Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitusinsinööri Andrei Panschin ja liikenneinsinööri Jaana Mäkinen 19.11.2018:

Kaupunkiympäristötoimiala pyytää lausuntoanne 24.8.2018 päivätystä ja 25.9.2018 muutetusta Turun yleiskaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä keskustan liikenneverkon vaihtoehtotarkastelusta.

Kaupunginhallitus päätti (5.11.2018 § 420) hyväksyä alkusyksystä laaditun yleiskaavaluonnoksen ja asettaa sen nähtäville. Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella. Tämä tarkoittaa, että yleiskaavaluonnoksen liikenneverkkoa koskevat merkinnät keskustassa tulevat vielä muuttumaan yleiskaavaehdotusta laadittaessa.

Nähtävillä oleva kaavaluonnos koostuu pääkartasta ja 7 teemakartasta sekä kaavaselostuksesta. Toivomme, että tutustutte luonnokseen ja teette siihen tarvittaessa omalta kannaltanne tärkeitä täydennys- ja muutosesityksiä. Voitte esittää näkemyksenne myös useasta kartasta koostuvasta esitystavasta. Yleiskaavaluonnoksen käsittelyjen aikana keskustelussa on noussut esiin jo joitakin asioita, joihin toivomme erityisesti kannanottoja.

Esiin nousseita asioita ovat:

-Kupittaan siirtolapuutarhan merkintätapa

-Raision rajalla oleva ohjeellinen katulinjaus ja sen vaikutus viheralueverkostoon (luonnonsuojelutarve)

-keskusta-alueiden merkintätavan tarkkuustaso

-kävelykeskustan laajuus ja ensisijainen laajenemissuunta

-joukkoliikennereittien sijainti keskustassa

-pyöräilyn pääreitit keskustassa

-autoilun asema keskustassa ja mahdollinen autoliikenteen rajoittaminen keskustan silloilla.

Lausunto tulee jättää 31.12.2018 mennessä kaupunkiympäristötoimialalle, PL 355, 20101 Turku tai sähköpostilla osoitteeseen: kaupunkisuunnittelu@turku.fi.

Yleiskaavaluonnos ja keskustan liikenneverkon vaihtoehtotarkastelu ovat nähtävänä kaupunkiympäristötoimialan asiakaspalvelussa, os. Puolalankatu 5, 2. krs., sekä internetissä osoitteessa: www.turku.fi/yleiskaava2029

Linkki: Yleiskaava2029

Mikäli lausuntoa tai ilmoitusta siitä, että lausunto on tulossa, ei toimiteta määräajassa, katsotaan, että lausujalla ei ole huomautettavaa luonnoksen johdosta.

Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa 12.12.2018

Lausunnonantoon on annettu lisäaikaa niin, että lausunnosta voidaan päättää Tksjlk:n kokouksessa 23.1.2018.

TAUSTA

www.turku.fi/yleiskaava2029​ 

"Yleiskaava on suunnitelma, jolla ohjataan yleispiirteisesti kaupunkiympäristön ja liikennejärjestelmien kehittämistä ja sijoittumista. Tavoitteena on toimiva, taloudellinen ja eheä yhdyskuntarakenne. Yleiskaavan valmistelua ohjaa Turun ja naapurikuntien hyväksymä Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035.

Turun uuden yleiskaavan päämääränä on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2029, jolloin kaupunki täyttää 800 vuotta.

Kehityskuvasta luonnokseksi

Luonnoksen lähtökohtana on kehityskuva, joka suuntaa kasvua pääasiassa keskustaan ja joukkoliikenteen pääreittien varsille. Luonnos sisältää selostuksen, pääkartan ja seitsemän teemakarttaa, jotka liittyvät mm. liikenteeseen, palveluihin sekä kulttuuri- ja viherympäristöön. Valmistelussa on hyödynnetty teemakohtaisia selvityksiä."

Seudullisen joukkoliikenteen tulisi lausunnossaan ottaa erityisesti kantaa ​esille nousseisiin asioihin joihin erityisesti toivotaan kannanottoja, joukkoliikenteeseen vaikuttaviin karttoihin ja keskustan liikennesuunnitelman luonnokseen joukkoliikenteen näkökulmasta.

LAUSUNTO

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Turun yleiskaavasta 2029 ja siihen liittyvästä keskustan liikennesuunnitelman luonnoksesta. Lautakunta antaa lausuntonsa joukkoliikenteen näkökulmasta, ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

1.Erityisesti toivotaan kannanottoja esille nousseisiin asioihin. 

•Kupittaan siirtolapuutarhan merkintätapa

oEi vaikuta oleellisesti joukkoliikenteeseen

•Raision rajalla oleva ohjeellinen katulinjaus ja sen vaikutus viheralueverkostoon (luonnonsuojelutarve)

oEi vaikuta oleellisesti joukkoliikenteeseen​

•keskusta-alueiden merkintätavan tarkkuustaso

oEi vaikuta oleellisesti joukkoliikenteeseen

•kävelykeskustan laajuus ja ensisijainen laajenemissuunta

oOleellinen vaikutus myös joukkoliikennejärjestelmään. Ensisijaisen laajenemissuunnan tulisi tukeutua myös joukkoliikenteen normaaliin linjarakenteeseen joka on keskittynyt keskustan itäpuolelle. Idän suuntaan laajeneva kävelykeskusta tukeutuu ja tukee luonnollista joukkoliikennejärjestelmää ja huomioi mahdollisen raitiotien/superbussin 1. vaiheen linjauksen Varissuolle

•joukkoliikennereittien sijainti keskustassa

oOleellinen vaikutus joukkoliikenteelle – ks. keskustan liikennesuunnitelman kommentit, kohta 3

•pyöräilyn pääreitit keskustassa

oKeskustan liikennesuunnitelmassa mainitaan, että kaduille on annettava erilaisia rooleja sen mukaan, mitä liikkumismuotoa ja millaista kaupunkiympäristöä sillä halutaan edistää. Eri liikennemuotojen tulee toimia hyvässä harmoniassa keskenään ja roolittamalla kadut selkeästi luodaan hyvän liikennejärjestelmän toimintaedellytykset. Pyöräilyn, joukkoliikenteen ja muiden liikkumismuotojen pääreittien pitäisi kulkea samalla väylällä keskustassa vain kaduilla joissa on riittävästi tilaa. Koska keskustassa on erittäin tärkeä huolehtia myös viihtyisästä kaupunkiympäristöstä, tarkoittaa katujen roolittaminen käytännössä sitä, että liikkumismuotojen tulisi sijoittua mahdollisimman usein eri väylille. Turvallisen liikenne- ja kaupunkiympäristön näkökulmasta liikkumisen pääreittien risteämisiä toistensa kanssa tulee välttää.    

•autoilun asema keskustassa ja mahdollinen autoliikenteen rajoittaminen keskustan silloilla.

oTuomiokirkkosilta ja Aurasilta ovat merkittävässä roolissa keskustan liikennejärjestelmän kannalta. 2029 liikennesuunnitelman vaihtoehdot A ja B eivät ole mahdollisia ellei Tuomiokirkkosillan autoliikennettä rajoiteta. Vaihtoehdot A, B ja C eivät ole mahdollisia ellei Aurasillan autoliikennettä rajoiteta. Vaihtoehto C tarkoittaa, että Aninkaistensillan liityntä- ja kaistajärjestelyt on muutettava. 

oLiikennesuunnitelmassa todetaan, että keskustassa on tarpeen suosia tilankäytöltään tehokkaita liikkumismuotoja. Liikennemäärien kasvaessa tämä tarkoittaa, että keskustan kautta tapahtuvaa henkilöautoilun läpiajoliikennettä täytyy rajoittaa viimeistään tilanteessa, jossa Tuomiokirkkosillalle toteutetaan raitiotie/superbussi.

2. Joukkoliikenteeseen vaikuttavat kartat

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne (pääkartta)

Tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke tukeutuu hyvin joukkoliikenteen runkolinjastoratkaisuihin (bussit ja raitiotie/superbussi). Runkolinjojen palvelun näkökulmasta vyöhykettä olisi mahdollista ulottaa laajemmalle Uittamon, Kohmon, Haarlan, Kuninkojan sekä Pernon/Pansion alueilla. Nämä alueet voidaan kuitenkin nähdä vuoden 2029 jälkeisinä kehittämiskohteina. Turkuun toteutettava kehärunkolinja voi toteutussaan nostaa erityisesti Uittamon ja Hirvensalon mahdollisen sillan lähialueen potentiaalia. Kehärunkolinja tukee myös Härkämäen, Jyrkkälän, Pahaniemen ja Vienolan alueiden kehittymistä. 

Tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhykkeitä on kartassa esitetty kaksi. Näistä Pernon ja Pansion alue tukeutuu hyvin ja toimivasti joukkoliikenteen runkolinjastoratkaisuihin. Kehätien pohjoisella puolella sijaitseva alue tukee joukkoliikenteen ratkaisuita erityisesti lentokentän ja Jäkärlän alueilla. Muilta osin pohjoisempi vyöhyke on rajoitetumman joukkoliikennetarjonnan aluetta, jolla on vaikutusta millaista tuotantotoimintaa alueelle tulee sijoittumaan.

Turun tiedepuiston innovaatio- ja osaamiskeskittymä sijoittuu hyvin joukkoliikenteen runkolinjastoratkaisuiden varteen. Alue on voimakkaasti kehittyvä, ja kaavoituksen seuraavissa vaiheissa on ehdottomasti varmistettava joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Alue sijaitsee valtatie yhden välittömässä läheisyydessä ja toisaalta tavoitteena on edistää alueen kytkeytymistä osaksi kaupunkirakennetta kehittämällä sujuvat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet keskustan palveluihin ja lähivirkistysalueisiin. Merkittävän autoliikenteen valtavirran läheisyys ja toisaalta tavoite hyvistä kävely-, ja pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksistä tarkoittavat, että alueen kaavoitus ei voi tukeutua autoliikenteeseen ja kestäviä liikkumismuotoja on tuettava kaikin keinoin, jos tavoite halutaan saavuttaa.

Kartta 2: Asuminen

Asukastavoitteen mukaisen rakentamisen sijoittuminen kaupunkialueelle on joukkoliikenteen kannalta erittäin suositeltavaa. Kartalla esitetyt uudet tai olennaisesti muuttuvat asuinalueet sijaitsevat pääsääntöisesti hyvin joukkoliikenteen runkolinjojen varrella, ja tukevat täten tavoitetta suunnata kasvua joukkoliikenteen pääreittien varrelle. Aivan kuten keskustassa, myös muilla tiiviin asuinrakentaminen alueilla on tarpeen suosia tilankäytöltään tehokkaita liikkumismuotoja. 

Alueista joille on esitetty uutta asumista Pahaniemen alue tukeutuu hyvin joukkoliikenteeseen, Yli-Maaria-Koskennurmen ja Paattisten alueiden sijaitessa kauempana joukkoliikenteen ydinalueesta.

Kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Tiivistyvän kaupunkirakenteen vyöhykkeellä sijaitsevat palvelu- ja elinkeinoalueet on sijoitettu tavoitteiden mukaisille paikoille niin, että ne voivat tukeutua joukkoliikenteeseen. 

Kartta 4: Liikenne

Liikennekartassa on esitetty seudullisen joukkoliikenteen valmistelussa oleva runkolinjaston kartta. Kyseinen kartta on kesän 2018 luonnosvaiheesta, jolloin kartoista kerättiin lausuntoja. Yleiskaavan 2029 lausunnon antamishetkellä ei vielä olemassa päätöstä runkolinjaston toteutuksen laajuudesta. Linjastorakenne perustuu säteittäisten runkolinjojen osalta vahvasti olemassa oleviin vahvoihin joukkoliikenteen linjoihin, jotka tulevat mitä todennäköisimmin tulevaisuudessa olemaan runkolinjoja. Turun kaupunginhallitus on 8.8.2016 päättänyt, että Turkuun toteutetaan kehärunkolinja, mutta linjausta ei ole vielä päätetty. Tältä osin yleiskaavan 2029 liikennekarttaan sisältyy tiettyjä olettamuksia kehärunkolinjan reitistä.   

Turun yleiskaavan liikenne-ennusteet 2016 -selvityksessä todetaan, että

"Vuoteen 2029 mennessä etenkin Turun kehätien ja Hirvensalon suunnan katuverkon liikennemäärät kasvavat. Myös muiden kaupungin keskusta-alueen sisääntuloväylien käyttö kasvaa. Uittamonsillan toteuttamisella on merkittävä vaikutus Hirvensalon suunnan liikenteen reitinvalinnoille ja se muuttaa liikenneverkkoa ns. välikehä-painotteiseksi. Vastaavasti Koroistenkaaren puuttuvan osuuden toteuttaminen yhdessä Halistenväylän kanssa luo uuden yhteyden Turun kehätieltä mm. Markulantien suuntaan. Lisäksi Hippoksentien jatkeella ja Itäharjun uudella liittymällä on merkittävä vaikutus kasvavan Itäharjun kaupunginosan liikenteen reitinvalinnoille."

Keskustan liikennesuunnitelmassa on esitetty joukkoliikenteen reittivaihtoehtoja keskustassa. Vaihtoehdot A, B ja C tarkoittaisivat kaikki sitä, että keskustassa ei olisi riittävästi pysäkkitilaa keskustassa edes nykyiselle joukkoliikenteen määrälle. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat, keskustassa on tarpeen suosia tilankäytöltään tehokkaita liikkumismuotoja, kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tarkoittavat kestävien liikkumismuotojen entistä suurempaa tukemista. Kun nämä asiat yhdistetään keskusta-alueen sisääntuloväylien käytön kasvamiseen, ymmärretään, että ongelma joukkoliikenteen jatkuvasti kasvavasta tilantarpeesta keskustassa tulee ratkaista keskustaan johtavilla sisääntuloväylillä. Ratkaisuksi ei riitä, eikä tavoitteiden mukainen ratkaisu ole, keskusta-alueen varaaminen kokonaan joukkoliikenteelle. Joukkoliikenne pitää pystyä tuomaan keskustaan niin, että joukkoliikenteen kulkuun voidaan mahdollisimman hyvin luottaa. Vain ajoaikojen vaihtelun minimointi mahdollistaa keskustapysäkkien tehokkaamman käytön. Älykäs liikennejärjestelmä auttaa asiassa, mutta ei ole ainoa ratkaisu. Vain toteuttamalla sisääntuloväylille joukkoliikennekaistat ja antamalla joukkoliikenteelle riittävät liikennevaloetuisuudet varmistetaan sujuva ja tehokas joukkoliikenne. Keskustan liikennejärjestelmän toimivuus syntyy jo kilometrejä keskustan ulkopuolella, käytännössä koko tiivistyvän kaupunkirakenteen vyöhykkeellä.  

3. Keskustan liikennesuunnitelman luonnos

Kaupunginhallituksen päätös, ” että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella.” rajaa pois keskustan liikennesuunnitelman tavoiteverkot A ja B. Vertailtaviksi jäävät vaihtoehdot C ja 0+."

VE 2029 C

Plussat joukkoliikenteen kannalta

•Joukkoliikenne eri reitillä kuin suurimmat keskustaan saapuvat autoliikenteen virrat

•Puutorin alueesta saadaan tiivis vaihtopaikka

•Torin reuna rauhoittuu Aurakadulta - houkuttelevampi kaupunkikeskusta lisää joukkoliikenteen käyttöä

•Joukkoliikenne ei risteä muun autoliikenteen virtojen kanssa Aninkaistenkadulla

Miinukset joukkoliikenteen kannalta

•Vaihtomatkat pitenevät torilla

•Pysäkkikapasiteetti ei riitä ilman merkittäviä etuisuuksia keskustaan tulevilla sisääntuloväylillä

•Brahenkadulla on paljon tonttiliittymiä ja pysäköintilaitoksiin ajoja

•Maariankadun kaistajärjestelyt sekavat ellei Aninkaistensillalla tehdä merkittäviä järjestelyjä (liittymän Aninkaistensillalta Helsingin suuntaan vasemmalle)

•Keskustan pysäkeillä vaihtomatkat kasvavat, ja ovat enimmillään n. 4 korttelia

oEtäisyydet liian pitkiä

oPysäkkejä ei saada riittävästi tälle välille

•Puolalanmäen saavutettavuus heikkenee, koska sekä keskustan että Maariankadun pysäkit siirtyvät kauemmas

•Joukkoliikenne joudutaan jakamaan välillä Brahenkatu/Maariankatu – Aninkaistensilta, ellei sillalla tehdä merkittäviä kaista- ja liittymäjärjestelyitä

•Järjestely rasittaa Aurasiltaa ja sillan suunnasta tulevia liikennevirtoja, eikä esim. kääntymistä Linnankadulle voida järjestää omalla kaistalla

VE 2029 0+

Plussat joukkoliikenteen kannalta

•Ihmisille tuttu järjestely

•Vaihtoehdoista paras saavutettavuus

oPuolalanmäen alueen saavutettavuus parempi kuin muissa vaihtoehdoissa.

•Useita kouluja ja lukioita

•Taidemuseo

oMaariankadulle saadaan hyvin järjestettyä pysäkit, jotka palvelevat mäen päällä. Ratkaisu tukee paremmin myös Maariankadun kivijalkaliikkeitä.

•Lyhimmät vaihtomatkat

oKeskustan pysäkeillä vaihtomatkat saadaan pidetty max. 2 korttelin pituisina

•Joukkoliikenne ei risteä muun autoliikenteen virtojen kanssa Aninkaistenkadulla

Miinukset joukkoliikenteen kannalta

•Torin reunaan ei saada kävelyaluetta Aurakadulla

Vaihtoehdoista esitetään toteutettavaksi VE 2029 0+ koska se vastaa parhaiten:

•Keskustan saavutettavuuteen

•Joukkoliikennejärjestelmän toimivuuteen

•Liikennejärjestelmän toimivuuteen

•Keskustan liikenteen toimivuuteen

Vaihtoehtoa 0+ tukee myös erilaisten poikkeustilanteiden joukkoliikenneratkaisut. Jos joukkoliikenteen keskustaan tuleva päävirta kulkee Aurasillan yli, tarkoittaa se, että väliaikaisratkaisuissa ei linja-autoja voida tuoda keskustaan ellei Aurakadun yläosaa voida käyttää tilapäisesti. Erilaisten keskustan tapahtumien aikaiset joukkoliikennejärjestelyt on helpompi järjestää, jos vaihtoehtoja on olemassa. Vaihtoehto C rajoittaa merkittävästi busseilla tapahtuvan joukkoliikenteen joustavuutta, joka toisaalta on kyseisen liikennemuodon etu perustilanteessa esimerkiksi raitiotiehen nähden.

Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte

Ehdotus        Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää antaa Turun 2029 yleiskaavaluonnoksesta ja keskustan liikennesuunnitelmasta esittelytekstin mukaisen lausunnon.