Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta6913.04.20164

3808-2014 (633)

Turun seudun joukkoliikenteen Ennen-jälkeen -tutkimuksen tulokset

Tiivistelmä:

Seudullisen joukkoliikenteen houkuttelevuutta ovat kasvattaneet erityisesti tasataksahinnoittelu ja kahden tunnin vaihto-oikeus. Tämä käy ilmi vuosina 2014 ja 2015 tehdystä tutkimuksesta, jossa vertaillaan joukkoliikenteen käyttöä ennen ja jälkeen Fölin voimaantulon. Tutkituilla yhteysväleillä matkustajamäärät kasvoivat Fölin ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 20 %. Lautakunnalle tuodaan tiedoksi ennen-jälkeen -tutkimuksen tulokset ja raporttiluonnos.

Tksjlk § 69

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 4.4.2016:

Turun seudun joukkoliikenne Föli aloitti toimintansa 1.7.2014. Uudistuksen jälkeen koko kaupunkiseutu kuuluu samaan tasataksavyöhykkeeseen. Tasataksa laski huomattavasti kuntarajojen yli tapahtuvien matkojen hintaa, sillä ennen kuntarajojen ylittävillä matkoilla matkan hinta määräytyi kilometripohjaisesti. Koko kaupunkiseudulla otettiin käyttöön Turun kaupungin joukkoliikenteessä käytetyt ikärajat ja alennusryhmät (aikuiset, nuoret, opiskelijat, seniorit, vammaiset ja lapset). Maksutta saavat matkustaa lastenvaunujen kanssa matkustaja ja mukana olevat alle 7-vuotiaat lapset. Muutoksen myötä kertalippuihin ja arvokortilla tehtyihin matkoihin tuli kahden tunnin vaihto-oikeus.

Ennen-jälkeen-tutkimuskokonaisuuden keskeinen tavoite oli selvittää joukkoliikenteessä tapahtuneiden muutosten vaikutukset matkustajamääriin ja asukkaiden matkustustottumuksiin. Lisäksi kysyttiin matkustajien näkemyksiä joukkoliikenteen palvelutasossa tapahtuneista muutoksista. Tutkimuksen teki Ramboll Finland Oy.

Matkustajakyselyt tehtiin kuntarajat ylittävissä busseissa 7.–12.4.2014 ja 16.–21.11.2015. Kyselyt tehtiin Kaarina-Turku-, Lieto-Turku-, Lieto as-Turku ja Naantali-Turku-linjoilla. Kahden tutkimusviikon aikana saatiin yhteensä lähes 1.600 vastausta. Vastaajista turkulaisia oli 21 %, kaarinalaisia 17 %, raisiolaisia 8 %, naantalilaisia 13 %, lietolaisia 31 % ja muiden kuntien asukkaita 9 %. Ennen-jälkeen-tutkimuksessa ei ollut mukana Ruskoon suuntautuvia bussilinjoja.

Vastaajista suurin osa oli naisia (73 % vuonna 2014 ja 71 % vuonna 2015). Noin puolet vastaajista oli työssäkäyviä henkilöitä. Noin kolmasosa vastaajista oli opiskelijoita. Eläkeläisiä oli 11 % ja työttömiä 5 %.

Työssäkäyvien osuus oli syksyllä 2015 selvästi korkein turkulaisten matkustajien keskuudessa (64 %). Keväällä 2014 vastaava osuus oli 60 %, eli turkulaisten työssäkävijöiden suhteellinen osuus on kasvanut jonkin verran aikaisempaan verrattuna. Tämä korostaa yhtenäisen joukkoliikennealueen merkitystä paitsi Turun naapurikuntien asukkaille myös Turusta lähikuntiin pendelöiville työntekijöille.

Opiskelijoiden osuus oli molemmilla tutkimuskerroilla suurin lietolaisten matkustajien keskuudessa (linja 403: opiskelijoita 45 %). Eläkeläisten osuus on poikkeuksellisen suuri naantalilaisten (16 %) ja kaarinalaisten (20 %) matkustajien keskuudessa.

Matkustajakyselyjen perusteella Föli-uudistuksella on kyetty kasvattamaan joukkoliikenteen osuutta paitsi säännöllisillä opiskelu- ja työssäkäyntimatkoilla, myös satunnaisemmilla päiväsaikaan tapahtuvilla matkoilla. Linja-auton käyttöä päiväasioinneilla ovat lisänneet matkojen yleinen hintatason lasku, seniorialennukset ja kahden tunnin vaihto-oikeus. Kannattavuuden parantaminen ruuhka-aikojen ulkopuolella on joukkoliikenteen keskeisimpiä haasteita, joten hinnoittelun ohjausvaikutus on uudistuksessa toiminut toivotulla tavalla.

Matkustajakyselyn perusteella satunnaisten matkustajien osuus on kasvanut Föli-uudistuksen myötä. Uusia joukkoliikenteen käyttäjiä oli peräti 9 % kaikista haastatelluista. Turussa uusien käyttäjien osuus oli 4 %, Kaarinassa 6 %, Raisiossa 3 %, Naantalissa 15 % ja Liedossa 14 %. Monet aiemminkin joukkoliikennettä käyttäneet olivat lisänneet Fölin myötä joukkoliikenteen käyttöään. Turussa aktiivikäyttöä oli lisännyt 30 % vastaajista, Kaarinassa 49 %, Raisiossa 50 %, Naantalissa 38 % ja Liedossa 46 %.

Uudistus on kasvattanut joukkoliikenteen houkuttelevuutta vaihtoehtoisena kulkutapana henkilöautolle. Tutkimuksen mukaan joka kolmas seudullisen joukkoliikenteen käyttäjistä olisi voinut tehdä matkansa myös henkilöautolla. Suurin tämä osuus oli työssäkäyvillä, joista 42 % ilmoitti, että he olisivat voineet valita henkilöauton. Tutkituilla yhteysväleillä pendelöi lähes 30 000 työssäkävijää, joten joukkoliikenteen käytön lisääntyminen vähentää merkittävästi seudullisen tieverkon ruuhkaisuutta.

Kaikista marraskuun 2015 jälkikyselyyn vastanneista noin 850 matkustajasta 98 % koki vähintään yhden Föli-uudistuksen osatekijän lisänneen joukkoliikenteen houkuttelevuutta paljon tai erittäin paljon. Eniten joukkoliikenteen houkuttelevuutta katsottiin lisänneen tasataksan ja ilmaisen kahden tunnin vaihto-oikeuden. Vähäisimmäksi koettiin kaluston uusimisen merkitys.

Tutkituilla yhteysväleillä matkustajamäärät kasvoivat Fölin ensimmäisen toimintakauden (7/2014 – 6/2015) aikana yli 20 % edellisvuodesta. Matkamäärien lisäys oli näillä yhteysväleillä lähes 600 000 matkaa.

Kaiken kaikkiaan Föli-uudistus käynnisti tutkimustulosten perusteella Turun seudulla joukkoliikenteen positiivisen kehityskierteen, joka jatkuu edelleen.

Liite 1Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimus, raporttiluonnos

Liite 2Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimus, esittelyaineisto

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta merkitsee Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimuksen tulokset tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedKaarinan kaupunki
tiedLiedon kunta
tiedNaantalin kaupunki
tiedRaision kaupunki
tiedRuskon kunta
tiedKaupunginhallitus


Liitteet:

Tksjlk § 69
Liite 1:Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimus, raporttiluonnos
Liite 2:Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimus, esittelyaineisto