin kanssa sekä se, että päällekkäisiltä investoinneilta vältytään. Turun kaupunginhallitus on 8.10.2013 § 412 päättänyt, että Turun sisäisen joukkoliikenteen kaluston osalta pyritään siirtymään kilpailutusten yhteydessä asteittain sähkö- ja sähköhybridibussien käyttöön. Näin ollen tulee myös varmistaa, että reitti- ja infraratkaisut mahdollistavat tämän linjauksen toimeenpanon myös runkolinjaston osalta.

•Lisäksi kaupunkikehitysjaosto totesi, että lähipalveluihin tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa myös vaihdottomia yhteyksiä. Tarve korostuu etenkin niillä alueilla, joilla nykyiset keskustaan tulevat suorat yhteydet muuttuvat runkolinjastoehdotuksessa vaihdollisiksi.

Kaupunkikehitysjaoston lausunto on ollut merkittävässä roolissa linjaston jatkosuunnittelussa. Sen perusteella on myös päädytty esittämään, että runkolinjasto toteutetaan 1.7.2021 alkaen. Tuolloin käynnistyy useita uusia liikennöintisopimuksia ja lisäksi Kauppatorin ympäristön rakentamisen oletetaan olevan valmistunut.

Linjastoon tehdyt muutokset lausuntomateriaaliin nähden

Kesän lausuntomateriaali ja runkolinjaston selvitykset löytyvät osoitteesta www.foli.fi/runkolinjasto, linkki: Runkolinjasto.

Linjastoon tehdyt muutokset on kuvattu seuraavassa. Lisäksi oheismateriaalina 4 löytyy linjakohtainen kooste linjoista.

Esityksen selattavat kartat linjoista löytyvät seuraavien osoitteiden takaa:

Runkolinjasto, talvi: https://platform.remix.com/map/fbf33a4?lang=fi linkki: Runkolinjasto talvi

Runkolinjasto, kesä; https://platform.remix.com/map/80ee56b?lang=fi linkki: Runkolinjasto kesä

Runkolinjasto, palvelulinjat: https://platform.remix.com/map/ec1dcb9?lang=fi linkki: Runkolinjasto palvelulinjat.

Runkolinjaston uudet reitit on lisäksi esitetty liitteessä 1

Palvelulinjojen reitit on lisäksi esitetty liitteessä 2

Oheismateriaaleissa 5-7 on esitetty karttakuvat koko linjastosta, vain runkolinjoista sekä täydentävästä linjastosta.

Karttojen lisäksi oletetaan seuraava joukkoliikennepalvelu toteutettavaksi nykyiseen tapaan:

•Liedon, Kaarinan, Naantalin ja Raision sisäiset linjat

•Seutulinjat 201, 203, 206, 301–303, 401–403, 610, 612–615, 700–709, 801, 901–903

•Turun koululaislinjat

•Yölinjat perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisinä öinä, palvelu klo 04 asti

oRunkolinjasto parantaa joukkoliikennepalvelua myöhäisiltaisin/öisin verrattuna nykytilanteeseen. Perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisten öiden yövuorojen palveluaikojen esitetään vastaavasti jatkuvan eteenpäin klo 04 asti. Parannus ei aiheuta yölinjoille lisäkustannusta.

•Tapahtumalinjat 100–102

•Lisäliikenne normaaleilla linjoilla (tapahtumat, sesongit ym.)

Kyseisten linjojen bruttokustannukset vuositasolla ovat Turun osalta seuraavat.

Kustannukset vastaavat nykytasoa lukuun ottamatta palvelulinjojen kustannusta, joka on n. 200 000 € nykytasoa pienempi.

Lausuntokierroksen jälkeen linjastoon on tehty seuraavat muutokset ja linjaukset:

VE1 ja VE2 välillä esitetään tehtäväksi seuraavat valinnat.

•Kehärunkolinjan linjaukseksi esitetään VE1:n mukaista vaihtoehtoa, eli laajempia kehiä.

oLaajemmat kehälinjat saivat lausunnoissa ja kommenteissa ylivoimaisesti eniten kannatusta. Ratkaisu tukee nykyistä ja tulevaa maankäyttöä ja parantaa oleellisesti kaupungin saavutettavuutta joukkoliikenteellä poikittaissuunnassa, erityisesti Skanssin ja Kupittaan alueilla. Laajempi vaihtoehto huomioi paremmin myös mahdollisen raitiotien/superbussin perustamisen Itäharjun alueelle.

•Linjan 4 reitti esitetään VE1:n mukaisesti Kaskenkadulle.

oKun Skanssin ja Kupittaan välinen yhteys hoidetaan kehälinjalla, voidaan linja 4 tuoda keskustaan nopeampaa Kaskenkadun reittiä pitkin. Tämä vaihtoehto tuo myös nopeamman yhteyden keskustan, Skanssin, Lausteen ja Vaalan välille.

•Linja 9A esitetään jatkettavaksi satamaan.

oRatkaisu parantaa sataman ja Linnakaupungin alueiden joukkoliikennettä huomattavasti ja tukee alueiden kehittämistä. Linja tuo alueelle suorat yhteydet mm. Länsikeskuksesta, Suikkilantien sekä Markulantien varrelta. Lisäksi syntyy suuri määrä vaihdollisia yhteyksiä kaupungin pohjoispuolen runkolinjoilta.

•Linja 2 esitetään jatkettavaksi Länsinummelta Kuninkojalle ja Myllyyn.

oAlueelle ei kulje muita säteittäisiä runkolinjoja, ja nykyisen linjan 300 matkamäärät ovat kasvaneet merkittävästi Fölin aikana.

•Linjaa 6A Lieto – Turku ei esitetä perustettavaksi Liedon lausuntoon perustuen.

Esitykseen on lisätty mukaan palvelulinjat. Palvelulinjoja esitetään ajettavaksi arkipäivisin noin klo 9–14. Ratkaisu mahdollistaa huomattavasti nykyistä kustannustehokkaamman ratkaisun, jossa muilla linjoilla käytettäviä ruuhka-autoja käytetään hiljaisempaan aikaan palvelulinjoilla. Palvelulinjoja esitetään lisättäväksi niin, että niiden verkosto kattaa nykyistä paremmin kaupungin. Ratkaisulla saadaan lisättyä palvelulinjojen määrää nykyisestä neljästä (linjat P1, P2, P3 ja palvelulinjamainen 88) kuuteen ja säästettyä n. 200 000 euroa vuodessa. Palvelulinjojen ydinkäyttäjäryhmä voidaan nähdä tulevaisuudessa myös potentiaalisena kutsuliikenteen käyttäjäryhmänä. Ratkaisu, jossa palvelulinjojen autoja hyödynnetään ruuhka-aikaan muilla linjoilla, ei sulje mahdollisuutta lisätä palvelua palvelulinjoille myös esimerkiksi ilta-aikaan, jolloin autot ovat taas vapaina.

Muita linjastoon tehtyjä muutoksia:

•Linja 3 on palautettu Iso-Heikkilässä Kanslerintielle nykyreitin kaltaisesti.

oLuonnoskarttojen reitti oli virheellinen.

•Runkolinja 5 Ylioppilaskylään on siirretty kulkemaan Helsinginkadun kautta Caribialle. Vastaavasti linja L71 on jatkettu Kupittaalta Ylioppilaskylään linjan 5 entistä reittiä pitkin.

oMuutokset muuttavat Ylioppilaskylän ja keskustan välisen yhteyden nopeammaksi, ja toisaalta tuovat hyvän, erittäin paljon toivotun, yhteyden Kupittaan ja Ylioppilaskylän välille.

oLinjan L71 jatkaminen Kupittaalta tuo merkittävästi lisää uusia yhteyksiä, kun muutoksella saadaan yhdistettyä Itäisen Pitkäkadun suunnalta tuleva linja runkolinjoihin 2, 5 ja 6.

•Linjat 9A ja 9B on siirretty kulkemaan Ilpoistentien kautta.

•Linja 10 on siirretty kulkemaan Rusthollinkatua pitkin.

•Linja 10 esitetään ajettavaksi Itäistä Rantakatua välillä Myllysilta Aurasilta. Ratkaisu parantaa jokirannan palvelua itäisellä puolella mm. kaupunginteatterin läheisyydessä.

•Linja L73 on siirretty kulkemaan Jaanintietä Kalevantielle, jolloin linja palvelee paremmin Laukkavuoren alueen asukkaita.

•Linjan L96 pääteasema on siirretty Arolan mäen päältä Pikisaareen, koska Arolankaari on tienä kapea eikä sovellu riittävän hyvin tiheään joukkoliikennepalveluun.

•Linja T20 on jaettu kahteen erilliseen linjaan. Linja T20 päättyy Muhkuriin nykyiseen tapaan. Linja L21 liikennöi Vienolan ja Pansion väliä.

oMuhkurin ja Vienolan välinen tieyhteys on potentiaalinen kehityskohde tulevaisuudessa. Tarve yhteydelle voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa Pernon/Pansion yhteyksiä halutaan muokata mahdollisen Linnankaupungin raitiotie-/superbussiyhteyden toteutuessa.

•Linjan T92 reittiä muutettiin Hirvensalossa siten, että Hirvensalon länsipuolelta saadaan järjestettyä yhteys runkolinjan 5 reitille sekä pohjoiseen Kakskerrantielle että etelämmäs Tammistontielle.

•Linja T93 on siirretty kulkemaan Kastun ja Takakirveen alueiden läpi.

•Linja T94 on jaettu kahdeksi linjaksi, T94 Kakskerta-Puutori ja T95 Tortinmäki-Puutori.

Edellä mainittujen lisäksi esitetään seudullista muutosta kehärunkolinjaan 9B. Päätöstä toteutuksesta ei voida tehdä ilman sekä Turun että Raision hyväksyntää. Esitys on, että runkolinja 9B jatkettaisiin Raision keskustasta Nesteentien kautta Pernon telakalle (pohjoisportin kautta eteläportille). Lisäys parantaisi merkittävästi yhteyksiä telakalle muun muassa Raisiosta ja Runosmäestä. Myös uusia hyviä vaihtoyhteyksiä syntyisi usealta linjalta. Lisäyksen bruttokustannus on n. 700 000 € vuodessa eikä se ole mukana myöhemmin esitettävässä kustannusarviossa.

Joukkoliikennelautakunnan lähetekeskustelu

Joukkoliikennelautakunta kävi runkolinjastoesityksestä lähetekeskustelun kokouksessaan 7.11.2018. Kokouksessa esiteltiin linjastoehdotukseen tehtyjä muutoksia ja keskusteltiin Turun kaupunginhallitukselle esitettävistä kustannuksista sekä uudistukseen olennaisesti liittyvistä asioista.

Keskustelun jälkeen on päädytty esittämään, että uudistus toteutetaan kerralla. Koska muutos koskee käytännössä koko linjastoa, on reittejä ja aikatauluja koskevat päätökset toteutettava kerralla, ettei joukkoliikenteen palvelutasossa tapahdu tilapäisiä alueellisia heikennyksiä. Esimerkiksi yhtä linjaa ei voitaisi lakkauttaa, ellei korvaavaa palvelua järjestettäisi heti tilalle.

Myös hitaampi toteuttaminen on joiltain osin mahdollista. Alkuvaiheessa on mahdollista toteuttaa esitettyä alhaisempaa palvelutasoa yleisellä tasolla, kuten sunnuntain vuorovälin heikentämistä kaikilla linjoilla. Tällöin parempi vuoroväli voidaan toteuttaa myöhemmin, esimerkiksi vuosi tai kaksi uudistuksen jälkeen.

Kertatoteutuksen todettiin vastaavan parhaiten uudistuksen tavoitteisiin. Uudistuksella halutaan ennen kaikkea helpottaa ihmisten arkikulkemista ja tehdä runkolinjojen käyttämisestä mahdollisimman nopeaa. Etukäteiskyselyn perusteella kaksi eniten seudun asukkaiden joukkoliikenteen käyttöä rajoittavaa tekijää ovat harva vuoroväli ja se, että bussit eivät liikennöi riittävän myöhään. Ihmisten liikkumistarpeet muuttuvat yhteiskunnan mukana, ja joukkoliikenteen on kyettävä tarjoamaan tulevaisuudessa parempaa palvelua myös ruuhka-aikojen ulkopuolella (iltaisin, viikonloppuisin), jos halutaan mahdollistaa kestävään liikkumiseen pohjautuva elintapa.

Kustannusarvio

Runkolinjaston kustannuksia tarkastellessa on olennaista vertailla Turun lisääntyviä liikennöintikustannuksia ja lipputuloja.

Liikennöintikustannukset

Föli ostaa liikennettä vuonna 2019 noin 50 miljoonalla eurolla. Turun osuus liikennöintikustannuksista on 41 miljoonaa euroa, joista 25,5 miljoonaa euroa katetaan lipputuloilla ja 1,1 miljoonaa euroa valtion tuella. Turun kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 12.11.2018 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2019. Joukkoliikenteen subventio on Turussa noin 16,9 miljoonaa euroa vuonna 2019.

Positiivinen rakennemuutos aiheuttaa lisääntyvää työmatkaliikenteen tarvetta Föli-alueella. Monet yritykset ovat olleet yhteydessä seudulliseen joukkoliikenteeseen muun muassa vuorovälien parantamiseksi. Lisäksi yritykset ovat toivoneet, että aamuliikenne alkaisi nykyistä aikaisemmin ja illan viimeiset vuorot jatkaisivat nykyistä myöhempään.

Matkamäärä kasvoi vuosina 2016 ja 2017 yhteensä yli 10 % ja sama kasvu kohdistui myös Turun sisäiseen liikenteeseen. Ruuhkaliikennettä on lisätty vastaamaan kovinta tarvetta eri puolilla Turkua sekä Turun ja Raision välille. Pernon telakalle menevää liikennettä on parannettu ja sitä on edelleen syytä parantaa. Lisätarvetta on sekä talven että kesäajan liikenteessä.

Kasvava joukkoliikenne tarvitsee vuosittain parannustoimia. Liikenteen ostobudjettia tulee lisätä perustilanteessa vuosittain 1-1,5 miljoonalla eurolla. Kasvavat matkamäärät tuovat lisää lipputuloja kattamaan liikennöintikustannuksia. Runkolinjaston liikennöintikustannuksiin on oletettu perustasoksi vuoden 2019 tilanne, jonka lisäksi on oletettu, että liikennettä lisätään 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2020 ja 2021 (yht. 3 Meur).

Vuositasolla runkolinjaston lisäys vuoden 2021 oletettuun ostobudjettiin on n. 11,8 miljoonaa euroa Turun osalta (brutto), jos runkolinjasto toteutetaan koko laajuudessaan. Runkolinjastoesityksen linjakohtaiset kustannukset on esitetty oheismateriaalissa 2. Oheismateriaalista löytyvä taulukko sisältää koko seudullisen bruttokustannuksen ko. linjojen osalta. Koska kyseessä on seudullinen kustannus, ei taulukkoa esitetä tässä tekstissä, jossa käsitellään Turun kaupungin kustannuksia.

Turun joukkoliikenteen ostokustannus vuonna 2021 olisi n. 44 miljoonaa euroa nykyisellä joukkoliikenteen linjastolla. Runkolinjaston bruttokustannus on n. 55,7 miljoonaa Turun kaupungin osalta, jos se toteutetaan koko laajuudessaan. Tästä varsinaisten Turun runkolinjojen bruttokustannus on 34 miljoonaa euroa, seudullisten runkolinjojen 6 miljoonaa euroa, Turun liityntälinjojen 6 miljoonaa euroa ja muiden Turun sisäisten linjojen 7 miljoonaa euroa. Muiden linjojen kuten palvelulinjojen, tapahtumalinjojen, koululinjojen, yöliikenteen jne. bruttokustannusarvio on 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Runkolinjastoa ei esitetä toteuttavaksi koko laajuudessaan. Laajimmasta versiosta esitetään jätettävän myöhempää harkintaa varten n. 2,6 miljoonan euron verran liikennettä.

Lipputulot

Lipputuloarvio perustuu normaalin tavoitetilanteen 2 % vuosittaisen kasvun jatkumiseen, sekä runkolinjastouudistuksen positiiviseen vaikutukseen.

Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta selvitettiin raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksen työssä ”liikennemallitarkastelut”. Selvityksessä käytettiin raitiotien yleissuunnitelman tarkennukseen tehtyä runkolinjastoa, joka suurelta osin vastaa nyt esitettyä runkolinjastoa. Seudullisen joukkoliikenteen arvion mukaan lipputuloarvio tulee perustaa liikennemallitarkastelun tuloksiin. Tarkastelussa runkolinjastoa on tutkittu Vaihtoehtona 0+. Arvion mukaan, jos runkolinjastouudistus toteutetaan, nousee joukkoliikenteen kulkutapaosuus 8,5 %:sta 10 %:iin vuoden 2016 linjastoon verrattuna vuonna 2029. Tämä tarkoittaisi n. 18 % kasvua joukkoliikenteen matkustajakilometreissä.

Arvion mukaan runkolinjasto lisää joukkoliikenteen lipputuloja vuosina 2021 – 2029 yhteensä n. 63 miljoonalla eurolla. Tämä on 33 miljoonaa euroa enemmän kuin normaalin n. 2 % mukaisen kasvun mukainen 30 miljoonan euron lisäys.

Seudullinen joukkoliikenne arvioi, että runkolinjaston aiheuttama nopein kasvu matkamäärässä tapahtuu suurelta osin kolmen ensimmäisen vuoden aikana toteutuksesta. Arvio perustuu referensseihin muista linjastouudistuksista muun muassa Karlstadissa ja Helsingin seudulla. Myös Turun seudulla on nähtävissä, että ensimmäisen vuoden jälkeen voidaan nähdä mihin suuntaan matkamäärät lähtevät kehittymään, ja kolme vuotta on aika jolloin matkamäärät tasaantuvat uudistuksen jälkeen. Fölin käynnistymisen yhteydessä 2014 toteutettiin paljon parannuksia seutulinjoilla, mikä on nostanut merkittävästi kyseisten linjojen matkamääriä vuosina 2015–2017. Vuonna 2018 matkamäärien kasvu on tasaantunut normaalille tasolle.

Lipputuloarvion toteutuminen edellyttää, että muut runkolinjaston kehittämistoimenpiteet (nopeus/luotettavuus/brändi/matkustajainformaatio) tehdään riittävän laadukkaasti.

Myöhemmäksi jätettävät parannuskohteet

Laajimman vaihtoehdon palvelutasosta esitetään jätettävän toistaiseksi pois seuraavat osat. Näihin kohtiin kohdennetut vähennykset eivät oleellisesti vähennä lipputuloarviota. Yhdessä vähennykset tuovat n. 2,6 miljoonan euron säästön vuosittaiseen liikennöintibudjettiin.

Listan kohteet toimivat potentiaalisina lisäyksinä, kun liikennettä on tarve lähteä lisäämään tulevaisuudessa. Esityksen kustannukset kuitenkin perustuvat oletukseen, että näitä kohteita ei toteuta alkuvaiheessa.

Nettokustannukset

Yläpuolen arvioihin perustuen saadaan laskettua runkolinjastolle seuraava kustannusarvio vuosille 2021 – 2029.

Huom. kustannukset eivät sisällä indeksikorjausta. Kuljettajien palkkojen nousua, polttoaineen hintojen muutoksia ym. ei siis ole huomioitu.

Taulukossa on esitetty runkolinjastouudistuksen lisäkustannus, lisätulot sekä lisätuen tarve. Kustannukset ja tulot tulevat vuoden 2021 ns. normaalin joukkoliikenteen talousarvion päälle. Taulukossa lisäksi esitetty subventioaste sisältää kaiken Turun kaupungin ostaman joukkoliikenteen. Vuonna 2017 Turun kaupungin ostaman joukkoliikennepalvelun subventioaste oli 38,3 %. Runkolinjasto nostaa subventioastetta kolmen ensimmäisen vuoden aikana, jonka jälkeen järjestelmän tehokkuus muuttuu nykytilannetta paremmaksi. Uudistus on edellytys sille, että kaupungin asettamassa 2 % kasvutavoitteessa pysytään ja se pystytään ylittämään ensi vuosikymmenellä.

Subventioasteen kehittymisestä nähdään, että runkolinjasto on kustannustehokas tapa kehittää liikennejärjestelmää kohti hiilineutraaliutta, vastata positiivisen rakennemuutoksen tuomioon positiivisiin haasteisiin, vastata kaikkiin kärkihankkeisiin, sekä valmistaa joukkoliikennejärjestelmä vastaamaan tulevaan vuosikymmeneen ja mahdolliseen seuraavan tason runkolinjaratkaisuun.

Kuvaajassa on esitetty runkolinjastouudistuksen menot ja tulot, jotka tulevat vuoden 2021 normaalin talousarvion päälle.

Lisäkustannusarvio (brutto) on n. 9,2 Meur vuodessa (punainen viiva). Lipputulojen (vihreä viiva) oletetaan kasvavan ensimmäisen kolmen vuoden aikana eniten, jonka jälkeen kasvu tasaantuu ollen silti parempaa kuin normaali, tavoitteen mukainen kasvu (keltainen viiva). Vuonna 2029 on saavutettu taso, jossa joukkoliikenteen lipputulot ovat kasvaneet n. 18 %.

Väestönkasvulle on olemassa useita erilaisia kasvuskenaarioita. Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksen, ja bussien runkolinjaston laskelmat ja vaikutusarviot perustuvat vuonna 2016‐17 käytössä olleen kasvuskenaarion perusteella laadittuun liikenne‐ennusteeseen. Vuonna 2018 laaditun päivitetyn Turun väestöennusteen kasvuodotukset ovat huomattavasti suurempia. Fölin käynnistymisen jälkeen joukkoliikenteen matkamäärät kasvoivat yli 5 % vuodessa kolmen vuoden ajan. Riskinä on, että jos joukkoliikenteen kulku ei nopeudu odotetulla tavalla, eivät matkamäärätkään kasva ennustetusti.

Runkolinjaston toteuttaminen kokonaisuudessaan 1.7.2021 alkaen edellyttää, että runkolinjaston liikennöintiä varten tulee varata normaalin joukkoliikenteen talousarvion lisäksi nettomäärärahat vuosille 2021-2027 seuraavasti (nykyhintataso):

o2021   2 060 000 €

o2022   5 710 000 €

o2023   3 580 000 €

o2024   2 150 000 €

o2025   1 500 000 €

o2026   830 000 €

o2027   150 000 €

Normaali joukkoliikenteen talousarvio sisältää oletuksen, että vuosina 2020 ja 2021 liikennettä lisätään n. 0,75 Meur arvosta per vuosi (nettokustannus).

Liikennöintikustannusten perustelut ja kustannusten hallinta

Runkolinjaston suunnittelulaajuus on muuttunut Fölin, kaupunkikehittämisen painopisteiden ja matkamäärän kasvun myötä. Kun Turun kaupunginhallitus käsitteli 8.8.2016 § 298 joukkoliikenteen kehittämislinjauksia ja kehittämistoimien aikataulua, Fölin vuosittainen matkamäärä oli 2,7 miljoonaa matkaa vähemmän kuin nykyään (v. 2015 vrt. 2017). Positiivinen rakennemuutos ei vielä vaikuttanut kaupungissa ja kaupunkiseudulla nykyisellä tavalla. Kaupungin strategiset kärkihankkeet oli valittu, mutta niiden sisältö oli vielä jäsentymätön.

Runkolinjaston kehittämisohjelmassa vuonna 2012 runkobussiliikennöinnin alustavaksi lisähinnaksi arvioitiin 1,7 miljoonaa euroa. Karkea arvio kehälinjan kustannukseksi vuonna 2016 oli 2,5 miljoonaa euroa. Runkolinjaston jatkosuunnittelu on tehty todellisen nykytilanteen pohjalta, perustuen kaupunginhallituksen päätökseen syksyltä 2016. Puolet matkamäärien kasvusta tulee runkolinjoilta, ja runkolinjojen palvelua on selvästi vahvistettu. Moni runkolinja kulkee esityksessä 5-7,5 min välein, koska 10 min vuoroväli ei enää vastaisi kysyntään. Erityisesti positiivisen rakennemuutoksen myötä telakan palvelut on moninkertaistettu, sillä sinne esitetään liikennöitävän 10 minuutin välein Turun keskustasta ja 15 minuutin välein kehälinjalla, joka tuo työntekijät suoralla yhteydellä esim. Runosmäestä ja Raisiosta. Aiemmissa suunnitelmissa telakalle olisi mennyt nykyisenlainen joukkoliikenne 20 minuutin vuorovälillä.

Tässä ehdotuksessa kehälinja on suunniteltu nykytarpeiden mukaisesti. Vuonna 2016 linjaa ei ollut vielä suunniteltu, vaan arvioitu vain suppealle kehälinjalle karkea kustannus 3,5 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa nykyisen linjan 99 mukaan ja 2,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta). Nyt esitettävä laaja kehälinja on kallein yksittäinen osa runkolinjastossa ja se yhdistää kaupunkia ja kaupunkiseutua tehokkaalla linjastolla, joka kattaa mm. Skanssin, Itäharjun, Kupittaan, Runosmäen, Raision, Länsikeskuksen ja Telakan. Linja kulkee Turun keskustan itäpuolella 7,5 minuutin vuorovälillä ja länsipuolen kummallakin haaralla 15 minuutin vuorovälillä ja tarjoaa todellisen, houkuttelevan yhteyden eri puolille Turku ja Raisiota. Se nopeuttaa Fölin matkustajien kulkua ja vähentää tarvetta vaihtaa bussia Turun keskustassa. Kehärunkolinjan kapasiteetin tarvetta selvitettiin raitiotien yleissuunnitelman lisätyön yhteydessä. Tulosten perusteella kehärunkolinja kerää matkustajia erityisesti Halinen – Kupittaa – Itäharju – Skanssi – Uittamo -osuudella, jolla 10 minuutin vuoroväli, johon aiempi kustannusarvio perustui, ei riitä kattamaan matkustustarvetta.

Kustannusten nousua voidaan hillitä tulevaisuudessa myös esim. seuraavin toimenpitein.

•Lipunhintojen korotukset

•Palvelutason karsiminen muutoksen jälkeen, jos matkamäärät eivät kasva odotetulla tavalla

YHTEENVETO

Runkolinjastouudistus parantaa merkittävästi joukkoliikenteen palvelutasoa, sillä

•400 m etäisyydellä runkolinjojen pysäkeistä asuu n. 180 000 seudun asukasta – parantamalla runkolinjoja parannetaan merkittävää osuutta joukkoliikenteen matkoista

•Runkolinjojen palvelu lisääntyy huomattavasti nykytilanteeseen nähden

oPalveluajat arkisin 5.00 – 00.30 (nykyään 5.30 – 24.00)

oVuorovälit 10 min tai parempia ruuhka-aikaan jokaisena viikonpäivänä talvikaudella (nykyisin lähes kaikilla runkolinjoilla huonompi)

oVuorovälit vain sunnuntaisin 15 min, mikä sekin on nykytasoa parempi

•Joukkoliikenteen kesäkausi on enää koulujen kesälomakauden, eli 10 viikkoa. Touko- ja elo-/syyskuun palvelutarjonta paranee merkittävästi.

•Uudet kehärunkolinjat parantavat merkittävästi poikittaisen joukkoliikenteen palvelua

oKupittaan alueesta muodostuu joukkoliikenteen solmukohta, johon pääsee kulkemaan huomattavasti nykyistä kätevämmin

oVuorotarjonta lisääntyy merkittävästi mm. telakalla, satamassa, Länsikeskuksessa, Runosmäessä, Skanssin alueella, Itäharjulla, Itäisellä Pitkäkadulla, Ylioppilaskylässä, Kakskerrantiellä

•Palvelulinjoja lisätään ja palveluaikoja muokkaamalla niistä tehdään huomattavasti kustannustehokkaampia

Runkolinjastouudistus on joukkoliikenteen esitys vastata tulevan vuosikymmenen osalta kaupungin asettamiin tavoitteisiin.

•Runkolinjasto luo joukkoliikennejärjestelmän selkärangan, ja mahdollistaa palvelun kehittämisen mm. seuraavia tulevaisuuden kehityskohteita ajatellen

oRaitiotie/superbussi

oLiikkuminen palveluna

oÄlykkäät liikenneratkaisut

oLiikenteen automatisointi / robottibussit

oJoukkoliikenteen sähköistäminen

oTunnin juna

•Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentaminen

oRunkolinjasto luo vankan pohjan ja mahdollistaa muiden liikenteen ohjaamiskeinojen käytön hiilineutraaliustavoitteiden täyttämiseksi

•Positiivinen rakennemuutos lisää tarvetta lisätä joukkoliikenteen palvelutasoa erityisesti työmatkoilla – runkolinjat mahdollistavat erityisen hyvin juuri työmatkaliikkumisen

•Runkolinjastouudistus vastaa kaupungin tahtoon kehittää keskustaa. Tulevaisuudessa kaupungin keskustan ytimeen kulkevat lähinnä vain runkolinjat sekä linjat joiden luontaisen reitin varrelle keskusta osuu. Ruuhka-aikojen ulkopuolella keskustaan tuodaan myös palvelulinjat.

Runkolinjastouudistus lisää joukkoliikenteen tuen tarvetta erityisesti kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Kolmen vuoden jälkeen lipputulojen lisäys pienentää joukkoliikenteen subventioprosenttia nykyisestä.

Bussien runkolinjasto vaatii myös muita kehittämistoimia reittien ja palvelutarjonnan lisäksi.

•Joukkoliikenteen sujuvuutta on aktiivisesti parannettava eri toimenpitein

oLiikennevaloetuudet tulee toteuttaa

oJoukkoliikennekaistat tulee toteuttaa erityisesti keskustan alueella

oJoukkoliikenteen toimintaedellytykset keskustan ytimessä on varmistettava. Keskusta on ylivoimaisesti suosituin matkakohde ja lisäksi linjaston keskeinen vaihtopiste.

oMuiden vaihtopaikkojen toimivuuteen ja palvelutasoon on panostettava

oKupittaan alueella on varmistettava joukkoliikenteen toimintaedellytykset varaamalla riittävästi tilaa vaihtopisteille ja päätepysäkeille

oAninkaisten alueella on varmistettava joukkoliikenteen toimintaedellytykset varaamalla riittävästi tilaa vaihtopisteille ja päätepysäkeille

•Joukkoliikenteen markkinointiin ja imagoon on panostettava ja yhteensovittamista muiden kestävien liikkumismuotojen kanssa on parannettava

•Joukkoliikennejärjestelmää tukevat myös muut liikennemuodot, kuten funikulaari ja Föri. Asiakkaiden ja toimivien matkaketjujen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että kyseisissä palveluissa palveluajat vastaavat runkolinjaston palveluaikoja. Palveluajat korostuvat mm. sen vuoksi, että uudistus keskittää palvelua Martin alueella Stålarminkadulle, ja Förin rooli osana toimivaa joukkoliikennejärjestelmää kasvaa.

Runkolinjaston kapasiteetin riittävyys

Kaupungilla on runkolinjaston kanssa samanaikaisesti käynnissä kaupunkikehityshanke, jossa Turkuun suunnitellaan superbussia tai raitiotietä. Yksi runkolinjaston ja raitiotie/superbussi-selvityksen oleellisimpia kysymyksiä on, kuinka pitkään käytettävän joukkoliikennevälineen välityskyky riittää. Raitiotie-selvityksen yhteydessä on selvitetty asiaa tarkemmin (oheismateriaali 8, välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä).

Raitiotie-selvityksessä telibussien enimmäisvälityskyvyksi matkustusmukavuuden huomioivalla mitoituksella ja viiden minuutin vuorovälillä on muodostettu noin 750 matkustajaa/tunti/suunta. Vuonna 2018 matkustajakuormitus on eniten kuormitetuilla linjoilla tyypillisesti hieman vajaa 500 matkustajaa /tunti/suuntaan. Nykyiset maksimikuormitukset saavutetaan tyypillisesti linjoilla, joilla on 5 minuutin vuoroväli. 5 minuuttia on käytännössä paras vuoroväli, joka voidaan toteuttaa ilman erittäin hyviä joukkoliikenne-etuuksia. Telibussin 5 minuutin välityskyvyn loppuessa tulisi liikennöinnissä siirtyä seuraavan tason joukkoliikennevälineeseen. Se, milloin teoreettinen välityskyky loppuu, riippuu monesta asiasta. Oleellisia kysymyksiä kapasiteetin kannalta on mm. kuinka väestömäärä kehittyy, millainen taloustilanne vallitsee, millaista maankäyttö on joukkoliikennelinjojen varrella, miten liikkumisen eri muodot muuttuvat sekä se, että kuinka ilmastotavoitteet muuttavat liikkumista tulevaisuudessa.

Raitiotieselvityksessä on ennen kaikkea lähdettyä ajatuksesta, että kyseessä on kaupunkikehityshanke. Tällöin kapasiteetti ei ole ainoa asia, jota kalustovalinnassa painotetaan. Raitiotie-selvitykseen peilaten oleellisin asia runkolinjaston kapasiteetin kannalta on se, kuinka Itäharjun ja Tiedepuiston alueita halutaan kehittää. Jos nämä alueet lähtevät kehittymään, on selvää, että runkolinjaston kapasiteetti tulee lähitulevaisuudessa loppumaan. Alueiden kehittymistä pitää aktiivisesti tukea, ja etupainotteisesti toteutettu joukkoliikenne on hyvä tapa käynnistää alueen kehitys. Mitä laadukkaampi joukkoliikennepalvelu alueelle tarjotaan, sitä houkuttelevampana kohteena Tiedepuisto ja Itäharju näyttäytyvät. Kaupungin kärkihanke Itäharjun ja Tiedepuiston alueilla yhdistettynä Tunnin junaan tarkoittaa merkittävää panostustarvetta paikalliseen joukkoliikenteeseen. Itäharjun ja Tiedepuiston alueet eivät sijaitse joukkoliikennelinjaston kannalta yhtä keskeisessä paikassa kuin Turun keskusta, mikä tarkoittaa sitä, että alueelle ei voida helposti tuoda monia eri joukkoliikennelinjoja. Runkolinjasto ei kykene tuomaan raitiotien/superbussin kaltaista kaupunkikehitysvaikutusta alueelle, vaikka se toteutettaisiin runsain joukkoliikenne-etuuksin ja muutenkin laadusta tinkimättä.

Raitiotieselvityksessä linjaston kuormitetuin kohta osuu Varissuo-keskusta -linjalle Kupittaan kohdalla. Jo superbussin alemman kasvuskenaarion mukaan telibussin kapasiteetti loppuisi tällöin ennen vuotta 2030. Toisaalta, jos alueella palvelisi vain normaali runkolinja, riittäisi kapasiteetti todennäköisesti paljon pidempään, sillä joukkoliikenne houkuttelisi vähemmän matkustajia. Kärkihankkeen tavoitteet eivät kuitenkaan toteutuisi, joukkoliikenne ei palvelisi aluetta riittävän hyvin ja alueen liikenne olisi vahvasti henkilöautopainotteinen.

Kuva. raitiotien ja superbussin kasvuskenaarioiden vertailu.

Yhteenvetona kapasiteetista voidaan todeta, että kyseessä on muna-kana -ilmiö. Jos joukkoliikennettä ei kehitetä, vaan kehitetään muita kestämättömämpiä liikkumismuotoja, riittää joukkoliikenteen kapasiteettikin pidempään. Toisaalta, jos joukkoliikenteeseen panostetaan, lisää se myös kapasiteetin tarvetta, koska joukkoliikenteestä tulee suositumpaa.

Liite 1                                   Bussien runkolinjaston uudet reitit

Liite 2                                   Palvelulinjojen reitit

Oheismateriaali 1                Turun kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston lausunto

Oheismateriaali 2                Lausunnot runkolinjaston linjastoluonnoksista

Oheismateriaali 3                Keskustan joukkoliikenne 2021

Oheismateriaali 4                Runkolinjaston linjakohtaiset kuvaukset

Oheismateriaali 5                Koko joukkoliikennelinjaston kartta

Oheismateriaali 6                Runkolinjojen reitit

Oheismateriaali 7                Täydentävän linjaston reitit

Oheismateriaali 8               Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte:

Ehdotus        Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää hyväksyä edellä kuvatun linjastoehdotuksen Turun seudun runkolinjastoksi. Turun keskustan liikenteen osalta päätös on ehdollinen ja noudattaa Turun päätöstä keskustan liikennesuunnitelmasta.

Lisäksi lautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle, että

•keskustan liikenne järjestetään niin, että reittiä Aninkaistenkatu – Eerikinkatu - Aurakatu – Maariankatu – Aninkaistenkatu voidaan liikennöidä, ja pysäkit järjestää Aurakadulle välillä Eerikinkatu Yliopistonkatu.

•bussien runkolinjasto (reitit ja palvelutarjonta) toteutetaan 1.7.2021 kerralla toteuttavana kokonaisuutena

•runkolinjaston liikennöintiä varten varataan normaalin joukkoliikenteen talousarvion lisäksi nettomäärärahat seuraavasti

o2020   750 000 €

o2021   2 810 000 €

o2022   5 710 000 €

o2023   3 580 000 €

o2024   2 150 000 €

o2025   1 500 000 €

o2026   830 000 €

o2027   150 000 €

•Pernon telakan palvelun parantamiseen varaudutaan siten, että linja 9B jatketaan Raision keskustasta Turun telakalle, jos Raision kaupunki hyväksyy jatkoyhteyden. Linjan nettokustannus, arviolta 400.000 euroa vuodessa, jaetaan joukkoliikenteen seudullisen kustannusjaon mukaisesti.