Jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen 7.11.2014:

Elinkeinoelämän jätehuollon järjestäminen tapahtuu pääsäänöisesti jätelain 4. Luvun mukaisesti siten, että jätteenhaltijan on itse järjestettävä hallussaan olevan jätteen jätehuolto. Lain 33 §:ssä on kuitenkin säädetty kunnan velvollisuudesta järjestää jätehuolto myös yksityisille yrityksille toissijaisesti siinä tapauksessa, että jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Kunta joutuu näin ollen tietyin edellytyksin ottamaan vastaan myös elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätettä alueella järjestämäänsä jätteenkuljetukseen tai käsittelyyn. Hoitaessaan säännöksessä tarkoitettua velvollisuuttaan kunta ei toimi kilpailullisilla markkinoilla.

Lain perustelujen mukaan kunnan tulee ennen toissijaisen vastuun mukaista palvelua järjestämistä kuitenkin arvioida, onko markkinaehtoista jätehuoltopalvelua kohtuullisesti saatavilla. Mikäli palveluita arvion mukaan on kohtuullisesti saatavilla, ei kunnalle osoitettua palvelupyyntöä tule hyväksyä. Tulkintaongelman saattaa jossain tilanteissa aiheuttaa se, että jätteen haltijan kunnalle esittämä palvelupyyntö kertoo lain perusteluiden mukaan yleensä jo sellaisenaan puutteellisesti toimivista jätehuollon palvelumarkkinoista. Myöhemmin perusteluissa todetaan kuitenkin, että: ”Käytännössä voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa jätteen haltija tarjolla olevasta yksityisestä palvelusta huolimatta kustannussyistä pyytää kuntaa järjestämään jätehuollon.”

Säännöksen mukaan kunnalla on markkinatilanteesta riippumatta oikeus aina kieltäytyä jätehuollon järjestämisestä, jos jäte olisi laatunsa takia tai teknisesti sopimaton kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunta ei siis ole velvollinen muuttamaan järjestämäänsä jätehuoltojärjestelmää tai sen kapasiteettia, jotta elinkeinotoiminnan tarvitsemat palvelut voitaisiin järjestää.

Yksityiset palveluiden tuottajien huolissaan kilpailun vääristymisestä

Jätehuoltoalan yritysten huolena on ollut se, että kunnan järjestämät jätehuoltopalvelut saattavat vääristää jätehuoltoalan kilpailua. Huoli kohdistunee erityisesti siihen, että kunnan palveluja olisi saatavilla ja niitä käytettäisiin tilanteissa, joissa vastaavaa palvelua on markkinoilta saatavissa markkinahintaan.

Kunta ei järjestämällään toissijaisella jätehuollolla saa lain mukaisesti korvata yksityisiä yrityksiä jätehuoltopalvelujen tuottajina. Näin ollen kunnan on syytä olla varovainen palvelupyyntöjä hyväksyessään ja huolehdittava siitä, että toissijaisia palveluita järjestetään vain välttämättömissä tapauksissa. Samalla on kuitenkin muistettava, että lain mukaisesti toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestäminen on laissa kunnalle annettu velvollisuus.

Kunnan toissijaisen vastuun perusteella järjestyt jätehuoltopalvelut nykyisin

Tällä hetkellä Turun Seudun Jätehuolto Oy:llä (TSJ) on noin 120 voimassaolevaa toissijaisen vastuun jätehuoltosopimusta koskien jätteiden vastaanottoa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n yleisissä jätteiden vastaanottopaikoissa. Jätteenkuljetuksen osalta toissijaisen vastuun sopimuksia on mantereen alueella 200 yrityksen kanssa ja Paraisten saaristossa noin 60 yrityksen kanssa. Lisäksi kunnan jätteenkuljetuspalveluita käyttää ainakin jossain määrin säännöllisesti joukko sellaisia yrityksiä, jotka eivät syystä taikka toisesta ole tehneet palveluita koskevaa sopimusta. Pääosa kaikista voimassaolevista sopimuksista umpeutuu vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Menettelyt palveluiden saatavuuden arvioinnissa ja järjestämisessä

Edellä esitetyn mukaisesti kunnan on ennen palveluidensa tarjoamista arvioitava muiden palveluiden saatavuutta ja kohtuullisuutta. Arvioinnin tekemiseksi ja tulkinnan helpottamiseksi sekä yhteisten menettelytapojen luomiseksi on TSJ:n  ja ympäristötoimialan kesken sovittu menettelytapaohjeista toissijaisen vastuun palveluiden järjestämisessä. Menettelytapaohjeet ovat oheismateriaalina.

Kunnan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanotto sekä sitä koskevan sopimuksen tekeminen on kunnan suoraan lain nojalla tapahtuvaa operatiivista palvelutoimintaa, josta ei pääsääntöisesti ole tarvetta tehdä erillisiä hallintopäätöksiä. Jätelain 33§:n mukaiset tehtävät on lautakunnan ja yhtiön välisellä sopimuksella siirretty yhtiön hoidettavaksi, joten palveluiden käytännön järjestämisen ohella yhtiön tehtävänä on myös ensisijaisesti arvioida muiden palvelujen saatavuutta.

Jos TSJ arvioi sille osoitetun palvelupyynnön perusteella, että markkinaehtoista palvelua on tarjolla, ei toissijaisen vastuun palvelua tarjota. Tällaisessa tapauksessa jätteen haltijaa ohjataan tarvittaessa toimittamaan asia kunnan jätehuoltoviranomaisen ratkaistavaksi, joka tekee asiassa hallintopäätöksen. Tällöin jätteenhaltijan oikeussuojakeinoksi jää tarvittaessa viranomaisen päätöksen saattaminen valitusviranomaisen käsiteltäväksi.

Oheismateriaali 1Menettelyt jätelain 33 §:n mukaisen kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisessä

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki:

EhdotusTurun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päättää merkitä kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisessä noudatettavat menettelyt tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.