Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 1.11.2018:

Taustaa

Turun kaupunkiseudun kuusi kuntaa, Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto ja Rusko, perustivat yhteisen, seudullisen joukkoliikenneviranomaisen 1.1.2012. Vuonna 2009 voimaan tullut EU-laki (EU:n palvelusopimusasetus) ja sen myötä uudistettu Suomen joukkoliikennelaki mahdollistivat kauan odotetun kaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenteen toteuttamisen. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti toukokuussa 2012, että Turun kaupunkiseudun kunnat järjestävät joukkoliikenteensä yhdessä heti kun se lain puolesta on mahdollista eli 1.7.2014 alkaen.

Yhteistoimintasopimukseen kirjattiin, että ”Kuntien välisen liikenteen nettokustannukset jaetaan niiden kuntien kesken, joita ko. liikenne palvelee kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa.” Jäi lautakunnan tehtäväksi tarkentaa, että miten jakaminen käytännössä tapahtuu.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta pyysi kuntien lausunnot kustannusjakomallista. Seutulinjojen kustannukset ehdotettiin jaettavan siten, että kunkin seutulinjan nettokustannus (kerta- ja arvokorttitulojen jälkeen) jaetaan sen mukaisesti, minkä verran kausikorttimatkoja minkäkin kunnan asukkaat ovat ko. linjalla tehneet. Kun yhteistä liikennettä suunniteltiin, ei ollut kuin karkeita arvioita Turun ulkopuolisen joukkoliikenteen matkamääristä, sillä ennen kesää 2014 matkamäärät olivat liikennöitsijöiden liikesalaisuuksia. Lautakunta totesikin kunnille lähetetyssä esittelyaineistossa (17.4.2013), että ”Kustannusten ja tulojen jakomallia tulee voida muuttaa, jos se osoittautuu jonkun tai joidenkin kuntien kannalta epäoikeudenmukaiseksi”. Kaikki kunnat kertoivat lausunnoissaan hyväksyvänsä yhteistoimintasopimuksen pohjalta muodostetut tarkennukset kustannusten ja tulojen jakoon. Turun kaupunki totesi lausunnossaan 10.6.2013, että ”Kustannusten ja tulojen jakotapaa tulee kuitenkin olla mahdollista tarvittaessa arvioida uudelleen, kun seudullisen joukkoliikenteen toteutumisesta on saatu riittävästi kokemusta.” Lautakunta hyväksyi kustannusten ja tulojen jakoperiaatteen 19.6.2013 § 124.

Fölin liikenne saatiin lautakunnan tekemillä päätöksillä hyvin käyntiin. Matkamäärät ovat kasvaneet koko Fölin toiminnan ajan. Asiakastyytyväisyys on korkea. Moni on kehunut Föliä parhaaksi uudistukseksi kuntien välillä koskaan. Fölin matkamäärä on kasvanut ensimmäisestä kokonaisesta vuodesta nyt 13 %. Fölin taloudellinen tulos on useimmilla kunnilla parantunut Fölin toiminta-aikana, kun liikennettä on tehostettu ja matkamäärä saatu hyvään kasvuun.

Hallintokustannuksia on muutettu sopimuksen aikana siten, että seudullisen joukkoliikennetoimiston henkilökuntakustannukset (palveluneuvojia lukuun ottamatta) jaettiin kaikkien kuntien kesken vuoden 2016 alusta. Sitä ennen vain muutaman työntekijän palkka jaettiin. Markkinointi- ja asiantuntijakustannukset on lisätty jaettaviin kustannuksiin vasta 2016 ja sovelluspalvelut (mm. rahastusjärjestelmän ylläpito) 2017, vaikka nämä kaikki ovat hyödyttäneet kaikkia Föli-kuntia alusta asti.

Föli on olennainen osa kaupunkiseudun elinkeinopolitiikkaa ja vetovoimaa. Se on myös Föli-alueen kuntalaisten laajasti arvostama palvelu, jonka piiriin myös Föli-alueen ulkopuolelta haluttaisiin.

Nykyisen kustannusjakomallin päivitystarve kuntarajat ylittävän liikenteen osalta

Nyt käytössä oleva, Tksjlk 19.6.2013 § 124 päättämä tarkennus kustannusten ja tulojen jakoon on tehty ennen Föli-liikenteen aloitusta. Tällöin ei ole ollut mahdollista käyttää matkamäärätietoja, sillä niitä ei ole ollut käytettävissä muualta kuin Turusta. Nyt tilastotietoa on käytettävissä erittäin paljon, ja siksi on ajankohtaista tarkistaa uudelleen kustannusten ja tulojen jakomalli ja samalla noudattaa lautakunnan lausuntopyynnön lupausta siitä, että ”Kustannusten ja tulojen jakomallia tulee voida muuttaa, jos se osoittautuu jonkun tai joidenkin kuntien kannalta epäoikeudenmukaiseksi”.

Nykyinen kustannustenjakomalli ei ota lainkaan huomioon seutulinjan pituutta ja sen tarvetta eri kunnissa. Asiaa voi havainnollistaa vaikkapa Rymättylän ja Turun keskustan välisellä kuvitteellisella seutulinjalla. Jos 45 turkulaista kulkee kauppatorin ja Länsikeskuksen välillä ja viisi naantalilaista Turun keskustasta aina Rymättylään saakka, nettokustannus jakautuu siten, että Turku maksaa siitä 90 % ja Naantali 10 %. Kuitenkaan linjan ei Turun puolesta tarvitsisi jatkaa Rymättylään saakka.

Vyöhykemallia on pidetty vaihtoehtona kustannusjakomuutokselle. Tasataksa on kuitenkin Fölin menestyksen kulmakivi ja siitä toivottavasti pystytään pitämään kiinni. Taustassa tapahtuva kuntien välinen kustannusjako on asiakkaan kannalta paras. Vyöhykemalli tekisi Fölistä vaikeamman käyttää, ja silti tulovaikutus olisi vähäinen. Pienillä matkustajamäärillä kaukaisimmilta vyöhykkeiltä lipun hinnalla on hyvin vähän vaikutusta kunnan talouteen. Oikeudenmukaisuutta lipun hinnoitteluun tuodaan tasataksassa sillä, että palvelutarjonta joukkoliikennevyöhykkeillä on moninkertainen harvemmin asuttuihin alueisiin verrattuna.

Monilla Föli-kunnilla on viime aikoina tullut tarpeita palvella uudella tavalla kuntansa yrityksiä. Nykyinen kustannusjakomalli ei kuitenkaan kannusta muita seutulinjan kuntia linjojen jatkamiseen vaikkapa muutaman kilometrin kauemmas, koska kustannus painottuu keskuskuntaan.

Kustannusjakoehdotus koskee vain seutulinjoja eli kuntarajat ylittäviä linjoja. Kustannusjakoehdotus ei muuta kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen kirjausta kustannusten jakamisesta vaan tarkentaa sitä samalla tavalla kuin lautakunnan aiemmin (Tksjlk 19.6.2013 § 124) tekemä päätös.

Kustannusjakoselvitys

Seudullinen joukkoliikenne teetti keväällä 2018 selvityksen erilaisista seutuliikenteen kustannusjakovaihtoehdoista. Laskelmien tekemisestä oli sovittu Fölin seurantakokouksessa 30.3.2017.

Työn tavoitteena oli muodostaa ehdotus seutulinjojen kustannusten jakoon soveltuvasta tavasta mm. seuraavien näkökulmien valossa:

•Kustannustenjaon oikeudenmukaisuus ja vastaavuus kustannusten syntymisen kanssa

•Joustavuus muutostilanteissa (mm. Föli-alueen laajeneminen, linjasto- ja palvelutasomuutokset)

•Kustannusten ennakoitavuus

•Mallin yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys

Työ perustui Fölin kattaviin data-aineistoihin joukkoliikennematkoista ja kuormituksesta nykytilanteessa sekä nykytilan kustannuksista ja kustannusjaosta. Työssä käytettiin vuoden 2017 nousijamäärä- ja kuormitustietoja, joiden perusteella laskettiin kuntien maksuosuudet sekä nettokustannukset vertailuvaihtoehdoissa. Vaihtoehtoja on vertailtu nykytilanteen tietoihin kuntien nettokustannuksista.

Tutkitut vaihtoehdot olivat:

•Nykyinen malli; Seutulinjojen nettokustannukset jaetaan kuntien kesken nousujen suhteessa. VE 0.

•Matkustajakilometrien suhde: Yksi 10 km matka on sama kuin 10 yhden kilometrin matkaa. VE 1.

•Matkustajamäärien suhde pysäkkivälillä matkan pituuden ja kuormituksen mukaan. VE 2A.

•Matkustajamäärien suhde pysäkkivälillä ajan ja kuormituksen mukaan. VE 2B.

Lisäksi arvioitiin laskentaperusteeksi lähtöjen määrää kunnan alueella sijaitsevilta pysäkeiltä sekä asukaslukujen suhdetta.

Selvityksessä tehtiin mm. seuraavia johtopäätöksiä vaihtoehtojen 1, 2A ja 2B osalta:

•Lieto maksaa nykytilanteessa keskiarvoa vähemmän matkustajakilometriä ja nousua kohden.

•Liedon kustannukset kasvaisivat erityisesti linjalla 6, sillä Liedon päässä linjaa kuormitus aiheutuu enimmäkseen lietolaisista.

•Kaarina maksaa tällä hetkellä matkustajakilometriä ja nousua kohden keskiarvoa vähemmän.

•Kaarinan osuus kustannuksista kasvaa vertailuvaihtoehdoissa erityisesti linjoilla 7 ja 221, sillä Kaarinan päässä linjojen kuormitus on pienempi ja matkustajista suurempi osa kaarinalaisia.

•Nykytilanteessa Naantalin kustannukset nousua ja matkustajakilometriä kohden ovat Föli-alueen pienimmät.

•Naantalin kustannusten lisäykset tulisivat linjoilta 6 ja 7, koska Naantalin päässä linjojen kuormitus on pienempi ja matkustajista suurempi osa naantalilaisia.

•Ruskon kustannukset kasvaisivat vertailuvaihtoehdoissa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Naantalissa, Kaarinassa ja Liedossa.

•Raisio maksaa nykytilassa keskiarvoa enemmän niin matkustajakilometriä, matkustajaa kuin asukastakin kohden.

•Raision osuus linjojen 6 ja 7 kustannuksista pienenisi kaikissa vaihtoehdoissa, mutta toisaalta suurenisi mm. linjoilla 300, 206, 220 ja 221.

•Turku maksaa nykytilassa merkittävää osuutta (55 %) seutulinjojen kokonaiskustannuksista.

•Turun osuus linjojen kustannuksista pienenee vertailuvaihtoehdoissa lähes kaikilla linjoilla erityisesti koska turkulaiset tekevät lyhyempiä matkoja naapurikuntiin verrattuna ja turkulaiset kuormittavat seutulinjoja pääsääntöisesti Turun alueella.

Seudullinen joukkoliikenne on tullut selvityksen ja kuntajohtajaneuvottelujen pohjalta siihen tulokseen, että tutkituista vaihtoehdoista toimivin olisi 2B. Siinä nettokustannukset jaetaan muuten aivan samalla tavalla kuin nykyisessäkin mallissa, käytön mukaan, mutta kokonaisen reittipituuden sijaan reitti palasteltaisiin laskennassa osiin. 2B-vaihtoehdossa tarkastellaan kuhunkin pysäkkiväliin kulunutta aikaa ja ko. pysäkkivälillä matkustaneiden korttimatkustajien kuntalaisuutta.

Edellä kerrotulla kuvitteellisella seutulinjalla Turku maksaisi 90 % nettokustannuksista kauppatorin ja Länsikeskuksen välillä, mutta Naantali 100 % Länsikeskuksen ja Rymättylän välillä. Esimerkki on tarkoituksella hyvin alleviivaava, eikä tällaista linjaa olisi järkeä ylläpitää. Se kuitenkin kertoo mistä kustannusehdotuksessa on kyse.

Vaihtoehdon 2B vaikutus vuositasolla olisi karkeasti seuraavanlainen:

•Turun seutulinjakustannukset vähenevät noin 10 % (420.000 euroa)

•Ruskon seutulinjakustannukset kasvavat noin 6 % (25.000 euroa)

•Raision seutulinjakustannukset kasvavat noin 1 % (9.000 euroa)

•Naantalin seutulinjakustannukset kasvavat noin 14 % (70.000 euroa)

•Liedon seutulinjakustannukset kasvavat noin 27 % (170.000 euroa)

•Kaarinan seutulinjakustannukset kasvavat noin 18 % (140.000 euroa).

Koska asiakasmäärä eri kunnissa kehittyy osin eri tavalla, yllä oleva on vain arvio ja perustuu vuoden 2017 dataan. Paras tapa minimoida nettokustannusta on sujuvoittaa joukkoliikennettä ja saada lisää uusia matkustajia joukkoliikenteen käyttäjiksi, jolloin jaettava nettokustannus on aina pienempi.

Lausuntopyyntö

Seudullinen joukkoliikenne on lähettänyt lausuntopyynnön seutulinjojen kustannusasiasta Föli-kunnille 5.9.2018. Lausuntopyynnössä todetaan, että Seudullinen joukkoliikenne ehdottaa tarkennusta seutulinjojen kustannusten ja tulojen jakoon. Kyse on tarkennuksesta, joka perustuu matkustajakuormitukseen matka-aikaa kohti kullakin pysäkkivälillä sen sijaan, että tarkasteltaisiin kerralla kokonaista linjapituutta. Tämä vaihtoehto kannustaa kuntia joukkoliikenteen sujuvoittamiseen, mikä puolestaan lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, lisää lipputuloja ja vähentää nettokustannuksia.

Yhteistoimintasopimuksessa todetaan kohdassa 6 Talous ja kustannusten jako, että ”Kuntien välisen liikenteen nettokustannukset jaetaan niiden kuntien kesken, joita ko. liikenne palvelee kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa.” Tarkennettu jakomalli olisi muuten sama kuin aiempi, mutta linjapituus jaettaisiin osiin sen sijaan, että sitä käsitellään nyt yhtenä. Nykyinen malli painottaa kustannuksia väkirikkaisiin keskuskuntiin.

Tarkennetuksi seutulinjojen kustannusjakomalliksi ehdotettiin seuraavaa:

•kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomalliksi valitaan vaihtoehto 2B, joka perustuu matkustajakuormitukseen matka-aikaa kohti kullakin pysäkkivälillä. Tämä vaihtoehto kannustaa kuntia joukkoliikenteen sujuvoittamiseen, mikä puolestaan lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, lisää lipputuloja ja vähentää nettokustannuksia.

•uusi kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomalli otetaan käyttöön vuoden 2019 alusta

•tammi-kesäkuun 2019 kustannusjaossa hyödynnetään tammi-kesäkuun 2018 toteutumatietoa ja heinä-joulukuun 2019 kustannusjaossa syksyn (heinä-joulukuu) 2018 toteutumatietoa. Tällä tavalla kuukausittaisessa clearingissa hyödynnetään todellista jakautumatietoa, mutta samalla kuukausittainen kustannustenjako yksinkertaistuu ja nopeutuu, kun seudullisten linjojen jakoprosentit ovat samat ja valmiina aina puolelle vuodelle. Puolen vuoden tilastojen perusteella tehtävä tarkastelu ottaa myös huomioon matkaosuusmuutokset seutulinjoilla.

Joukkoliikennepalvelujohtaja Korte on käynyt kertomassa seutulinjojen kustannusjakomuutosasiasta 28.5.2018 Liedon kunnanhallituksessa, 18.6.2018 Ruskon kunnanhallituksessa, 6.8.2018 Kaarinan kaupunginhallituksessa, Turun kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa 20.8.2018 ja Naantalin kaupunginhallituksessa 3.9.2018.

Kaupunkiseudun yhteistoimintasopimuksen mukaan kultakin kunnalta pyydetään lausunnot joukkoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä järjestelyistä. Seutuliikenteen kustannusjakoesitys on yhteistoimintasopimuksen pohjalta muodostettu tarkennusehdotus. Tarkennuksesta on viimeksi päätetty 19.6.2013 § 124 Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa.

Asian käsittely tähän mennessä

Fölin seurantakokous on käsitellyt seutulinjojen kustannusjakomalliehdotuksia 25.4.2018, jolloin on sovittu mm. että Korte tulee kaupunginhallituksiin / kunnanhallituksiin esittelemään kustannusjakoasiaa ja, että muutos huomioidaan vuoden 2019 talousarvioesityksissä. Fölin seurantakokouksessa 14.8.2018 on sovittu, että Korte tekee kunnille esittelytekstin 5.9. mennessä ja kunnat pyrkivät päättämään asiasta syyskuun aikana.

Seudullinen joukkoliikenne on lähettänyt lausuntopyynnön seutulinjojen kustannusasiasta 5.9.2018 ja saanut kaikilta kunnilta vastaukset. Kaikki kunnat hyväksyivät kustannusten jakotavan tarkennuksen. Turku ja Raisio halusivat muutoksen tulemaan voimaan ehdotuksen mukaisesti 1.1.2019. Kaarina, Lieto, Naantali ja Rusko lausuivat, että muutos tulisi budjettiteknisistä syistä tehdä vasta vuoden 2020 alussa.

Seudullinen joukkoliikenne ja sen päätöksenteko on toteutunut aina hyvässä yhteistyössä kaikkien kuntien kesken. Siksi 30.10.2018 pidettiin ylimääräinen Fölin seurantakokous, jotta löydettäisiin ratkaisu, johon kaikki kunnat voisivat sitoutua.

Kaikki kokousedustajat pitivät lähtökohtaisesti kiinni kuntiensa lausunnoista. Neuvottelujen kuluessa kaikki osapuolet halusivat kuitenkin tukea viranomaiskuntien hyvän yhteistyön jatkumista ja hyväksyivät kompromissiehdotuksen, jossa kustannusjaon tarkennus otetaan käyttöön 1.7.2019. Samalla todettiin yhteinen toive, että jatkossakin yhteistoimintasopimuksen henkeä kunnioitetaan ja asiat hoidetaan mahdollisimman pitkälle neuvotellen. Päätös kompromissiratkaisun hyväksymisestä oli yksimielinen: Muutetaan kustannusjakomalli 1.7.2019 alkaen, jolloin muutokset kohdistuvat vuonna 2019 vain puolelle vuodelle.

Oheismateriaali 1               Lyhyt esittelyaineisto kustannusjakoehdotuksesta

Oheismateriaali 2               Kustannusjakoselvitysaineisto

Oheismateriaali 3               Lausuntopyyntö

Oheismateriaali 4               Kooste kuntien lausunnoista

Ehdotus        Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että liikennöinnin kustannustenjakomallia tarkennetaan kuntarajat ylittävien linjojen osalta siten, että

•kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomalliksi valitaan vaihtoehto 2B, joka perustuu matkustajakuormitukseen matka-aikaa kohti kullakin pysäkkivälillä.

•uusi kuntarajat ylittävän liikenteen kustannusjakomalli otetaan käyttöön 1.7.2019

•nettokustannusjako tapahtuu jatkossa syksyisin edellisen syksyn matkustusjakauman perusteella ja keväisin edellisen kevään matkustusjakauman perusteella. Heinä-joulukuun 2019 kustannusjaossa hyödynnetään siis syksyn (heinä-joulukuu) 2018 toteutunutta matkustusjakaumaa ja keväällä 2020 kevään 2019 toteutunutta matkustusjakaumaa.