Esityslistat/pöytäkirjat

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta (jätehuoltolautakunta) on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) toimialueella. Jätehuoltolautakunta hoitaa jätelaissa määriteltyjä jätehuollon viranomaistehtäviä Auran, Kaarinan, Liedon, Maskun, Marttilan, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun lukuun.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päättää jätelain mukaisesti Turun seudun jätetaksasta. Kunnan on jätelain 78 §:n mukaisesti perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunta voi periä jätemaksua myös kunnan vastuulle säädetystä jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätehuoltolautakunta vahvistaa erikseen Turun seudun jätehuollon palvelutason. Palvelutasomäärittelyllä turvataan Turun seudun asukkaille tasapuoliset, palvelevat ja jätetaksassa vahvistettuihin maksuihin nähden kohtuulliset jätehuoltopalvelut.

I Yleistä jätetaksasta ja soveltamisalasta

1 § Turun seudun jätetaksa

Jätetaksassa määritellään kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon jätemaksujen perusteet. Taksan liitteenä olevassa jätemaksuluettelossa vahvistetaan yksityiskohtaiset maksut. Jätemaksuilla katetaan seudun kuntien lakisääteisellä vastuulla olevien jätehuolto- ja neuvontapalvelun ja jätehuollon viranomaistehtävien kaikki kustannukset.

Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) hoitaa omistajakuntiensa lukuun kuntien lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät kuten jätteen vastaanoton, keräilyn, kuljetuksen, jätteiden käsittelyn, jätehuollon kehittämisen ja kaatopaikkojen jälkihoidon sekä jäteneuvonnan, tiedotuksen ja valistuksen.

Kunnan vastuulla oleva jätehuolto, jätelaki 32 ja 33 §

Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:

1.vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete

2.sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutus-toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte

3.valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte

4.liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1-3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa

5.muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1-4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.

Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.

Kunnan on järjestettävä myös muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

2 § Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus

Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten. Vastaanottopaikka voidaan järjestää yhdessä yhden tai useamman kiinteistön kanssa. Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan.

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on jätelain 35 § 3 momentin mukaan noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Turun seudulla kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluva jäte tulee toimittaa TSJ:n ylläpitämiin ja osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on Turun seudulla järjestetty kahdella eri järjestelmällä:

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten ja Raision alueilla sekä Paraisten saaristoalueella ja Ruskon Vahdon alueella. Näillä alueilla TSJ kilpailuttaa jätteenkuljetuksen kunnan lukuun ja hoitaa jätteenkuljetuksen asiakaspalvelun ja jätelaskutuksen. Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta täydennetään polttokelpoisen jätteen aluekeräyksellä, jolloin kaikki kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevat kiinteistöt ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paraisten, Pöytyän, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun alueilla. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija sopii jätteenkuljetuksesta jätteen kuljettajan kanssa. TSJ täydentää kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta Paraisten pääsaarella polttokelpoisen jätteen aluekeräysverkostolla.

3 § Määritelmät

Jätetaksassa tarkoitetaan:

kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella, että jätteenkuljetus on järjestetty alueella ja että kunnan vastuulla olevat jätteet toimitetaan kunnan määräämään vastaanottopaikkaan.

kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella, että kunta kilpailuttaa jätekuljetukset asukkaiden lukuun

kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, että asukkaat kilpailuttavat jätteenkuljetukset itse, edellyttäen että jätteenkuljetukset täyttävät jätelain 37 §:n edellytykset

yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä

vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus);

jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä tai jonka esikäsittely-, sekoittamis- tai muun toiminnan tuloksena jätteen ominaisuudet tai koostumus muuttuvat;

jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on;

kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa;

jätteen kuljettajalla sitä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta;

jätehuollolla jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailu ja seuranta sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoito ja toiminta välittäjänä;

jätteen keräyksellä jätteen kokoamista kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun järjestämään vastaanottopaikkaan omatoimista käsittelyä varten tai jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi;

jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi;

jätteen hyödyntämisellä toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten;

jätteen käsittelyllä jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, mukaan lukien hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu

kaatopaikkajätteellä polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää, kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten posliini, hiekoitushiekka ja PVC –muovi

polttokelpoisella jätteellä syntypaikalla alkulajiteltua yhdyskuntajätettä, joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa. Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet (keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi) sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen.

II Jätemaksujen suorittaminen ja maksuperusteet

4 § Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

Jätetaksassa määritellyn jätemaksun on velvollinen suorittamaan kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvan kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija, jonka jätehuollon TSJ järjestää kunnan lukuun. TSJ veloittaa asiakkailta jätehuoltolautakunnan hyväksymät jätemaksut. Jätemaksut maksetaan TSJ:lle.

5 § Jätemaksut ja niiden perusteet

Jätemaksut on esitetty taksan liitteenä olevassa jätemaksuluettelossa. Vuoden 2013 jätemaksut perustuvat TSJ:n vuoden 2012 maksuihin. Polttokelpoisen jätteen veroton käsittelymaksu säilyy ennallaan. Kaatopaikkajätteen käsittelymaksuun on lisätty jäteveron korotuksen mukainen korotus 40 eurosta 50 euroon tonnia kohden. Arvonlisävero nousee 23 %:sta 24 %:iin, mikä näkyy kaikissa lopullisissa asiakashinnoissa. Kunnan järjestämän jätteenkuljetusten astiakohtaisten maksujen kuljetusosuuteen tulee vuoden 2013 alusta alkaen pieni korotus kuljetuskustannusten nousun vuoksi. Pientaloasukkaiden yleisimmässä jäteastiakoossa (240 l) tyhjennysmaksun ja arvonlisäveron korotukset näkyvät maksuvyöhykkeestä riippuen 2,2 – 3,6 %:n korotuksena kertatyhjennyksen jätemaksussa.

Jätemaksujen perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan jätelain mukaisesti lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena.

Kaikki jätehuollon ja siihen liittyvän hallinnon ja asiakaspalvelun, jäteneuvonnan, tiedotuksen ja jätehuollon viranomaistehtävien hoidosta sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta aiheutuvat kulut katetaan jätteenkäsittelymaksuilla.

TSJ:n ylläpitämissä jätekeskuksissa peritään jätehuoltolautakunnan vahvistamat maksut suurasiakkailta jätelajin jätteenkäsittelymaksuun ja kuormapainoon sekä asiakaskohtaiseen palvelukertaan perustuen. Jätekeskuskusten, erillisten lajitteluasemien ja kiertävien keräysten pienasiakkailta peritään maksu jätelajiin ja -tilavuuteen tai esinemäärään perustuen.

Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella TSJ perii kiinteistön- tai jätteenhaltijalta taksassa määritellyn astiakohtaisen jätemaksun. Jäteastiakohtainen maksu sisältää jätteenkäsittelymaksun, jäteastiatyhjennyksen sekä asiakaspalvelun ja jätelaskutuksen kulut. Astiatilavuuteen perustuvassa laskutuksessa jätteenkäsittelymaksun osuus lasketaan käyttämällä jätelajin keskimääräisiä tilavuuspainoja. Niistä keräilyvälineistä, joista jätteen paino punnitaan erikseen, peritään käsittelymaksu jätteen todellisen painon mukaan. Alueellisia jätepisteitä käyttäviltä kiinteistön- tai jätteen haltijoilta peritään taksassa määritelty vuosittainen jätemaksu.

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella TSJ laskuttaa kunnan määräämään vastaanottopaikkaan tuodun jätteen käsittelymaksun jätteen kuljettajalta. Jätteen kuljettaja laskuttaa jätteenkäsittelymaksun kiinteistön tai jätteen haltijalta jätelaskussa eriteltynä käsittelymaksuosuutena.

III Jätemaksut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa

6 § Maksuvyöhykkeet, kiinteistöittäinen jätteenkuljetus

Kiinteistöittäinen kunnan järjestämä jätteenkuljetus on polttokelpoisen jätteen osalta jaettu maksuvyöhykkeisiin. Vyöhykejako on tehty vuoden 2007 kuntajakoon perustuen. Vyöhykkeeseen voi kuulua useampia kilpailutettuja jätteenkuljetuksen urakka-alueita.

Vyöhykkeiden määräytymisen perustana on käytetty Maanmittauslaitoksen laskemaa taajama-astetta.

Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvan väestön osuutta koko väestöstä. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, jos rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Muutkin kuin asuinrakennukset otetaan tässä huomioon. Jos rakennusten 200 metriä suurempi etäisyys johtuu vesialueesta, niin se ei katkaise taajama-aluetta.

I-vyöhyke: Taajama-aste yli 80

-Paraisten kantakaupunki, Maskun kantakunta, Naantalin kantakaupunki, Raisio

II-vyöhyke: Taajama-aste yli 50

-Naantalin Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Maskun Lemu, Ruskon Vahto

III-vyöhyke: Taajama-aste alle 50

-Maskun Askainen, Naantalin Rymättylä, Naantalin Velkua ja Livonsaari

7 § Maksuvyöhykkeet, aluekeräyspisteet

Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella ja Paraisten pääsaarella on järjestetty polttokelpoiselle jätteelle myös alueellisia vastaanottopaikkoja. Aluekeräyspisteen käyttäjäksi voi liittyä jätteenhaltija tai kiinteistönhaltija, jolle oman tai yhteisastian käyttö ei ole mahdollista. Aluekeräyspisteeseen saa viedä kerralla kohtuullisen määrän asumisessa päivittäin syntyvää polttokelpoista jätettä. Aluekeräyspisteen käyttäjältä peritään vuotuinen jätemaksu kiinteistön käyttötarkoituksen, asuinhuoneistojen tai vapaa-ajanasuntojen lukumäärän ja henkilömäärän mukaan. Jätehuoltomääräysten mukainen ruokajätteen kompostointi alentaa maksua. Jätemaksut on jaettu vyöhykkeisiin.

I-vyöhyke: Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteet ovat käytössä vain kesäkauden

-Paraisten pääsaari, Maskun kantakunta, Naantalin Luonnonmaa

II-vyöhyke: Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteet ovat käytössä ympäri vuoden ja tieyhteyksien päässä

-Naantalin Merimasku, Rymättylä, Velkua, Livonsaari, Maskun Askainen

III-vyöhyke: Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteet ovat käytössä ympäri vuoden, osaan ei tieyhteyttä, jolloin astiat tyhjennetään huoltoaluksilla

-Paraisten saaristoalue

8 § Jätemaksujen määräytyminen

Kiinteistön jätemaksu määrätään jätelajin, kiinteistön keräysvälinetyypin ja tyhjennyskertojen sekä palvelusuoritteiden mukaan. Jätemaksu on kultakin säännölliseltä tyhjennyskerralta jätemaksutaulukon mukainen, kun keräysvälineen tyyppi ja sijainti sekä jätteen laatu ovat kunnan jätehuoltomääräysten mukaisia.

Kiinteistön erikseen tilaamasta keräilyvälineen tyhjentämisestä peritään kaksinkertainen tyhjennysmaksu. Vaihtolavakalustolla, etulastauskalustolla tai nosturilaittein varustetulla kalustolla suoritettavasta ylimääräisestä noudosta jätemaksu on sama kuin säännöllisestä noudosta, mikäli urakka-alueella on kyseisenä päivänä muitakin noutoja.

Lisäjätteeksi tulkitaan jäte, joka on pakattu jätesäkkiin tai muuten merkitty selvästi jätteeksi sekä jätetty astian kylkeen tai jätekatokseen. Lisäjätteestä peritään maksu maksutaulukon mukaan.

Keräysvälineiden muutoksen vaikutus jätemaksuun otetaan huomioon jätemaksua alentavana tai kohottavana siitä lähtien, kun kiinteistön haltija tai jätteenkuljettaja on ilmoittanut siitä TSJ:lle.

Jätemaksua ei peritä, jos keräilyväline on TSJ:n tai kuljetusurakoitsijan laiminlyönnistä johtuen jäänyt tyhjentämättä. Kiinteistön haltijan tulee ilmoittaa kuljetusurakoitsijan laiminlyönnistä TSJ:lle viipymättä.

Laiminlyönneiksi ei katsota liian painavaksi täytettyä tai rikkinäistä keräilyvälinettä, jäteastiaa ei löydy annettujen ajo-ohjeiden perusteella tai kiinteistön kunnossapitoon kuuluvan, jäteastialle johtavan tien kulkukelvottomuutta tai tien niin huonoa kuntoa, että se saattaa aiheuttaa vauriota ajoneuvolle. Edellä mainituissa tapauksissa turhasta käynnistä peritään keräysvälineen tyhjennysmaksu, josta vähennetään astian laskennallinen jätteenkäsittelymaksu.

Kiinteistön jätehuollon tilapäisestä keskeytyksestä on ilmoitettava TSJ:lle vähintään viikko (1) ennen keskeytyksen alkamista. Tyhjennystauon tulee kestää vähintään kaksi (2) viikkoa, jotta jätemaksu voidaan jättää perimättä. Jos jätteenkuljetuksen keskeytysilmoitusta ei ole tehty vähintään viikkoa ennen tyhjennystauon alkamista, peritään jätemaksu vaikka jäteastia olisi kokonaan tai osin tyhjä. TSJ voi keskeyttää asiakkaan jäteastian tyhjennykset korkeintaan kolmen (3) kuukauden ajaksi yhden vuoden aikana. Tätä pidempiin keskeytyksiin vaaditaan jätehuoltolautakunnan päätös.

Jos viranomainen on myöntänyt luvan jäteastian sijoittamiseen yli 10 metrin päähän siitä, mihin jäteauto esteettä pääsee, peritään ylimääräisestä jäteastian siirtomatkasta maksu jätemaksutaulukon mukaisesti.

9 § Jätemaksulaskutus

Jätemaksun määrää ja panee maksuun jätehuoltolautakunta TSJ:n valmistelusta ja tämän tarkoituksenmukaiseksi katsomina laskutusjaksoina. Laskutusjaksot voivat olla eri asiakasryhmille erilaiset. Jätemaksu maksetaan TSJ:lle.

Jätemaksu on maksettava viimeistään jätelaskussa tai muistutuksen johdosta lähetetyssä uudessa laskussa ilmoitettuna eräpäivänä muutoksenhausta huolimatta. Jos jätemaksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava korkoa siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta.

Perintätoimisto lähettää TSJ:n toimeksiannosta maksamattomasta jätelaskusta yhden (1) muistutuksen. Maksumuistutuksen jälkeen maksamaton lasku siirtyy perintätoimiston tai ulosottoviranomaisen perittäväksi. Jätemaksulasku on ilman eri tuomiota ulosottokelpoinen.

Jätemaksulaskusta mahdollisesti tehtävät muistutukset ja oikaisuvaatimukset on toimitettava TSJ:lle 14 päivän kuluessa laskun saamisesta. TSJ toimittaa muistutuksen tai oikaisuvaatimuksen jätehuoltolautakunnan ratkaistavaksi, ellei oikaisu ole yhtiön ratkaistavissa.

Useamman kiinteistön tai määräalanhaltijan yhteisessä käytössä olevaa jäteastiaa tai astiaryhmää (ns. kimppa-astia) koskeva jätelasku lähetetään yhteistyön vastuuhenkilölle. Jos kutakin yhteisastian osakasta laskutetaan erikseen, peritään laskun jakamisesta laskutuslisä. Yhteisastian osakkaat ja mahdolliset maksuosuudet on ilmoitettava kirjallisesti TSJ:lle.

IV Jätemaksut kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa

10 § Jätteen kuljetuksen ja käsittelyn laskutus

Jätelain mukaan kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta perittävien maksujen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Kiinteistön haltijalle annettavassa tarjouksessa on maksun perusteet ilmoitettava selkeästi.

Jätteen kuljettajan on toimitettava kiinteistön haltijalle jätteen kuljetuksesta lasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, kuljetus ja käsittelyosuus eriteltynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten.

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella TSJ perii jätteen kuljettajalta polttokelpoisen jätteen ja kaatopaikkajätteen jätteenkäsittelymaksun jätettä vastaanottopaikkaan tuotaessa. Jätteen kuljettaja laskuttaa jätteenkäsittelymaksun kiinteistön tai jätteen haltijalta. Kuljettajan on jätelain 80 §:n 2 momentin mukaisesti eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään tarjouksessa ja laskussa.

Kuljettajalta perittävän jätteenkäsittelymaksun määrää ja panee maksuun jätehuoltolautakunta TSJ:n valmistelusta ja tämän tarkoituksenmukaiseksi katsomina laskutusjaksoina. Jätemaksu maksetaan TSJ:lle. Jos jätemaksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava korkoa siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta. Perintätoimisto lähettää TSJ:n toimeksiannosta maksamattomasta jätelaskusta yhden (1) muistutuksen. Maksumuistutuksen jälkeen maksamaton lasku siirtyy perintätoimiston tai ulosottoviranomaisen perittäväksi. Jätemaksulasku on ilman eri tuomiota ulosottokelpoinen.

V Jätehuollon järjestäminen toissijaisella vastuulla

11 § Jätemaksut ja perusteet

TSJ hoitaa kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätehuollon jätteen vastaanottopisteissään ja osana kunnan järjestämää jätteenkuljetusta. Paraisten saaristoalueella noudatetaan toissijaisen vastuun jätehuollossa erillistä jätemaksutaulukkoa.

Toissijaisen vastuun piiriin kuuluvan on katettava palvelumaksussa vähintään kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätetaksan mukaisia maksuja voidaan kustannusperusteisesti joko alentaa tai korottaa korkeintaan 30 %. Kustannusten määrään vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi jäte-erän määrä, jätteen laatu, jäte-erän soveltuvuus TSJ:n jätehuoltojärjestelmään ja muut tapauskohtaiset tekijät. Silloin kun palvelutarve on jatkuvaa, yhtiö tekee jätteen haltijan kanssa kirjallisen sopimuksen enintään kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

Toissijaisen vastuun jätemaksun määrää ja panee maksuun jätehuoltolautakunta TSJ:n valmistelusta ja tämän tarkoituksenmukaiseksi katsomina laskutusjaksoina. Jätemaksu maksetaan TSJ:lle. Jos jätemaksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava korkoa siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta. Perintätoimisto lähettää TSJ:n toimeksiannosta maksamattomasta jätelaskusta yhden (1) muistutuksen. Maksumuistutuksen jälkeen maksamaton lasku siirtyy perintätoimiston tai ulosottoviranomaisen perittäväksi. Jätemaksulasku on ilman eri tuomiota ulosottokelpoinen.

VI Mahdolliset taksamuutokset

12 § Jätemaksun muutos

Jätehuoltolautakunta voi yksittäistapauksessa kohtuullistaa, korottaa tai poistaa kiinteistön jätemaksun erityisestä syystä.

13 § Jätetaksan muutos

Tätä taksaa voidaan muuttaa jätehuoltolautakunnan päätöksellä lukuun ottamatta arvonlisäveroa, jäteveroa ja muuta vastaavaa maksua, joissa tapahtuvien muutosten vaikutus maksuihin huomioidaan voimaatulopäivästä lukien ilman erillistä päätöstä. Tässä taksassa arvonlisäverona on huomioitu 24 % ja jäteverona 50 euroa tonnilta.

VII Maksuperusteiden hyväksyminen ja voimaantulo

Nämä maksuperusteet ovat Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan 20.12.2012 § x hyväksymät. Maksuperusteet tulevat voimaan 1.1.2013.

Liite 1. Jätemaksuluettelo, taulukot 1-6

Jätemaksuluettelon taulukot:

1.Jätteenkäsittelymaksut TSJ:n ylläpitämissä vastaanottopaikoissa, suurasiakkaat

-maksuja sovelletaan myös kunnan toissijaisen vastuun jätehuollossa taksan 11 §:n mukaisesti

2.TSJ:n palvelupisteiden vastaanottomaksut pienasiakkaille

3.Kunnan järjestämä jätteenkuljetus: Astiakohtaiset jätemaksut eri jätejakeille

3 a. Vyöhyke 1: Raisio, kanta-Masku, kanta-Naantali

3b. Vyöhyke 2: Mynämäki, Nousiainen, Maskun Lemu, Naantalin Merimasku, Ruskon Vahto

3 c. Vyöhyke 3: Maskun Askainen, Naantalin Rymättylä, Velkua ja Livonsaari

4.Kunnan järjestämä jätteenkuljetus: Aluekeräyksen vuosimaksut

5.Kunnan järjestämä jätteenkuljetus, lisämaksut:

Ylimääräinen jäte, yhteisastian laskun jakaminen, jäteastian ylimääräinen siirto, siivous tai muu lisätyö, aluekeräys- tai kierrätyspisteen roskaaminen, liittymisvelvollisuuden laiminlyönti

6.Saariston toissijaisen vastuun piiriin kuuluvien yritysten jätemaksut