Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.4.2012:

Taustaa

Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tulee joukkoliikennelain 14 §:n ja palvelusopimusasetuksen (PSA) 1 artiklan mukaisesti tehdä päätös toimivalta-alueensa joukkoliikenteen järjestämistavoista. Vaihtoehtona on järjestää ne markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Palvelusopimusasetuksen mukaan järjestettäessä liikenteen hankintaan on monia eri vaihtoehtoja.

Karkeasti voidaan todeta, että markkinaehtoisessa liikenteessä joukkoliikenteen palvelut syntyvät liikenteenharjoittajien aloitteesta ilman että viranomainen tai kunnat voivat siihen vaikuttaa. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei voida myöskään osoittaa julkista rahoitusta. Valtionavustukseksi luetaan myös kuntien maksama korvaus tai tuki.

Palvelusopimusasetuksen mukaan järjestetyssä liikenteessä käytetään yhteiskunnan rahaa mm. ostamalla liikennettä sekä alentamalla lippujen asiakashintoja. Kun toimivaltainen viranomainen päättää myöntää valitsemalleen liikenteenharjoittajalle minkä tahansa luonteisen yksinoikeuden ja/tai korvauksen julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä, tämän viranomaisen on myönnettävä se julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen puitteissa. Tämä tarkoittaa useimmiten kilpailuttamisvelvollisuutta. Tarjouskilpailussa noudatettavan menettelyn on oltava avoin kaikille liikenteenharjoittajille, oikeudenmukainen, ja siinä on noudatettava avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

Turun kaupungin sisäinen liikenne on jo aiemminkin järjestetty palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon kunnissa joukkoliikenne on tällä hetkellä PSA:n mukaista, sillä aiemmista liikenneluvista on tehty siirtymäajan liikennöintisopimukset. Nämä sopimukset ovat voimassa pääsääntöisesti kesäkuun 2014 loppuun saakka. Seudullisen joukkoliikennelautakunnan tulee päättää liikenteen järjestämistavasta, joka otetaan käyttöön 1.7.2014 alkaen.

Tässä vaiheessa päätetään vasta siitä, järjestetäänkö joukkoliikenne seudullisen viranomaisen alueen kunnissa palvelusopimuksen mukaisesti erotuksena siihen vaihtoehtoon, että liikenne järjestettäisiin markkinaehtoisesti. Jos viranomainen aikoo järjestää liikenteen PSA:n mukaisesti ”varmistaakseen sellaisten yleishyödyllisten palveluiden tarjoamisen, jotka ovat muun muassa monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, jotka voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla” (PSA 1 artikla), tulee sen tehdä asiasta virallinen päätös.

Liikenteen järjestämistavasta päättää Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen alueella Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ja ympäröivän alueen osalta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viranomaiset tekevät yhteistyötä keskenään ja kummankin päätökset vaikuttavat toisiinsa. Kahden eri viranomaisen alue ei estä sitä, etteikö Turun kaupunkiseudulla voitaisi ja tulisi hyödyntää viranomaisalueen rajan ylittävää, ELY:n päätösvallassa olevaa liikennettä. Tavoitteena on asiakkaiden kannalta ymmärrettävä ja houkutteleva joukkoliikennejärjestelmä.

Liikenteen järjestämistavoista

Turun kaupunkiseudun toimivaltainen viranomainen voi järjestää Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen joko markkinaehtoisesti tai PSA:n mukaisesti. Liitteenä olevassa raportissa on käyty läpi niitä eroja, joita eri liikenteenjärjestämistavoilla on joukkoliikenteen kysynnän ja tavoitteiden kannalta.

Markkinaehtoinen liikenne syntyy liikenteenharjoittajien aloitteesta. Lyhyesti voidaan todeta, että asiakkaan kannalta markkinaehtoinen liikenne on vilkkaimman kysynnän aikaan, esim. työmatkaliikenteessä, todennäköisesti edullinen vaihtoehto ja tarjontaa todennäköisesti on riittävästi. Muuna kuin vilkkaimpana aikana tarjonta todennäköisesti on hyvin vähäistä tai olematonta. Kullakin liikennöitsijällä voi olla omanlaisensa lippujärjestelmä ja hinnat, jotka eivät ole yhteensopivia toisen liikennöitsijän liikenteessä. Tämä ja yhteisen matkustajainformaatiojärjestelmän puute tekevät liikenteestä vaikeasti hahmotettavan. Viranomaisella on markkinaehtoisessa liikenteessä hyvin vähän mahdollisuuksia ohjata liikennetarjontaa ja palveluiden hinnoittelua. Markkinaehtoisella liikenteellä on vaikea edistää mm. liikennepoliittisia tavoitteita.

Jotta palvelutarjontaa olisi myös hiljaiseen aikaan, viranomainen yhdessä kuntien kanssa voi hankkia täydentävää liikennettä PSA:n mukaisesti. Tällöin viranomainen ei hyödy vilkkaimman ajan lipputuloista, mutta joutuu kuitenkin rahoittamaan hiljaisen ajan liikennettä, jossa myös lipputulot ovat vähäiset.

Viranomainen ei markkinaehtoisessa liikenteessä voi tukea seutulipun kaltaisia lippuja. Markkinaehtoinen liikenne täydennettynä yleisellä säännöllä mahdollistaa kuitenkin julkisen rahan käytön liikenteessä. Jos liikennettä ei kilpailuteta, tulee tuettujen lippujen hintavelvoitteen määräämisestä aiheutunut tulonmenetys korvata liikenteen harjoittajille PSA:n liitteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yleistä sääntöä sovellettaessa julkisen subvention määrästä ei voida sopia etukäteen liikenteenharjoittajien kanssa vaan tuki, mukaan lukien kohtuullinen voitto, joudutaan laskemaan ja maksamaan siten kun palvelusopimusasetuksessa ja sen liitteessä määrätään. Kustannukset eivät ole viranomaisen eivätkä kuntien hallinnassa. Yleisen säännön toimivalta ei myöskään ole paikallisella toimivaltaisella viranomaisella vaan sen asettaa valtioneuvosto.

Palvelusopimusasetuksen mukaan järjestetyssä liikenteessä vastuu liikennetarjonnasta on viranomaisella. Tällöin viranomainen vastaa yhtenäisestä matkustajainformaatiosta ja yhtenäisistä lipunhinnoista. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti hankittu liikenne mahdollistaa joukkoliikenteen suunnittelun joukkoliikennelain perusteluiden mukaisesti alueellisina tai seudullisina kokonaisuuksina, sillä viranomainen päättää palvelutason, hankintakohteet ja sopimusten pituudet. Palvelutaso suunnitellaan alueen asukkaiden ja seudun liikennepolitiikan näkökulmasta.

Viranomainen voi PSA:n mukaan järjestetyssä liikenteessä määritellä hankintakohteiden suuruuden siten, että pienillä ja keskisuurilla liikenteenharjoittajilla on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Liikenteen hankinnan nettokustannukset riippuvat paitsi kilpailutilanteesta myös palvelutasosta, matkamääristä ja lipunhinnoista. Matkamäärän kasvaminen lisää lipputuloja ja vähentää alijäämää.

Palvelusopimusasetuksen mukaisesti hankitun liikenteen osalta viranomainen yhdessä kaupunkiseudun kuntien kanssa siis määrittelee joukkoliikennepalvelut ja kilpailuttaa ne. Poikkeuksena tästä ovat pienet hankintakohteet, jotka alittavat palvelusopimusasetuksen kynnysarvot. Suorahankintana hankitun liikenteen korvaus määräytyy palvelusopimusasetuksen ja sen liitteen mukaisesti kuten yleisen säännön soveltamisesta maksettava korvaus. 

Kustannuslaskelmat

Päätöksen valmistelutyössä on arvioitu eri liikenteenjärjestämistapojen kustannusvaikutuksia. Talouslaskelmat perustuvat liikennöitsijöiden antamiin tietoihin, joita he ovat velvoitettuja toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Liikennöitsijöiden antamat tiedot ovat joukkoliikennelain 57 §:n mukaisesti salassa pidettäviä. Siksi raportin liitteet ovat salassa pidettäviä ja tarkoitettuja vain Turun kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen eli Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan nähtäviksi. Laskelmissa otettiin huomioon myös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvassa liikenteessä seutulipuilla tehdyistä matkoista maksettava korvaus.

Turun kaupunkiseudun kunnat maksoivat vuonna 2011 Turun seutulippualueen seutuliikennevuoroissa tehdyistä matkoista tukea 3,5 Meur. Asiakkaiden omavastuu oli 3,7 Meur, joten tuetuilla lipuilla tehtiin matkoja 7,2 Meuron edestä. Vuoden 2011 valtionavustuspäätöksiä ei ole vielä saatu, mutta vuoden 2010 valtionavustukset olivat Turun seutulippualueella keskimäärin 43,3% maksetuista seutulipputuista. Turun kaupunkiseudun toimivaltaan kuuluvan liikenteen osuus tuetuilla lipuilla tehtyjen matkojen arvosta oli n. 70 % eli 5,0 Meur ja kuntien maksama tuki noin 2,4 Meur.

Selvitystyössä on laskettu liikennöitsijöiltä saatujen matkustus- ja tulotietojen sekä tiedettyjen Turun joukkoliikenteen ostokustannusten perusteella vertailukustannukset nykytilanteelle ja tilaaja-tuottaja-mallin mukaan kilpailutetulle liikenteelle. Laskelmat perustuvat vuoden 2011 liikennetarjontaan toteutuneilla matkamäärillä ja nykyisillä lipunhinnoilla. Tällä tavalla laskelmista on saatu vertailukelpoiset nykytilanteen kustannusten kanssa. Tässä kohtaa tulee huomata, että myöhemmät päätökset yhteistariffista, taksojen ja lippurakenteen muuttamisesta jne. luonnollisesti muuttavat kuntien maksamaa subventiota. Lautakunta päättää näistä seikoista myöhemmin erillisen, meneillään olevan selvityksen ja kuntien lausuntojen pohjalta.

Tehdyt laskelmat osoittavat, että tilaaja-tuottaja-mallilla toteutettu joukkoliikenne myös muualla kuin Turun kaupungin alueella olisi tullut kokonaisuudessaan viranomaisalueella samanhintaiseksi tai edullisemmaksi kuin nykyiset siirtymäajan liikennöintisopimukset. Laskelmissa on poisluettu valtion tuki, koska sen on oletettu olevan sama kummassakin vaihtoehdossa eikä tosiasiassa ole varmuutta, miten valtio tulee osallistumaan kuntien joukkoliikennekustannuksiin riippumatta valittavasta liikenteenjärjestämistavasta. Lisäksi vuoden 2011 valtionavustuksista ei ole saatu vielä päätöksiä. Oletuksena on, että valtionavustuksen perusteet säilyvät nykyisenlaisina.

Jos valtioneuvosto ei aseta ns. yleistä sääntöä, markkinaehtoisen liikenteen tulee olla aidosti markkinaehtoista, eli valtio tai kunnat eivät voi rahoittaa sitä kuten nykyään. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut ns. linja-autotyöryhmän, joka pohtii yleisen säännön toteuttamismahdollisuutta. Työryhmän työ on viivästynyt ja sen tuloksien tulisi olla käytettävissä huhtikuun 2012 loppuun mennessä. Vaikuttaa kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä, että yleinen sääntö tulisi käyttöön markkinaehtoisessa liikenteessä.

Valtio ei liikenne- ja viestintäministeriöltä saadun tiedon mukaan valmistele yleistä sääntöä. Kuntien ja valtion talouden kannalta yleisen säännön käyttöönotto olisi riskialtista, koska niillä ei olisi vaikutusvaltaa niiden maksettaviksi koituvien kustannusten määrään.

Etenemisaikataulu PSA:n mukaisessa järjestämistavassa

Siinä tapauksessa, että joukkoliikennelautakunta päättää, että liikenne 1.7.2014 alkaen järjestetään EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti, tulee liikenteen hankinnan käynnistämisestä tehdä ennakkoilmoitus EU:n viralliseen lehteen viimeistään kesäkuussa 2012. Ennakkoilmoitus tulee tehdä palvelusopimuksen 7 artiklan mukaan vuosi ennen tarjouskilpailumenettelyn aloittamista. Liikennöinnin kilpailutuksessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ennakkoilmoitus on annettava kaksi vuotta ennen aiottua liikenteen aloittamisajankohtaa eli tässä tapauksessa 30.6.2012 mennessä. Tarkempia liikenteen järjestämistapaan liittyviä päätöksiä ei tarvitse olla tehtynä silloin, kun ennakkoilmoitus annetaan.

Tarkempi linja-autoliikenteen hankintatapa (PSA:n sisällä), toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueen sisäinen taksajärjestelmä, matkojen hinnoittelu ja kustannusten ja tulojen jakaminen kuntien kesken tulisi päättää alkusyksystä 2012.

Maksu- ja informaatiojärjestelmähankintaa tulee valmistella vuoden 2012 aikana siten, että järjestelmät ovat käytettävissä 1.7.2014.

Liikenteen kilpailutukset tulee saada käyntiin viimeistään kesällä 2013.

Liite 1Turun kaupunkiseudun linja-autoliikenteen järjestäminen 1.7.2014 alkaen

Liite 2Taloudellinen laskelma (joukkoliikennelain 57 §:n mukaan salassa pidettävä) Erillinen liite

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että joukkoliikenne Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon kunnissa järjestetään 1.7.2014 alkaen EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Lautakunta päättää myöhemmin liikennöintikokonaisuuksista, hankintatavasta sekä kaupunkiseudulla käytettävistä taksoista. Palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteenjärjestämistavan valitseminen ei estä seudullista viranomaista hyödyntämästä viranomaisalueen rajat ylittävän liikenteen palvelutarjontaa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Laaksosen Maaskolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 11.4.2012 § 33:

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta hyväksyi yksimielisesti Laaksosen Alanderin kannattamana tekemän ehdotuksen, että EU:n viralliseen lehteen vietävä ilmoitus tuodaan Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle tiedoksi.