Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 25.10.2018:

Turun kaupunginhallitus on 17.9.2018 § 335 päättänyt pyytää mm. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan lausuntoa Turun seudun joukkoliikenneratkaisuun liittyen. Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus -pääraportti liite- ja taustaraportteineen yhdessä aiemmin valmistuneiden suunnitelmien ja selvitysten kanssa muodostaa kokonaisvaltaisen yleissuunnitteluaineiston, johon lausuntojen ja mielipiteiden odotetaan kohdistuvan.

Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 2.11.2018. Turun kaupunginhallitus toivoo tiiviitä lausuntoja, joissa otetaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

•Minkä näette parhaaksi järjestelmävaihtoehdoksi Turun seudulle: raitiotien, superbussin vai runkobussin? Miksi? Raitiotie- ja superbussijärjestelmien ominaisuuksia on kuvattu yleissuunnitelman tarkennus -pääraportin luvussa 3 ja runkobussin ominaisuuksia myös luvussa 4. Eri vaihtoehtojen kustannuksia ja vaikutuksia on kuvattu luvuissa 5, 6 ja 7.

•Minkä näette parhaaksi linjausvaihtoehdoksi ensimmäiseen toteutusvaiheeseen? Yleissuunnitelman tarkennuksessa on tutkittu seuraavia linjausvaihtoehtoja: Varissuo-Raisio, Varissuo-Runosmäki, Varissuo-Länsikeskus ja Varissuo-Matkakeskus.

•Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä, superbussilla ja runkobussilla olevan koko Turun tai Turun keskustan kehitykseen? Entä Turun seudun kehitykseen?

•Miten raitiotie, superbussi ja/tai runkobussijärjestelmä vaikuttaisi toimintaanne?

•Miten kuntanne / organisaationne suhtautuu raitiotien ja/tai superbussin laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?

Raportti sekä sitä täydentävä liite- ja tausta-aineisto löytyy hankkeen nettisivuilta www.turku.fi/raitiotie. Linkki sivuille: Raitiotie.

Saadut lausunnot palvelevat Turun kaupunginvaltuuston päätöksentekoa. Yleissuunnitteluaineiston sekä siitä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaupunginvaltuustolle tullaan tekemään esitys Turun kaupungin joukkoliikenteen järjestelmävalinnaksi.

Suunnitelmalle on määritelty monipuoliset tavoitteet: 1) kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, 2) kestävä kaupunkirakenne, 3) sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne, 4) kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät sekä 5) taloudellisesti kestävä investointi. Neljän ensimmäisen tavoitteen toteutumiseen vastaa parhaiten raitiotie. Talouden osalta käytetyillä oletuksilla vuoden 2016 väestöennusteilla superbussi on arvioitu raitiotietä kannattavammaksi. Suunnittelun aikana tapahtuneet muutokset parantavat erityisesti raitiotien kannattavuutta, mutta muutosten aiheuttamia talousvaikutuksia ei ole laskettu.

Ehdotus Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan lausunnoksi:

1.Minkä näette parhaaksi järjestelmävaihtoehdoksi Turun seudulle: raitiotien, superbussin vai runkobussin? Miksi?

Turun kaupunki panostaa strategiassaan (Kv 16.4.2018 § 72) siihen, että kaupunki tarjoaa elinkeinoelämälle ja yrityksille kilpailukykyisen ja yritysystävällisen toimintaympäristön. Turku haluaa vahvistaa kaupunkikeskustan elinvoimaa, eheyttää kaupunkirakennetta ja torjua ilmastonmuutosta. Alueiden eriarvoistumiseen puututaan. Turku kehittää tiivistä kampus- ja tiedepuistoaluetta, joka tarjoaa opiskelijoille ja elinkeinoelämälle vetovoimaisen ja innostavan ympäristön. Kaupunki varautuu kaupunkiympäristön ja palvelujen suunnittelussa ja mitoituksessa väestön ja työpaikkojen kasvuun, joka positiivisen rakennemuutoksen myötä on Turun alueella muita kaupunkiseutuja voimakkaampaa. Palveluilla on pystyttävä vastaamaan uusiin tarpeisiin.

Tunnin juna on Etelä-Suomen tärkeä kasvuhanke, joka lisää kaupunkiseudun elinvoimaa ja vetovoimaa asukkaiden ja yritysten näkökulmasta. Kasvukolmion kaupunkiseudulle sijoittuu uusia yrityksiä ja investointeja. Tunnin juna on useimmissa tapauksissa yksi osa asiakkaan matkaketjua ja tarvitsee lisäksi tehokkaita paikallisia jatkoyhteyksiä. Tunnin juna tuleekin olemaan merkittävin yksittäinen Föli-alueen sisäisen liikenteen käyttäjämäärän kasvattaja.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 ja 80-95 % vuoteen 2050 mennessä. Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Turku tavoittelee vuoteen 2029 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Turun tavoitteena on olla vuodesta 2029 eteenpäin ilmastopositiivinen alue. Nyt tehtyjen selvitysten matkustajamääräennusteet eivät sisällä ilmastotavoitteen vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään vielä nyt arvioituakin suurempaa kapasiteettia.

Liikennejärjestelmä tulee suunnitella kaupungin tavoitteiden mukaan, ei pelkän nykytilanteen mukaan. Liikennejärjestelmällä vaikutetaan kuntalaisten elämänlaatuun. Liikenneratkaisun tulee Turun kasvavalla kaupunkiseudulla vastata voimakkaan kasvun haasteisiin. Liikenneratkaisulla tuetaan kaupunkirakenteen tiivistymistä, joka on mm. infran rakentamisen näkökulmasta huomattavasti edullisempaa kuin kaupunkirakenteen hajautuminen. Samalla parannetaan elinkeinoelämän kehittymistä, palvelujen saavutettavuutta, kestävää kehitystä ja arjen sujuvuutta.

Turun seudun joukkoliikenne tukeutuu jatkossa yhä enemmän sähköbussiliikenteeseen. Vilkkaimmilla väylillä tehokkain ratkaisu on kuitenkin raitiotie. Raitiotieratkaisu vastaa parhaiten kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Raitiotie on kapasiteetiltaan ja kaupunkikehitysvaikutuksiltaan muita runkoliikennevaihtoehtoja parempi. Raitiotie vahvistaa kaupungin kilpailukykyä ja edistää kaupunkikehitystä sen lisäksi, että se on liikenteen järjestelmäratkaisu. Raitiotie vastaa parhaiten hiilineutraali Turku 2029 –tavoitteeseen, sillä laskelmien mukaan se lisää eniten joukkoliikenteen käyttöä.

Superbussivaihtoehto vastaa selvityksien perusteella Turun kaupungin strategisiin tavoitteisiin heikommin kuin raitiotie.

Bussien runkolinjasto ei vastaa suurimpiin liikennehaasteisiin yksittäisillä reiteillä, mutta se kehittää ns. normaalitason joukkoliikennettä nykyistä paremmaksi. Bussien runkolinjasto ei ole riittävä ratkaisu vilkkaimmille joukkoliikennekäytävän reiteille.

2.Minkä näette parhaaksi linjausvaihtoehdoksi ensimmäiseen toteutusvaiheeseen?

Ensimmäisenä tulisi toteuttaa reitti Varissuo - Itäharju - Kupittaa (Tiedepuisto) - Turun keskusta - Länsikeskus - Raision keskusta. Varissuon reitti on jo nyt erittäin kuormitettu samoin kuin Turku-Raisio-yhteys. Linjan päiden tasapaino on tärkeää joukkoliikenteessä, ja Varissuon ja Raision tapauksessa kapasiteettitarpeen tasapaino toteutuisi. Itäharjulla ja Länsikeskuksessa on merkittävää kehittämispotentiaalia, mikä toteutuessaan nostaa matkamääräkehitystä. Kupittaan Tiedepuiston ja Turun keskustan kehittäminen ovat Turun kaupungin kärkihankkeita.

Liian lyhyt linja ei tuo riittävää hyötyä kustannuksiinsa nähden. Elinkaarikustannukset eivät ole lyhyillä linjoilla edullisempia kuin pidemmillä linjauksilla, mikä näkyy erityisesti Varissuo-Matkakeskus -linjauksen arvioiduissa kuntatalouden nettotalousvaikutuksissa. Varissuo-Matkakeskus -raitiotielinjaus edellyttäisi varikolle tilan varaamista Tiedepuiston alueelta (Itäharjulta). Lyhyt reitti ei vastaisi asiakastarpeeseen eikä matkamäärätavoitteita siksi saavutettaisi. Matkakeskukseen jäävä linjaus ei olisi myöskään tasapainoinen linjan pää Varissuolle eikä ratkaisu helpottaisi Satakunnantien kovaa joukkoliikennetarvetta. Maankäyttö Satakunnantien varrella jäisi vajaaksi.

Jos ensimmäisenä toteutetaan raitiotielinja Varissuo-Tiedepuisto-Turun keskusta-Matkakeskus-Länsikeskus-Raisio, varikko sijaitsee suunnitellusti Rieskalähteentiellä. Varikolle vievä rata on suurin piirtein puolivälissä kohti Runosmäkeä, joten tuota osuutta voidaan suoraan hyödyntää myöhemmin Runosmäen raitiotieyhteydessä. Järjestelmän laajennettavuus tulee ottaa huomioon ratkaisua tehtäessä. Mitä suurempi linjasto, sitä enemmän investoinnista saadaan hyötyä, esim. yksi varikko ja korjaamo voi palvella montaa linjaa ja suurempaa määrää vaunuja, ja tämä tulee ottaa huomioon varikon tilavarauksessa. Laajaa, kaupungin kattavaa raitiotieverkostoa ja superbussiverkostoa ei voida raportin perusteella vertailla. Molemmissa olisi kuitenkin mittakaavahyötyä.

Raitiotie / superbussi todennäköisesti vähentää alueiden eriytymiskehitystä, sillä erinomainen joukkoliikenne tuo palveluja ja työpaikkoja. Segregaation väheneminen lisää kokonaisuudessaan kaupungin elinvoimaa, parantaa asukkaiden elämänlaatua ja parantaa kaupungin imagoa. Uudet palvelut ja työpaikat myös tasapainottavat ruuhka-ajan liikennettä, sillä matkustajia riittää molempiin suuntiin.

3.Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä, superbussilla ja runkobussilla olevan koko Turun tai Turun keskustan kehitykseen? Entä Turun seudun kehitykseen?

Joukkoliikenteen kehittäminen lisää Turun kaupungin keskustan, Raision kaupungin keskustan ja koko Turun seudun elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Joukkoliikenteen kysyntä tulevaisuudessa ja joukkoliikennekapasiteetin riittävyys pitkällä aikavälillä on merkittävässä asemassa raitiotien ja superbussin välistä päätöstä tehtäessä. Uusimmilla väestöennusteilla superbussilla saatettaisiin tarvita viittä minuuttia tiheämpää vuoroväliä noin vuonna 2040, mikä aiheuttaisi liikenteellisiä ongelmia. Nopeimpien väestöennusteiden ja joukkoliikenteen kasvuskenaarioiden toteutuessa superbussi voisi tällöin jäädä melko lyhyeksi välivaiheeksi, mikä perustelisi raitiotiehen siirtymistä jo ensimmäisessä vaiheessa.

Yksi raitiotien vahvuuksista on kiinteä, pysyvä reitti. Reitin pysyvyys rohkaisee yrityksiä tekemään investointeja, sillä ei ole vaaraa reitin siirtämisestä toisaalle kuten bussiliikenteessä. Investoinnit tuovat uusia työpaikkoja, mikä taas lisää joukkoliikenteen käyttöä. Kaupungin vetovoiman kasvu hyödyttää kaikkia turkulaisia riippumatta siitä, onko asunto raitiotien varrella (yritysverotus, kiinteistöverot jne). Joukkoliikenteen käytön kasvu edellyttää toimivia matkaketjuja ja parantaa siksi joukkoliikennettä koko kaupungissa.

Runkobussilinjasto vastaa juuri tämänhetkiseen tarpeeseen joukkoliikenteen kehittämisessä. Sähköistä bussiliikennettä tarvitaan joka tapauksessa ja matkamäärän kasvaessa kasvaa tarve nykyistä suuremmalle kalustolle. Runkobussilinjasto ei riitä vilkkaimmilla reiteillä lähitulevaisuutta pidemmälle, ja siksi runkobussilinjaston lisäksi tulee päättää joukkoliikenneratkaisusta. Kiinteä ja muuttumaton suurikapasiteettinen joukkoliikenne houkuttelee investointeja ja on asuntotuotannon työkalu.

On olennaisen tärkeää, että maankäytön kehittäminen priorisoidaan raitiotien (tai superbussin) reitin varrelle. Kaupungin tulee sitoutua rakentamaan tulevien pysäkkien lähelle (~500m) tiheää asutusta ja/tai toimistoja. Sen lisäksi, että raitiotie (tai superbussi) on kaupunkikehittämismahdollisuus, on maankäytön ohjelmointi linjan varrelle myös velvollisuus, jotta ratkaisu olisi kannattava. Samalla kaupungin tulee sitoutua turvaamaan raitiotielle / superbussille kilpailukykyinen matka-aika autoihin nähden eli hyvät etuudet, omat kaistat, jne. Raitiotien tulee olla asiakasystävällistä, tehokasta massaliikennettä.

Norjan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Bergenissä, avattiin moderni raitiotie vuonna 2010. Raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen väestön kasvu on keskittynyt vahvasti raitiotien vaikutusalueelle. Bergenin väestönkasvu onkin 2,4-kertainen raitiotien lähettyvillä verrattuna muihin alueisiin. Myös työpaikkojen kasvu on suurempaa raitiotien lähettyvillä kuin muualla Bergenissä. Bergen onkin laajentanut raitiotietään kahdesti, vuosina 2013 ja 2017. Seuraavat laajennukset ovat vireillä. (Kasvukolmio-raportti Raideliikenne mahdollistaa, Ramboll)

Keskustan liikennejärjestelyt tulee suunnitella sekä raitiotie/superbussi että normaalit bussit huomioon ottaen. Pysäkit koko reitillä tulee suunnitella siten, että liikennemuodot eivät häiritse tai hidasta toisiaan ja matkaketjut muodostuvat helposti.

4.Miten raitiotie, superbussi ja/tai runkobussijärjestelmä vaikuttaisi toimintaanne?

Kaupungin kasvun edellytys on toimiva joukkoliikenne. Tehokas, pysyvä ja luotettava joukkoliikenne lisää työpaikkojen sijoittumista vahvan joukkoliikenneakselin varteen. Yritysten ja asukkaiden määrän kasvu lisää joukkoliikenteen käyttöä ja antaa mahdollisuudet kehittää sitä edelleen. Asiakaskokemus on tärkeä tekijä valinnassa, sillä menestys riippuu paljolti siitä, miten asiakkaat ottavat ratkaisun omakseen. Joukkoliikenteessä liikkumisen mukavuus on merkitsevää, ja nykyaikainen raitiovaunu on matkustusmukavuudeltaan omaa luokkaansa bussiliikenteeseen verrattuna.

Raitiotie lisäisi merkittävästi joukkoliikenteen kapasiteettiä ja matkustusmukavuutta ja houkuttelisi uusia käyttäjäryhmiä joukkoliikenteeseen. Näiden kautta raitiotie kasvattaisi joukkoliikenteen suosiota ja tukisi hiilineutraalia Turkua. Raitiovaunuliikenteestä voi tehdä täysin esteettömän. Turun/Raision raitiotie tulisi toteuttaa täysin esteettömänä ratkaisuna joukkoliikenteen keskeiselle linjalle. Haasteet pysäkeillä tulee ratkaista siten, että raitiotien esteettömyydestä ei tingitä.

Superbussi lisäisi merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä ja houkuttelisi uusia käyttäjäryhmiä joukkoliikenteeseen. Superbussi ei nykyisen tiedon mukaan ole täysin esteetön ratkaisu. Malmön kokemusten mukaan esteettömyys ja liikkumisen tasaisuus eivät ole riittävällä tasolla Turkua ajatellen. Pienehkö istumapaikkakapasiteetti voi muodostua ongelmaksi, sillä ihmiset yleensä kokevat bussissa seisomisen epämiellyttävämmäksi kuin seisomapaikan raitiovaunussa. Tämä johtuu bussiliikenteen epätasaisemmasta kyydistä.

Jos Turun kaupunki ja Raision kaupunki päätyvät superbussiratkaisuun, tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjatöihin ja päällysteratkaisuihin. Jos superbussilinjasta halutaan merkittävästi nykyistä bussiliikennettä houkuttelevampi vaihtoehto, tulee talvihoidon tason olla poikkeuksellisen hyvä ja todennäköisesti ajorata tulee lämmittää pysäkkien kohdalla.

Jos Turun kaupunki ja Raision kaupunki päätyvät superbussiratkaisuun, tulee huolehtia siitä, että raitiotien tyyppiset etuudet ja linjaukset toteutetaan superbussille yhtä korkealaatuisina. Superbussiratkaisun yksi riski on, että toteutukseen tehdään kompromisseja ja järjestelmän positiiviset tavoitteet jäävät saavuttamatta. Tällöin superbussi ei olisi riittävän kustannustehokas suhteessa normaaliin tehokkailla etuuksilla hoidettavaan bussien runkolinjastoon.

Superbussiksi ajatellut kaksiniveliset täyssähköbussit ovat vielä hyvin uutta tekniikkaa. Kaksinivelisten, sähköisten bussien elinkaaresta ei ole vielä kokemusta. Lataukseen ja sähkötekniikkaan liittyviin ongelmiin löytyy lähitulevaisuudessa mitä todennäköisimmin hyviä ratkaisuja. Sähköbussien luotettavuus on kuitenkin vielä tällä hetkellä ongelma ja tiheällä vuorovälillä tämä korostuu.

Bussien runkolinjaston ero nykyiseen bussiliikenteeseen on ennen kaikkea sujuvuudessa, vuorovälissä ja liikennöinnin palvelussa aamuaikaisesta iltamyöhään. Bussien runkolinjasto tulee siksi lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Bussien runkolinjastolla ei ole juurikaan kaupunkikehityksellistä vaikutusta vaan kyse on puhtaasti joukkoliikenneratkaisusta. Kaksikerrosbussilla voitaisiin mahdollisesti lisätä kapasiteettia joillakin runkolinjoilla. Menestys runkolinjoilla vie kohti tarvetta suurikapasiteettisemmille ratkaisuille. Bussilinjoja sähköistetään tulevaisuudessa, mikä parantaa niiden ympäristöystävällisyyttä entisestään ja aiheuttaa myös infratarpeita. Bussit eivät ole täysin esteetön ratkaisu.

Kun raitiotie- tai superbussiratkaisu on päätetty, tulee muu liikenne suunnitella siten, että bussien runkolinjasto ei kilpaile raitiotien / superbussin kanssa ja vähennä siten kannattavuutta. Muu joukkoliikenne tukee nyt tehtävää raitiotie- tai superbussiratkaisua.

5.Miten kuntanne / organisaationne suhtautuu raitiotien ja/tai superbussin laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on Turun seudun joukkoliikenneviranomainen Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon alueella. Lautakunta kunnioittaa ko. kuntien tahtoa joukkoliikenteen kehittämisessä. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien tulisi toimia Turussa ja Raisiossa.

Joukkoliikenteen tehtävä on palvella ihmisiä ja yrityksiä siten, että arki on sujuvaa, joukkoliikenteen käyttö on helppoa, ja liikenne järjestetään kustannustehokkaasti. Tärkeimmät lähtökohdat Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen ovat Turun strategian mukaisesti elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen, kaupunkikeskustan elinvoiman parantaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen, ilmastonmuutoksen torjunta.

Joukkoliikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa hyvin monenlaisten asioiden tulee olla kunnossa. Tärkeimmät keinot joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana – nyt lausuttavana olevan raitiotie-/superbussiratkaisun lisäksi – ovat mm. bussien runkolinjasto, sähköbussiliikenne, kapasiteetin kasvattaminen, joukkoliikenteen käytön helppous, joukkoliikenteen luotettavuus ja häiriönhallinta, pysäkkien / asemien ympäristön selkeys ja esteettömyys, vaihtoyhteyksien toimivuus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

Jos raitiotie/superbussi päätetään toteuttaa, lisää se tarvetta panostaa myös muuhun joukkoliikenteeseen. Tämä johtuu siitä, että joukkoliikenteen käytön kasvaminen näkyy selkeästi koko runkolinjastolla. Kulkeminen muodostuu matkaketjuista, ja lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö koskee koko Föli-aluetta.

Raitiotie-/superbussiratkaisu linkitetään meneillään olevaan runkolinjastoratkaisuun siten, että päällekkäistä työtä tai toinen toistaan vaikeuttavia ratkaisuja ei tehdä. Bussien runkolinjaston reittipäätösten yhteydessä tarvitaan tieto siitä, mikä linjaus raitiotiellä / superbussilla on.

Turun keskustan historiallisella alueella arkeologiset löydöt saattavat viivästyttää rakentamista ja lisätä kustannuksia erityisesti raitiotievaihtoehdossa. Nykyisen joukkoliikenteen suunnittelussa ja sopimuksissa tulee ottaa huomioon mahdollisen raitiotien tai superbussiliikenteen aloituksen viivästyminen.

Suunnittelussa ja hankinnassa kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä Helsingin ja Tampereen kanssa ja oppia heidän kokemuksistaan.

Turun kaupunginhallituksen päätös 17.9.2018 on luettavissa Internetistä:

Kaupunginhallitus 17.9.2018 § 335

Oheismateriaali 1               Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö 20.9.2018

Ehdotus         Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon Turun seudun joukkoliikenneratkaisusta.

Lisäksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Päätös          Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle viranhaltijoiden valmisteleman lausunnon joukkoliikenneratkaisusta ja ilmoittaa lisäksi omana kantanaan seuraavaa:

1. Joukkoliikenneratkaisulle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien esitettyjen joukkoliikenneratkaisujen, myös raitiotien, osalta erittäin hyväntasoista muuta joukkoliikennettä. Kaupungin ja seudun joukkoliikennettä tulee kehittää kokonaisuudessaan edelleen määrätietoisesti ja kattavasti. Kehittämisessä tulee huomioida etenkin liityntäalueet, syöttölinjat sekä ne alueet, joilla asuvat ihmiset eivät nyt käytä joukkoliikennettä sen riittämättömäksi koetun reitistön tai vuorotiheyden vuoksi. Ratkaisu ei saa olla pois Turun ja/tai Raision muun joukkoliikenteen kehittämisestä tai sen budjetoinnista. Mikäli näin tapahtuu, riskinä on, että taloudellisesti erittäin suuren investoinnin potentiaaliset hyödyt menetetään ja koko joukkoliikenteen taso heikkenee. Ratkaisu ei saa heikentää Kaarinan, Naantalin, Ruskon eikä Liedon joukkoliikenteen tasoa.

2. Yhtenä kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteena tulee olla yhteyksien parantaminen suurille työpaikka-alueille. Turun seudun kasvun, kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää miettiä ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista. Seutu kasvaa sujuvien julkisten yhteyksien varrelle. Mikäli arjen kulkuyhteydet eivät toimi hyvin, ei alue houkuttele uusia asukkaita.

3. Joukkoliikenneratkaisun tavoitteiden saavuttaminen ja etenkin joukkoliikenteen käyttöasteen kasvattaminen sekä sen kustannusten hillintä edellyttävät, että kaupungin liikennettä koskevat kaavat ja niiden oheissuunnitelmat ovat tiedossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joukkoliikenteen käyttäjämääriin vaikuttaa merkittävästi liikenteen vakiintuneisuus ja kaikessa kaupungin joukkoliikennesuunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että muutokset reitteihin ja pysäkkeihin minimoidaan. Siltä osin kuin reittien ja pysäkkien muutos ovat edellytys tarpeellisille isoille muutoksille, muutokset tulee toteuttaa mahdollisimman hyvin ja kerralla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että vuonna 2020 toteutettavassa runkolinjauudistuksessa varaudutaan joukkoliikenneratkaisuun eikä siitä päätettäessä tingitä runkolinjaston kehittämisestä.

4. Joukkoliikenneratkaisun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ratkaisu toteutetaan laadukkaasti ja mahdollisimman tehokkaasti sen jälkeen, kun päätös on tehty. Ratkaisua ei toistaiseksi ole budjetoitu. Turun kaupunginhallituksen pöydällä on vireillä kasvuohjelma, jossa on tarkoitus sopia investoinneista seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Superbussi- ja raitiotieratkaisuista kaikkein edullisinkin vaihtoehto esilläolevista eli superbussi välille Varissuo – Matkakeskus tarkoittaisi tehtyjen selvitysten mukaan erittäin merkittävää taloudellista investointia, 102 miljoonaa euroa. Lautakunta on huolissaan siitä, että niin joukkoliikenneratkaisun kuin kaupungin muiden investointien hyvä toteutus ja tarkoituksenmukainen aikataulutus eivät ole turvattuja, mikäli joukkoliikenneratkaisusta ei tehtäisi periaatepäätöstä kasvuohjelman/muiden merkittävien investointien yhteydessä. Joukkoliikenneratkaisu ei kuitenkaan ole kaupungin muista ratkaisuista tai kaupungin taloudesta erillinen ratkaisu.

5. Lautakunta myös toivoo kiinnitettävän erityistä huomiota ratkaisun päätöksentekojärjestykseen ja hankintamenettelyyn, ja toivoo harkittavan, että joukkoliikenneratkaisun hankinta toteutetaan Allianssi- tai vastaavassa tilaajan ja toteuttajien vastuuta jakavassa menettelyssä ja että lopullinen päätös vähintään infran osalta tehdään vasta sitovien tarjousten saamisen jälkeen.

6. Joukkoliikenneratkaisun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että etenkin kaupungin kaavoitukseen- ja rakentamiseen liittyvät palvelut ovat koko kaupungin kattaen erinomaisella tasolla niin rakentamisaikana kuin sen jälkeen. Rakentaminen ja merkittävät kaavat vaikuttavat myös joukkoliikenteen suunnitteluun ja sen toteutukseen muuallakin kuin raitiotien/superbussin/runkolinjaston alueella. Ilman tehokasta kaavoitusta ja lupamenettelyjä riskinä on, että taloudellisesti erittäin suuren investoinnin potentiaaliset hyödyt menetetään ja koko joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee.

7. Koko Turun kaupunkiseudun ja työssäkäyntialueen kehityksen kannalta ongelmaksi voi muodostua raitiotie- ja superbussivaihtoehdoissa joukkoliikenteen palvelutason merkittävä eriytyminen Turun ja kaupunkiseudun muiden alueiden välillä. Joukkoliikenneratkaisu ei saa heikentää nykyistä seudullisen joukkoliikenteen tasoa missään osakaskunnassa. Naantalin kaupungin osalta olennaisinta on matka-aikojen lyhentäminen Naantalin ja Turun keskusten välillä.

Nopeuden lisääminen on joukkoliikenteen keskeinen kehittämistavoite. Kaarinan ja Turun keskustan välisen suoran bussiliikenteen kehittäminen on Kaarinan kannalta paras vaihtoehto.

8. Mittavasta raitioliikenne- tai superbussi-investoinnista aiheutuvat kustannukset (infra ja kalusto) pitää rahoittaa niiden kuntien toimesta, joiden alueelle investoinnit kohdentuvat. Seudullisen muun runkoliikenteen (bussi-/sähköbussi) kehittämiseen, sen toiminnan edellytyksiin ja käyttäjämäärien kasvattamisen tukemiseen tulee tulevaisuudessakin kiinnittää riittävästi huomiota.

9. Tulevaisuuden liikennöintiratkaisuna raitiovaunun edut näyttävät olevan parhaimmat, mutta ratkaisun rahoituksesta tulee olla riittävät takeet ennen investointipäätöksen tekemistä. Investointi ei myöskään saa olla poissa joukkoliikenteen muusta kehittämisestä ja rahoituksesta. Vuotuiset menot käyttötalouteen eivät saa pienentää muun toiminnan tasoa eivätkä huonontaa palvelun tasoa. Mitä tulee reitteihin ja niiden järjestykseen, mahdollisen raitiotielinjauksen tulisi tulla siten, että se tuo mahdollisimman paljon uutta lisäarvoa alueelle ja esim. varikon investoiminen olisi huokeaa.

10. Lautakunta korostaa puoltavansa raitiotieratkaisua, koska se vastaa tehtyjen selvitysten perusteella kokonaisuutena parhaiten hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Lautakunta samalla korostaa, että selvityksen perusteella myös superbussi vastaa hankkeen tavoitteisiin monessa kohdin hyvin ja lähes yhtä hyvin kuin raitiotie. Keskeiset erot superbussin ja raitiotien välillä ovat selvityksen perusteella niiden kustannuksissa (superbussin eduksi), kapasiteetissa (raitiotien eduksi) ja imago/vetovoimavaikutuksessa (raitiotien eduksi). Lisäksi ratkaisujen infran joustavuudessa on keskeinen ero, raitiotien ollessa kiinteä ja superbussin reitin ollessa ainakin teoreettisesti siirrettävissä. Superbussiin kohdistuu varauksia teknisen toteutuksen osalta, koska kokemuksia on suhteessa vähän.

Mitä tulee vaihtoehtojen kapasiteettiin, lautakunta toteaa lisäksi, että vaikka superbussi toteutettaisiin täysin nykyisin tekniikoin ja nykyisin oletuksin, se vastaisi kapasiteettitarpeeseen positiivistenkin väestö- ja matkamääräennusteiden nojalla 2040 -luvulle asti ilman vuorovälin tihennystä alle viiden minuutin, joka on toimivan vuorovälin karkea minimi. Selvityksessä todetaan myös, että kasvuennusteisiin sisältyy epävarmuuksia. Mikäli kaupungin talous niin edellyttää, tämä seikka myös puoltaa sen harkitsemista, että superbussi toteutetaan ja muutetaan tarvittaessa raitiotieksi, mikäli sen kapasiteetti loppuu. Ratkaisu ei kuitenkaan olisi optimaalinen, kun otetaan huomioon osittain kertautuvat investointikustannukset ja lisärakentamisen aiheuttama haitta.

Raitiotie/superbussiratkaisun teoreettinen joustavuus/pysyvyys on toisten mielestä hyvä asia, toisten mielestä huono. Selvityksissä ei syvällisemmin ole perehdytty siihen, miten kummankin ratkaisun etuja ja haittoja voitaisiin tästä näkökulmasta lisätä/minimoida. Kumpaankin ratkaisuun liittyviä ominaisuuksia voitaneen kuitenkin hyödyntää ja haittoja minimoida ainakin oikealla markkinoinnilla, viestinnällä sekä kaupungin muun keskeisen maankäyttöön liittyvän toiminnan, kuten kaavoituksen, avulla.

11. Turun kaupungin strategian yhtenä päämääränä on, että Turun kaupungin talous on tasapainossa. Joukkoliikenneratkaisu on joka tapauksessa erittäin suuri investointi. Oletettavaa on, että kaupunki katsoo ratkaisun vaikuttavan kaupungin muuhun investointikykyyn, toisin sanoen mahdollisuuksiin tehdä myös muita tärkeitä investointeja, kuten päiväkoteja ja kouluja. Esitetyistä vaihtoehdoista etenkin kalliimman joukkoliikenneratkaisun valinta (raitiotie Varissuo – Raisio) edellyttää tällöin, että se on perusteltu kokonaisuutena ja laajastikin arvioiden, huomioiden myös ne muut keinot, joilla asetettuja tavoitteita voidaan edistää ja saavuttaa.

Ratkaisun toteuttaminen ei saa heikentää kaupungin rahoitusasemaa.

Päätöksenteko

Lautakunnan tekemät lisäykset, asiakohdat 1-11, päätettiin seuraavasti:

1. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Lumpeen kannattamana yksimielisesti.

2. asiakohta päätettiin lisätä Rannikko-Laineen ehdottamana ja Lehtolan kannattamana yksimielisesti.

3. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Mäkelän kannattamana yksimielisesti.

4. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Naavasalon kannattamana yksimielisesti.

5. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Lumpeen kannattamana yksimielisesti.

6. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Vepsän kannattamana yksimielisesti.

7. asiakohta päätettiin lisätä Naavasalon ehdottamana ja Rannikko-Laineen kannattamana yksimielisesti.

8. asiakohta päätettiin lisätä Heikkilän ehdottamana ja Rannikko-Laineen kannattamana yksimielisesti.

9. asiakohta päätettiin lisätä Ekrothin ehdottamana ja Naavasalon kannattamana yksimielisesti.

10. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Mäkelän kannattamana yksimielisesti.

11. asiakohta päätettiin lisätä Perhon ehdottamana ja Saarisen kannattamana yksimielisesti.

Rannikko-Laine teki vastaesityksen esittelijän ehdotukseen, johon oli lisättynä lautakunnan tekemät lisäykset, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Rannikko-Laineen esitys

”Keskeisiä kysymyksiä joukkoliikenteen kehittämisessä ovat nopeuden lisääminen ja käyttäjäpohjan laajentaminen. Tiiveimmin rakennetulla kaupunkialueella on raitiotie yksi ratkaisu. Se nähdään myös kaupunkiympäristön laajana kehittämishankkeena. Raitiotiellä tai superbussilla on todennäköisesti joukkoliikenteen imagoa nostava vaikutus. Kaupunkikehityksen kannalta raitiotiellä olisi todennäköisesti suurimmat myönteiset vaikutukset sekä Turun että Turun keskustan kehitykselle. Raitiotie ja jossain määrin superbussikin pysyvinä rakenteina luovat hyvät mahdollisuudet pitkäjänteiselle kaupunkirakenteen kehittämiselle ja tiivistämiselle sekä yksityisautoilun vähenemiselle. Turun seudun elinvoimaisuus on kaikkien muiden kaupunkiseutujen tavoin riippuvainen keskuskaupungin elinvoimaisuudesta.

Kaikissa vaihtoehdoissa on omat hyvät puolensa. Suurimmat erot ovat järjestelmien hankintakustannuksissa ja muuntojoustavuudessa sekä välityskyvyssä. Raitiotien perustamiskustannukset kalustoineen ovat valmisteluaineiston mukaan 25–30 miljoonaa euroa kilometrille. Superbussin kustannukset ovat noin puolet tästä. Kaupunkiseudulla on joka tapauksessa kehitettävä runkobussilinjoja osittain samoilla keinoilla kuin superbussiliikennettä. Raportissa ei ole erityisesti perusteltu, miksi superbussilinjojen kehittämistoimenpiteitä ei voitaisi tehdä runkobussilinjoilla. Superbussin ja runkobussin yhdistelmä on kustannustehokkuutensa ja joustavuutensa vuoksi paras vaihtoehto koko seudulle.

Kutsupohjaisen liikenteen kehittämisellä voidaan tarjota joukkoliikennettä sellaisille alueille, joilla aikataulunmukainen linjaliikenne on järkevillä kustannuksilla vain heikosti mahdollista. Kutsupohjainen liikenne voi tarjota uusia mahdollisuuksia myös asuinalueiden ja työpaikka-alueiden välisessä liikenteessä. Robottibussi saattaa olla jossain vaiheessa osa ainakin kevyttä joukkoliikennettä. Tavoitteena tulee olla kutsupohjaisen liikenteen kehittäminen osana kaupunkiseudun joukkoliikennettä.

Matkustajan kannalta ovat olennaisia kaupunkiseudun kattava yhtenäinen lippu- ja informaatiojärjestelmä, jotka ovat toteutuneet Föli-liikenteen myötä. Nopeuden lisääminen on joukkoliikenteen keskeinen kehittämistavoite. Seudun kuntien ja Turun keskustan välisen suoran bussiliikenteen kehittäminen nähdään tärkeänä.

Yhtenä kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteena tulee olla yhteyksien parantaminen suurille työpaikka-alueille. Yritys- ja asuinalueiden pitää olla saavutettavissa hyvin myös julkisilla yhteyksillä. Turun seudun kasvun, kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta on erittäin tärkeää miettiä ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista. Seutu kasvaa sujuvien julkisten yhteyksien varrelle. Mikäli arjen kulkuyhteydet eivät toimi hyvin, ei alue houkuttele uusia asukkaita.

Turun seudun joukkoliikenneratkaisu ei saa heikentää nykyistä seudullisen joukkoliikenteen liikennöintitasoa ja joukkoliikenteen kehittämistä. Mahdollinen lähijunaliikenteen pilottikokeilu on myös seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeä joukkoliikenteen kehittämishanke.”