Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa 14.3.2016:

TAUSTA

Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu ja Kiinteistöliikelaitoksen infrapalvelut ovat teettäneet katu- ja torisuunnitelmat Kauppatorin ympäristöön seuraaville yleisille alueille:

•Kauppatori

•Kauppiaskatu välillä Maariankatu-Läntinen Rantakatu

•Yliopistonkatu välillä Aurakatu-Brahenkatu

•Eerikinkatu välillä Kristiinankatu-Aninkaistenkatu

•Aurakatu välillä Linnankatu-Puutarhakatu

Suunnitelmiin ja niiden taustaselvityksiin voi tutustua 1.3.2016 alkaen internetosoitteessa www.turunkauppatori.fi.

LAUSUNTO

Joukkoliikennelautakunta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Kauppatorin katu- ja torisuunnitelmista. Lautakunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi lausua erityisesti suunnitelmien lähtökohdista ja tavoitteista sekä joukkoliikenteeseen vaikuttavista suunnitelmista.

Joukkoliikennelautakunta on vahvasti keskustan kehittämisen ja kauppatorin kehittämisen kannalla. Joukkoliikenteen osalta suunnitelmia tulee kuitenkin joiltain osin vielä tarkentaa.

Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnitelman tavoitteet keskustan kilpailukyvyn parantamisesta liike-elämän, kaupan, kulttuurin ja matkailun vetovoimaisena keskittymänä ovat hyviä ja myös joukkoliikenteen osalta erittäin kannatettavia. On hienoa, että joukkoliikenteen merkitys keskustan kehittämisessä on huomioitu vahvasti suunnitelmissa. Aivan kuten Kauppatori on keskustan toiminnallinen keskipiste, on se myös joukkoliikenteen toiminnallinen keskipiste. Joukkoliikenteen merkitys keskustan elinvoimaisuuden ja kehittymisen mahdollistajana on oleellinen, kuten myös laadituista suunnitelmista nähdään.

Joukkoliikenteen merkitys keskustan elinvoimaisuudelle on merkittävä. Keskustassa asioivista noin 30 % liikkuu joukkoliikenteellä ja Kauppatorin pysäkeillä tapahtuu noin 22 000 nousua päivässä. Päälle 8 miljoonaa nousua vuodessa Kauppatorilta tarkoittaa, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset kaupungin ytimessä tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Hyvin toimiva joukkoliikenne on elinehto elävälle keskustalle.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen osalta suunnitelmissa on joitain kohtia joita tulee vielä tarkentaa. Hyvin toimivan joukkoliikenteen elinehto puolestaan on, että Kauppatori vastaa riittävän hyvin myös joukkoliikenteen tarpeisiin. Koska Kauppatori on koko Turun seudun joukkoliikenteen keskeisin kohta, on elintärkeää, että sen toiminnallisuus joukkoliikennejärjestelmän keskipisteenä varmistetaan.

Seuraavassa on esitetty joukkoliikenteen kannalta merkittävimmät muutokset ja niiden vaikutukset joukkoliikennejärjestelmään. Osaa kohdista on esitetty tarkennettaviksi jatkosuunnitelmien yhteydessä.

1.Kauppiaskadun rauhoittaminen autoliikenteeltä

Suunnitelma

Kauppiaskatu on suunniteltu rauhoitettavaksi linja-autoliikenteeltä. Tämä tarkoittaisi Kauppiaskatua nykyisin kulkevien linjojen siirtämistä joko Aurakadulle, Aninkaistenkadulle ja/tai Brahenkadulle, riippuen tehtäisiinkö Brahenkadusta kaksisuuntainen. Muutoksen myötä linjojen 401-403 pysäkki Kauppiaskadulla poistettaisiin.

Lausunto

Kauppiaskadun rooli joukkoliikenteelle on nykyään oleellinen, mutta järjestelmän toimivuus voidaan varmistaa myös tilanteessa jossa Kauppiaskatu on rahoitettu joukkoliikenteeltä. Suunnitelmassa ei ole arvioitu muutoksesta joukkoliikenteelle aiheutuvia liikennöintikustannusten muutoksia. Myöskään ei ole arvioitu reittimuutosten vaikutuksia matkustajamääriin. Kauppiaskadun rauhoittaminen on oleellinen osa keskustan kehittämistä ja joukkoliikenne voidaan siirtää pois kadulta. Jatkossa tulee kuitenkin selvittää muutoksen vaikutukset joukkoliikenteen kustannuksiin ja matkustajamääriin.

2.Eerikinkadun uusi suojatie

Suunnitelma

Eerikinkadulle on suunniteltu rakennettavaksi uusi suojatie torin kohdalle keskelle korttelia. Tämä vähentää pysäkkien määrää Eerikinkadulla Kauppatorin kohdalla. Suunnitelmassa pysäkkiparia esitetään korvattavaksi uudella pysäkkiparilla joka rakennettaisiin Eerikinkadulle Wiklundin korttelin kohdalle. Muutosta perustellaan joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuuden parantamisella.

Lausunto

Eerikinkadun pysäkkiparin siirtäminen Kauppatorin kohdalta Wiklundin korttelin kohdalle olisi merkittävä heikennys joukkoliikenteelle. Muutos hajauttaa oleellisesti joukkoliikenteen toiminnallista keskipistettä. Joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että vaihdot linjalta toiselle sujuvat mahdollisimman helposti, nopeasti ja esteettömästi. Siirtämällä pysäkkipari toiseen kortteliin vaikeutetaan merkittävästi näiltä pysäkeiltä tehtäviä vaihtomatkoja. Pysäkkiparia ei tulisi poistaa eikä muutosta voida perustella joukkoliikenteen edulla, sillä muutoksen tuomat haitat ovat parannuksia suuremmat.

3.Yliopistonkadun muuttaminen kävelykaduksi

Suunnitelma

Yliopistonkatu muutetaan kävelyalueeksi Kauppiaskadun ja Aurakadun välisellä osuudella. Muutos poistaa joukkoliikenteeltä yhden pysäkin.

Lausunto

Yliopistonkadun rooli joukkoliikenteelle on nykyään pieni. Kadulla on yksi pysäkki, mutta myös merkitys on pieni johtuen vähäisestä käyttöasteesta. Kuitenkin tulee huomioida, että pysäkkiä käytetään eri tapahtumien, esim. Ruisrock, yhteydessä jolloin se on ollut varattuna kokonaan näiden kuljetusten tarpeisiin. Yliopistonkatua käytetään nykyään myös tilausajojen tarpeisiin sekä linja-autojen lyhytaikaisena taukopaikkana.

4.Suunnitelmassa ehdotetaan odotusaikojen poistamista kauppatorilta

Suunnitelma

Suunnitelmassa todetaan että, paikallisliikenteen operointia tehostetaan kehittyvän tietotekniikan avulla. Tavoitteena on, että linjojen aikataulun tasaus Kauppatorilla voidaan poistaa digitaalisella ohjausjärjestelmällä, jolloin Kauppatorin pysäkkikapasiteettia ei tarvitse nykyisestä kasvattaa. Aikataulutuksella minimoidaan Kauppatorin seisonta-aika, kun etuajassa pysäkille saapumiset eliminoidaan tarkemmalla liikenteenohjauksella. Satelliittipaikannukseen perustuvaa liikennetietoa jalostetaan siten, että liikennevalot antavat linja-autolle etuuden vain silloin, kun se on aikataulustaan myöhässä. Linja-auton kuljettajaa ohjaavan aikatauluavustimen avulla kuski osaa sovittaa ajonopeutensa ja pysäkkiviiveet optimaalisiksi koko linjan matkalta.

Lausunto

Joukkoliikennettä voidaan tehostaa digitaalisella ohjausjärjestelmällä. Tehostaminen edellyttää voimakkaita etuisuuksia busseille ja se nivoutuu oleellisesti runkobussilinjaston kehittämiseen. Ajoaikojen tasausta ei voida tehdä matkan varrella ilman, että se heikentää merkittävästi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Jos kauppatorin odotusaikoja halutaan lyhentää, edellyttää se voimakkaita joukkoliikennekaista- ja liikennevaloetuuksia. Etuuksien myötä bussien aikataulut saadaan digitaalisin työkaluin suunniteltua tarkemmin joka lyhentää odotusaikoja. Keskustan joukkoliikenneratkaisujen tarkentamisen suunnittelun muistiossa viitataan useassa kohdassa, että Kauppatorin pysäkkien kapasiteetti ei ole tehokkaassa käytössä koska suurin osa lähtöajoista on aikataulussa viiteen tai nollaan päättyvällä minuutilla (-05, -10, -15 jne.). Aikataulurakenteeseen vaikuttaa lähinnä kaksi tekijää, joista ensimmäinen on edellä kuvattu ajoaikojen ennustamisen vaikeus ja joka johtuu pääosin ruuhka-aikojen vaikutuksesta joukkoliikenteeseen. Toinen tekijä on selkeys. Nykyisellä linjastorakenteella ja nykyisillä linjojen vuoroväleillä on tärkeää, että linjojen lähtöajat torilta ovat helposti muistettavat ja luotettavat. Vaihtojen toimivuus tulee varmistaa.

5.Joukkoliikennejärjestelyt Kauppatorin kohdalla maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana ja sen jälkeen

Suunnitelma

Suunnitelmassa on selvitetty tilapäisjärjestelyjä Kauppatorin rakentamisen aikana ja sen jälkeen erillisellä raportilla. Raportissa on selvitetty kahden vaihtoehtoisen joukkoliikennereitityksen vaikutuksia Turun keskustan liikennejärjestelmään ja keskustan kaupallisten palveluiden vetovoimaan Kauppatorin asemakaavan mukaisen maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Vaihtoehtoina on tutkittu:

VE0-ratkaisua, jossa joukkoliikenne voi käyttää pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana tilapäisesti kaikkia toria ympäröiviä katuja ja viimeistään pysäköintilaitoksen valmistuttua liikenne poistetaan Yliopistonkadulta sekä Kauppiaskadulta.

VE1-ratkaisua, jossa joukkoliikenne siirretään pysäköintilaitoksen rakentamisen ajaksi Eerikinkadulta Linnankadulle eikä joukkoliikenne käytä rakennusaikana myöskään Kauppiaskatua tai Yliopistonkatua. Pysäköintilaitoksen valmistuttua linjat joko siirretään nykyisille paikoilleen tai säilytetään uudella sijainnillaan.

Laaditun vaikutustenarvioinnin perusteella joukkoliikennereittien siirtäminen Eerikinkadulta Linnankadulle (VE1) ei ole suositeltavaa edes pysäköintilaitoksen rakentamisen aikana.

Lausunto

Kuten raportissa yksiselitteisesti todetaan, ei joukkoliikennettä voida siirtää pois Kauppatorin laidalta edes rakentamisen ajaksi. Tästä syystä tilapäisjärjestelyt tulee selvittää tarkemmin ja toteutettavan ratkaisun tulee perustua VE0-ratkaisuun tai muuhun ratkaisuun jonka negatiiviset vaikutukset joukkoliikenteelle ovat yhtä pienet.

6.Kauppatorin pysäkkikapasiteetti ja terminaalikokonaisuus

Suunnitelma

Suunnitelmat poistavat joukkoliikenteeltä kaksi pysäkkiä, siirtävät yhden pysäkkiparin huonompaan paikkaan ja lähtevät siitä olettamuksesta, että pysäkkikapasiteettia ei digitaalisaation vuoksi tarvitse tulevaisuudessa enää kasvattaa. Yleisesti todetaan, että pysäkkimuutoksilla ei ole oleellista vaikutusta joukkoliikenteelle. Keskustan joukkoliikenneratkaisujen tarkentamisen suunnittelun muistiossa on tutkittu kuinka linja-autoliikennettä voisi tehostaa myös terminaaliratkaisuilla. Nykyisen järjestelmän heikkous on kolmen korttelin alueelle levinneet linja-autopysäkit.

Lausunto

Pysäkkikapasiteetin pitäminen nykytasolla edellyttää voimakkaiden joukkoliikenteen etuuksien käyttöönottoa. Suunnitelmassa kapasiteettia on pienennetty nykyisestä ilman, että korvaavia pysäkkejä Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun pysäkeille on osoitettu. Myös nykyistä, jo laajalle levinnyttä pysäkkialuetta on laajennettu entisestään siirtämällä Eerikinkadulla pysäkkipari Wiklundin korttelin kohdalle. Joukkoliikenteen ja keskustan kehittämisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi muistiossakin tutkitun erillisen terminaaliratkaisun toteuttaminen. Joukkoliikennejärjestelmä tarvitsee hyvin toimivan vaihtopaikan ja tämän vaihtopaikan tulee ehdottomasti olla Kauppatorin välittömässä läheisyydessä. Tehokkaalla ja hyvin toimivalla terminaaliratkaisulla joukkoliikenne ja sen vaikutukset saataisiin keskitettyä paremmin tiettyyn osaan keskustaa. Ratkaisu ja sen tuomat mahdollisuudet tulisi jatkoselvittää. Nyt suunnitelmassa esitetyt muutokset heikentäisivät sellaisenaan joukkoliikennejärjestelmää.

7.Joukkoliikenteen uudet käyttövoimat

Joukkoliikenteen käyttövoimat ovat uudistumassa ja ensimmäiset sähkökäyttöiset linja-autot tulevat Turkuun syksyllä 2016. Sähkötekniikka tuo uusia vaatimuksia myös joukkoliikenteen järjestämiselle. Sähkökäyttöiset bussit ladataan ns. pikalatauksella, joka kestää muutaman minuutin. Järjestelmäkustannusten kannalta on tärkeää, että liikennöintiin varatut autot ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Tämä asettaa latauksen yhdeksi vaatimukseksi sen, että lataus pitää pystyä suorittamaan samalla kun matkustajia otetaan kyytiin. Järjestelmän kannalta on myös edullista, että mahdollisimman moni pikalatausasema pystytään rakentamaan niin, että ne tukeutuvat samaan sähköinfraan. Sähköisen joukkoliikenteen toimintamallien selvittäminen on joukkoliikennetoimiston seuraavien vuosien työlistalla tärkeässä roolissa. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin jo todeta, että puhtaasti latausjärjestelmän kannalta Kauppatori olisi luontevin paikka pikalatauksen järjestämiselle. Tästä syystä Kauppatorin maanalaisissa suunnitelmissa tulisikin varata riittävä tila latausjärjestelmän vaatimalle infralle. Esim. Helsingin rautatientorille rakennettavan latausjärjestelmän muuntajat ym. osat sijoitetaan maan alle rakennettavaan bunkkeriin joka on kooltaan noin 17 x 3 metriä.

8.Kuljettajien taukotilat Kauppatorilla

Koska Kauppatori on merkittävä joukkoliikenteen solmukohta, on se myös kuljettajille merkittävä tauko- sekä työvuorojen vaihtopaikka. Moni kuljettajien tauko sijoittuu käytännön syistä Kauppatorille. Joukkoliikenteeltä tiedustellaan usein mahdollisuutta järjestää kuljettajille asianmukaiset WC-tilat Kauppatorilta. WC-tiloilla olisi merkittävä vaikutus siihen, kuinka tehokkaasti kuljettajien työvuoroja voidaan suunnitella, joka puolestaan vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen kustannuksiin.

TIIVISTELMÄ

Joukkoliikenteen osalta Kauppatorin suunnitelmia tulee joiltain osin vielä tarkentaa. Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun muutokset ovat toteutettavissa joukkoliikenteen osalta, mutta niiden vaikutukset joukkoliikenteelle tulisi selvittää tarkemmin. Eerikinkadun pysäkkiparin poistoa ei tulisi toteuttaa vaan suunnitelmia tulisi jalostaa joukkoliikennejärjestelmää tiivistävämpään suuntaan. Digitaalisen ohjausjärjestelmän hyödyt saadaan vain tukemalla joukkoliikennettä voimakkain etuuksin ja kehittämällä joukkoliikenteen linjastoa.

Turun keskustan ja Kauppatorin kehittäminen on koko Turun seudun tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Joukkoliikenteellä on paljon annettavaa keskustan kehittämiselle ja se voi helposti mukautua keskustan kehittämisen tarpeisiin. Joukkoliikenne tarjoaa jo nyt mahtavan voimavaran ihmisten liikuttamiseksi Varsinais-Suomen keskustaan. Kehittämällä joukkoliikennettä kehitetään keskustaa.

Panostamalla joukkoliikennejärjestelmän toimivuuteen vapautetaan tilaa keskustasta kävelylle ja pyöräilylle. Panostamalla joukkoliikenteen käyttövoimiin tehdään joukkoliikenteestä äänetöntä ja päästötöntä. Joukkoliikenteen hyöty on keskustan hyöty ja päinvastoin. Tästä syystä joukkoliikennelautakunta on vahvasti keskustan kehittämisen ja kauppatorin kehittämisen kannalla. Joukkoliikennelautakunta esittääkin toiveenaan, että lausunnossa esitetyt kohdat otetaan huomioon Kauppatorin jatkosuunnittelussa.

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 18.3.2016:

Ehdotus        Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää antaa Turun kaupungin ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikölle ja Kiinteistöliikelaitoksen infrapalveluille esittelytekstin mukaisen lausunnon.