Joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte 11.9.2018:

Taustaa

Turun kaupungin hallintokuntien, joihin Turun kaupunkiseudun joukkoliikennekin kuuluu, tulee antaa talousarvioesityksensä Turun kaupunginhallitukselle 21.9.2018 mennessä. Talousarvion laadintaa varten annetut ohjeet ovat nähtävinä kokouksessa.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen järjestämis- ja ylläpitokustannuksineen.

Nettoluku -18,00 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2018. Asukasluku oli tällöin Turussa 189.842 (64,8 %), Kaarinassa 33.332 (11,4 %), Raisiossa 24.263 (8,3 %), Naantalissa 19.236 (6,6 %), Liedossa 19. 839 (6,8 %) ja Ruskolla 6.279 (2,1 %).

Fölissä on tehty vuoden 2018 tammi-elokuussa noin 17,4 miljoonaa matkaa. Se on 1,1 % enemmän kuin samana aikana vuonna 2017. Annetun nettoluvun saavuttaminen edellyttää erinomaista onnistumista matkamäärän kasvattamisessa Turussa ja kaupunkiseudulla myös ensi vuonna ja sitä, että joukkoliikenteen kustannusindeksi pysyy edelleen matalana. Matkamääräarvio perustuu kevään 2018 toteutumaan. Kuitenkaan matkamäärää ja lipputuloja ei voi parhaallakaan metodilla tietää etukäteen, ja tämä aiheuttaa aina riskin tulopuolella.

Talousarvio on laskettu vuoden 2018 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja alustavat talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 5.9.2018.

Vuoden 2019 talous rakentuu vuoden 2018 toteutuman pohjalta. Talousarvioon on lisätty joukkoliikennelautakunnan vuotta 2019 koskevien jo tekemien päätösten kustannusvaikutukset sekä ehdotukset liikenteen parantamiseksi vuonna 2019.

Talousarviossa esitetään, että joukkoliikenteen henkilöstökustannukset siirretään kaupunkiympäristölautakunnalta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio muun kuin liikenteen osalta

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Markkinoinnin määrärahaa on hieman lisätty (markkinointiin varattava raha vuonna 2019 on 150.000 euroa) ja sovelluspalveluiden kustannusten kasvuun varaudutaan. Föli-kunnat ovat sopineet markkinoinnin suunnittelijan palkkaamisesta jo ennen Fölin perustamista. Föliin on 1.6.2018 alkaen palkattu markkinoinnin ja viestinnän määräaikainen suunnittelija.

Talousarvion nettoluku on muiden kuin liikennöinnin kustannusten ja tulojen osalta noin 3.836.000 euroa. Tästä esitetään Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon maksettaviksi yhteensä 858.000 euroa ja Turun maksettavaksi 2.978.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 78 % ja muut kunnat yhteensä 22 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2017. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 278.000 euroa (7,2 %), Raisio 202.000 euroa (5,3 %), Naantali 160.000 euroa (4,2 %), Lieto 165.000 euroa (4,3 %) ja Rusko 52.000 euroa (1,4 %).

Liikennöintiä koskevan talousarvion perusteet

Talousarvion pohjana ovat kuntakohtaiset, clearingin mukaiset toteutumatiedot tammi-kesäkuussa 2018.

Talousarviossa on käytetty liikennöintikustannusten nousuarviona 3,0 % verrattuna kevään 2018 hintatasoon. Kun arvioidaan syksyn 2018 indeksinousuksi 1 %, tarkoittaa tämä että vuodelle 2018 on arvioitu kahden prosentin nousuvara. Näin maltillinen indeksiarvio sisältää riskin, mutta on linjassa linja-autoliikenteen viimeaikaisen kustannuskehityksen kanssa.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista. Turun kaupungilla myös seutulipputuki kuuluu talousarvion alaisiin kustannuksiin, kun taas muilla kunnilla seutulippukustannukset eivät kuulu joukkoliikennelautakunnan talousarvioon.

Kuntien tulot muodostuvat kausikorttien lataustuloista, sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, sisäisen liikenteen nousukorvauksista muilta kunnilta, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan koululaislipputuloista, kelan koulumatkatuesta, suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta sekä liikennöinnin sanktiotuloista.

Liikennöintiä koskeva perusosa Turun osalta

Talousarvion perusosa on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Turun sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2018 on 34.471.000 euroa ja seudullisen liikenteen 6.501.000 euroa. Turku maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 41.000 euroa vuodessa. Seutulippukorvauksiin varataan 140.000 euroa ja liikennöinnin bonuksiin 346.000 euroa. Lisäksi Turku Energian ja joukkoliikenteen välisen latauspalveluun varataan noin 230.000 euroa ja äkillisiin, välttämättömiin parannustoimenpiteisiin ja kokeiluihin yhteensä 150.000 euroa.

Edellä esitettyjen clearing-tietojen lisäksi jo päätettyjä vuodelle 2019 tulevia kustannuksia ovat föllärimaksut kausikorteista (arviolta 20.000 e), vesibussin netto-osuus clearingin ulkopuolelta 30.000 e sekä Tksjlk 13.12.2017 § 201 päätetyt toimenpiteet: linjan 13 vuorovälin parannus 124.000 e, linjojen 32 ja 42 parannukset 169.000 e ja linjan 2 lisäauto 21.000 e.

Lisäksi Kauppatorin rakentamisen aikaiset poikkeusjärjestelyt aiheuttavat noin 400.000 euron lisäkustannukset (Tksjlk 6.6.2018 § 103) linjoilla 7A, 12 ja 50-54.

Arvio Turun kausikorttituloista vuonna 2019 on 8.126.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 13.160.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 925.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen arvokortti- ja kertalipputulot ovat 2.439.000 euroa. Koululaislipputulot kevään 2018 clearingin pohjalta ovat 747.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 1,20 euroa matkaa kohti). Koulumatkatuki kelalta on 160.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 1.109.000 euroa. Sanktiot ovat arviolta 63.000 euroa ja muut tulot arviolta 220.000 euroa. Föli-alueen ulkopuolisten kuntien maksama Matkahuolto-maksu on noin 52.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 2 % kasvua.

Syvälahden koulun valmistuminen lyhentää noin 400 oppilaan koulumatkoja niin paljon, että he eivät enää saa opetustoimen koululaiskorttia. Tämä vähentää joukkoliikenteen koululaislipputuloja noin 180.000 euroa. Lisäksi Yli-Maarian koulun valmistuminen lyhentää noin 200 oppilaan koulumatkoja niin että koululaislipputulot putoavat noin 90.000 euroa. Rollaattorien esteettömyyskokeilu vähentää tuloja arviolta 15.000 euroa. 1.7.2018 toimeenpantu koululaislippujen hinnankorotus nostaa koululaislipputuloja noin 50.000 euroa. Karkea arvio Turun kaupungin tulevan työsuhdematkalippuedun lisäävästä tulovaikutuksesta joukkoliikenteelle on 250.000 euroa.

Liikennöintiä koskeva perusosa Kaarinan osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2018 clearing-tietojen pohjalta. Kaarinan sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2019 on 853.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.673.000 euroa. Kaarina maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 330.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 61.000 euroa. Föllärimaksut kausikorttimatkoista ovat arviolta 1.000 euroa ja rollaattorien esteettömyyskokeilun kustannusarvio 2.600 euroa.

Arvio Kaarinan kausikorttituloista vuonna 2019 on 555.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 91.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 23.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 611.000 euroa. Koululaislipputulot ovat 120.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 1,50 euroa matkaa kohti). Koulumatkatuet kelalta ovat 69.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 195.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 11.000 euroa ja muut tulot arviolta 1.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 2 % kasvua.

Liikennöintiä koskeva perusosa Raision osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2018 clearing-tietojen pohjalta. Raision sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2019 on 167.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.642.000 euroa. Raisio maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 251.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 44.000 euroa. Linjan 7A lisäauto kauppatorin väliaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi aiheuttaa arviolta 21.000 euron kustannukset Raisiolle. Föllärimaksuihin varataan 500 euroa. Rollaattorien esteettömyyskokeilun kustannusarvio on 1.900 euroa.

Arvio Raision kausikorttituloista vuonna 2019 on 455.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 22.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 4.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 544.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 91.000 euroa (Koululaismatkan hinta on tällä hetkellä 2 euroa). Koulumatkatuki kelalta on 25.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 142.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 8.000 euroa ja muut tulot arviolta 400 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 2 % kasvua.

Liikennöintiä koskeva perusosa Naantalin osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2018 clearing-tietojen pohjalta. Naantalin sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2019 on 942.000 euroa ja seudullisen liikenteen 908.000 euroa. Naantali maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 120.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 35.000 euroa. Föllärimaksuihin varataan 500 euroa ja rollaattorien esteettömyyskokeiluun 1.500 euroa.

Arvio Naantalin kausikorttituloista vuonna 2019 on 268.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 48.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 4.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 338.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 473.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 3,00 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti). Koulumatkatuki kelalta on 59.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionraha on 112.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 6.000 euroa ja muut tulot arviolta 1.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 2 % kasvua.

Liikennöintiä koskeva perusosa Liedon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2018 clearing-tietojen pohjalta. Liedon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2019 on 880.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.132.000 euroa. Lieto maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 158.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 36.000 euroa. Linjan L3 muutokset (Tksjlk 6.6.2018 § 103) vähentävät kustannuksia noin 2.400 euroa. Föllärimaksuihin varataan 500 euroa ja rollaattorien esteettömyyskokeiluun 1.500 euroa. Arvio linjan 601 (Littoinen-Varissuo, Tksjlk 6.6.2018 § 103) liikenteen nettokustannuksista on 25.000 euroa ja linjan 6 yöliikenteen (Tksjlk 13.12.2017 § 201) nettokustannuslisäyksestä 3.000 euroa.

Arvio Liedon kausikorttituloista vuonna 2019 on 294.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 43.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 15.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 361.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 388.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 2,00 euroa myönnettyä koulumatkaa kohti). Kelan koulumatkatuki on 96.000 euroa. Suurten kaupunkiseutujen valtionrahaosuus on 116.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 7.000 euroa ja muut tulot 1.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 2 % kasvua.

Liikennöintiä koskeva perusosa Ruskon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun 2018 clearing-tietojen pohjalta. Ruskon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2019 on 215.000 euroa ja seudullisen liikenteen 380.000 euroa. Rusko maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 77.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 11.000 euroa. Föllärimaksuihin varataan 250 euroa ja rollaattorikokeiluun 500 euroa.

Arvio Ruskon kausikorttituloista vuonna 2019 on 87.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 28.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 6.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 81.000 euroa. Koululaislipputulot opetustoimelta ovat 85.000 euroa (Hinta on tällä hetkellä 2,30 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti). Kelan koulumatkatuki on 83.000 euroa. Osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on 37.000 euroa. Sanktiotulot ovat arviolta 2.000 euroa.

Matkamäärän kasvun aiheuttama tulolisäys on laskettu mukaan kaikkiin lukuihin. Laskelmissa on käytetty 2 % kasvua.

Liikennöinnin parantamistarpeet

Seudullisen joukkoliikenteen palvelualue esittää seuraavia rahavarauksia talousarvioon. Kyseessä ovat linjojen 6, 7 ja 300 osalta välttämättömät parannukset. Muiden parannusten osalta kyse on yritysten, työmatkalaisten ja muiden asiakkaiden liikennetarpeeseen vastaamisesta. Lautakunta päättää budjettivarauksessa vain rahavarauksesta ja varsinaiset ehdotukset tuodaan lautakunnan käsittelyyn erikseen esim. talvi- tai kesäaikataulujen käsittelyn yhteydessä. Ilman budjettivarausta on käytännössä lähes mahdotonta ehdottaa liikennöinnin parantamisesta johtuvia lisäkustannuksia.

• Linjojen 220 ja 221 parannukset vastaamaan paremmin työmatkalaisten tarpeisiin; nettokustannusarvio Turulle 12.000 euroa ja Raisiolle 14.500 euroa.
• Linjojen 6 ja 7 vuorovälitihennys kesäloma-arkena samaan kuin talvella; nettokustannusarvio Turulle 62.000 euroa, Kaarinalle 6.000 euroa, Raisiolle 13.000 euroa, Naantalille 13.000 euroa ja Liedolle 6.000 euroa.
• Linjojen 6 ja 7 vuorovälin tihennys pyhäisin 20 minuuttiin; nettokustannusarvio Turulle 32.000 euroa, Kaarinalle 4.000 euroa, Raisiolle 8.000 euroa, Naantalille 8.000 euroa ja Liedolle 4.000 euroa.
• Ruuhkalinjan 7A ajaminen myös kesäaikataulukauden koulupäivinä; nettokustannusarvio Turulle 63.000 euroa ja Raisiolle 55.000 euroa.
• Linjan 300 lisävuorot Myllyn sulkemisaikaan; nettokustannusarvio Turulle 14.000 euroa ja Raisiolle 3.000 euroa.
• Linjan 300 ajaminen koulujen kesäloma-aikaan samalla tavalla kuin kouluvuoden aikana; nettokustannusarvio Turulle 42.000 euroa ja Raisiolle 3.000 euroa.
• Linjan 300 lisäauto lauantaipäiviin kello 12-19; nettokustannusarvio Turulle 36.000 euroa ja Raisiolle 4.000 euroa.
• Linjan 300 lisäauto pyhäpäiviin kello 13-19; nettokustannusarvio Turulle 42.000 euroa ja Raisiolle 4.000 euroa.
• Juhannusaaton liikenne normaalein lauantaiaikatauluin ja juhannuspäivän liikenne normaalein pyhäaikatauluin; lisäkustannusarvio nykyiseen verrattuna Turulle 11.000 euroa, Kaarinalle 2.000 euroa ja Raisiolle, Naantalille, Liedolle ja Ruskolle kullekin 1.000 euroa.
• Jouluaaton liikenne normaalein lauantaiaikatauluin kello 20 saakka nykyisen kello 14 sijaan; lisäkustannusarvio nykyiseen verrattuna Turulle 17.000 euroa, Kaarinalle, Raisiolle, Naantalille ja Liedolle kullekin 2.000 euroa ja Ruskolle 1.000 euroa.
• Turun sisäisten linjojen 1, 2, 18, 42, 50 ja 60 liikenteen aloitus arkisin tuntia aiemmin ja lopetus arkisin tuntia myöhemmin; nettokustannusarvio Turulle 200.000 euroa.
• Seutulinjojen 6 ja 7 liikenteen aloitus arkisin tuntia aiemmin; nettokustannusarvio Turulle 20.000 euroa ja Kaarinalle, Raisiolle, Naantalille ja Liedolle kullekin 4.000 euroa.
• Naantalin sisäisen linjan N2 ajaminen isolla autolla; nettokustannusarvio Naantalille 36.000 euroa.
• Kuhankuonon kesäaikataulukauden liikenteen varaus, jos Föli-kunnat maksavat puolet kustannuksista ja Pöytyä, Varsinais-Suomen liitto, Metsähallitus tai muu taho maksaa toisen puolen. Asia edellyttää neuvotteluja. Kustannusarvio Turulle 15.000 euroa, Kaarinalle 2.600 euroa, Raisiolle 1.900 euroa, Naantalille 1.500 euroa, Liedolle 1.500 euroa ja Ruskolle 500 euroa.
• Nettilatausalennuksen poistuminen samalla kun kausikorteissa siirrytään päiväkohtaiseen hinnoitteluun. Lipputuloarvio Turulle 200.000 euroa, Kaarinalle 25.000 euroa, Raisiolle 20.000 euroa, Naantalille 11.000 euroa, Liedolle 15.000 euroa ja Ruskolle 4.000 euroa.
• Varautuminen opiskelijakorttien ikärajavaatimuksen poistoon, laskennallinen nettokustannusvaraus Turulle 32.000 euroa, Kaarinalle 6.000 euroa, Raisiolle 4.000 euroa, Naantalille 3.000 euroa, Liedolle 3.000 euroa ja Ruskolle 1.000 euroa.

Talousarvion kustannusarviot, tuloarviot ja nettokustannusarviot kunnittain

Turun liikennöintimenot 42,36 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 27,34 miljoonaa euroa. Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 15,02 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 2,98 miljoonaa euroa, yhteensä 18,00 miljoonaa (joukkoliikennelautakunnan nettoluku 17,05 miljoonaa euroa + Turun maksama henkilöstö 0,95 miljoonaa euroa, joka esitetään siirrettäväksi kaupunkiympäristölautakunnalta joukkoliikennelautakunnalle. Muutos vähentää Turun kaupungin kustannuksia 386.000 euroa eikä vaikuta muiden kuntien kustannuksiin).

Kaarinan liikennöintimenot 2,95 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,70 miljoonaa euroa. Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,24 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,28 miljoonaa euroa, yhteensä 1,52 miljoonaa euroa.

Raision liikennöintimenot 2,31 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,38 miljoonaa euroa. Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,93 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,20 miljoonaa euroa, yhteensä 1,13 miljoonaa euroa.

Naantalin liikennöintimenot 2,09 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,34 miljoonaa euroa. Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,75 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,16 miljoonaa euroa, yhteensä 0,91 miljoonaa euroa.

Liedon liikennöintimenot 2,27 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 1,35 miljoonaa euroa. Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,92 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,17 miljoonaa euroa, yhteensä 1,09 miljoonaa euroa.

Ruskon liikennöintimenot 0,68 miljoonaa euroa ja liikennöintitulot 0,41 miljoonaa euroa. Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,28 miljoonaa euroa ja järjestämis- ja ylläpitokustannusten osalta 0,05 miljoonaa euroa, yhteensä 0,33 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinta on seudullinen yhteishankinta, johon viranomaisalueen kunnat osallistuvat väkilukujensa suhteessa. Houkutteleva joukkoliikenne ja matkamäärien kasvattaminen edellyttävät jatkuvaa panostusta tuotekehitykseen esim. asiakkaiden mobiilipalveluihin, personoituihin sähköisiin palveluihin, paikkatietoon sidottuun matkustajainformaatioon jne. Tuotekehitykseen on varattu 1 % joukkoliikenteen budjetista vuoden 2016 alusta. Järjestelmäinvestoinnin kustannukset vuonna 2019 ovat 500.000 euroa. Vuonna 2019 varaudutaan mm. EMV-maksamiseen eli luottokorttimaksamiseen busseissa, mobiilipalveluiden kehittämiseen, uusiin lipputuotteisiin ja rajapintoihin sekä matkustajainformaation parantamiseen.

Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 324.200 euroa, Kaarina 56.900 euroa, Raisio 41.450 euroa, Naantali 32.850 euroa, Lieto 33.900 euroa ja Rusko 10.700 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Strateginen ja operatiivinen sopimus

Turussa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan toimialoilla ja konsernihallinnossa osana sopimusohjausprosessia. Sopimusohjaus tarkoittaa monipuolisten tavoitteiden asettamista kahdelle tasolle, kaupunginhallituksen ja lautakunnan välille (strateginen sopimus) sekä lautakunnan ja toimialan välille (operatiivinen sopimus).

Valmistelu ja tavoitteiden asettelu perustuu laadittuun Turun kaupungin strategiakokonaisuuteen, joka koostuu kaupunkistrategiasta sekä siihen kuuluvasta kahdesta strategisesta ohjelmasta. Strategisia ohjelmia ovat Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi strategiakokonaisuuteen kuuluu henkilöstöohjelma Henkilöstö voimavarana. Edellä mainitut dokumentit kuvaavat, mitä keskeisiä päämääriä Turun kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin luottamushenkilöt sekä kaupungin henkilöstö lupaavat toiminnassaan sitoutua.

(http://www.turku.fi/strategia). Linkki: Strategia

Turun Kiinteistötoimiala ja Ympäristötoimiala yhdistyivät 1.1.2018 alkaen uudeksi Kaupunkiympäristötoimialaksi. Turun kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 2. Erityisesti joukkoliikennettä koskee runkobussilinjaston valmistelu ja toteutus. Kuitenkin koko kaupunkikehittäminen liittyy vahvasti joukkoliikenteeseen, eikä kumpikaan menesty ilman toistaan.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen operatiivinen sopimus on esitetty oheismateriaalissa 3. Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärää pyritään edelleen kasvattamaan 2 % vuodessa. EMV-maksut otetaan käyttöön. Liikennöinnin kilpailutusta kehitetään ja uusi tarkastusjärjestelmä vakiinnutetaan käyttöön. Sähköbussiliikenteen laajentamisesta tehdään suunnitelma.

Föli-liikenteen seurattavia mittareita ovat vuositasolla:

• kustannukset asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• kausikorttimatkat asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• matkamäärä, Turku
• matkamäärä, koko kaupunkiseutu
• asiakastyytyväisyys, koko kaupunkiseutu
• korttimatkojen osuus kaikista matkoista, koko kaupunkiseutu
• nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu
• tiedoksi: Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi
• tiedoksi: Ostoliikenteen kustannus euroa/ajotunti

Tärkeää huomioitavaa

Föli-kunnilta on pyydetty lausuntoa seutulinjojen kustannusjakotapaan liittyen. Mahdollinen tarkennus seutulinjojen kustannusjaossa ei sisälly näihin talousarviolukuihin. Lautakunta päättää seutulinjojen kustannusjaon tarkennuksesta syksyllä 2018 ja mahdolliset talouslukujen tarkennukset tuodaan tällöin kaupunginvaltuustolle talousarviopäätöstä tai sen tarkennusta varten.

Turun palvelutoimisto siirtyy vuonna 2019 Turun kaupungin yhteiseen asiakaspalvelupisteeseen.

Talousarviossa ei ole varauduttu kauppatorin rakennustöiden aiheuttamiin lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin vaikutuksiin joukkoliikenteen kustannuksiin, tuloihin ja matkamäärään muilta osin kuin on jo päätetty lautakunnassa 400.000 euron lisäkustannuksen osalta.

Seudullisen joukkoliikenteen henkilöstökustannukset määrärahoineen, noin 1,3 miljoonaa euroa, esitetään siirrettäväksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon. Samalla nettoluvusta vähennetään muiden Föli-kuntien maksama osuus palkoista, yhteensä 0,38 miljoonaa euroa. Muutos vähentää Turun joukkoliikenteen nettokustannusta 0,38 miljoonaa euroa ja on todellista kustannusvähennystä Turulle. Muutoksella ei ole vaikutusta muiden Föli-kuntien kustannuksiin. Seudullisen joukkoliikenteen nettoluku kasvaa tällöin Turun maksamalla osuudella joukkoliikenteen henkilöstökustannuksista eli 0,95 miljoonalla eurolla ja nettoluvuksi muodostuu -18.003.090 euroa (-17.005.000 euroa + Turun maksama osuus henkilöstökustannuksista 953.090 euroa). Kaupunkiympäristölautakunnan henkilöstökustannuksista poistuu 1,3 miljoonaa euroa.

Runkolinjaston toteutus edellyttää päätöksiä mm. kehärunkolinjan reitistä ja rahoituksesta. Turun kaupunginhallitus käsittelee runkolinjastoa ja sen rahoitustarvetta vuodenvaihteessa 2018-2019.

Jos Föli-fillarit siirtyvät seudulliselle joukkoliikenteelle vuonna 2020, tulee resursointi selvittää ja sopia vuoden 2019 aikana.

Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019

Lautakunta on määrittänyt omalle toiminnalleen lautakuntakaudella seuraavat tavoitteet (Tksjlk 20.9.2018 § 144):

1. Tehdään joukkoliikenteestä Turun seudun halutuin väline työmatkailuun.
2. Joukkoliikenteellä pääsee luontoon, harrastuksiin sekä vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden pariin.
3. Joukkoliikenne otetaan huomioon kaikessa Turun kaupungin ja Turun seudun kehittämisessä.

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2019-2022 liitteineen

Oheismateriaali 2Strateginen sopimus, kaupunkiympäristötoimiala. Lautakunta käsittelee tästä joukkoliikennettä koskevan osion.

Oheismateriaali 3Operatiivinen sopimus, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne

Oheismateriaali 4Joukkoliikenteen talousarvion esittelyaineisto 12.9.2018

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää hyväksyä kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen 2019–2022 siltä osin kuin se koskee joukkoliikennettä, sekä Turun seudullisen joukkoliikenteen operatiivisen sopimuksen 2019 ja lähettää ne Turun kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

Lisäksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta esittää, että joukkoliikenteen henkilöstökustannukset siirretään Turun kaupunkiympäristölautakunnalta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle määrärahoineen. Määrärahaan tehdään samalla Turun kustannuksia vähentävä muutos. Turun maksama henkilöstökustannus 0,95 miljoonaa euroa siirretään Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon määrärahoineen ja muiden Föli-kuntien maksama osuus 386.000 euroa poistetaan nettoluvusta. Muutosehdotus vähentää Turun kaupungin henkilöstökustannuksia 386.000 euroa eikä vaikuta muiden kuntien kustannuksiin. Turun nettokustannus on palkkoineen tällöin -18.003.090 euroa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Perhon Lumpeen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.