Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 1.10.2015:

Liikennevirasto pyytää Turun seudun joukkoliikenteen toimivaltaiselta viranomaiselta lausuntoa Joukkoliikenteen palvelutason määrittely -raporttiluonnoksesta. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 8.10.2015 saakka.  

Turun kaupunki ja seutulippualueen muut kunnat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla ovat tehneet yhdessä palvelutasomäärittelyn, joka on hyväksytty vuonna 2011. Tällöin ei ollut vielä muodostettu Turun seudullista joukkoliikenneviranomaista, joten Turku päätti palvelutasosta omalta osaltaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskus toimivaltaisena seudullisen joukkoliikenneviranomaisena muiden kuntien osalta.

Joukkoliikennelain § 4 velvoittaa kunkin toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen määrittelemään joukkoliikenteen palvelutason oman toimivalta-alueensa osalta. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa.

Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen palvelutasomäärityksen tekee lain mukaisesti Turun seudun joukkoliikenneviranomainen. Kuntien välisessä yhteistyösopimuksessa kohdassa 7 Neuvottelu- ja lausuntomenettelyt on sovittu, että ”joukkoliikennetoimisto valmistelee esityksen palvelutasomäärittelyksi ja joukkoliikennelautakunta hyväksyy sen lähetettäväksi kunnille omalta osaltaan päätettäväksi. Joukkoliikenneyksikkö kokoaa kuntien päätösten pohjalta yhteisen palvelutasomäärittelyn, jonka joukkoliikennelautakunta hyväksyy ja toimeenpanee.”

Joukkoliikennelaissa todetaan, että palvelutason määrittely on voimassa määräajan. Päivitystiheyttä ei ole määrätty. Turun seudullisen joukkoliikenneviranomaisen alueella uusi palvelutasomäärittely lienee tarkoituksenmukaista tehdä vuonna 2016 tai 2017, kun Föli-liikenne on toiminut noin kaksi vuotta. Palvelutasomäärittelyn tulee luonnollisesti olla realistinen, joten uutta määritystä laadittaessa on hyvä olla kokemusperäistä tietoa yhteisen seudullisen liikenteen toiminnasta ja taloudesta.

Lausuntopyynnössä todetaan seuraavasti: ”Julkaisua laadittaessa on hyödynnetty aiempia kokemuksia ja tutkimuksia palvelutasomäärittelystä. Ohjetta on päivitetty mm. lisäämällä palvelutasoluokkia huomioiden paremmin kaupunkimaisen joukkoliikenteen palvelutasoluokat, tarkennettu luokkarajoja ja lisätty pysäkkien palvelutasoluokituksen sisällyttäminen ohjeistukseen. Työn yhteydessä kesäkuun 2015 alussa tehtiin kyselytutkimus toimivaltaisille viranomaisille. Kyselyssä selvitettiin asioita, jotka tulisi huomioida palvelutason määrittelyn ohjeistusta päivitettäessä. Liikennevirasto ohjeistaa ELY-keskuksia joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä. Tarkoitus on, että ohjeistus soveltuu myös toimivaltaisten viranomaiskaupunkien ja -seutujen käyttöön.

Keskeisimmät muutokset aiempiin julkaisuihin nähden:

• Julkaisun rakenne on muuttunut, kun aiemmat kaksi ohjetta on yhdistetty yhdeksi ohjeeksi.
• Palvelutason määrittelyn yhteydessä esitetään kustannusten arviointia aiempaa tarkemmin (luku 3.4).
• Palvelutasoluokituksessa on esitetty määräävät kriteerit, joiden täytyy täyttyä, jotta liikenne on tietyn palvelutasoluokan mukaista (luku 4.2.2).
• Palvelutasoluokkia on lisätty ja niiden nimet poistettu. Tavoitteena on ollut luokkien rajojen pienentäminen. Lisäksi tavoitteena on, että luokitus palvelisi paremmin kaupunkiseutujen palvelutason määrittelyä ja tarvetta hienojakoisempaan luokitukseen myös paremmissa palvelutasoluokituksissa.
• Ohjeistusta on täsmennetty harvaan asuttujen alueiden osalta alimpien palvelutasoluokkien määrittelemiseksi (luku 4.2.4)
• Palvelutason määrittelyn yhteydessä on tarkoitus määritellä solmupysäkit ja luokitella muutkin pysäkit (luku 4.4)
• Asukasvuorovaikutusta ei ohjeisteta enää järjestämään välttämättä määrittelytyön yhteydessä. Palvelutasoa määritettäessä voidaan hyödyntää aiempaa vuorovaikutusta ja aiemmin saatuja palautteita. Vuorovaikutusta suositellaan myöhempiin suunnitteluvaiheisiin. Julkaisussa on esitetty esimerkkejä eri vuorovaikutustavoista (luku 3.2.2)
• Palvelutason seurantaa varten on tehty esitys palvelutasoanalyysien toteuttamisesta (luku 5)
• Liitteenä on esitetty SYKEn kaupunki-maaseutu-luokitus, jota voi käyttää jakona alueiden ja yhteysvälien jaottelussa (liite 1)”

Raporttiluonnoksessa todetaan mm. seuraavat toimivaltaiseen viranomaiseen liittyvät seikat:

”Palvelutason määrittely on lakisääteinen velvollisuus, mutta se ei kuitenkaan sido toimivaltaista viranomaista tarjoamaan joukkoliikennettä palvelutason määrittelyn mukaisesti. Palvelutason määrittelystä ei siten muodostu subjektiivista oikeutta. On kuitenkin tärkeää laatia sellainen palvelutasomääritys, johon koko toimivalta-alue pystyy sitoutumaan.”

”Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata, minkä tasoista joukkoliikenteen tavoitellaan olevan kullakin alueella tai yhteysvälillä. Siten määritetty palvelutaso ohjaa joukkoliikenteen suunnittelua ja toteuttamista.”

”Joukkoliikenteen palvelutason määrittely kytkeytyy kuitenkin myös kiinteästi seudun ja kuntien maankäytön, liikennejärjestelmän, joukkoliikennesuunnitelmien ja muihin liikkumiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. Lisäksi joukkoliikenteen palvelutasoprosessi tulee kytkeä laajempaan maankäytön-, liikenteen ja palvelujen kehittämiseen.”

”Palvelutason määrittely tehdään tavallisesti 3–8 vuoden määräajaksi.”

Ehdotus lausunnoksi:

Turun seudullinen joukkoliikenneviranomainen kiittää lausuntopyynnöstä. On hyvä, että Liikennevirasto laatii yhteiset, valtakunnalliset ohjeet lakisääteisen palvelutasomäärittelyn toteuttamiseksi. Ohje on kattava. Raportti sisältää myös erittäin kannatettavia tavoitteita kuten että palvelutasomäärittely voisi vaikuttaa jopa koulujen oppilaaksiottoalueisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aluejakoon.

Palvelutasomäärittelyä on tarpeen kehittää siten, että sitä voidaan nykyistä paremmin hyödyntää käytännön työssä. Palvelutasomäärittelyraportti sisältää tähän hyviä elementtejä. Kullakin joukkoliikenneviranomaisella tulee lisäksi olla vapaus soveltaa ohjetta omalla alueellaan, jotta palvelutasomäärittely vastaa ko. alueen tarpeita ja resursseja.

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen palvelutason määrittely, luonnos 21.9.2015

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää lähettää Liikennevirastolle seuraavan palvelutasomäärittelyraporttiluonnosta koskevan lausunnon:

Turun seudullinen joukkoliikenneviranomainen kiittää lausuntopyynnöstä. On hyvä, että Liikennevirasto laatii yhteiset, valtakunnalliset ohjeet lakisääteisen palvelutasomäärittelyn toteuttamiseksi. Ohje on kattava. Raportti sisältää myös erittäin kannatettavia tavoitteita kuten että palvelutasomäärittely voisi vaikuttaa jopa koulujen oppilaaksiottoalueisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aluejakoon.

Palvelutasomäärittelyä on tarpeen kehittää siten, että sitä voidaan nykyistä paremmin hyödyntää käytännön työssä. Palvelutasomäärittelyraportti sisältää tähän hyviä elementtejä. Kullakin joukkoliikenneviranomaisella tulee lisäksi olla vapaus soveltaa ohjetta omalla alueellaan, jotta palvelutasomäärittely vastaa ko. alueen tarpeita ja resursseja.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.