Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 11.6.2013:

Lautakunta päätti 17.4.2013 § 83 pyytää kaupunkiseudun kunnilta lausunnot kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisestä 1.7.2014 alkaen. Kuntien lausunnot on esitetty liitteenä. Tariffivyöhykkeet tuodaan lautakunnan päätettäväksi erillisenä asiakohtana.

Tarkennukset kuntien väliseen kustannusten ja tulojen jakoon

Kukin kunta maksaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti itse oman kuntansa sisäisen liikenteen nettokustannukset.

Lautakunnalle ehdotetaan kuntarajat ylittävien linjojen osalta, että

•Kausikorttitulot menevät lyhentämättöminä asukkaan kotikunnalle. Arvokorttimatkoilla ja kertalippumatkoilla ensimmäinen nousu määrää sen, mille linjalle arvokorttimatkan hinta (arvokortin kertamatkatuotto) kirjaantuu. Hinta menee lyhentämättömänä ko. linjalle.

•Nettokustannukset jaetaan kuntien kesken matkamäärien suhteessa, kuten yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Kunkin linjan liikennöintikustannuksista vähennetään kertalipputulot, arvokorttitulot ja muut tulot. Nettokustannukset jaetaan linjalla matkustaneiden, kausikorttia ja muita niihin verrattavia matkatuotteita käyttäneiden henkilöiden kuntalaisuuden mukaan.

•Toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tehdyistä kausikorttimatkoista maksetaan nousukorvausta liikenteen järjestävälle kunnalle. Periaate on sama kuin nykyisin on käytössä seutulippumatkojen korvauksessa Turulle Turun sisäisessä liikenteessä. Kunnat ovat sopineet korvauksen laskentatavasta vuonna 2006. Korvauksen perusperiaatteena on liikenteen kokonaisostokustannuksen jakaminen kokonaiskäyttäjämäärälle, jolloin saadaan yhden nousun kertakustannus.

Kaikki kunnat ovat kertoneet lausunnoissaan hyväksyvänsä yhteistoimintasopimuksen pohjalta muodostetut tarkennukset kustannusten ja tulojen jakoon.

Turun kaupunki toteaa lisäksi, että ”Kustannusten ja tulojen jakotapaa tulee kuitenkin olla mahdollista tarvittaessa arvioida uudelleen, kun seudullisen joukkoliikenteen toteutumisesta on saatu riittävästi kokemusta.”

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Rymättylän Merimaskun ja Velkuan liikenne on tulkittu pelkästään kunnan sisäiseksi liikenteeksi, joka on muutos tällä hetkellä vallitsevaan käytäntöön.”

•JLT (joukkoliikennetoimisto): Seudun yhteisiä linjoja ovat kuntien keskuksiin tai muihin merkittäviin kohteisiin menevät, kuntarajan ylittävät linjat, joista on hyötyä kaikille linjan varrella oleville kunnille. Naantalin saarten liikenne käsitellään kunnan sisäisenä liikenteenä. Samalla tavalla kunnan sisäistä liikennettä ovat esimerkiksi Ruskon keskustan ja Vahdon välinen osuus ko. linjasta sekä lähes kaikki Turun joukkoliikenne.

Viranomaisalueen ulkopuolista liikennettä koskevista tuloista ja menoista sovitaan erikseen ELY-keskuksen tai muun ko. liikenteestä vastaavan tahon kanssa.

Poikkeuksena kuntarajat ylittävien linjojen kustannusten ja tulojen jakamisesta ovat linjat 6 ja 14/15, jotka ovat nyt Turun sisäisiä linjoja ja joita mahdollisesti jatketaan kuntarajan yli Kaarinaan ja Lietoon.

Kaarinan kaupunki esittää, että linjan 6 kustannusten laskentatavaksi otettaisiin sama periaate kuin muillakin kaupunkien rajat ylittävillä linjoilla.

•JLT: Päällekkäistä liikennettä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kauppatorin ja Itäkeskuksen välille. Mikäli Turun sisäisten linjojen jatkoissa käytettäisiin matkustukseen perustuvaa kustannustenjakoa, maksaisi Turku valtaosan liikenteen lisäämisestä seutuliikenteeseen saavuttamatta mitään parannusta omaan liikenteeseensä. Esitetyt sisäisten linjojen jatkamiset naapurikuntiin ovat kuntien kannalta kustannustehokkain tapa kattaa liikenteen järjestäminen alueille. Kokonaan omien linjojen toteuttaminen näille alueille tulisi merkittävästi kalliimmaksi ko. kunnille ja aiheuttaisi päällekkäistä tarjontaa Turussa.

Tarkempi ehdotus liikenteen järjestämisen tulojen ja kustannusten jakamisesta esimerkkeineen on esitetty liitteessä 8.

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen hankintatapa

Bruttomallissa tilaaja määrittelee reitit, aikataulut ja lippujen hinnat sekä vastaa lippujärjestelmästä, matkustajainformaatiosta ja markkinoinnista. Liikennöitsijä vastaa sopimuksen mukaisesta ammattimaisesta liikenteenhoidosta tarjouksensa mukaisesti. Turun sisäinen joukkoliikenne on kilpailutettu bruttomallin mukaan. Kilpailuttaminen toimii Turussa hyvin ja käytössä on selkeä, turvallinen sopimuspohja sekä tarjousasiakirjat, joita on vuosien varrella kehitetty ja parannettu. Hyväksi todetut asiakirjat ovat olleet pohjana myös kun Liikennevirasto on valmistellut kilpailutusasiakirjamalleja muille kunnille.

Kilpailutukset esitetään jaettavan viiteen linjastokokonaisuuteen. Tällä tavalla muodostetaan 3-19 auton kilpailutuspaketteja, joissa on yhteensä 39 linja-autoa. Tämän lisäksi tarvitaan kolme autoa Turun sisäisten linjojen jatkaessa kuntarajan yli.

Kaikki kunnat ovat kertoneet lausunnoissaan hyväksyvänsä esitetyn joukkoliikenteen hankintatavan bruttomallilla. Lautakunnalle esitetään, että kaupunkiseudun joukkoliikenne hankitaan bruttomallilla viitenä linjastokokonaisuutena.

Lisäksi Turun kaupunki toteaa, että ”Kilpailutus tulee saada käynnistettyä viivytyksettä, jotta kilpailun voittajalla / voittajilla on riittävä aika kaluston hankintaan, henkilöstön rekrytointiin ja muuhun valmistautumiseen.”

Kaarinan kaupunki toteaa, että ”tarjouspyynnöt linjoista tulee laatia siten, että vuorovälejä ja linjoja voidaan tarkistaa sopimusaikana.”

•JLT: Esitetyssä liikenteenjärjestämistavassa tilaaja määrittelee ja suunnittelee aikataulut ja reitit. Sopimus mahdollistaa muutoksien tekemisen reitteihin, aikatauluihin ja liikennetarjonnan määrään.

Lisäksi Kaarinan kaupunki toteaa lausunnossaan, että ensimmäisellä tarjouskierroksella osa liikenteestä tulee voida kilpailuttaa myös viiden vuoden ajaksi.

•JLT: Kilpailutuskohde, johon kuuluu Kaarinan sisäinen liikenne, esitetään hankittavaksi viiden vuoden sopimuksella, jossa on mahdollinen kolmen vuoden optio.

Raision kaupunki toteaa, että ”Turun sisäisen liikenteen kilpailutuksen mukainen bruttomalli on seudullisen joukkoliikenteen kilpailutuksen alkuvaiheessa turvallisin tapa kilpailutusmalliksi. Joukkoliikennelautakunta voi kokemusten karttuessa muuttaa kilpailutusmallia, mikäli parempia malleja pystytään kehittämään.”

Linjastokokonaisuus 1: Linjat 11 ja 110 (nykyiset linjat 11, 110 (Naantali-Turku-osuus) ja nykyinen 280)

Linjoilla hoidetaan Naantali – Raisio – Turku – Kaarina/Liedon keskusta / VT10 -liikenne. Vuorotarjonta pysyy Naantali-Raisio-Kaarina-osuudella nykyisenlaisena. Liedon osalta vuorotarjonta paranee, kun vuoroväli tihenee puolesta tunnista 20 minuuttiin.

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Naantalin alueelle suunniteltu joukkoliikennelinjasto on pitkälti nykyisten reittien mukainen. Linjan 11 ja 110 (Turku-Raisio-Naantali) reitti noudattaa Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssä esitettyä kaupunkiseudun runkolinjareittiä. Aikataululuonnoksista puuttuvat kesäarkipäivien ja sunnuntaiden yövuorot tulee lisätä aikatauluihin ja selvittää talviaikaisten yövuorojen nykyinen käyttöaste.”

•JLT: Yövuorot on lisätty hankittavan liikenteen tarjouspyyntöön. Aikataulua on myös mahdollista muuttaa myöhemmin matkustajakysynnän mukaan.

Liedon kunta toteaa, että ”Kunnan sisäisen liikenteen järjestelyjä tulee jatkossa tarkastella lähemmin kytkemällä nykyinen palveluliikenne ja siirtymäajan liikennöintisopimuksilla hoidettavat koululiikenteen vuorot osaksi muuta joukkoliikennettä huomioiden voimassa olevat liikennöintisopimukset ja niiden päättymisajankohdat.”

•JLT: Vuonna 2014 päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimuksella liikennöitävät kouluvuorot on lisätty kilpailutuspakettiin 1. Liedon sisäisten vuorojen osalta kustannukset kohdistuvat Liedolle.

Linjastokokonaisuus 2: Naantali-Rymättylä-liikenne (linjat 112 ja 113)

Linjoilla hoidetaan Naantalin saarien, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan liikenne. Näillä linjoilla on liikennettä vain arkisin koulupäivinä, viikonloput ja koulujen loma-ajat liikennetarjonta hoidetaan palveluliikenteeseen pohjautuvalla tarjonnalla. Tämä linjastopaketti on Naantalin sisäistä liikennettä.

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Rymättylän ja Merimaskun linjat ovat keväällä 2013 tehtyjen muutosten mukaiset. Velkualle on esitetty nykyisen vaihdollista yhteyttä korvaa uusi reitti välille Teersalo – Merimasku - Naantali, joka parantaa Velkuan ja Livonsaaren alueen joukkoliikennetarjontaa.”

Lisäksi Naantali toteaa, että ”Naantalin saaristoalueiden (Rymättylä ja Merimasku) siirtymäajan liikennöintisopimus päättyy viimeistään 30.4.2016 ja kaupungin sisäisen palveluliikenteen liikennöintisopimus 31.12.2014. Nyt esitetyissä aikatauluissa on saariston suunnan viikonloppujen ja koulujen loma-aikainen liikenne esitetty hoidettavaksi palveluliikenteellä. Kilpailutuspakettiin 2 tuleekin sisällyttää Naantalin kaupungin ns. palvelulinja. Kilpailutuspaketin 2 liikenteen aloittamisen ajankohta tulee sovittaa yhteen nykyisten liikennöintisopimusten päättymisajankohtien perusteella.”

•JLT: Kohde kilpailutetaan myöhemmin ennen sopimusten päättymistä. Asiasta neuvotellaan ko. liikennöitsijän ja Naantalin kaupungin kanssa.

Linjastokokonaisuus 3: Turku-Raisio-Naantali; täydentävä linjasto 115, 195, 201, 501

Kohteen linjat palvelevat Raision sisäistä liikennettä sekä Kaanaan ja Myllyn yhteyksiä. Lisäksi mukana on ruuhka-ajan yhteys Naantalista Kaanaan ja Pikatien kautta Turkuun. Palvelutarjonta paranee, koska Kaanaan ja Ylhäisten alueelle saadaan toteutettua säännöllinen joukkoliikenne. Raision sisäinen liikenne muutetaan käymään Raision sairaalassa ja Petäsmäessä Myllyn kauppakeskuksen sijaan.

Raision kaupunki toteaa koko linjastokokonaisuuksista (kokonaisuudet 1, 3, 4 ja 5), että ”Raisiossa joukkoliikennetarjonta paranee kaupunkiseudulla eniten ja tarjoaa kaikkiin Raision kaupunginosiin vähimmilläänkin välttävän palvelutason. Useimmilla Raision kaupungin alueilla palvelutarjonta tulee olemaan hyvä.”

TLO on lähettänyt Raision sisäisen linjan suunnitelmaa koskevan lausunnon, jossa se toteaa, että se ei hyväksy Petäsmäkeen suunniteltua linjaosaa, koska se TLO:n näkemyksen mukaan loukkaa heidän siirtymäajan liikennöintisopimustansa. Tämä sopimus jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka.

•JLT: Joukkoliikennetoimisto arvioi yhdessä Raision kaupungin ja lakiasiantuntijan kanssa asiaa erikseen. Mahdolliset reittimuutokset eivät estä liikenteen kilpailuttamista, vaan reittiä ja aikataulua voi muuttaa tarvittaessa kilpailutuksen jälkeenkin.

Linjastokokonaisuus 4: Linjat 191 ja 194

Linjoilla hoidetaan Vahdolta, Ruskolta ja Kuninkojalta Turun keskustaan menevää liikennettä. Vuorotarjonta paranee hieman tämänhetkisestä tilanteesta, kun viikonlopun ja arki-iltojen tarjontaa on lisätty kevään 2013 tilanteeseen nähden. Nykyinen linja 422 on lakkautettu, koska liikenteen järjestämiskustannus on korkea ja Turussa on valmistelussa lukio-uudistus. Linjan 422 lakkauttamiseen vaikuttaa myös se, että Ruskon ja Vahdon välistä aamuruuhkan kapasiteettia täydennetään erillisen lisäauton sijaan kunnan jo aiemmin kilpailuttamalla sisäisellä koululiikenteellä. Tämä parantaa liikenteen järjestämisen kustannustehokkuutta.

Ruskon ja Vahdon välinen osuus lasketaan Ruskon sisäiseksi liikenteeksi.

Ruskon kunta toteaa, että ”Joukkoliikennelinjaston ja –aikataululuonnosten valmistelua voidaan jatkaa esityksessä todetun liikennetiheyden pohjalta ja huomioida jatkossa mm. kouluaikojen porrastusten vaikutukset, lukuun ottamatta sunnuntai- ja pyhäliikennettä, jonka matkustajamäärä ei tue esitettyä liikennetiheyttä. Tältä osin tulee selvittää kuntien mahdolliset yhteiset tarpeet ja koordinoida liikenne mahdollisimman tehokkaasti kaupunkiseudulla.”

•JLT: Tarjouspyynnöissä pyhäliikenteen määrää on vähennetty ja tarvittavaa vuoromäärää voidaan tarkastella jatkossa aikataulukausittain.

Linjastokokonaisuus 5: Linjat 420 ja 301 (nykyiset 420, 192 ja 11A)

Linjoilla hoidetaan Raision halki menevää linjaa Ihalan ja Pernon kautta Turun keskustaan. Linjan toisella päällä hoidetaan Kaarinasta täydentävä liikenne Turkuun sekä Kaarinan sisäinen yhteys Auranlaaksosta ja Littoisista Kaarinan keskustaan. Vuorotarjonta paranee koko linjan alueella.

Kaarina toteaa lausunnossaan, että ”Kaarinaa koskevassa linjastokokonaisuudessa 5 ja siinä Kaarinan keskustan ja Auranlaakson väliseltä osuudelta jätetään Rauhanlinnan kierros pois (linja 301).”

•JLT: Liikennöintisopimuksessa on mahdollista muuttaa reittiä, tarjouspyynnössä on huomioitu mahdollisuus Rauhalinnan kierroksen poistamiseen reitiltä.

Lisäksi Kaarinan kaupunginvaltuusto on liittänyt lausuntoonsa seuraavan ponnen: ”Aikatauluja suunniteltaessa otetaan paremmin huomioon koulumatkaliikenne (mm. linja 301).”

•JLT: Aikataulu on mahdollista muokata koulu- ja työmatkaliikenteen tarpeiden mukaan. Aikatauluja voidaan muokata yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa aikataulukausittain.

Turun sisäisten linjojen jatkaminen kuntarajan yli

Linjat 14/15: Metsämäestä linjat jatketaan Ilmariisiin ja Liedon asemalle. Tässä vaihtoehdossa joudutaan Turussa hankkimaan Saramäkeen korvaavaa liikennettä. Vuorotarjonta Ilmarisiin ja Liedon asemalle paranee merkittävästi nykyisestä.

Liedon kunta toteaa, että ”Vanhan Tampereentien joukkoliikennejärjestelyissä tulisi huomioida myös liikennöinti Auraan. Nyt toteutumassa oleva väliaikainen liikennöinti (1.7.2014 asti) Ilmarisiin, Asemanseudulle ja edelleen Auraan olisi todennäköisesti myös jatkossa nyt esitettyä ratkaisua tarkoituksenmukaisempi ja taloudellisesti edullisempi. Lisäksi Yliskulman tilannetta tulee vastaisuudessa tarkastella ja joukkoliikenneyhteyksien parantamismahdollisuuksia Yliskulman suuntaan tulee selvittää.”

•JLT: Nykyisen kaltainen ELY-keskuksen järjestämä ja vuorotarjonnaltaan harvempi liikennöintiratkaisu on edullisin, mutta jos vuorotarjontaa halutaan parantaa kohti palvelutasomäärittelyssä asetettua tavoitetilaa, on arvioitu linjojen 14/15 jatkamisen olevan paras ratkaisu.

•JTL: Linjan 14/15 jatkamista kuntarajan yli ei ole välttämätöntä ratkaista nyt, koska sisäisen linjan jatkaminen ei edellytä kilpailuttamista ja siihen varattavaa aikaa. Joukkoliikennetoimisto kutsuu neuvottelun Liedon ja ELY-keskuksen kanssa, jotta mahdollisesta yhdessä hankittavasta liikenteestä, palvelutasosta ja kustannusten jaosta voidaan sopia.

Linja 6: Vaalasta linja jatkaa Itäkeskukseen ja siitä edelleen Littoisiin. Vuorotarjonta paranee, vaikka matka-aika Littoisista hieman pitenee Turun keskustaan. Linjan 6 jatkaminen Tuulissuolle ja Avantin teollisuusalueelle on mahdollista ja asian valmistelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa.

Kaarina toteaa lausunnossaan, että ”Turun sisäisen linjan 6 jatkaminen Kaarinan ja Liedon Littoisiin vuoroväliksi riittää 30 minuuttia ja Menninkäisenkadun kierros jätetään pois.”

•JLT: 30 minuutin vuorovälillä liikenteen hoitamiseen tarvitaan edelleen kaksi linja-autoa. Tällöin liikenteen hoito ei ole tehokasta, vaan autot tasaavat 10 minuuttia ylimääräistä aikaa päätepysäkillä. Käytännössä vaihtoehtona on, että linjan 6 jatkoa liikennöidään joko 20 minuutin tai 40 minuutin vuorovälillä. Tarjonnan pudottaminen 40 minuutin vuoroväliin vaikuttaa merkittävästi liikenteen järjestämiskustannukseen. 40 minuutin vuorotarjontaa voidaan ruuhka-aikoina täydentää lisäautoilla, jotta työmatka- ja koululiikenteen palvelutarjonta on hyvä. Joukkoliikennetoimisto kutsuu erillisen neuvottelun asiasta Kaarinan ja Liedon edustajien kanssa.

Kaarinan kaupunginvaltuusto on liittänyt lausuntoonsa seuraavan ponnen: ”Varissuon linjan osalta selvitetään vaihtoehto jatkaa osa linjoista (esim. joka kolmas) kulkemaan suoraan Littoisiin. Mikäli em. muutoksen toteuttaminen osoittautuu mahdottomaksi, suoristetaan Lausteen kautta Littoisiin liikennöiväksi suunnitellun linjan numero 6 reittiä siten että Vaalan lenkki jätetään pois ja reitti muutetaan kulkemaan Varissuolle suoraan Unkarinkadun kautta.”

•JLT: Joukkoliikennetoimisto valmisteli useita eri vaihtoehtoja Littoisten alueen liikenteen järjestämiseksi. Valmistelussa oli Varissuon kautta kulkevien linjojen ulottaminen Littoisiin ja oman erillisen linjan pitäminen. Vaalan kautta kulkevan linjan jatkaminen Littoisiin muodostui kaikkein kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Linjan siirtäminen pois Vaalan alueelta, josta tulee yli puolet linjan asiakaskunnasta, ei ole mielekästä.

ELY-keskuksen kanssa sovittava liikenne

Viranomaisalueella ei ole järkevää hankkia omaa liikennettä alueille, joissa on hyvä vuorotarjonta ELY- keskuksen viranomaisalueelta tulevasta liikenteestä. Näitä alueita ovat Raision Petäsmäki, Kaarinan Piikkiö ja Kaarinan Kuusisto/Empo. Näiden alueiden osalta tulee sopia korvaus liikenteen hoidosta (siirtymäajan liikennöintisopimuksen pituudesta riippuen joko ELY:n tai ko. liikennöitsijän kanssa).

Kaarinan kaupunki toteaa lausunnossaan, että ELY-keskuksen viranomaisalueelta tulevasta liikenteestä (Piikkiö ja Kuusisto) tulee sopia korvaus liikenteen hoidosta (siirtymäajan liikennöintisopimuksen pituudesta riippuen joko ELY:n tai ko. liikennöitsijän kanssa).

•JLT: Joukkoliikennetoimisto jatkaa neuvotteluja asiasta ELY-keskuksen kanssa.

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä vaihto-oikeus

Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen koko kaupunkiseudulla, tulisi tuotteiden, ikäryhmien ja alennusryhmien olla samat koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen käytön helppous on keskeinen kaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenteen kehittämisen tavoite.

Lautakunta ei päätä tässä vaiheessa lippujen hinnoista vaan hinnoitteluperusteista. Nyt tehdyt laskelmat ja niissä esitetyt hinnat toimivat kuitenkin jatkovalmistelun pohjana.

Lautakunnalle esitetään, että 1.7.2014 alkaen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippujen hinta muodostuu kolmesta hintaryhmästä, jotka ovat:

Perusryhmä (kausikortit henkilökohtaisia, arvokortit tuotteena haltijakohtaisia):

Aikuinen

Alennusryhmä 1 (henkilökohtaisia, alennus 20-30 % perushinnasta):

Nuoret (15-19-vuotiaat), opiskelijat (pääasiassa 20-30-vuotiaita), seniorit (65-vuotiaat ja vanhemmat), vammaiset

Alennusryhmä 2 (henkilökohtaisia, alennus noin 50 % perushinnasta):

Lapset (7-14-vuotiaat ja nuoremmat, jotka matkustavat ilman huoltajaa)

Lisäksi esitetään, että maksutta saavat matkustaa

-maksavan matkustajan mukana alle 7-vuotiaat,

-lasta lastenvaunuissa tai –rattaissa kuljettava (yksi) matkustaja ja mukana olevat alle 7-vuotiaat

-pyörätuolimatkustaja ja tämän saattaja

-saattajaan oikeuttavaa arvokorttia käyttävän henkilön avustaja

-sotaveteraanit

-sekä poliisi virka-asussa.

Kukin kunta voi halutessaan antaa esimerkiksi valtuutetuilleen maksuttomat matkakortit. Päätöksen maksuttomista matkoista tekee tällöinkin seudullinen joukkoliikennelautakunta.

Lisäksi lautakunnalle esitetään, että koko kaupunkiseudulla otetaan käyttöön Turun nykyinen kahden tunnin vaihto-oikeus kertalippuihin ja arvokorttimatkoihin. Muutos lisää huomattavasti joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä pidemmillä, vaihdollisilla matkoilla että lyhyillä asiointikäynneillä.

Kaikki kunnat ovat lausunnoissaan pitäneet Turun nykyisten ikärajojen, alennusryhmien ja kahden tunnin vaihto-oikeuden laajentamista koko kaupunkiseudulle perusteltuna. Myös alennuksen määrä suhteessa perushintaan hyväksytään esitetyllä tavalla.

Tarkempi esitys perusteluineen on liitteessä 9.

Tariffivyöhykkeet

Kuntien näkemykset tariffivyöhykkeistä ovat erilaisia, ja lautakunta käsittelee tariffivyöhykkeitä koskevan kysymyksen erillisenä päätösasiana. Eri tariffivyöhykkeitä koskevat taloudelliset vaikutusarviot ovat niin vähäisiä, että niiden voidaan arvioida kuuluvan virhemarginaalin piiriin eikä erillinen tariffivyöhykepäätös estä seudullisen joukkoliikennejärjestelmän liikennöinnin kilpailutuksen käynnistämistä.

Tariffivyöhykepäätöksellä on erittäin tärkeä merkitys joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja matkamäärään kaupunkiseudulla.

Kustannusten ja tulojen jakautuminen sekä liikenteen hankintakustannukset

Arvio kustannusten ja tulojen jakautumisesta on esitetty liitteessä 10 (Lausuntopyyntöjen mukana ollut esittelyaineisto).

Kaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevat matkamääräarviot perustuvat Turkua lukuun ottamatta vain seutulipputilastoihin ja seudullisen joukkoliikenteen otantoihin. Turun osalta käytettävissä on tarkat matkamäärätiedot.

Kaupunkiseudun yhteinen joukkoliikenne ja yhteinen lippujärjestelmä on niin suuri muutos kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, että vaikutusta matkamäärään ei voida etukäteen tietää. Myös liikennöintikustannukset tarkentuvat vasta kilpailutusten myötä, nyt tehdyt laskelmat perustuvat Turun sisäisen liikenteen ostojen keskihintoihin.

Kaikki kunnat ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä arvion kunnille muodostuvista nettokustannuksista.

Turun kaupunki toteaa, että ”kaupungille aiheutuvien seutuliikennekustannusten on kohtuullista odottaa laskevan nykyisestä, koska päinvastoin kuin muissa kunnissa, Turussa on jo valmiiksi käytössä nyt esitettävä ikäraja- ja alennusryhmittely sekä edulliset liput. Muutosta ei siten tapahdu muulta osin kuin lippujen kelpoisuudessa koko kaupunkiseudulla. Lisäksi Turku maksaa seudun liikennöitsijöille nykyään seutulipputukien lisäksi kuntalippusopimuksen mukaista maksua noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.”

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Liikenteen harjoittamisen nettokustannusten on arvioitu kohoavan Naantalissa nykyisestä noin 50.000 eurolla tavoiteltaessa kevään 2013 mukaista palvelutasoa. Kustannustason nousua voidaan pitää hyväksyttävänä, koska laskelmien perusteena ovat nykyistä edullisemmat lipputuotteiden hinnat matkustajille. Nettokustannuksiin vaikuttavat olennaisesti myös kuntien saamat valtionavustukset, joiden on laskelmissa oletettu pysyvän samalla tasolla kuin nykyään. Seudullisen joukkoliikenteen kilpailutuspaketteja ja ratkaisuja valmisteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota tehtävien valintojen kustannustehokkuuteen, jotta nyt esitettyjä nettokustannuksia ei ylitetä.”

Ruskon kunta toteaa, että ”Johtuen kustannusten nyt tapahtuvasta selkeästä noususta Ruskon kunta edellyttää, että toiminnan tehostamisella kunnan maksamat kustannukset tulevat alenemaan.”

•JLT: Nyt esitetyt arviot ovat karkeita, mutta niitä voidaan käyttää budjetoinnin pohjana. Joukkoliikennetoimisto pyrkii toimillaan ja aktiivisella kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistamaan toiminnan kustannustehokkuuden. Tarvittaessa liikennetarjontaa voidaan sopeuttaa sopimusten sallimissa raameissa.

Muut lausunnossa esille nostetut asiat

Turun kaupunki toteaa, että ”Esitetty joukkoliikennejärjestelmä on kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen, MAL-aiesopimuksen ja Turun ilmasto- ja ympäristöohjelman linjausten mukainen.”

Raision kaupunki toteaa, että ”Seudullisen joukkoliikenteen tunnettavuuden ja joukkoliikenteen käytön lisäämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että joukkoliikennetoimiston toiminnasta, joukkoliikennereiteistä ja taksoista tiedotetaan tehokkaasti kaikille joukkoliikenteen käyttäjille, käyttöä harkitseville ja niille, jotka eivät vielä käyttöä ole edes harkinneet. Tiedottamiseen ja markkinointiin pitää panostaa erityisesti ennen seudullisen joukkoliikenteen alkamista. Markkinointityö ja tiedottaminen tuottaa kustannuksensa lisääntyvinä matkalipputuloina. Seutuliikennesopimuksessa asia on huomioitu kirjaamalla joukkoliikennetoimiston henkilöstöön tiedottajan toimi. Tiedottajan tehtävä on keskeinen ja se pitäisi täyttää mahdollisimman nopeasti.”

•JLT: Tehokas tiedottaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteestä on ensiarvoisen tärkeää ja vaikuttaa lipputuloihin. Talousarviossa on varattu raha tiedottajan palkkaamiseen. Lupaa palkkaamiseen ei ole toistaiseksi saatu. Tiedottajan palkkaamista on esitetty myös vuotta 2014 koskevaan alustavaan talousarvioon. Uskomme tiedottamisen tulosten ylittävän palkkauksesta aiheutuvat kustannukset.

Liite 1                                  Turun kaupungin lausunto 10.6.2013

Liite 2                                  Kaarinan kaupungin lausunto 27.5.2013

Liite 3                                  Raision kaupungin lausunto 3.6.2013

Liite 4                                  Naantalin kaupungin lausunto 27.5.2013

Liite 5                                  Liedon kunnan lausunto 20.5.2013

Liite 6                                  Ruskon kunnan lausunto 10.6.2013

Liite 7                                  Muut kannanotot: TLO:n kirje 7.6.2013

Liite 8                                  Tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun kustannusten ja tulojen jakamistapaan

Liite 9                                  Esitys ikäryhmiksi ja alennusryhmiksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen

Liite 10                                  Lausuntopyynnön mukana ollut esittelyaineisto

Ehdotus        Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen

-kuntarajat ylittävien seudullisten linjojen kustannukset ja tulot jaetaan siten, että

oKausikorttitulot menevät lyhentämättöminä asukkaan kotikunnalle. Arvokorttimatkoilla ja kertalippumatkoilla ensimmäinen nousu määrää sen, mille linjalle arvokorttimatkan hinta (arvokortin kertamatkatuotto) kirjaantuu. Hinta menee lyhentämättömänä ko. linjalle.

oNettokustannukset jaetaan kuntien kesken matkamäärien suhteessa, kuten yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Kunkin linjan liikennöintikustannuksista vähennetään kertalipputulot, arvokorttitulot ja muut tulot. Nettokustannukset jaetaan linjalla matkustaneiden, kausikorttia ja muita niihin verrattavia matkatuotteita käyttäneiden henkilöiden kuntalaisuuden mukaan.

oToisen kunnan sisäisessä liikenteessä tehdyistä kausikorttimatkoista maksetaan nousukorvausta liikenteen järjestävälle kunnalle. Periaate on sama kuin nykyisin on käytössä seutulippumatkojen korvauksessa Turulle Turun sisäisessä liikenteessä. Kunnat ovat sopineet korvauksen laskentatavasta vuonna 2006. Korvauksen perusperiaatteena on liikenteen kokonaisostokustannuksen jakaminen kokonaiskäyttäjämäärälle, jolloin saadaan yhden nousun kertakustannus.

-Turun sisäisten linjojen 6 ja 14/15 mahdollisessa jatkamisessa kuntarajan yli linjojen kustannukset ja tulot jaetaan siten, että jokainen kunta maksaa oman kuntansa alueella muodostuvat liikennöintikustannukset ja saa alueensa lipputulot. Lautakunta päättää Turun sisäisten linjojen jatkamisesta kuntarajan yli erikseen.

-Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne hankitaan kilpailutetaan bruttomallilla viitenä linjastokokonaisuutena. Mahdolliset 1.7.2014 jälkeen päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimukset otetaan huomioon kilpailutusajankohdissa.

-Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippujen hinta muodostuu kolmesta hintaryhmästä, jotka ovat:

-Perusryhmä (kausikortit henkilökohtaisia, arvokortit tuotteena haltijakohtaisia):

•Aikuinen

-Alennusryhmä 1 (henkilökohtaisia, alennus 20-30 % perushinnasta):

•Nuoret (15-19-vuotiaat), opiskelijat (pääasiassa 20-30-vuotiaita), seniorit (65-vuotiaat ja vanhemmat), vammaiset

-Alennusryhmä 2 (henkilökohtaisia, alennus noin 50 % perushinnasta):

•Lapset (7-14-vuotiaat) ja alle 7-vuotiaat yksin matkustavat lapset

-maksutta saavat matkustaa

omaksavan matkustajan mukana alle 7-vuotiaat lapset,

olasta lastenvaunuissa tai –rattaissa kuljettava (yksi) matkustaja ja mukana olevat alle 7-vuotiaat

opyörätuolimatkustaja ja tämän saattaja

osaattajaan oikeuttavaa arvokorttia käyttävän henkilön avustaja

osotaveteraanit

opoliisi virka-asussa.

-koko kaupunkiseudulla otetaan käyttöön kahden tunnin vaihto-oikeus kertalippuihin ja arvokorttimatkoihin.

-kuntien seudullista joukkoliikennettä koskevat netto-osuusarviot ovat liitteen 10 mukaiset ja ne toimivat kuntien budjetoinnin pohjana.