Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.9.2014:

Hallintokuntien tulee antaa talousarvioesityksensä kaupunginhallitukselle 19.9.2014 mennessä. Talousarvion laadintaa varten annetut ohjeet ovat nähtävinä kokouksessa.

Joukkoliikennetoimen tulee kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan toimittaa seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja –suunnitelma jäsenkunnille 30.9. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja –suunnitelma 15.1. mennessä.

Talousarvio sisältää ensimmäistä kertaa kokonaisen vuoden osalta Föli-alueen eli Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon joukkoliikenteen. Lisäksi talousarvio sisältää viranomaiskustannukset (joukkoliikennetoimisto ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta) kuten aiempinakin vuosina.

Nettoluku –17,1 miljoonaa euroa on Turun kaupungin nettoluku. Muiden kuntien tuloja ja menoja seurataan kuten Turun tuloja ja menoja. Talousarviossa muiden kuntien nettoluku nollaantuu Turun budjetissa, eli kunnat maksavat oman nettolukunsa verran Turulle.

Annetun nettoluvun saavuttaminen edellyttää erinomaista onnistumista matkamäärän kasvattamisessa Turussa ja kaupunkiseudulla, sillä lipputuloja tarvitaan noin 27 miljoonaa euroa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on käynyt talousarvioperusteet ja talousarvioluvut läpi talousarvioseminaarissa 1.9.2014. Kuntien valmisteleva työryhmä on käynyt läpi talousarvioperusteet kokouksessaan 27.8.2014.

Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon muodostaman joukkoliikenneviranomaisen talousarvio

Kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen talousarvio sisältää mm. lautakunnan kulut, joukkoliikennetoimiston henkilöstökulut sivukuluineen, IT-kustannukset, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, vuokrat sekä muut toimintakulut.

Talousarvion nettoluku on 3.096.118 euroa. Tästä esitetään Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon maksettaviksi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhteensä noin 369.000 euroa ja Turun maksettavaksi 2.727.000 euroa. Turku maksaa kustannuksista 88,1 % ja muut kunnat yhteensä 11,9 %. Luvut perustuvat kuntien väkilukuun 31.7.2014. Kuntakohtaisesti menoarvio on seuraava: Kaarina 117.400 euroa, Raisio 89.700 euroa, Naantali 69.400 euroa, Lieto 70.400 euroa ja Rusko 22.100 euroa.

Talousarviossa on otettu huomioon Liedon väkiluvun muutos Tarvasjoen liittyessä osaksi Lietoa 1.1.2015.

Talousarvion nettoluku on 340.000 euroa suurempi kuin vuoden 2014 talousarviossa. Suurin osa kustannuslisäyksestä, 200.000 euroa, johtuu IT- ja sovelluskustannusten kasvusta. Osa kustannuslisäyksestä on väliaikaista, sillä joukkoliikenteen maksujärjestelmähanke on viivästynyt ja viivästyminen aiheuttaa päällekkäisiä ylläpitokustannuksia vuosille 2014 ja 2015. Hallinnollisissa kustannuksissa on myös otettu huomion myyntiprovision kasvu (50.000 euroa) seudullisen järjestelmän alettua.

Lautakunnalle esitetään, että Fölin markkinointia ja nettisivuja hoitavan sihteerin tehtävä lisätään kaupunkiseudun kuntien yhdessä maksamien tehtävien joukkoon. Tällöin Turku maksaa markkinointia hoitavan sihteerin palkasta noin 65 % ja muu osuus jakaantuu kunnille heinäkuun 2014 väkiluvun suhteessa.

Lautakunnan kustannuksiin sisältyy 65.000 euron määräraha Turun pysäkkikatoksiin. Sen maksaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Turku.

Liikennöintiä koskeva talousarvio

Talousarvion pohjana ovat vuoden 2014 nettolukuarviot. Vuoden 2014 talousarviossa on todettu, että luvut perustuvat olettamiin, sillä aiemmasta seudullisesta yksityisten liikenteenharjoittajien harjoittamasta liikenteestä ei ole käytettävissä matkamäärätietoja. On myös huomattava, että vuoden 2015 talousarviota laadittaessa ei ole vielä käytettävissä matkamäärätietoja eikä kustannusten ja tulojen jakaumatietoja eri kuntien välillä, sillä seudullinen joukkoliikenne on alkanut vasta heinäkuussa 2014. Arviot matkamääristä ja lipputuloista perustuvat todellisiin tilastotietoihin vasta vuoden 2016 talousarviota tehtäessä, kun kesällä 2015 kokemusta seudullisen joukkoliikenteen vaikutuksista on vuoden ajalta.

Talousarvio on laskettu vuoden 2014 toisen neljänneksen toteutuneessa hintatasossa. Linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi vaikuttaa suoraan joukkoliikenteen ostokustannuksiin eikä ole joukkoliikennetoimen päätösvallassa. Indeksin suuruuteen vaikuttavat eniten linja-autoalan työntekijöiden palkat sekä polttoaineiden hinnat.

Talousarviossa on käytetty liikennöintikustannusten nousuarviona 2,0 %. Näin maltillinen indeksiarvio sisältää riskin, mutta on linjassa vuoden 2014 aikana tapahtuneen kustannuskehityksen kanssa.

Kustannusten ja tulojen jako perustuu lautakunnan 19.6.2013 § 124 hyväksymään jakoperiaatteeseen. Kunkin linjan kerta- ja arvokorttitulot vähennetään linjakohtaisista kustannuksista. Kerta- ja arvokorttitulot kirjataan sille linjalle, jolle ensimmäinen nousu tapahtuu (eli vaihdoista ei makseta korvausta). Kausikorttitulot kirjataan joukkoliikennetoimen talousarviossa kunkin kunnan kohdalle asiakkaan kuntalaisuuden mukaan. Linjakohtaiset nettokustannukset jaetaan kuntien kesken sen mukaan, minkä verran kunkin kunnan asukkaat ovat tehneet kausikorttimatkoja ko. linjalla. Kukin kunta maksaa asukkaidensa toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä kausikorttimatkoista nousukorvausta. Lisäksi Elyn järjestämään ja siirtymäajan liikennöintisopimuksilla yhä jatkuvaan, viranomaisalueen ylittävään liikenteeseen maksetaan nousukorvauksia.

Kaarina, Lieto ja Naantali ovat tehneet vuoden 2014 aikana päätökset sisäisen liikenteen hankkimisesta. Nämä liikenteet eivät ole mukana vuoden 2014 talousarviossa ja tulevat näin uusina kohteina vuoden 2015 talousarvioon. Vuonna 2014 on myös päätetty muutamista liikenteen järjestämiskohteista (esim. Piikkiö Kaarinassa ja Rymättylä Naantalissa), joiden kustannusarviot eivät ole olleet täysimääräisinä mukana vuoden 2014 talousarviossa. Nämä uudet liikenteet on lisätty vuoden 2015 talousarviopohjiin.

Kuntien tulot muodostuvat lipputuloista, kausikorttien lataustuloista, koululaiskorttituloista, kelan koulumatkatuesta ja suurten kaupunkiseutujen valtiontuesta.

Lipputuloarvio on seudullisen liikenteen osalta erittäin karkea, sillä lippujärjestelmä on muuttunut 1.7.2014 niin merkittävästi, että luotettavaa arviota matkamääristä ja lipputuloista on mahdotonta tehdä.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Turun osalta

Turun sisäisen joukkoliikenteen liikennöintiä koskeva osa sisältää liikennöinnin kustannukset ja liikennöintitulot. Sisäisen liikenteen nettokustannusarvio on 13,0 miljoonaa euroa.

Turun seudullinen osuus sisältää matkamäärien perusteella määräytyvät maksuosuudet seudullisen liikenteen nettokustannuksista sekä nousukorvauksia. Arvio Turun seudullisesta nettoluvusta on 1,3 miljoonaa euroa.

Seutulippukorvauksiin varataan 200.000 euroa. Suurin osa aiemmista seutulippukustannuksista on päättynyt heinäkuussa 2014, kun useimmat seutulipun käyttäjät siirtyivät käyttämään Föli-liikennettä. 

Turun kaupunginvaltuuston hyväksymä talouden uudistamisohjelma (Kv 17.6.2013 § 127) edellytti, että Turun paikallisliikenteen lipputulot lisääntyvät yhdellä miljoonalla eurolla. Kertalipun hinnannosto 2,50 eurosta 3,00 euroon toteutettiin 2.1.2014. Matkamäärä Turussa on laskenut talvella ja keväällä 2014 noin 5 %, eikä miljoonan lisäystavoitetta saavuteta.

Talousarvio sisältää Turun kaupungin uudistamisohjelman mukaisesti tehtyjä liikenteen karsintoja noin 700.000 euron verran vuodelle 2015 (Tksjlk 4.7.2014 § 146).

Turun paikallisliikenteen kausi- ja arvokorttien hinnat nousivat 1.7.2014 seudullisen tasataksajärjestelmän tultua käyttöön. Hinnankorotuksia ei siksi tule pitää yhtenä vaihtoehtona talouden tasapainottamisessa vuonna 2015.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Kaarinan osalta

Kaarinan osuus seudullisista linjoista ja Turun sisäisen linjan 60 jatkamiskustannus Kaarinaan ja Lietoon (Tksjlk 19.6.2013 § 124) on nettokustannukseltaan 600.000 euroa ja perustuu vuodelle 2014 hyväksyttyyn talousarvioon 2 % kustannusindeksillä lisättynä.

Lisäksi Piikkiön liikenteen (Tksjlk 21.5.2014 § 104) järjestämisen nettokustannusarvio on 207.000 euroa vuonna 2015 ja Kuusiston ja Piikkiön nousukorvausten (Tksjlk 21.5.2014 § 104) kustannusarvio 170.000 euroa.

Kaarinan sisäisen liikenteen (Tksjlk 11.6.2014 § 142) nettokustannusarvio on 500.000 euroa (ilman kunnan itse maksamia koululaislipputuloja).

Kaarinan talousarvion pohjana olevaa vuoden 2014 nettoennustetta on korjattu 5 prosentilla. Vaikutus on 30.000 euroa.

Arvio Kaarinan nettokustannuksista liikennöinnin osalta on 1,51 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Raision osalta

Nettokustannus Raision osuudesta seudullisista linjoista ja Raision sisäinen linjasta (Tksjlk 19.6.2013 § 124) vuodelle 2014 hyväksytyn talousarvion mukaisena on 765.000 euroa. Luku sisältää 2 % indeksikorotuksen.

Vuoden 2014 aikana on tehty Petäsmäen liikenteen järjestämiseen liittyviä lisäpäätöksiä (Tksjlk 11.6.2014 § 120), joiden nettokustannusvaikutus vuodelle 2015 on arviolta 31.000 euroa.

Raision talousarvion pohjana olevaa vuoden 2014 nettoennustetta on korjattu 15 prosentilla. Vaikutus on 115.000 euroa.

Arvio Raision nettokustannuksista on 0,91 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Naantalin osalta

Naantalin osuus seudullisista linjoista (Tksjlk 19.6.2013 § 124) vuoden 2014 talousarvion mukaisena ja 2 % indeksillä korjattuna on 363.000 euroa.

Sisäisen liikenteen (Tksjlk 20.8.2014 § 166) nettokustannusarvio ilman kunnan itse maksamia koululaislipputuloja on 500.000 euroa. Rymättylän (Tksjlk 21.5.2014 § 103) niin ikään sisäisen linjan nettokustannusarvio on 226.000 euroa vuonna 2015.

Naantalin  talousarvion pohjana olevaa vuoden 2014 nettoennustetta on korjattu 5 prosentilla. Vaikutus on 18.000 euroa.

Arvio Naantalin nettokustannuksista on 1,11 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Liedon osalta

Vuoden 2014 talousarvion mukainen nettokustannus indeksillä (2 %) korjattuna on 614.000 euroa. Tähän sisältyy Liedon osuus seudullisista linjoista ja Liedon osuus Turun sisäisen linjan (linjanro 60) jatkamisesta Kaarinaan ja Lietoon (Tksjlk 19.6.2013 § 124).

Liedon tilaaman kokeilulinjan L7 (Tksjlk 7.5.2014 § 91) kustannuksiin on varattu 118.000 euron nettokustannus vuodelle 2015. Liedon kunta ei ole vielä päättänyt kokeilulinjan jatkamisesta kesän 2015 jälkeen.

Liedon sisäisten linjojen (Tksjlk 4.7.2014 § 155) nettokustannusarvio ilman kunnan itsensä maksamia koululaislipputuloja on 262.000 euroa.

Liedon talousarvion pohjana olevaa vuoden 2014 nettoennustetta on korjattu 5 prosentilla. Vaikutus on 31.000 euroa.

Koska Tarvasjoki liittyy Lietoon vuoden 2015 alussa, Liedolle siirtyy maksettavaksi Tarvasjoen nykyinen koululaisliikenne 42.000 euroa (Tksjlk 11.6.2014 § 128). Talousarvio ei sisällä mahdollista uutta Tarvasjoelle järjestettävää liikennettä.

Arvio Liedon nettokustannuksista vuonna 2015 on 1,07 miljoonaa euroa.

Liikennöintiä koskeva talousarvio Ruskon osalta

Talousarvioon sisältyy Ruskon osuus seudullisista linjoista (Tksjlk 19.6.2013 § 124). Ruskon ja Vahdon välinen osuus lasketaan kustannusjaossa Ruskon sisäiseksi liikenteeksi. Vuoden 2014 talousarvion mukainen nettokustannus indeksillä (2 %) korjattuna on 233.000 euroa.

Alkuperäistä tuloarviota on laskettu 35.000 euroa vuodelle 2015.

Arvio Ruskon nettokustannuksista on 0,27 miljoonaa euroa. Mahdolliset myöhemmin päätettävät Ruskon koululinjat tms. eivät sisälly tähän talousarviolukuun.

Investoinnit

Joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän uudistaminen jatkuu.

Arvio investointiosuudesta vuonna 2015 on 1,5 miljoonaa euroa. Arvio valtionrahaosuudesta tästä summasta on 0,5 miljoonaa euroa. Väkiluvun mukainen Raision netto-osuus on tällöin noin 86.400 euroa, Naantalin 66.900 euroa, Kaarinan 113.100 euroa, Liedon 67.800 euroa ja Ruskon 21.300 euroa. Turun osuus on 644.500 euroa.

Asiaa on valmisteltu jo vuoden 2013 talousarviota tehtäessä yhdessä Turun kaupungin talouden vastuualueen ja valmistelevan työryhmän kanssa ja todettu, että tarkoituksenmukaisinta on ollut toteuttaa hankinta yhteishankintana kuuden kunnan kesken. Tällöin kaikki omistavat palan järjestelmästä ja jokainen kunta tekee omat poistonsa kunkin kunnan poistosuunnitelman mukaan. Valtionosuudet hyvitetään kaikille asukasluvun suhteessa.

Taloussuunnitelmakaudelle esitetään, että joukkoliikenteen kehittämiseen varataan 1 % määräraha 500.000 euroa vuodessa taloussuunnitelmakauden vuosille 2016-2018.  Tämä investointikustannus jaetaan kuntien kesken väkiluvun suhteessa. Investointivarauksen avulla pystytään toteuttamaan joukkoliikenteen välttämätöntä tuote- ja palvelukehitystä esim. EMV-maksaminen, asiakkaiden mobiilipalvelut, personoidut sähköiset palvelut, paikkatietoon sidotut matkustajainformaatiopalvelut jne. Arvio valtion osallistumisesta on 200.000 euroa vuodessa.

Muuta huomioitavaa

Strateginen sopimus Turun kaupunginhallituksen ja ympäristötoimialan välille sekä joukkoliikenteen henkilöstösuunnitelma on esitetty liitteenä.

Talousarviota laadittaessa ei ole varmuutta suurten kaupunkiseutujen valtionrahan suuruudesta vuonna 2015.  

Turun kaupunkiseudun kunnat ovat oikeutettuja saamaan kelan toisen asteen koululaisten matkoihin koulumatkatukea kelan määrittämin edellytyksin. Arvio tämän korvauksen suuruudesta kaupunkiseudulle on yhteensä 500.000 euroa vuonna 2015.

Kuntien koulutoimi maksaa kunnan lakiperusteisesti kustantamista koululaismatkoista koululaislippuhinnan. Kunkin kunnan koululaislipputulot menevät ko. kunnan lipputulo-osuuteen joukkoliikenteen taloudessa. Kukin kunta on itse määritellyt koululaislippumatkojen hinnan ko. kunnassa.

Kukin kunta maksaa itse seutulippukustannuksensa ja päättää itse seutulippunsa hinnan. Seutuliput eivät kuulu Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon lukuun ottamatta Turkua, jolla se sisältyy Turun sisäisen liikenteen talousarvioon.

Yhteiset kustannukset kuten varhaiseläkemaksut, ympäristötoimialan virastorakennuksessa sijaitsevien tilojen vuokrat (joukkoliikennetoimisto) ja yleiset IT-maksut säilyvät kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan talousarviossa ja ne maksaa Turun kaupunki.

Joukkoliikennetoimelle annetuissa ohjeluvuissa ei ole tiliryhmätasolla huomioitu sitä, että toisin kuin vuonna 2014, vuodesta 2015 alkaen seudun joukkoliikenne järjestetään koko vuoden ajalle (kustannukset ja tulot).

Lautakunnan omat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 sekä arvio niiden toteutumisesta

Yhteisen seudullisen joukkoliikenteen menestyksellinen käynnistäminen ja uuden maksu- ja informaatiojärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto ovat joukkoliikenteen suuret haasteet vuonna 2014. Uudesta joukkoliikennejärjestelmästä tulee tiedottaa kaupunkiseudun asukkaita aktiivisesti ja markkinointiin tulee panostaa. Arvio: Föli-liikenne käynnistyi 1.7.2014. Uusi ja vanha rahastusjärjestelmä toimivat rinnakkain, kunnes uusi saadaan kokonaan käyttöön. Föli-joukkoliikenteestä on saatu paljon positiivista palautetta. Föli-nimi ja –brändi on tullut nopeasti yleisölle tutuksi ja saanut hyvän vastaanoton. Tämä tavoite on saavutettu hyvin ja työ näiden asioiden parissa jatkuu.

Maksujärjestelmän tulee tuottaa tarvittavat, yksityiskohtaiset tilastotiedot kustannusten ja tulojen jakamiseksi kuntien välillä ja myös linjakohtaisesti. Arvio: Maksujärjestelmä ei tuota näitä tietoja vielä syyskuun alussa 2014. Toteutusta kiirehditään.

Turun kaupungin osalta on lisäksi valtuuston antamana tavoitteena matkamäärän lisäys 2 % vuodessa. Arvio: Matkamäärätavoitetta ei saavuteta.

Vuoden 2014 aikana tehdään viranomaisalueen kuntien yhteistä näkemystä kuvastava seudullisen joukkoliikenteen strategia, jossa luodaan suuntaviivat joukkoliikenteen kehittämiselle tulevina vuosina. Arvio: toteutetaan loppuvuoden aikana.

Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015

Maksu- ja informaatiojärjestelmän rakentaminen samoin kuin matkustajainformaation parantaminen ovat joukkoliikenteen suuret haasteet myös vuonna 2015. Tiedottaminen ja markkinointi ovat jatkuvasti tärkeät tavoitteet.

Seurattavia mittareita ovat

• kustannukset asukasta kohti, Turku
• matkat asukasta kohti, Turku
• matkamäärä, Turku
• matkamäärä, koko kaupunkiseutu
• asiakastyytyväisyys, koko kaupunkiseutu
• korttimatkojen osuus kaikista matkoista, koko kaupunkiseutu
• nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu
• nettilatausten määrä, koko kaupunkiseutu
• kausikorttimatkat kunkin kunnan osalta

Kaupunkiseudullisesti seurattavat mittarit alkavat tavallaan nollapisteestä, koska vastaavia lukuja on seurattu aikaisemmin vain Turun paikallisliikenteen osalta ja vuonna 2015 muodostuu uusi, seudullinen lähtötilanne. Esimerkiksi korttimatkojen prosenttiosuus kaikista matkoista pudonnee aluksi Turun sisäisen liikenteen luvusta, sillä monet uudet asiakkaat käyttävät yleensä ensi alkuun kertalippua.

Kausikorttimatkojen määrän seuraaminen on kunkin kunnan kannalta selkeä mittari kunnan asukkaiden vakituisesta joukkoliikenteen käytöstä. Kausikorttimatkojen määrän kehittyminen antaa hyvän kuvan asukkaiden joukkoliikenteen käytön muuttumisesta ja kuntalaisten sitoutumisesta joukkoliikenteeseen.

Oheismateriaali 1Joukkoliikenteen talousarvio- ja suunnitelmaehdotus 2015-2018 liitteineen (investointiosa ja henkilöstösuunnitelma)

Oheismateriaali 2Strateginen sopimus 2015-2018 ympäristötoimiala. Sisältää seudullisen joukkoliikennelautakunnan. Huom. joidenkin hallintokuntien osalta vielä hieman keskeneräinen.

Oheismateriaali 3Turun seudun joukkoliikenteen arvioidut toimintakulut 2015 ja taloussuunnitelmavuodet 2016-2018

Oheismateriaali 4Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon nettokustannukset sisältäen viranomaistoiminnan, liikennöinnin ja investoinnit

Oheismateriaali 5Esittelyaineisto 4.9.2014

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Turun kaupunginhallitukselle ja Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kunnille, että talousarvioesitys ja taloussuunnitelma sekä investointiosa hyväksytään hallintokunnan esityksen mukaisena.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.