Piikkiön aluetta Kaarinassa palvelevan joukkoliikenteen nousukorvaus
Tiivistelmä:
Lautakunnalle esitetään, että Piikkiön läpi siirtymäajan liikennöintisopimuksilla liikennöivälle liikenteelle tarjotaan nousukorvausta, joka on 2,16 euroa (alv 0). Korvaus maksetaan koneellisesti kirjatuista matkoista. Kertalippumatkoilla liikennöitsijä saa kertalipputulon lyhentämättömänä. Kertalippuvaihdoista ei makseta korvausta. Liikennöitsijä saa saman nousukorvauksen matkan pituudesta riippumatta Turun kaupunkiseudun viranomaisalueella.
Tksjlk § 32
Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 21.2.2014:
Taustaa
Turun paikallisliikenteen liput kelpaavat Turun ulkopuolelta tulevassa liikenteessä Turun rajojen sisällä. Kyse on ns. kuntalippusopimuksesta, jossa Turku maksaa seudulta tuleville liikennöitsijöille nousukorvausta. Nousukorvaus on tällä hetkellä 1,31 euroa (alv 0). Liikennöitsijä saa nousukorvauksen kaikista sähköisesti kirjatuista nousuista. Liikennöitsijä saa kaikki kertalippujen myynnistä saamansa tulot lyhentämättömänä, mutta toisaalta liikennöitsijä ei saa korvausta kertalipuilla tehdyistä vaihtomatkoista. Sopimus on tehty vuonna 2010 ja se on voimassa 30.6.2014 saakka.
Joukkoliikenteen viranomaisen järjestämä liikenne laajenee Raisioon, Naantaliin, Kaarinaan, Lietoon ja Ruskolle 1.7.2014. Turun omalle kuntalippusopimukselle ei ole enää tarvetta, koska suurin osa nykyisistä kuntalippusopimuslinjoista muuttuu samalla kaupunkiseudun itse järjestämäksi liikenteeksi. Sen sijaan olisi hyvä tehdä nousukorvaussopimus muutamista linjoista, jotka tulevat viranomaisalueen ulkopuolelta ja joiden avulla viranomaisen ei itse tarvitsisi järjestää liikennettä ko. alueelle. Nämä paikat ovat Piikkiö ja Empo Kaarinassa ja Petäsmäki Raisiossa. Nousukorvausratkaisu hyödyttäisi parhaimmillaan kaikkia osapuolia, sillä asiakkaan ei tarvitsisi erotella mihin bussiin hänen lippunsa kelpaa, kauempaa tuleva liikenne saisi kaupunkiseudun matkustajista tuloja ja viranomaisen ei tarvitsisi järjestää ko. alueelle uutta liikennettä. Nousukorvaussopimuksella on erityistä merkitystä Kaarinalle ja Raisiolle, mutta seutuliikenne täydentäisi sisääntuloväylillä palvelutarjontaa myös Turussa.
Nousukorvausneuvotteluja on käyty J. Vainion Liikenne Oy:n ja TLO Oy:n kanssa 24.1.2014, 29.1.2014, 11.2.2014 ja 20.2.2014.
Koska paperilippujen sähköinen tarkastus ei toteudu kesään mennessä, on nousukorvausneuvottelut käyty samalla periaatteella kuin nykyisessä kuntalippusopimuksessa: vain sähköisesti kirjattavista nousuista maksetaan nousukorvaus. Liikennöitsijä saa kertalippumyynnistä täyden hinnan ja kertalippuvaihdoista ei makseta lainkaan korvausta. Kertalipussa on siis kyse kaupunkiseudun viranomaisen kertalipusta (3 e aikuiset ja 1,50 e lapset, kahden tunnin vaihtoaika).
Kun on arvioitu viranomaisen saamaa lipputuloa, yhden matkan keskitulona on käytetty 1,00 euroa edellyttäen, että kertalipputulot tulevat viranomaiselle. Jos viranomainen ei saa kertalipputuloja vaan ne menevät liikennöitsijälle, yhden matkan keskitulona on käytetty 0,80 euroa (alv 0). Kaikki tämän esittelytekstin luvut ovat arvonlisäverottomia, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu.
Piikkiön liikenne Kaarinassa
Paimiosta tuleva bussiliikenne palvelee Kaarinassa Piikkiön aluetta. Bussit kulkevat liitteen 1 aikataulun mukaisesti.
Liikennettä hoitaa TLO Oy 31.12.2015 päättyvällä siirtymäajan liikennöintisopimuksella ja J.Vainion Liikenne Oy pääosin vuosina 2017 ja 2018 päättyvillä siirtymäajan liikennöintisopimuksilla (ensimmäinen päättyy 31.5.2016). TLO:n vuorot kiertävät Piikkiön keskustan kautta ja Vainion liikenteen autot tuleva suoraan 110-tietä pitkin.
Liikennöitsijöiden antamien tietojen pohjalta arvioiden matkamäärä Turun viranomaisalueella Piikkiön liikenteessä on noin 320.000 matkaa vuodessa. TLO Oy:n osuus on noin 185.000 matkaa ja J. Vainion Liikenne Oy:n noin 85.000 matkaa. TLO:n Toivonlinnanliikenteessä tehdään noin 50.000 matkaa vuodessa.
Molemmat liikennöitsijät ovat arvioineet, että kertalippumatkoja tehdään 14-15 % kaikista matkoista. Jos arvioidaan, että noin 48.000 matkaa tehdään kertalipuilla, kertalipputuloa saadaan uudessa järjestelmässä 91.000 euroa (keskimääräinen kertalipputulo on 1,89 euroa / nousu alv 0). TLO on ehdottanut nousukorvaukseksi 3,85 euroa nousua kohti ja Vainio 3,30 euroa nousua kohti. Tämä tarkoittaisi TLO:n hinnalla 1.140.000 euron lipputuloa liikennöitsijälle, sillä nykyisellä matkamäärällä kertalipuista kertyisi 91.000 euroa lipputuloa ja bussikorttimatkoista noin 1.050.000 euroa nousukorvaustuloa (alv 0). Viranomaisen saama lipputulo olisi tällöin 220.000 euroa ja nettokustannusta viranomaisen maksettavaksi TLO:n ehdottamalla hinnalla tulisi noin 830.000 euroa vuodessa nykyisellä matkamäärällä ja lippujakaumalla. Vastaava nettokustannus Vainion nousukorvausehdotusta käyttämällä olisi 680.000 euroa vuodessa.
Seudullisen joukkoliikenteen laskelmissaan käyttämä nousukorvaus on ollut 2,16 euroa (alv 0), jolloin kertalipputuloista tulisi liikennöitsijälle arviolta 91.000 euroa ja korttimatkoista 2,16 euroa x 272.000 matkaa = 588.000 euroa, yhteensä 680.000 euroa. Viranomaisen saama lipputulo olisi 220.000 euroa ja nettokustannusta viranomaisen maksettavaksi jäisi nykyisellä matkamääräarviolla ja lippujakaumalla noin 370.000 euroa.
Seudullinen joukkoliikenne on laskenut vertailukustannukset liikenteelle, jonka se järjestäisi itse. Liikenne toteutettaisiin osana kilpailutetun seudullisen joukkoliikenteen pakettia. Seudullinen joukkoliikennesopimus sisältää mahdollisuuden liikenteen lisäämiseen. Bruttokustannusarvio itse järjestetylle liikenteelle on 750.000 euroa vuodessa (alv 0). Tämä sisältää Hepojoen kouluvuorot, joiden ostohinta on 60.000 euroa. Bruttokustannus ilman Hepojokea on 690.000 euroa sisältäen Toivonlinnan tarjonnan. Jos matkamäärä olisi nykyinen 320.000 matkaa, nettokustannus olisi tällöin 370.000 euroa vuodessa.
Seudullinen joukkoliikenne arvioi, että Piikkiön liikenteessä nousuista 70 % tapahtuu Kaarinan puolella ja 30 % Turun puolella. Kaarinan talousarvioon on varattu yhteensä 150.000 euroa vuodessa Empon ja Piikkiön nousukorvausliikenteeseen. Kaarinalle varattu nousukorvaussumma ei tule täysin riittämään nousukorvauksien tai itse järjestetyn liikenteen nettokustannusten kattamiseen, kun lasketaan yhteen Empon ja Piikkiön nettokustannukset. Turun talousarvioon on varattu yhteensä 200.000 euroa vuodessa Emposta, Piikkiöstä ja Petäsmäestä tulevan liikenteen nousukorvausten maksamiseen.
Kauempaa seudulta tulevan liikenteen hyödyntäminen olisi toivottavaa, jotta voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa liikennettä ja asiakkaiden olisi helppo nousta lipuillaan kauempaa seudulta tulevaan linja-autoon. Joukkoliikenteen käytön helppous on keskeinen joukkoliikenneviranomaisen itselleen asettama tavoite. Huono puoli on korvausmäärän ennustamattomuus – pyrimme lisäämään joukkoliikenteen käyttöä, mutta nousukorvauslinjoilla käyttömäärän kasvu aiheuttaisi myös kustannuskasvua kunnille. Itse järjestetyssä liikenteessä matkamäärän kasvu vähentää kunnille koituvia nettokustannuksia ja liikenne on tilaajan päätettävissä ja muutettavissa. Nyt puhutaan joka tapauksessa väliaikaisesta ratkaisusta, ja olisi hyvä päästä sopimukseen kohtuullisesta nousukorvausjärjestelystä. Siirtymäajan sopimusten jälkeistä aikaa suunniteltaessa on varmistettava, ettei kaupunkiseudulla ole turhaa päällekkäistä liikennetarjontaa.
Nykyinen Paimiosta tuleva liikenne Piikkiössä on ruuhka-aikaan hieman itse järjestettyä liikennettä parempi palvelutarjonnaltaan. Ilta- ja viikonloppuliikenteen osalta itse järjestetty liikenne on nykyistä parempi.
Nousukorvausten perimiseen liittyvistä rahastuslaitteista on keskustelu liikennöitsijöiden kanssa. Rahastukseen pyritään löytämään jonkinlainen kevyt ratkaisu. Viranomainen hankkisi kortinlukulaitteet ja vuokraisi ne liikennöitsijälle. Kertalipun myynti tulisi kunkin liikennöitsijän toteuttaa itse samoin kuin laitteiden asennus.
Jos nousukorvauksista ei päästä yhteisymmärrykseen, voivat ko. siirtymäajan liikennöintisopimusten mukaiset bussit edelleen liikennöidä viranomaisalueella. Niillä vain eivät kelpaa Turun viranomaisen liput vaan vain Matkahuollon tai ko. liikennöitsijän liput. Kaikki seudun liikennöitsijät eivät ole saaneet Turun kuntalippusopimuksen mukaista nousukorvausta tähänkään saakka.
Vaihtoehto 1
Ehdotetaan siirtymäajan liikennöintisopimusta hoitaville, Piikkiöstä kulkeville yrittäjille, että nousukorvaus on 2,50 euroa (alv 0) kunkin 12 kk:n ensimmäisiltä 210.000 korttimatkalta (yhteensä, liikennöitsijästä riippumatta) ja 1,00 euroa (alv 0) edellä mainitun korttimatkamäärän ylittävältä osalta. Liikennöitsijän lipputulo on tällöin nykyisellä matkamäärällä ja lippujakaumalla 1,89 euroa x 48.000 matkaa + 2,50 euroa x 210.000 matkaa + 1,00 euroa x 62.000 matkaa = 678.000 euroa vuodessa. Viranomainen maksaa nousukorvausta 587.000 euroa ja lipputulot ovat korttimatkoilta noin 218.000 euroa. Nettokustannus on noin 370.000 euroa (alv 0) vuodessa eikä juurikaan kasva, vaikka matkamäärä lisääntyisi. Liikennöitsijä saa kuitenkin tietyn varman tulon, vaikka bussikorteilla tehtyjen matkojen määrä jäisi alle arvioidun määrän. Jos matkamäärä alittaa reilusti nykyisen matkamäärän, niin kuin liikennöitsijä arvioi, kasvaa liikennöitsijän saama suhteellinen lipputulo nousua kohden.
Vaihtoehto 2
Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen järjestää itse Piikkiön joukkoliikenteen osana kilpailutettua seutuliikennettä. Liikenteen bruttokustannus Toivonlinna mukaan lukien on 690.000 euroa (alv 0) vuodessa ja kaikki lipputulot tulevat viranomaiselle. Jos matkamäärä on nykyinen 320.000 matkaa, nettokustannusarvio on 370.000 euroa vuodessa. Jos matkamäärä on arvioitua suurempi, nettokustannus pienenee. Liikenteen kustannukset ja tulot jaetaan kuten muussakin seudullisessa liikenteessä käytön mukaisesti.
Liite 1 Nykyinen palvelutarjonta Piikkiössä
Liite 2 Aikataululuonnos Piikkiö-Turku-Piikkiö viranomaisen järjestämänä
Oheismateriaali 1 Nousukorvausneuvottelun muistio 11.2.2014
Oheismateriaali 2 Nousukorvausneuvottelun muistio 20.2.2014
Ehdotus Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää esittää Piikkiön kautta siirtymäajan liikennöintisopimuksilla liikennöiville liikennöitsijöille, että nousukorvaus on kunkin 12 kk:n ensimmäisten 210.000 matkan osalta 2,50 euroa (alv 0) koneellisesti kirjattua nousua kohden ja 1,00 euroa (alv 0) koneellisesti kirjattua nousua kohden tämän matkamäärän ylittävältä osalta. Kertalippukustannukset menevät lyhentämättömänä liikennöitsijälle ja kertalippuvaihtoja ei korvata.
Lisäksi lautakunta päättää ehdottaa ko. liikennöitsijöille, että autolaitekustannus on 30 euroa kuukaudessa (alv 0) ensimmäisten 10 laitteen osalta siirtymäajan liikennöintisopimusta kohti ja tämän ylittävältä osalta 100 euroa kuukaudessa (alv 0).
Lautakunta päättää antaa liikennöitsijöille vastausaikaa 11.3.2014 saakka.
Lautakunta pidättää itselleen oikeuden harkita asiaa uudelleen tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden saamiseksi, jos osa liikennöitsijöistä hyväksyy ja osa hylkää ehdotuksen.
Tämä asiakohta tarkastetaan kokouksessa.
Päätös Asia palautettiin Alanderin Miikkolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.
Jakelu
pal Korte Sirpa