Turun seudun jätehuollon palvelutasoasiakirja vuosina 2012 - 2013
Sisällys
Kuntien yhteinen jätepolitiikka 5
Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen 6
Jätteiden toimittaminen hyötykäyttöön ja käsittelyyn 6
Jätehuollon järjestäminen kiinteistöillä 6
Jätteenkuljetusjärjestelmät Turun seudulla 7
Jätehuollon järjestäminen toissijaisella vastuulla 8
Jäteneuvonta opastaa asukkaita ja julkisia toimijoita 8
TSJ:n palvelupisteet ja kiertävät keräykset 9
Liite 1. Jätehuollon palvelutaso kuvattuna jätelaji- ja palvelukohtaisesti
Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toimialueella. Lautakunta hoitaa jätelaissa määriteltyjä jätehuollon viranomaistehtäviä Auran, Kaarinan, Liedon, Maskun, Marttilan, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun lukuun. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset hoitavat jätelain mukaisia yleisiä valvontatehtäviä.
Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuollon palvelutason määritteleminen ja jätetaksan hyväksyminen. Palvelutasomäärittelyllä turvataan Turun seudun asukkaille tasapuoliset, palvelevat ja taksassa vahvistettuihin jätemaksuihin nähden kohtuulliset jätehuoltopalvelut. Palvelutaso määritellään kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon osalta.
Palvelukuvauksen liitteessä 1. olevassa yksityiskohtaisessa palvelujen kuvauksessa esitetään palvelujen taso vuosina 2012 – 2013 jätelaji ja palvelukohtaisesti.
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto, jätelaki 32 ja 33 §
1.vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete.
2.sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutus-toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte.
3.valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte.
4.liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1-3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa.
5.muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1-4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.
6.Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
7.Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.
Palvelutasoasiakirjassa tarkoitetaan:
yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä
vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus);
jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä tai jonka esikäsittely-, sekoittamis- tai muun toiminnan tuloksena jätteen ominaisuudet tai koostumus muuttuvat;
jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on;
kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa;
jätteen kuljettajalla sitä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta;
jätehuollolla jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailu ja seuranta sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoito ja toiminta välittäjänä;
jätteen keräyksellä jätteen kokoamista kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun järjestämään vastaanottopaikkaan omatoimista käsittelyä varten tai jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi;
jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi;
jätteen hyödyntämisellä toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten;
jätteen käsittelyllä jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, mukaan lukien hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu
kaatopaikkajätteellä polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää, kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten posliini, hiekoitushiekka ja PVC –muovi
polttokelpoisella jätteellä syntypaikalla alkulajiteltua yhdyskuntajätettä, joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa. Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet (keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi) sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen
kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevan jätteen kuljetusta kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jatkossa jätelain 37 §:n edellytysten täyttyessä).
Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan tehtävät
Jätelautakunnan tehtävät ovat jätelain 23 §:ssä määriteltyjä jätehuollon viranomaistehtäviä, joita ovat:
jätehuollon järjestämiseen liittyvät tehtävät
•kunnan vastuulla ja toissijaisella vastuulla olevan jätehuollon järjestäminen (32 ja 33 §)
•jätehuoltopalveluja koskevista laatuvaatimuksista (palvelutaso) päättäminen (34 §)
•poikkeuksen myöntäminen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon (42 §)
•kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen (35 – 39 §)
•jätehuoltomääräysten antaminen (91 ja 92 §)
•tuottajan järjestämän jätehuollon täydentäminen kunnan toimesta (47 § 3 mom.)
•Kunnan jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen kuntien omistamalle yhtiölle (43 §)
o siirretty TSJ:lle kuntasopimusten nojalla
Jätehuollon toimivuuden valvontaan liittyvät tehtävät
•jätteen kuljetusten rekisterin ylläpitäminen (143 §)
•jätteen kuljettajan kirjanpidon tarkistaminen tarvittaessa (45 §)
•tiedonsaanti oikeus (122 § 3 mom.)
•tarkastusoikeus (123 § 2 ja 3 mom.)
Jätemaksuihin liittyvät tehtävät
•jätetaksan hyväksyminen (79 §)
•jätemaksun määrääminen (81 §) ja periminen (78 ja 80 §)
•jätelaskusta tehdyn muistutuksen käsittely (82 §)
•liikaa perityn jätemaksun palauttaminen (83 §)
Neuvonta- ja tiedonantotehtävät
•jäteneuvonnan järjestäminen (93 §)
o TSJ hoitaa kuntasopimusten nojalla
•tiedonantovelvollisuus ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle (89 § 3 mom.)
muut tehtävät
•toissijainen siivoamisvelvollisuus (74 §)
Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävät
Yleisen valvontaviranomaisen tehtäviä
•jätelain määräysten valvonta
•kunnallisten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta
•yritysten ja laitosten jätehuollon lainmukaisuuden valvonta ja neuvonta
•ympäristön roskaantumisen valvonta
Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) tehtävät
Kunnat ovat Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa tehdyillä sopimuksilla antaneet kuntien lakisääteiset jätehuollon käytännön tehtävät ja jäteneuvonnan TSJ:n hoidettavaksi.
Lakisääteiset tehtävät ovat:
•asumisessa syntyvän jätteen sekä julkisissa palveluissa ja muissa toiminnoissa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestäminen (JL 32 §)
oyhdyskuntajätteen vastaanoton, hyödyntämisen ja käsittelyn järjestäminen
oasumisen ja maatalouden vaarallisten jätteiden vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen
ohyötyjätteiden vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen
omuun asumisessa syntyvän jätteen vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen
•jäteneuvonnan antaminen asukkaille, julkisille palveluille ja muille kunnan jätehuoltovastuulla oleville toimijoille (JL 93 §)
•kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käytännön tehtävien hoitaminen, mikäli kunnassa on ko. jätteenkuljetusjärjestelmä
•kunnan toissijaisella vastuulla olevan jätteen vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen
TSJ:n palvelutehtävät, jotka tukevat tai sivuavat lakisääteisten tehtävien hoitoa
•seudun asukkaita monipuolisesti, kattavasti ja tasapuolisesti palvelevan jätteiden vastaanottoverkoston ylläpito
•julkisissa toiminnoissa syntyvän muun kuin lakisääteisen jätehuollon järjestäminen
•jätteiden kiinteistökohtaista keräämistä ja kuljetusta helpottavien palvelujen tarjoaminen
•opastavan, luotettavan ja osaavan asiakaspalvelun ja neuvonnan antaminen kaikille seudun toimijoille
•viranomaisten, tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien työn tukeminen jätehuollon asiantuntijana ja toteuttajana
Kuntien yhteinen jätepolitiikka
Kunnat ohjaavat jätehuollon järjestämistä ja kehittämistä seudullisen jätepolitiikan avulla. Turun seudun kuntien jätepolitiikka uudistettiin vuonna 2011 kuntien ja sidosryhmien laajassa yhteistyössä. Jatkossa Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta tulee päivittämään seudun jätepolitiikan ja sitä tarkentavan toimintasuunnitelman sekä jätehuollon palvelutasotavoitteet.
Kuntien jätepolitiikan keskeiset palvelutasolinjaukset:
•Turun seudun kunnissa ylläpidetään toimivaa ja monipuolista jätteiden syntypaikkalajittelua, johon perustuu sekä jätteen hyödyntäminen materiaalina että polttokelpoisen muuhun hyötykäyttöön soveltumattoman jätteen sisältämän energian hyödyntäminen.
oSeudun kunnissa on voimassa yhteneväiset jätehuoltomääräykset, jotka edellyttävät materiaali- ja energiahyötykäyttöön kelpaavien jätteiden sekä vaarallisten jätteiden syntypaikkalajittelua. Tehokkaalla jätteiden syntypaikkalajittelulla voidaan parantaa jätteiden hyödyntämisastetta.
•Seudun yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste ylittää 90 % vuonna 2016
•Jätevesilietteet ja muu biohajoava jäte käsitellään siten, että ne voidaan hyödyntää mahdollisimman suuressa määrin maanparannusaineena sekä energiana.
•Jätteiden kuljetukset hoidetaan jätelain mukaisessa prioriteettijärjestyksessä.
oKiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
oKiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
oKunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena.
•Kunnan vastuulla olevan jätteen seudullisia käsittelypaikkoja ylläpitää Turun Seudun Jätehuolto Oy. Yhtiö hankkii tarvittaessa sopimuksin riittävästi muuta ensisijaisesti seudullista jätteiden hyödyntämis- ja käsittelykapasiteettia, jotta asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin päästään.
•Jätehuollon kustannukset katetaan ”aiheuttaja maksaa” –periaatteen mukaan eli jätteen tuottajat maksavat kaikki jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. Kunnat eivät käytä verotulojaan jätehuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannuksien kattamiseen. Seudun kunnissa selvitetään tarve ottaa käyttöön jätelaissa mainittu perusmaksu.
•Jätehuoltopalvelut järjestetään korkealaatuisina siten, että ne ovat asiakasläheisiä, päätöksenteoltaan ja kustannuksiltaan läpinäkyviä sekä kilpailukykyisiä ja ottavat huomioon seudun vaihtelevat asumisolosuhteet.
Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen
Jätteiden toimittaminen hyötykäyttöön ja käsittelyyn
Kaikki kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevissa kiinteistöissä syntyvät yhdyskuntajätteet, jätelajista ja kuljetusjärjestelmästä riippumatta on toimitettava kunnan järjestämään jätehuoltoon. TSJ hoitaa kuntasopimusten nojalla kunnan järjestämän jätehuollon käytännön tehtävät ja ylläpitää sekä järjestää jätteen alueelliset vastaanottopaikat jätehuoltolautakunnan määrittelemän palvelutason mukaisesti.
Jätelaki 41 §: Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.
Jätelaki 35 § 3 mom. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
Tuottajavastuulle kuuluvat jätteet, joiden vastaanoton tuottajat ovat järjestäneet, muodostavat poikkeuksen jätteiden toimittamisvelvollisuudesta. Näitä ovat:
•keräyspaperi
oTSJ:n palvelu: pienasukkaiden käytössä tuottajayhteisön keräysastia kierrätyspisteissä
•sähkö- ja elektroniikkalaitteet
oTSJ:n palvelu: vastaanotto tuottajayhteisöjen lukuun jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla
•paristot ja akut
oTSJ:n palvelu: vastaanotto tuottajayhteisöjen lukuun jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla sekä kiertävissä keräyksissä
Jätehuollon järjestäminen kiinteistöillä
Kunnat ovat hyväksyneet yhtenäiset jätehuoltomääräykset Turun seudulla. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta tulee jatkossa päättämään seudun jätehuoltomääräyksistä kuntia ja muita sidosryhmiä kuultuaan.
Kaikilla asuinkiinteistöillä kerätään polttokelpoista jätettä. Materiaalikierrätykseen toimitettavat jätteet, lasi, metalli, kartonki ja paperi, ja kaatopaikkajäte erilliskerätään vähintään 4 –huoneiston rivi- ja kerrostalokiinteistöiltä koko TSJ:n toimialueella. Keräyskartongin erilliskeräys tulee olla vähintään 20 –huoneiston kiinteistöillä kaupunkikunnissa. Muita kuntien vastuulla olevia kiinteistöjä koskevat erilliskeräysvelvoitteet on esitetty kuntien jätehuoltomääräyksissä.
Erillistä kuljetusta vaativat jätteet
Jätehuoltomääräyksissä on määritelty jätteet, jotka eivät sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Näitä ovat muun muassa vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, suurikokoiset esineet, painavat materiaalit kuten hiekat ja maa-ainekset sekä erityisjätteet, kuten terveydenhuollon jätteet ja kuumat tuhkat.
Erillistä kuljetusta vaativat jätteet vastaanotetaan TSJ:n vastaanottopaikoissa. TSJ:n jätekeskukset ja lajitteluasemat toimivat myös tuottajavastuujätteiden vastaanottopaikkoina mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, akkujen, paristojen ja kyllästetyn puun osalta. Kaikki TSJ:n palvelupisteet ovat alueen asukkaiden käytettävissä asuinkunnasta riippumatta.
Jätteenkuljetusjärjestelmät Turun seudulla
Kunnat ovat päättäneet alueellaan käytettävästä jätteenkuljetusjärjestelmästä, joka voi olla joko kunnan järjestämä tai kiinteistön haltijan järjestämä (entinen sopimusperusteinen järjestelmä). Jatkossa kuljetusjärjestelmästä päättää Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta kuntia kuultuaan.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on Turun seudulla käytössä 7 kunnan alueella. Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, entinen Vahto (Rusko) ja Paraisten saariston alue ovat kuuluneet kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen useiden vuosien ajan. Alueella on yhteensä noin 70 000 asukasta. Muissa toimialueen kunnissa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa kukin kiinteistö huolehtii jätteenkuljetuksen järjestämisestä itse.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
(Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Vahdon alue (Rusko)
TSJ kilpailuttaa jätteenkeräyksen urakoitsijat kunnittain ja/tai logistisesti järkevin alueittain sekä keräys- ja tyhjennysvälinetyypeittäin. Kilpailuttamisessa noudatetaan alan yleisohjeita ja ympäristöpainotuksia. Urakka-ajat ovat 3 – 5 vuoden pituisia. Jätteenkuljetukseen liitytään ottamalla yhteyttä TSJ:n asiakaspalveluun. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus omalla kiinteistöllä olevalla keräysastiassa on yleisintä, lähikiinteistöt voivat käyttää myös yhteisiä keräysastioita (kimppakeräys). Saaristokunnissa on mahdollisuus liittyä myös TSJ:n ylläpitämien alueellisten keräyspisteiden käyttäjiksi, jolloin kaikki kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevat kiinteistöt ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.
Kaikki asuinkiinteistöt ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat jätelain mukaan velvollisia liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Vapaa-ajan kiinteistöjen tulee kuulua jätteenkuljetukseen touko-syyskuun välisen ajan.
Tavoitteena on, että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset liitetään kunnan järjestämän jätteenkuljetuspalvelun piiriin.
Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus
(Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Parainen (ei saaristo), Pöytyä (ei Yläne), Rusko (ei Vahto), Tarvasjoki, Turku)
Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija tekee jätteenkuljetussopimuksen valitsemansa yrityksen kanssa. Hintoja kannattaa kysyä useammaltakin yritykseltä. Kuljetuksesta voi pyytää tarjouksen myös esimerkiksi koko omakotiyhdistykselle kerralla.
Kaikki asuinkiinteistöt ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat jätelain mukaan velvollisia liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Vapaa-ajan kiinteistöjen tulee kuulua jätteenkuljetukseen touko-syyskuun välisen ajan.
Jätehuollon järjestäminen toissijaisella vastuulla
TSJ hoitaa palvelupisteissään ja osana kunnan järjestämää jätteenkuljetusta kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätehuollon.
Jätelaki 33 §: Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jos kysymyksessä on jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittava jätehuoltopalvelu, kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa sopimus, jonka kesto on enintään kolme vuotta kerrallaan.
Jäteneuvonta opastaa asukkaita ja julkisia toimijoita
TSJ hoitaa kuntien lakisääteisiä jätehuollon neuvontatehtäviä. Asiantuntevaa neuvontaa tarjotaan tasapuolisesti osakaskuntien asukkaille ja julkisille toimijoille. Asukasneuvonnassa käytetään monipuolisia ja eri kohderyhmille sopivia neuvontatapoja ja –kanavia. Tapahtumaneuvontaa toteutetaan TSJ:n oman henkilöstön lisäksi ostopalveluna. Julkisille ja muille kunnan jätehuoltovastuulla oleville toimijoille tarjotaan räätälöityä neuvontaa ja tarvittaessa konsultointiapua.
Jäteneuvonta on suunnitelmallista vaikuttamista, jonka yleisenä tavoitteena on:
- käyttöön otettavien luonnonvarojen määrän vähentäminen
- loppukäsittelyyn päätyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen
- ihmisten arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymistottumuksiin vaikuttaminen ja
- ympäristötietoisuuden lisääminen
TSJ:n palvelupisteet ja kiertävät keräykset
Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla kattavat palvelut
TSJ:llä on kolme (3) jätekeskusta ja viisi (5) erillistä lajitteluasemaa, joissa on monipuoliset jätteiden vastaanottopalvelut pienasiakkaille. Jätekeskuksissa on lisäksi jätteiden käsittelytoimintoja. Suurasiakaspalvelut ja jätteiden loppusijoitus on keskitetty Topinojan jätekeskukseen.
•Jätekeskukset ovat Isosuon jätekeskus Raisiossa, Rauhalan jätekeskus Paraisilla ja Topinojan jätekeskus Turussa.
•Lajitteluasemia ovat Auranmaan lajitteluasema Tarvasjoella sekä Houtskarin, Korppoon ja Utön lajitteluasemat Paraisilla. Nauvossa vierailee lisäksi keräysautoilla hoidettava lajitteluaseman veroinen mobiilikeräys.
TSJ:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla vastaanotetaan lajiteltuja hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä, sähkölaiteromua sekä polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä.
Hyödynnettäviä jätteitä ovat muun muassa metallit, pahvi ja kartonki, muovi, puujätteet, lasipakkaukset, tasolasit, saniteettiposliini, puhtaat kipsilevyt ja polttokelpoinen jäte. Kaatopaikkajäte sijoitetaan nimensä mukaisesti kaatopaikalle. Topinojan jätekeskus vastaanottaa kaatopaikkakelpoisia erityisjätteitä, hiekkapitoisia lietteitä ja asbestia. Keskuksessa on myös biojätteiden vastaanottoterminaali.
TSJ hoitaa polttokelpoisen yhdyskuntajätteen vastaanoton Orikedon vastaanottoasemalla Turussa. Orikedon jätteenpolttolaitokselta ostetaan jätteen energiahyötykäyttöpalvelu. Muualle energiahyötykäyttöön toimitettava polttokelpoinen jäte kulkee Topinojan jätekeskuksessa olevan jätteensiirtoterminaalin kautta.
Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn
Ongelmajätteitä kutsutaan nykyisin vaarallisiksi jätteiksi. Termi muutettiin jätelain uudistuksen yhteydessä ja tuli virallisesti voimaan jätelain myötä 1.5.2012.
TSJ:llä on kotitalouksien vaarallisille jätteille yhteensä 11 kiinteää vastaanottopistettä ja kiertävä Yrjö Ympäristöauto –keräys. Seudun apteekkien kanssa on vastaanottosopimus lääkejätteiden ja kuumemittareiden vastaanotosta. Kotitalouksien ja maatalouden vaaralliset jätteet otetaan vastaan maksutta, lukuun ottamatta erityissijoitettavaa asbestijätettä.
Isosuon, Topinojan ja Rauhalan jätekeskukset sekä lajitteluasemat vastaanottavat kaikkia vaarallisia jätteitä, lukuun ottamatta räjähtäviä jätteitä. Asbestia ja painekyllästettyä puuta vastaanotetaan vain jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. Kierrätyskeskusten yhteydessä olevissa vaarallisen jätteen konteissa ei vastaanoteta lääkkeitä, ne pyritään ohjaamaan apteekkien vastaanottoihin. Yrjö Ympäristöauto ottaa vastaan kaikkia kotitalouksien tavanomaisia vaarallisia jätteitä. Räjähtävät tuotteet, kuten hätäraketit ja ilotulitteet on vietävä poliisin järjestämään vastaanottoon.
Paristot ja akut ovat tuottajavastuuseen kuuluvia jätteitä ja niitä kerätään kauppojen vastaanottolaatikoihin. Paristoja ja akkuja sekä loisteputkia ja energiasäästölamppuja otetaan vastaan edelleen myös TSJ:n vaarallisten jätteiden vastaanotoissa tuottajayhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla.
Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita
Tavoitteena on ylläpitää tiheää ja helppokäyttöistä kierrätyspisteverkostoa, joka täydentää mahdollista tuottajavastuutahojen toteuttamaa maanlaajuista verkostoa. Jatkossa selvitetään myös logistiset ja taloudelliset edellytykset hyötyjätteiden kiinteistökohtaiseen keräykseen uusilla keräysvälineillä (esim. lokerikot).
TSJ:llä on tällä hetkellä Turun seudun pientaloalueilla 420 ja Paraisten saaristossa 90 kierrätyspistettä. Kaikissa näistä pisteistä kerätään pienmetallia, keräyslasia ja keräyspaperia. Kartonginkeräyspisteitä on yhteensä 103 kappaletta. Kierrätyspisteitä on uudistettu noin 150 kappaletta. Uudistetut pisteet on sijoitettu yhteistyössä kuntien kanssa keskeisille ja helposti saavutettaville paikoille. Pisteet on varustettu pääosin syväkeräysastioilla ja niissä on selkeät opastetaulut. Uudet pisteet on toteutettu Kaarinassa, Piikkiössä, Naantalissa, Vahdolla, Marttilassa, Aurassa, Tarvasjoella, Maskussa, Paraisilla, Raisiossa sekä osassa Lietoa, Turkua, Ruskoa, Nousiaista sekä Mynämäkeä. Turussa noin 260 pisteen uudistustyö jäädytettiin jätelain uudistuksen myötä tulevan kuluttajapakkausten täyden tuottajavastuun vuoksi.
Paraisten saariston jätehuoltoa kehitetään kaupungin kanssa tehdyn suunnitelman pohjalta vuosien 2013-14 aikana. Tiheään aluekeräyspisteverkostoon perustuva järjestelmä muutetaan kiinteistökohtaisiin ja kimppa-astioihin perustuvaksi. Samalla kierrätyspisteiden määräksi tulee noin 50 kpl, joista 30 on ulkosaariston aluekeräyspisteiden yhteydessä.
TSJ:llä on neljän hengen huoltotiimi, joka hoitaa kierrätyspisteiden ja polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteiden huoltotyöt.
Keräystempauksia mantereella ja saaristossa
TSJ järjestää vuosittain jätteenkeräyskampanjoita tavoitteena tuoda jätehuolto myös alueille, joilta jätteet on hankala kuljettaa. Keräykset hoidetaan saaristossa laivalla ja haja-asutusalueella autolla. Keräysaikatauluista ilmoitetaan verkkosivujen lisäksi Entisestä Enemmän -lehdessä sekä paikallislehdissä.
Suositut erilliskeräykset huoltoaluksella kiertävät saaristoa kesäisin. Aluksen keräysreitti ja -palvelut suunnitellaan toiveiden perusteella. Mantereella metalliromut, sähkölaiteromut ja akut kerätään keräyslavoille. Keräystempaukset ajoittuvat kevääseen ja alkukesään.
Kaatopaikkajätteen keräystä kehitetään kattavammaksi vuonna 2013. Erilliskeräystempauksien yhteydessä kaatopaikkajätettä vastaanotetaan maksua vastaan. Kaatopaikkajätteen maksullinen vastaanotto sisällytetään myös haja-asutusalueilla mobiilikeräyksen piiriin (Ympäristöauto Yrjö) vuonna 2013. Saariston meriteitse tapahtuvien erilliskeräysten yhteyteen tulee myös ensi kesänä erillinen proomu, joka ottaa vastaan kaatopaikkajätettä. Lisäksi Nauvon mobiililajitteluasema ottaa vuoden ympäri vastaan kaatopaikkajätettä.
Liite 1. Jätehuollon palvelutaso kuvattuna jätelaji- ja palvelukohtaisesti