Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 9.9.2015:

Hallintokuntien tulee antaa talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle 18.9.2015 mennessä. Talousarvion laadintaa varten annetut ohjeet ovat nähtävinä kokouksessa.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja –suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja –suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen. Lisäksi talousarvio sisältää viranomaiskustannukset (joukkoliikennetoimisto ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta) kuten aiempinakin vuosina.

Nettoluku -17,45 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Niiltä osin, kun käytetään asukaslukuperusteista tulojen tai kustannusten jakoa, jakoperusteena on kuntien asukasluku 31.7.2015. Asukasluku oli tällöin Turussa 184.346, Kaarinassa 32.439, Raisiossa 24.431, Naantalissa 18.965, Liedossa 19.245 ja Ruskolla 6.115.

Annetun nettoluvun saavuttaminen edellyttää erinomaista onnistumista matkamäärän kasvattamisessa Turussa ja kaupunkiseudulla ja sitä, että joukkoliikenteen kustannusindeksi pysyy hyvin matalana myös ensi vuonna.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 2.9.2015. Lisäksi kuntien valmisteleva työryhmä on käynyt läpi talousarvion kokouksessaan 8.9.2015.

Vuoden 2016 talous rakentuu vuoden 2015 toteutuman pohjalta. Siksi mahdollisia taloutta korjaavia toimenpiteitä tulee tarkastella viimeistään vuoden 2016 alussa, kun on käytettävissä luotettava tieto vuoden 2015 talouden toteutumasta.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, markkinoinnin, painatukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Seudullisen joukkoliikennetoimiston henkilökunnan tehtävät esitetään jaettavan palvelutoimiston kustannuksia lukuun ottamatta seudullisesti. Seudullisen joukkoliikennetoimiston työt painottuvat yhä enemmän seudulliseen, yhteiseen työhön. Jaettavaksi esitettävien henkilökuntakustannusten osalta Turun asioiden osuus työajasta on työaikaseurannan mukaan 32 %, muiden kuntien 17 % ja yhteisen seutukokonaisuuden 51 %.

Joukkoliikenteen markkinointikustannuksista (100.000 euroa vuodessa) ja asiantuntijapalkkioista (180.000 euroa vuodessa) on tähän asti jaettu kuntakohtaisesti vain 25 %. Turku maksaa nyt 91 % markkinointi- ja asiantuntijakustannuksista, vaikka yhteinen Föli-liikenne liikennöi jo toista vuotta. Asiantuntijakustannukset muodostuvat suurimmaksi osaksi yhteiseen maksu- ja informaatiojärjestelmään liittyvistä kustannuksista. Nämä kustannukset on jaettu talousarvioesityksessä nyt asukasluvun mukaan.

Talousarvion nettoluku on noin 3.327.000 euroa. Tästä esitetään Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon maksettaviksi yhteensä 568.000 euroa ja Turun maksettavaksi 2.759.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 82,6 % ja muut kunnat yhteensä 17,4 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2015. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 182.100 euroa (5,6 %), Raisio 137.200 euroa (4,2 %), Naantali 106.400 euroa (3,3 %), Lieto 108.000 euroa (3,3 %) ja Rusko 34.300 euroa (1,0 %).

Lautakunnan kustannuksiin sisältyy 65.000 euron määräraha Turun pysäkkikatoksiin. Sen maksaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yksin Turku.

Henkilökunnan määrää ei ole lisätty työmäärän kasvamisesta huolimatta, mikä aiheuttaa riskiä henkilökunnan jaksamisessa ja viivyttää strategisestikin tärkeiden hankkeiden eteenpäinviemistä.

Liikennöintiä koskeva talousarvio

Talousarvion pohjana ovat kuntakohtaiset, clearingin mukaiset toteutumatiedot tammi-kesäkuussa 2015. On huomattava, että kuntien välisessä clearingissa on havaittu virhettä clearingin ja tilastojen antaman toteutumatiedon välillä. Virhettä etsitään, mutta talousarvio joudutaan tekemään kuntakohtaisen kustannustenjaon osalta osin mahdollisesti virheelliseltä pohjalta.

Talousarvio on laskettu vuoden 2015 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat.

Talousarviossa on käytetty liikennöintikustannusten nousuarviona 2,0 %. Näin maltillinen indeksiarvio sisältää riskin, mutta on linjassa linja-autoliikenteen viimeaikaisen kustannuskehityksen kanssa.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta. Lisäksi ELYn järjestämään ja siirtymäajan liikennöintisopimuksilla yhä jatkuvaan, viranomaisalueen ylittävään liikenteeseen maksetaan nousukorvauksia.

Kuntien menot muodostuvat sisäisen liikenteen kustannuksista, seudullisen liikenteen kustannuksista, muille kunnille maksettavista korvauksista toisen kunnan sisäisen liikenteen matkoista, mahdollisista nousukorvauksista ja liikennöitsijäbonusten kustannuksista. Turun kaupungilla myös seutulipputuki kuuluu talousarvioon alaisiin kustannuksiin, kun taas muilla kunnilla seutulippukustannukset eivät kuulu Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon.

Kuntien tulot muodostuvat sisäisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, kunnan osuudesta seudullisen liikenteen arvokortti- ja kertalipputuloista, muilta kunnilta saaduista korvauksista sisäisen liikenteen matkoista, kausikorttien lataustuloista, koululaislipputuloista, Kelan koulumatkatuesta ja suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta.

Kelan koulumatkatuki on laskettu kevään 2015 toteutuneesta koulumatkatuesta kerrottuna kahdella.

Suurten kaupunkiseutujen valtionrahan suuruudesta vuonna 2016 ei ole varmuutta talousarvion laatimisajankohtana. Viimeisimmän tiedon mukaan valtionraha on 9,75 miljoonaa euroa, josta Turun kaupunkiseudun osuus on 1,32 miljoonaa euroa. Tämä jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Suurten kaupunkiseutujen valtionrahan pieneneminen noin 700.000 eurolla vuodesta 2015 vuoteen 2016 aiheuttaa vakavia ongelmia talouden tasapainottamisessa, vaikka joukkoliikenne on jo etukäteen tehnyt karsintaa, kun mm. linja 4 on lakkautettu kokonaan. Talouden toteutumista tulee seurata tarkasti ja tehdä johtopäätökset vasta vuoden 2015 lopussa. Hinnankorotuksia ei kuitenkaan tule pitää yhtenä vaihtoehtona talouden tasapainottamisessa vuonna 2016.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Turun osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Turun sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2016 on 33.870.000 euroa ja seudullisen liikenteen 4.836.000 euroa. Turku maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 40.000 euroa vuodessa. Seutulippukorvauksiin varataan 150.000 euroa ja liikennöinnin bonuksiin 413.000 euroa.

Verrattuna kevään 2015 clearing-tietoihin liikenteessä on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat talousarvioon. Koululaislinjan 66 lakkautus säästää Turun kustannuksia 40.000 euroa vuodessa ja linjan 4 lakkautus 350.000 euroa vuodessa. Lisäksi linjan 18 kilpailutettu hinta alenee siten, että linjan kustannukset vähenevät 140.000 euroa vuodessa. Toisaalta Rieskalähteen koululaislinjan ajaminen (Tksjlk 17.6.2015 § 123) lisää kustannuksia noin 15.500 euroa vuodessa.

Arvio Turun kausikorttituloista vuonna 2016 on 7.100.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 12.150.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 881.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen arvokortti- ja kertalipputulot ovat 1.445.000 euroa. Muut tulot ovat arviolta 413.000 euroa.

Tuloihin on laskettu mukaan matkamäärän tavoiteltu kahden prosentin kasvu.

Turun kaupunki luopui vuoden 2015 alussa aiemmin työntekijöilleen antamastaan työsuhdematkalippuedusta. Vaikutuksista tehdyn selvityksen perusteella työsuhdematkalippuetuudesta luopuminen aiheuttaa joukkoliikennetoimelle 270.000 euron vähennyksen lipputuloissa.

Sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen korottuminen vuonna 2006 sovitun laskentatavan mukaisesti 1,65 eurosta 1,85 euroon lisää Turun tuloja noin 108.000 euroa.

Koululaislipputulot ovat noin 517.000 euroa, sillä koulutoimen tekemä muutos koulumatkatukiin vähentää joukkoliikenteen tuloja vuonna 2016 noin 60.000 euroa. Koululaislipun hinnankorotus (Tksjlk 19.8.2015 § 141) kuitenkin kompensoi puolittain tätä summaa lisäämällä koululaislipputuloja noin 30.000 euroa.

Koulumatkatuet Kelalta ovat noin 164.000 euroa.

Turun osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 852.000 euroa.

Kuten aiemmin on todettu, clearing jakaa tuloja tällä hetkellä osin virheellisesti. Tästä syystä clearingin virhe on jaettu asukasluvun mukaan kaikille kunnille. Turun kaupungille on kirjattu 260.000 euron tulovähennys. Clearing-virheen selvittely on meneillään.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 38,8 miljoonaa euroa ja tulot noin 23,1 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 15,7 miljoonaa euroa, mikä on jo tehdyistä säästöpäätöksistä huolimatta noin 900.000 euroa enemmän kuin nettoluku sallisi. Ongelman ratkaisu tulee kuitenkin jättää myöhemmäksi, jolloin todelliset toteutumatiedot vuodelta 2015 ovat käytettävissä.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Kaarinan osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Kaarinan sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2016 on 950.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.360.000 euroa. Kaarina maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 334.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 72.000 euroa.

Turun sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (vuonna 2006 sovittu laskentatapa) lisää Kaarinan kustannuksia noin 41.000 euroa.

Arvio Kaarinan kausikorttituloista vuonna 2016 on 525.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 90.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 21.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 402.000 euroa. Muut tulot ovat arviolta 2.600 euroa.

Tuloihin on laskettu mukaan matkamäärän tavoiteltu kahden prosentin kasvu.

Koululaislipputulot ovat noin 97.000 euroa. Kaarina päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 1,50 euroa matkaa kohti.

Koulumatkatuet Kelalta ovat noin 98.000 euroa.

Kaarinan osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 150.000 euroa.

Kuten aiemmin on todettu, clearing jakaa tuloja tällä hetkellä osin virheellisesti. Tästä syystä clearingin virhe on jaettu asukasluvun mukaan kaikille kunnille. Kaarinan kaupungille on kirjattu 45.000 euron tulovähennys. Clearing-virheen selvittely on meneillään.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,756 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,340 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 1,417 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Raision osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Raision sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2016 on 110.000 euroa ja seudullisen liikenteen 1.675.000 euroa. Raisio maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 229.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 55.000 euroa.

Turun sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (vuonna 2006 sovittu laskentatapa) lisää Raision kustannuksia noin 28.000 euroa.

Arvio Raision kausikorttituloista vuonna 2016 on 458.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 17.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 4.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 497.000 euroa. Muut tulot ovat arviolta 1.000 euroa.

Tuloihin on laskettu mukaan matkamäärän tavoiteltu kahden prosentin kasvu.

Koululaislipputulot ovat noin 67.000 euroa. Raisio päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Raisiolle ehdotetaan koululaiskorttien hinnannostoa kahdesta eurosta kolmeen euroon. Tämä nosto lisäisi tuloja noin 33.000 euroa vuodessa.

Koulumatkatuet Kelalta ovat noin 46.000 euroa.

Raision osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 113.000 euroa.

Kuten aiemmin on todettu, clearing jakaa tuloja tällä hetkellä osin virheellisesti. Tästä syystä clearingin virhe on jaettu asukasluvun mukaan kaikille kunnille. Raision kaupungille on kirjattu 34.000 euron tulovähennys. Clearing-virheen selvittely on meneillään.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,097 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,201 miljoonaa euroa edellyttäen, että koululaiskorttien hinnannosto toteutetaan. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 897.000 euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Naantalin osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Naantalin sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2016 on 820.000 euroa ja seudullisen liikenteen 768.000 euroa. Naantali maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 99.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 43.000 euroa.

Turun sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (vuonna 2006 sovittu laskentatapa) lisää Naantalin kustannuksia noin 12.000 euroa.

Arvio Naantalin kausikorttituloista vuonna 2016 on 261.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 35.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 4.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 267.000 euroa. Muut tulot ovat arviolta 2.000 euroa.

Tuloihin on laskettu mukaan matkamäärän tavoiteltu kahden prosentin kasvu.

Koululaislipputulot ovat noin 373.000 euroa. Naantali päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 3,00 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti.

Koulumatkatuet Kelalta ovat noin 83.000 euroa.

Naantalin osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 88.000 euroa.

Kuten aiemmin on todettu, clearing jakaa tuloja tällä hetkellä osin virheellisesti. Tästä syystä clearingin virhe on jaettu asukasluvun mukaan kaikille kunnille. Naantalin kaupungille on kirjattu 27.000 euron tulovähennys. Clearing-virheen selvittely on meneillään.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 1,742 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,087 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 656.000 euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Liedon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Liedon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2016 on 992.000 euroa ja seudullisen liikenteen 893.000 euroa. Lieto maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 155.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 43.000 euroa.

Turun sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (vuonna 2006 sovittu laskentatapa) lisää Liedon kustannuksia noin 19.000 euroa.

Arvio Liedon kausikorttituloista vuonna 2016 on 255.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 59.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 17.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 250.000 euroa. Muut tulot ovat arviolta 1.000 euroa.

Tuloihin on laskettu mukaan matkamäärän tavoiteltu kahden prosentin kasvu.

Koululaislipputulot ovat noin 299.000 euroa. Lieto päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 2,00 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti.

Koulumatkatuet Kelalta ovat noin 106.000 euroa.

Liedon osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 89.000 euroa.

Kuten aiemmin on todettu, clearing jakaa tuloja tällä hetkellä osin virheellisesti. Tästä syystä clearingin virhe on jaettu asukasluvun mukaan kaikille kunnille. Liedon kunnalle on kirjattu 27.000 euron tulovähennys. Clearing-virheen selvittely on meneillään.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 2,101 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,048 miljoonaa euroa. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 1,053 miljoonaa euroa. 

Liikennöintiä koskeva talousarvio Ruskon osalta

Talousarvio on tehty tammi-kesäkuun clearing-tietojen pohjalta. Ruskon sisäisen liikenteen ostokustannus vuonna 2016 on 258.000 euroa ja seudullisen liikenteen 339.000 euroa. Rusko maksaa muille kunnille korvausta sisäisen liikenteen käytöstä arviolta 73.000 euroa vuodessa. Liikennöinnin bonuksiin varataan 14.000 euroa.

Turun sisäisen liikenteen seutulippukorvauksen nostaminen (vuonna 2006 sovittu laskentatapa) lisää Ruskon kustannuksia noin 9.000 euroa.

Arvio Ruskon kausikorttituloista vuonna 2016 on 98.000 euroa. Sisäisen liikenteen arvo- ja kertalipputulot ovat 25.000 euroa ja sisäisen liikenteen tulot muilta kunnilta arviolta 5.000 euroa. Kuntarajat ylittävän liikenteen osuus arvokortti- ja kertalipputuloista on 79.000 euroa.

Tuloihin on laskettu mukaan matkamäärän tavoiteltu kahden prosentin kasvu.

Koululaislipputulot ovat noin 53.000 euroa. Rusko päättää itsenäisesti koulutoimelta perimästään koululaiskorttihinnasta. Hinta on tällä hetkellä 1,60 euroa / nousu myönnettyä koulumatkaa kohti. Ruskon kunnalle ehdotetaan koululaislipun hinnan korottamista 3,00 euroon, jolloin koululaislipputulo vastaisi paremmin koululaisliikenteen aiheuttamaa kustannusta. Hinnankorotus lisäisi tuloja 46.000 euroa vuodessa.

Koulumatkatuet Kelalta ovat noin 98.000 euroa.

Ruskon osuus suurten kaupunkiseutujen valtionrahasta on tämänhetkisen arvion mukaan 28.000 euroa.

Kuten aiemmin on todettu, clearing jakaa tuloja tällä hetkellä osin virheellisesti. Tästä syystä clearingin virhe on jaettu asukasluvun mukaan kaikille kunnille. Ruskon kunnalle on kirjattu 9.000 euron tulovähennys. Clearing-virheen selvittely on meneillään.

Liikennöintimenot ovat yhteensä noin 693.000 euroa ja tulot noin 424.000 euroa, jos koululaislippujen hinnankorotus toteutetaan. Liikennöinnin nettokustannus on tällöin 269.000 euroa. 

Korjaamattomat nettokustannukset, yhteenveto

Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 15,7 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 2,76 miljoonaa euroa.

Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,42 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,18 miljoonaa euroa, yhteensä 1,60 miljoonaa euroa.

Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta vajaat 0,90 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta vajaat 0,14 miljoonaa euroa, yhteensä 1,03 miljoonaa euroa.

Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta vajaat 0,66 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta vajaat 0,11 miljoonaa euroa, yhteensä 0,76 miljoonaa euroa.

Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,05 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,11 miljoonaa euroa, yhteensä 1,16 miljoonaa euroa.

Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,27 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta hieman yli 0,03 miljoonaa euroa, yhteensä 0,30 miljoonaa euroa.

Näillä luvuilla talousarvion nettoluku on -18,45 miljoonaa euroa, kun annettu nettoluku on -17,45 miljoonaa euroa. Koska talousarvio sisältää clearing-ongelmien takia normaalia enemmän epävarmuustekijöitä, tulee tämän miljoonan euron kattamiseen palata vuoden 2015 lopussa, kun käytössä on todelliset toteutumatiedot. Tässä vaiheessa ko. miljoona euroa jaetaan kullekin kunnalle kerta- ja arvokorttitulojen suhteessa.

Korjatut nettokustannukset, yhteenveto

Turun nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 14,7 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 2,76 miljoonaa euroa.

Kaarinan nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,38 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,18 miljoonaa euroa, yhteensä 1,57 miljoonaa euroa.

Raision nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 0,86 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta vajaat 0,14 miljoonaa euroa, yhteensä 1,00 miljoonaa euroa.

Naantalin nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta vajaat 0,64 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta vajaat 0,11 miljoonaa euroa, yhteensä 0,74 miljoonaa euroa.

Liedon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta 1,03 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta 0,11 miljoonaa euroa, yhteensä 1,14 miljoonaa euroa.

Ruskon nettokustannukset ovat liikennöinnin osalta hieman yli 0,26 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja toimiston osalta hieman yli 0,03 miljoonaa euroa, yhteensä 0,30 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmätoteutus saadaan valmiiksi vuonna 2016. Taloussuunnitelmakaudelle esitetään, että joukkoliikenteen kehittämiseen varataan 1 % määräraha 500.000 euroa vuodessa taloussuunnitelmakauden vuosille 2016-2019.  Tämä investointikustannus jaetaan kuntien kesken väkiluvun suhteessa. Investointivarauksen avulla pystytään toteuttamaan joukkoliikenteen välttämätöntä tuote- ja palvelukehitystä esim. EMV-maksaminen, asiakkaiden mobiilipalvelut, personoidut sähköiset palvelut, paikkatietoon sidotut matkustajainformaatiopalvelut jne.

Väkiluvun mukaiset osuudet ovat: Turku 322.800 euroa, Kaarina 56.800 euroa, Raisio 42.800 euroa, Naantali 33.200 euroa, Lieto 33.700 euroa ja Rusko 10.700 euroa.

Investointien rahoitustapaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa. Tällöin on todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa maksu- ja informaatiojärjestelmähankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan.

Useimmat olemassa olevat joukkoliikenteen katokset Turussa perustuvat kiinteistöliikelaitoksen ja J.C.Decauxin väliseen sopimukseen. Tämä sopimus on päättymässä 31.12.2017. J.C.Decaux on ilmoittanut poistavansa katoksensa tämän ajankohdan jälkeen. Joukkoliikenteen tulee huolehtia siitä, asiakkaat eivät kärsi katosten mahdollisesta vaihtumisesta. Joukkoliikenne valmistelee kilpailutusta. Karkea arvio kustannuksista on vuodelle 2017 noin 500.000 euroa ja vuodelle 2018 samoin 500.000 euroa. Katosasia on todettu Turun kaupunginhallituksen ja ympäristötoimialan strategisessa sopimuksessa ja sille anotaan rahoitusta taloussuunnitelmakaudelle. 

Joukkoliikenne esittää, että Kakolan alueen funikulaari rakennetaan vuoden 2016 aikana syöttöliikenteeksi linjalle 1. Selvitysten perusteella funikulaari on selkeästi tehokkain ja jo kymmenen vuoden aikajänteellä edullisin ja houkuttelevin tapa järjestää Kakolan joukkoliikenne, minkä lisäksi sillä on merkittäviä imagohyötyjä kaupungille. Alueen kaava on tullut lainvoimaiseksi 9.1.2010. Kiinteistöliikelaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen sopimuksen mukaan myös Senaatti-kiinteistöt osallistuvat funikulaarin kustannuksiin 500.000 eurolla, jos funikulaari on toteutettu seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi. Funikulaari on siis rakennettava vuoden 2016 aikana. Esitettävä investointisumma 2,5 miljoonaa euroa (josta Senaatti-kiinteistöjen osuus 0,5 miljoonaa euroa) koskee Turun kaupunkia, ei muita seudullisen joukkoliikenteen kuntia.

Muuta huomioitavaa

Strateginen sopimus Turun kaupunginhallituksen ja ympäristötoimialan välille sekä joukkoliikenteen henkilöstösuunnitelma on esitetty oheismateriaalina 2. Operatiivinen sopimus Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja seudullisen joukkoliikennetoimiston välille on esitetty oheismateriaalina 3.

Turun kaupungin sähköbussihankkeen rahoitus ei sisälly tämän talousarvioehdotuksen nettolukuun vaan se tulee erikseen Turun kaupunginhallitukselta 1.6.2015 § 260 päätöksen mukaisesti.

Yhteiset kustannukset kuten varhaiseläkemaksut ja ympäristötoimialan virastorakennuksessa sijaitsevien tilojen vuokrat (joukkoliikennetoimisto) ovat kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan talousarviossa ja ne maksaa Turun kaupunki.

Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016

Maksu- ja informaatiojärjestelmän rakentaminen samoin kuin matkustajainformaation parantaminen ovat joukkoliikenteen suuret haasteet myös vuonna 2016.

Tunnistepohjainen maksujärjestelmä tulee saada kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 aikana.

Tiedottamista ja markkinointia terävöitetään.

Runkolinjaston toteuttamissuunnitelmaehdotus vaikutusarvioineen esitellään valtuustolle.

Sähköbussiliikenne aloitetaan vähintään yhdellä sähköbussilla.

Föli-liikenteen seurattavia mittareita ovat vuositasolla:

• kustannukset asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• kausikorttimatkat asukasta kohti, koko kaupunkiseutu kunnittain
• matkamäärä, Turku
• matkamäärä, koko kaupunkiseutu
• asiakastyytyväisyys, koko kaupunkiseutu
• korttimatkojen osuus kaikista matkoista, koko kaupunkiseutu
• nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu
• tiedoksi: Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi
• tiedoksi: Ostoliikenteen kustannus euroa/ajotunti

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2016-2019 liitteineen (investointiosa)

Oheismateriaali 2Strateginen sopimus, ympäristötoimiala, joukkoliikenne 11.9.2015

Lautakunta tarkastaa tästä joukkoliikennettä koskevan osion.

Oheismateriaali 3Operatiivinen sopimus, Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne

Oheismateriaali 4Turun seudun joukkoliikenteen arvioidut toimintakulut 2016 ja taloussuunnitelmavuodet 2017-2019

Oheismateriaali 5Esittelyaineisto 16.9.2015

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisina.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.