Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 16.10.2012:

Taustaa

Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009, että Turkuun toteutetaan runkobussilinjasto. Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa todetaan, että runkobussilinjasto on toiminnassa koko laajuudessaan vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkiseudun kunnat ovat lausunnoissaan kannattaneet bussien runkolinjaston toteuttamista.

Tässä työssä on suunniteltu vuoden 2020 runkobussilinjasto ja sitä täydentävä linjasto. Suunnittelualueeseen ovat kuuluneet Turku, Raisio, Naantali, Kaarina ja Lieto. Työn aikana on tehty yhteistyötä samanaikaisesti tehdyn Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -työn kanssa. Rakennemallityön linjaratkaisuna on rakentaa jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia. Runkobussilinjat tukevat linjaratkaisua joukkoliikennepainotteisuuden kasvun myötä. Vahvistuvat joukkoliikennereitit mahdollistavat voimakkaimpien reittien muuttamisen myöhemmin raideyhteyksiksi.

Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnos on laadittu yhteistyönä Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon kuntien kesken sekä Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Työn pääkonsulttina on toiminut Trafix Oy.

Runkolinjastolla tarkoitetaan asiakkaan kannalta ennen kaikkea matkustamisen sujuvuutta ja helppoutta. Runkobussilinjan ja sen pysäkkien on oltava helposti tunnistettavissa ja löydettävissä. Pysäkkien esteetön ja helppo saavutettavuus niin kävellen kuin pyörällä on varmistettava. Pyörä on voitava jättää turvallisesti pysäkkien yhteyteen. Matkustajan on voitava luottaa siihen, että bussi kulkee ruuhka-aikoina 7,5 - 10 minuutin välein ja päivälläkin 10 minuutin välein. Linjan tulee kulkea aamuvarhaisesta iltamyöhään. Bussin saapumisesta ja etenkin mahdollisista häiriöistä tulee saada ajantasaista informaatiota. Kaluston on oltava matalalattiaista, modernia ja ympäristöystävällistä. Bussin kulun on oltava joutuisaa. Vaihtamisen bussista toiseen on oltava helppoa.

Runkobussilinjasto

Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksessa on esitetty bussien runkolinjasto ja sitä täydentävä linjasto sekä esitetty ne infratoimenpiteet, jotka tulee toteuttaa runkobussilinjaston rakentamiseksi. Infratoimenpiteille on laskettu kustannusarviot ja jaettu ne kunnittain. Infratoimenpiteet eivät kuulu kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivaltaan ja talousarvioon.

Vuoteen 2020 mennessä esitetään toteutettavaksi seitsemän runkobussilinjaa. Runkobussilinjaston lähtökohdaksi valittiin nykyisen linjaston toimivat osat, nykyinen maankäyttö sekä maankäytön tuleva kehittyminen vuoteen 2020 mennessä. Runkobussilinjasto on suunniteltu palvelemaan mahdollisimman hyvin asutus- ja työpaikkakeskittymiä sekä keskeisiä palveluja. Kauppatorin ylittävät runkobussilinjat ja näiden keskinäiset solmupisteet muodostavat kattavan joukkoliikenteen verkon, joka yhdistää aluekeskukset sujuvasti Turun keskustaan ja muuhun palveluverkkoon sekä toisiinsa.

Turun kaupunkiseudulla runkobussilinjasto ulottuu Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoihin, mikä myös vahvistaa Naantali-Raisio-Turku-Kaarina joukkoliikenneakselin muodostumista. Suurista kaupan keskittymistä Kauppatori Turun keskustassa, Länsikeskus, Skanssi, Itäharju, Kupittaa ja Kaarinassa Piispanristi sijoittuvat runkobussilinjojen varteen. Suunnittelussa on myös varauduttu runkobussilinjan 2 jatkamiseen Myllyyn. Matkaketjujen sujuvuus kaukoliikenteen verkkoon varmistetaan sijoittamalla runkobussilinjasto kulkemaan terminaalien kautta. Satamaa, Kauppatoria ja lentoasemaa yhdistävää reittiä tullaan kehittämään yhä voimakkaammin terminaalit yhdistävänä runkobussilinjana. Matkakeskuksen valmistuttua reitti siirretään kulkemaan tätä kautta, jolloin yhdellä runkobussilinjalla yhdistetään kaikki kaukoliikenteen terminaalit.

Runkobussilinjat 2, 3, 5 ja 7 esitetään käynnistettäväksi kesällä 2014 ja linjat 1, 4 ja 6 syksyllä 2016. Tavoitteena tulee pitää, että kaikki esitetyt kehittämistoimenpiteet saadaan tehtyä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Linjojen vaatimien kehittämistoimenpiteiden kustannukset ovat hieman alle 9 miljoonaa euroa. Kustannukset sisältävät mm. joukkoliikenteen kaista- ja katujärjestelyjä, vaihtopysäkkien ja pysäkkien parantamista, liikennevaloetuuksien ja reaaliaikaisten matkustajainformaationäyttöjen toteuttamista, pyöräparkkeja ja brändäystä. Kustannuksista noin 95 % kohdistuu Turun kaupungille.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen, johon selvitykseen kuuluvat kunnat kuuluvat, käsittelee erikseen liikennöintikustannuksia ja liikennöintikustannusten jakamisperusteita rakentaessaan kaupunkiseudun yhteistä joukkoliikennejärjestelmää. Arvio liikennöintikustannuksista on nykyrahassa 50,6 miljoonaa euroa ilman lipputuloja. Tästä runkobussilinjaston osuuden arvioidaan olevan 23,7 miljoonaa euroa ilman lipputuloja.

Lausuntopyyntö

Runkobussilinjaston kehittämisohjelma vuosille 2012-2020 on nyt saatu sellaiseen luonnosvaiheeseen, että se voidaan lähettää lausuntokierrokselle. Lausuntoja pyydetään lauta- ja johtokunnilta ja runkobussisuunnitelmaan kuuluvilta kunnilta: Raisiolta, Naantalilta, Kaarinalta ja Liedolta sekä myös Varsinais-Suomen liitolta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Erityisesti pyydetään lausuntoa seuraaviin seikkoihin:

• Runkobussilinjaston ja täydentävän linjaston reittien linjaukset
• Esitettyjen infratoimenpiteiden sisältö
• Esitettyjen infratoimenpiteiden toteutusaikataulu ja kustannusarvio

Liite 1Runkobussilinjaston kehittämisohjelma vuosille 2012-2020, lokakuu 2012, luonnos

EhdotusJoukkoliikennelautakunta päättää lähettää Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksen vuosille 2012-2020 lausunnoille lauta- ja johtokunnille, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon kunnille, Varsinais-Suomen liitolle ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle siten, että lausunnot tulee antaa viimeistään 30.11.2012.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Projektipäällikkö Juhani Bäckström Trafix Oy:stä esitteli kokouksessa Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnosta lautakunnalle.

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 8.11.2012:

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on Turun kaupunkiseudun toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen ja järjestää koko Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen 1.7.2014 alkaen. Turun sisäisen joukkoliikenteen järjestämistehtävät siirtyvät Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle 1.1.2013.

Liikennöintikustannukset ja –tulot kuuluvat Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon Turun kaupungin osalta 1.1.2013 alkaen ja muiden kuntien osalta 1.7.2014 alkaen. Tulojen ja kustannusten jako seudullisen viranomaisen sisällä päätetään myöhemmin eikä niiden jaon arviointi sisälly tähän kehittämisohjelmaan.

Infran kehittäminen kuten pysäkkiparannukset, joukkoliikennekaistat ja joukkoliikennekadut ovat kunkin kunnan investointeja eivätkä ne kuulu kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan talousarvioon. Lautakunta voi esittää liikennejärjestelmän parannusehdotuksia kunnille.

Turun joukkoliikennelautakunta on toiminut bussien runkolinjastotyön tilaajana ja pyytää siinä ominaisuudessa lausuntoja yhteistyötahoilta. Raision kaupunki, Naantalin kaupunki, Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta antavat omat lausuntonsa Turun joukkoliikennelautakunnalle. Ruskolta ei pyydetä erillistä lausuntoa, koska se ei ole kuulunut runkolinjaston suunnittelualueeseen. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta lausuu yleisesti runkolinjaston kokonaisuudesta.

Arvio runkobussilinjaston kehittämisohjelmasta

Bussien runkolinjaston kehittämisohjelmaluonnos on laadittu kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä ja pääosin vastaa asetettuja tavoitteita. Runkolinjaston tavoitteena on tehdä tärkeimmistä joukkoliikennelinjoista erityisen houkuttelevia, jolloin mm. vuorotarjonta, sujuvuus ja esteettömyys ovat palvelutasomäärittelyn parasta tasoa eli kilpailutasoa+.

Runkolinjaston kehittämisohjelmaluonnoksessa esitettyjä runkolinjaston ja sitä täydentävän linjaston reittiluonnoksia hyödynnetään joukkoliikennetoimistossa sen valmistellessa linjastoasioita seudullisen lautakunnan käsittelyyn.

Kehittämisohjelmaluonnos painottuu liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi tehtäviin infrainvestointeihin. Jo yksittäisilläkin sujuvoittamistoimenpiteillä pystytään parhaimmillaan nopeuttamaan useiden bussilinjojen kulkua ja vaikuttamaan joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja bussikaluston käytön tehokkuuteen. Esteettömyys sekä bussien että pysäkkien fyysisten ominaisuuksien ja esim. informaatiojärjestelmän osalta on keskeinen tavoite joukkoliikenteen kehittämisessä.

Liikenteen sujuvoittamiseksi tehtävät investoinnit tulevat edullisemmiksi kuin automäärän lisääminen liikenteen hidastumisen vuoksi. Liikenteen tukkoisuudesta johtuva automäärän lisäys ei paranna joukkoliikennettä mutta lisää jokavuotisia liikennöintikustannuksia. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta eli täten myös lipputuloja, jotka tulevat liikenteen järjestävien kuntien hyödyksi ja mahdollistavat joukkoliikenteen kehittämisen.

On huomattava, että merkittävimmät bussiliikenteen nopeuttamistoimenpiteet eivät ole seudullisen joukkoliikennelautakunnan toimivallassa. Bussien runkolinjaston toteuttaminen ja kokonaisuudessaankin joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen edellyttävät hyvää yhteistyötä ja sitoutumista asiaan kultakin kunnalta ja kunnan eri sektoreilta.

Jos toimenpiteitä joudutaan priorisoimaan, tulee ensimmäisenä panostaa niihin toimenpiteisiin, joilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa sellaisissa paikoissa, joissa toimenpiteet hyödyttävät useita bussilinjoja ja suuria matkustajamääriä. Tällöin joukkoliikennetoimisto esittää kiireellisimmät toimenpiteet niiden vaikuttavuuden perusteella

Oheismateriaali 1Runkobussilinjaston kehittämisohjelma vuosille 2012-2020, lokakuu 2012, luonnos. Erillinen liite.

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää antaa Turun joukkoliikennelautakunnalle seuraavan lausunnon:

Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen on asetettu koko seudulla yhteiseksi tavoitteeksi. Sujuva liikennöinti, jolla voidaan varmistaa myös nopeat matka-ajat, on keskeinen tekijä tavoitteen saavuttamisessa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta puoltaa runkolinjaston toteuttamista ja esitettyjä infratoimenpiteitä. Runkolinjastolle esitetyt infratoimenpiteet tulisi sisällyttää kunkin kunnan investointisuunnitelmiin jo lähivuosille. Liikenteen sujuvoittamiseksi tehtävät investoinnit tulevat edullisemmiksi kuin automäärän lisääminen liikenteen hidastumisen vuoksi. Liikenteen tukkoisuudesta johtuva automäärän lisäys ei paranna joukkoliikennettä mutta lisää jokavuotisia liikennöintikustannuksia. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta eli täten myös lipputuloja, jotka tulevat liikenteen järjestävien kuntien hyödyksi ja mahdollistavat joukkoliikenteen kehittämisen.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta suosittelee kehittämisohjelmaluonnoksessa esitettyjen infratoimenpiteiden toteuttamista kehittämisohjelmaluonnoksessa esitetyn aikataulun mukaisesti. Jos toimenpiteitä joudutaan priorisoimaan, tulee ensimmäisenä panostaa niihin toimenpiteisiin, joilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa sellaisissa paikoissa, joissa toimenpiteet hyödyttävät useita bussilinjoja ja suuria matkustajamääriä. Tällöin joukkoliikennetoimisto esittää kiireellisimmät toimenpiteet niiden vaikuttavuuden perusteella.

On huomattava, että merkittävimmät bussiliikenteen nopeuttamistoimenpiteet eivät ole seudullisen joukkoliikennelautakunnan toimivallassa. Bussien runkolinjaston toteuttaminen ja kokonaisuudessaankin joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen edellyttävät hyvää yhteistyötä ja sitoutumista asiaan kultakin kunnalta ja kunnan eri sektoreilta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.