Föredragningslistor/protokoll

Operatiivinen palvelutuotantosopimus Turun kaupungin sivistystoimialan ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen tulosalueen palveluista vuonna 2013

Sisällys

Sopimuksen tarkoitus 3

Sopimusosapuolet 3

Toiminnan arvot 3

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen 6

Asiakkuudet ja palvelujen kysyntä sekä resurssit vuonna 2013 6

Talousarviopäätöksestä johtuvat toiminnan sopeuttamistoimenpiteet 7

Tavoitteet toimintavuodelle 8

Tulosalueiden yhteiset tavoitteet 8

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet varhaiskasvatuspalveluissa 10

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet perusopetuspalveluissa 16

Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin ruotsinkielisten palvelujen tuottamisesta vuonna 2013 21

Allekirjoitukset 22

Sopimuksen tarkoitus

Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella pääprosesseja edustavat palvelujohtajat ja palvelutuotantoa edustava tulosaluejohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen palvelusopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuotannon kehittämiseksi.

Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi, jota edustaa palvelujohtaja Vesa Kulmala ja Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessi, jota edustaa palvelujohtaja Mika Helva sekä tulosaluejohtaja Liliane Kjellman. Sopimuksen osapuolena on myös sivistystoimialan hallinto, koska se tuottaa tukipalveluja tulosalueelle. Sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto sekä kasvatus- ja opetuslautakunta. Prosessin valvojana toimii toimialajohtaja Timo Jalonen. Nuorten ammatillisen koulutuksen osalta handel och data sisältyy ammatillisen koulutuksen tulosalueen operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen.

Toiminnan arvot

Turun kaupungin visio 2015

”Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö.”

Lähtökohtana on kestävästi kehittyvä ja tasapainoinen Turku ja keskeisiä tavoitelinjauksia ovat:

-Tasapainoinen talous

-Kilpailukykyinen Turku

-Ydinpalveluihin keskittyminen

-Hyvä hallinto

Kasvatus- ja opetustoimen visio

Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.

Kasvatus- ja opetustoimi on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.

Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.

Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus

Turun kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.

Kasvatus- ja opetustoimi edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.

Kasvatus- ja opetustoimen arvot

Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat

Asiakaslähtöisyys

-palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin

-palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä

-asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

Osaaminen ja luovuus

-monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen

-muiden osaamisen arvostaminen

-ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa

-rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla

Vastuullisuus

-sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)

-kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)

-ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)

-taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)

Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus

-tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle

-tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen

-yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

-toimivat työyhteisötaidot

-hyvä johtaminen

Kansainvälisyys

-valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen

-kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen

-liikkuvuuden lisääminen

Ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen

Asiakkuudet ja palvelujen kysyntä sekä resurssit vuonna 2013

	2012	2013	2014	2015	2016
Menot		14,028
Tulot		0,852
Netto		- 13,175	+ 2,3 %	+ 2,3 %	+3,0 %
Henkilöstön määrä (henkilökeskuksen htv:t)		86 + 106+17+6
Sairauspoissaolot
Kaupungin omat pk ja pph yht		358	370	380	380
Päiväkoti		354
-joista esiopetuksessa		89
Perhepäivähoito		4
Avoin varhaiskasvatus		0
Ostetut pk ja pph yht		134	140	150	150
Maksusitoumus		31
Palveluseteli		102
-ostetuista esiopetuksessa		13
Seutusopimus		1
vuosiluokat 1-6 oppilasmäärä		627	600	613	635
vuosiluokat 7-9 oppilasmäärä		335	344	329	326
Katedralskolanin vuosiopiskelijat	257	278	266	268	268
Katedralskolanin kurssit/lukuvuosi	295	293	293	293	293
Arbiksen opiskelijavirtauma	1399	1500	1500
Arbiksen oppitunnit	4497	4000	3900

Päivähoidon lasten lkm 01/2013 ja oppilasmäärät 20.9.2012 perusopetuksessa

Talousarviopäätöksestä johtuvat toiminnan sopeuttamistoimenpiteet

Jotta tulosalue pysyisi päätetyssä talousarviossa vuoden 2013 aikana, on tulosalueen toimintaa sopeutettava. Seuraavilla toimenpiteillä voidaan kustannuskehitystä hillitä. Sopeuttamistoimenpiteitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa ja ne tulee suhteuttaa lapsi ja oppilasmäärien mukaisesti.

Varhaiskasvatus

•Toimintaa ei laajenneta päivähoidon kysynnän mukaiseksi. Tämä koskee sekä kunnallista että hankittuja palveluja.

oHoito- ja kasvatushenkilöstön vähentäminen

oPalveluseteliä ei myönnetä kaikille hakijoille

•Avustajien palkkauslupia vähennetään. Toimenpide voi kohdistua kuitenkin vasta syksyyn 2013, jolloin joudutaan vähentämään useampi henkilötyövuosi kuin jos toimenpide voitaisiin tehdä jo alkuvuodesta.

•Esiopetuksen uimaopetuksen lakkauttaminen

•Kuljetusten vähentäminen

•Toteuttamalla yleiskevennys kohdistuen mm. perhepäivähoitajien kulukorvauksiin

Perusopetus

•Jatketaan vuonna 2012 aloitettuja toimenpiteitä

•Oppilaskohtainen tuntikehys pidetään samassa kuin vuonna 2012: alakoulut 1,21 ja yläkoulut 1,72

•Koulukuljetusten kehittäminen ja tehostaminen

•Oppilasmäärien väheneminen vähentää kuluja

Tavoitteet toimintavuodelle

Tulosalueiden yhteiset tavoitteet

Kaupunginvaltuusto on päättänyt käsitellessään vuoden 2013 talousarviota seuraavista sitovista tavoitteista, jotka koskevat kaikkia tulosalueita.

-Varhaiskasvatuksessa monipuolistetaan palvelurakennetta ja palvelua laajennettaessa suunnataan painopiste yksityisiltä tuottajilta hankittuihin palveluihin

oMittari seurantaa varten

•Kunnallisen ja hankitun palvelun osuus

-Suunnataan resursseja ennaltaehkäisevään työhön ja lapsen ja oppilaan oikea-aikaiseen kasvun- ja oppimisen tukeen lähikoulu- ja -päiväkotiperiaatteen mukaisesti

oMittari seurantaa varten

•Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä

-Hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn menetelmiä osana perustoimintaa ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa

oMittari seurantaa varten

•Kouluterveyskysely ja varhaiskasvatuksen lapset 4- v. neuvolatarkastuksen piirissä 100 %, Kunta10

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että

•opetustoimeen erityisesti perusopetuksen ryhmäkokojen kasvun hillitsemiseen, lisäys toimintamenoihin on 2.000.000 euroa vuodelle 2013,

•varhaiskasvatuksessa turvataan nykyiset perheiden valinnanmahdollisuudet.

•pitää sisällään lasten kulttuuripolun toteuttamiseen tarvittavat määrärahat opetusviraston budjettiin kirjattuna.

Valtioneuvosto on valtioneuvoston ohjesäännön nojalla antanut 28.2.2002 periaatepäätöksen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Asiakirjan tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun kehittämistä koko siinä palvelu- ja tukijärjestelmässä, joka on luotu lasten ja perheiden tueksi ennen lasten oppivelvollisuuden alkamista. Siitä huolimatta, että kunnan varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ei ole lakisääteinen, lähes kaikissa Suomen kunnissa on kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka pohjalta on laadittu yksikkökohtaiset suunnitelmat.

Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman vuoden 2005 painoksesta valmistuu keväällä 2013 uudistettu painos, jossa on huomioitu uusina sisältöalueina media-, globaali- ja ruokakasvatus. Lisäksi huomiota on kiinnitetty kestävään kehitykseen, kiusaamisen ehkäisyyn sekä lapsen ja perheen osallisuuden lisäämiseen. Turun varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline, jota noudattamalla perheiden tasa-arvoisuus lisääntyy huolimatta siitä, missä päivähoitomuodossa tai –yksikössä lapsi on hoidossa. Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön toimintakauden alussa 1.8.2013, ja syksyn aikana henkilökuntaa perehdytetään uuden suunnitelman käyttöönottoon sekä yksikkötason suunnitelmien laadintaan.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet varhaiskasvatuspalveluissa

Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus	SPS:n strategiset tavoitteet	Perusresurssien turvaaminen Kaikille lapsille ja oppilaille taataan tasa-arvoiset kasvatus- ja opetusmahdollisuudet koko kaupungissa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurantaan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan kehittämisen ja ohjauksen väline	Varhaiskasvatussuunnitelma on käytössä jokaisessa ja perehdytyskoulutusta järjestetään Palvelupäällikkö	Prosessin eteneminen	Asiakirja on käytössä jokaisessa yksikössä 1.8.2013 ja perehdytys on järjestetty vuoden loppuun mennessä	Henkilöstöresurssin kohdentaminen laadintaprosessiin ja koulutukseen
Palveluohjauksella asiakas ohjataan tarvetta vastaavan palvelun piiriin	Asiaakaan ohjauksen kehittäminen osana ASPA-hankeetta ja tilaajakokonaisuutta Palvelupäällikkö	Kehittämishankkeen totuttaminen ja toimintojen muuttaminen tavoitteiden mukaiseksi	Kehittämishanke toteutettu ja toimintamalli on käytössä elokuussa 2013	Resurssien kohdentaminen	Palvelukanavapiltointi -hanke ASPA-hanke
	Asiakas saa monipuolisesti tietoa palvelukokonaisuudesta päätöstensä tueksi Tulosaluejohtaja	Asiakaspalaute: Saamani palvelu on vastannut tarpeitani	Tavoitetaso 4 (asteikolla 1-5)	Ei lisäresurssia
Laadunhallintajärjestelmällä varmistetaan tasalaatuinen palvelu	Palautejärjestelmä toimii laadunhallintaprosessin mukaisesti. Laadunhallintaprosessi on sidottu osaksi sopimusohjausta. Kehittämiskohteet nousevat arvioinnin pohjalta. Palvelujohtaja, tulosaluejohtaja ja palvelupäällikkö	CAF-laadunhallintajärjestelmä, varhaiskasvatuksen laatukriteerit (Kuntaliitto 2010).	Prosessi on kuvattu ja käyttöönotto on alkanut, tavoitetaso 50–70 (CAF-arvioinnissa, pisteet 0-100)	Ei lisäresurssia, laaturyhmän työaika
Avoimet palvelut tuottavat lapselle ja perheelle virikkeitä ja lisäävät hyvinvointia	Avoimia palveluja käynnistetään Tulosaluejohtaja ja palvelupäällikkö	Asiakaspalaute. Osapäivä ja –viikkoisten lasten määrä	Tavoitetaso 4 (asteikolla 1-5) Osaviikkoisten lasten määrää vähenee siirryttäessä avoimiin palveluihin	Käynnistettäessä tarvitaan päällekkäistä resurssia, mutta pitkällä aikavälillä kokopäiväpaikkoja vapautuu
Osaava henkilöstö mahdollistaan laadukkaan kasvu- ja oppimisympäristön sekä kasvatuksen lapselle	Mentorointitoiminta tukee työntekijää /asiantuntijaa työssään Esimiehet ja koko tulosalueen henkilöstö	Prosessin eteneminen / Suunnitelman laatimisen edistyminen	Suunnitelma laadittu mentorointitoiminnasta ja henkilöstön perehdyttäminen asiaan on käynnistynyt	Työajan osoittaminen mentorointitoiminnan käynnistämiseen
	TVT osaamisen lisääminen ja käyttämisen mahdollisuuksien lisääminen Esimiehet ja koko tulosalueen henkilöstö	Laaditaan suunnitelma TVT osaamisen ja käytön lisäämiseksi	Suunnitelma valmis ja vaadittavat resurssit selvitetty		Molla -hanke
	Perustetaan asiakasraati yhteistyömuodoksi Palvelupäällikkö ja esimiehet	Perustamisprosessin eteneminen	Asiakasraadin toimintaperiaatteet on luotu ja toiminta käynnissä	Ei lisäresurssia

Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia	SPS:n strategiset tavoitteet	Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen antamiseen tarvittavat perusresurssit varmistetaan erityisesti oppilaan lähikoulussa ja varhaiskasvatuksessa jatketaan mallin jalkauttamista Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen osana perus-toimintaa ja yhteis-työssä muiden tahojen kanssa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurantaan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Osallistuminen ennaltaehkäisevään työhön muiden toimijoiden kanssa	Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen ja uusiin kehityshankkeisiin osallistuminen. Muuttuneiden asetusten (esim. neuvola-asetus) jalkauttaminen. Tulosalueen henkilöstö	Prosessikuvaus	Prosessikuvauksen mukainen toiminta	Ei resurssitarvetta, toimintatapojen muutos, hankerahoitusten hyödyntäminen
Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan tuen tarve ja käynnistetään tarvittavat tukitoimet	Perusopetuslain mukainen YTE-malli käytössä myös varhaiskasvatuspalveluissa ja painopiste siirtyy yleiseen tukeen Varhaiserityiskasvatuksesta vastaava	Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä	Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä vähenee	Olemassa olevien resurssien kohdentaminen
Kasvatuskumppanuus tukee lapsen kasvua	Osaamisen lisääminen Varhaiskasvatuksen henkilöstö	Koulutukseen osallistuneiden määrä	noin 15 % henkilökunnasta koulutettu 5 vuoden sisällä	Sijaistarve ryhmiin koulutuksien ajaksi
Tasa-arvon ja osallisuuden lisääminen	Tasapuolisten kasvun ja oppimisen mahdollisuuksien varmistaminen – ruotsin kielen vahvistaminen	Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma	Vasun toteutuminen		TASE-hanke
	Lapsiryhmästä havaitaan ”hiljaiset” lapset ja toteutetaan mahdolliset toimenpiteet	Lapsibarometri	Kaikissa ryhmissä tehdään lapsibarometri	Ei lisäresurssin tarvetta
	Sukupuolitietoisen kasvatuskulttuurin tutkiminen varhaiskasvatuksessa (kasvattajat ja lapset)	Erilaiset selvitykset ja kyselyt (tarjotaan opiskelijoiden opinnäytetöiden aiheiksi).	Saadaan selville tukevatko kasvatuskäytännöt sukupuolitietoista kasvatuskulttuuria. Saadaan selville, ilmeneekö tyttöjen ja poikien viihtymisessä päivähoidossa eroja ja mahdollistuvatko lasten kiinnostuksen mukaiset erilaiset leikit ja toiminnat päivähoidossa.	Ei lisäresurssin tarvetta.

Toiminnan tehostaminen/resurssien tasapainoinen ohajus	SPS:n strategiset tavoitteet	Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat tehokkaasti lasten kasvatusta ja opetusta Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen Toiminta ja resurssit ovat tasapainossa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Henkilöstöresurssit ovat tehokkaassa käytössä	Henkilöstöresurssit on kohdennettu perustehtävän palveluntarpeen (kasvatus- ja opetus) mukaisesti. Henkilökunnan liikkuvuus. Tulosaluejohtaja ja palvelupäällikkö sekä yksiköiden esimiehet	Effican tiedot kirjattu oikein. Effican hyödyntäminen resurssiseurannassa. htv seuranta	100 % täyttöaste	Resurssitarve seuraa perustehtävän mukaisesti palvelutarvetta (jatkuva arviointi)
Toimitaan tehokkaasti kumppaneina yksityisten palveluntuottajien kanssa	SPS:n mukaisesti osa päivähoitopalveluista tuotetaan yksityisessä palvelutuotannossa ja palvelu. Palvelujohtaja ja tulosaluejohtaja	Palvelusetelin piirissä olevien lasten osuus	Säilytetään nykyinen taso ruotsinkielissä palveluissa yksityinen tuotanto 28 % oma tuotanto 72 %	Resurssien kohdentaminen	PSOP -hanke
Kehitetään talouden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa	Tuotteet määritellään ja kustannukset kohdennetaan. Tulosaluejohtaja, palvelujohtaja, talouspalvelut	Palvelut on tuotteistettu ja kustannukset ovat selkeästi vertailtavissa	Tuotteistus suoritettu	Ei resurssitarvetta	Suoriteperusteinen budjetointi
Varmistetaan monipuoliset ruotsinkieliset kasvatus- ja opetuspalvelut	Ruotsinkielisten tukipalvelujen arviointi Sivistystoimiala	Arviointiprosessin eteneminen	Arviointi suoritettu ja mahdollinen toimintasuunnitelma laadittu

Kestävä kehitys	SPS:n strategiset tavoitteet	Ilmasto- ja ympäristöohjelman toteuttaminen Vastuullisuuden lisääminen osana perustoimintaa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Kestävän kehityksen toimintakulttuurin luominen	Ekotukihenkilö toimii jokaisessa yksikössä ja tukee/ohjaa henkilöstöä tavoitteen mukaiseen toimintaan Yksikön esimies	Vastuuhenkilöt/yksikkö	Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö	Perehdyttämiskoulutuksesta tulee kustannuksia
Hankinnat toteutetaan kestävästi ja kustannustehokkaasti	Hankinnoissa ja palvelujen ostoissa noudatetaan hankintaohjeistusta ja toimitaan kustannustehokkaasti ta:n puitteissa Hankintoja tekevä henkilöstö	Ta:n toteuma, kestävään hankintaan siirtyminen	Talousarvio toteutuu suunnitellusti, kestävään hankintaan on kiinnitetty huomiota	Olemassa olevat hankintaresurssit

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet perusopetuspalveluissa

Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus	SPS:n strategiset tavoitteet		Perusresurssien turvaaminen Kaikille lapsille ja oppilaille taataan tasa-arvoiset kasvatus- ja opetusmahdollisuudet koko kaupungissa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot		Mittari tavoitteen toteutumisen seurantaan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Osaava henkilöstö mahdollistaa laadukkaan opetuksen sekä kasvu- ja oppimisympäristön oppilaalle	Käynnistetään uuden opetussuunnitelman laadintaprosessi Tulosaluejohtaja		Prosessin eteneminen aikataulun mukaisesti	Uusi ops käytössä 2016 syksyllä
	Jatketaan perusopetuksen laatuhanketta. Rehtorit		Hankkeen eteneminen	Käytössä elokuussa 2013	Hankerahoitus	Laatu-hanke TVT Kehotoiminnan kehittäminen
	Varmistetaan henkilökunnan riittävä täydennyskoulutus Tulosaluejohtaja, suke		Täydennyskoulutussuunnitelman toteuttaminen koulukohtaisesti	Suunnitelma toteutuu ja se vastaa osaamiskartoituksissa esille nousseisiin tarpeisiin	Sijaiskustannukset
Oppilaan omien valmiuksien mukainen opetus joustavissa opetusryhmittelyissä		Huomioidaan kaikkien oppilaiden tarpeet, myös niiden oppilaiden, jotka eivät yleensä tarvitse tukea Rehtorit ja opettajat	Perusopetuksen laatukortit	Huomioitu myös ns. hiljaiset oppilaat
Koulussa erilaisuus on hyväksyttävää ja se on kouluyhteisön luonnollinen voimavara		Eriarvoisuutta poistavia toimintakeinoja on käytössä kaikissa kouluissa	Kollegiaalinen itsearviointi	Kouluyhteisön jäsen ei koe olevansa eriarvoinen
Poikien äidinkielen oppisisältöjen hallinta on samalla tasolla kuin tytöillä.		Perustetaan työryhmä, pohtimaan mm. äidinkielen oppisisältöjä, materiaaleja, opettajien koulutusta, yhteistyötä yliopiston kanssa suhteessa äidinkielen tasa-arvoiseen suoritustasoon vastuu: työryhmä, koulut yhteistyötaho: Kelpo-hanke	Äidinkielen arvosanakeskiarvot/tytöt/pojat/5. ja 8.lk	keskiarvoeroa ei ole tyttöjen ja poikien välillä	Kelpo-koordinaattori ops-koordinaattori
		Sukupuolten välistä äidinkielen arviointitulosten eroa perusopetuksessa kavennetaan tieto- ja viestintätekniikan (tvt) mahdollisuuksia hyödyntämällä. vastuu: alueelliset pilottikoulut yhteistyötaho: TOP	Äidinkielen arvosanakeskiarvot/tytöt/pojat/5. ja 8.lk	keskiarvoeroa ei ole tyttöjen ja poikien välillä	opettajien koulutus ja laite-/ohjelmistohankinnat

Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia	SPS:n strategiset tavoitteet	Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen antamiseen tarvittavat perusresurssit varmistetaan erityisesti oppilaan lähikoulussa ja varhaiskasvatuksessa jatketaan mallin jalkauttamista Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen osana perustoimintaa ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurantaan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Tuetaan oppilasta oikean tasoisesti ja oikein ajoitetusti yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa	Suunnataan resursseja ennaltaehkäisevästi yleiseen ja tehostettuun tukeen: tukiopetus, erityisopetus, oppilashuollon palvelut Koko tulosalueen henkilöstö	Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä Oppimissuunnitelmien määrä	Varhaisen puuttumisen ansiosta erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä vähenee. Suurempi osa erityisen tuen osan oppilaista opiskelee lähikoulussa.	Resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisevään toimintaan
	Jatketaan mallin jalkauttamista Rehtorit	KELPO- hankkeen toteuttaminen	Suunnitelman mukainen toteutuminen ja jatkosuunnitelman laadinta	Rahat siirretään vuodelta 2012	KELPO- hanke
Kehitetään perusopetuksen toisen nivelvaiheen toimintamalleja	Tarkennetaan opetussuunnitelmaa siten, että otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet entistä paremmin	Opetussuunnitelman toteuttaminen	Toteutetaan opetussuunnitelman mukainen opetus
	Selvitetään palveluntarve ruotsinkielisten oppilaidenosalta	Tarveselvitys	Selvitys laadittu ja mahdollinen toimintasuunnitelma laadittu	Ei lisäresurssitarvetta
Koulukiusaamiseen puuttuminen	Koulujen suunnitelmien mukaisesti kiusaamiseen puututaan välittömästi Rehtorit ja opettajat	Koulukiusaamiseen puuttuminen opetussuunnitelman mukaisesti	Kaikkeen kiusaamiseen puututaan välittömästi	Ei lisäresurssia	Kiva-koulu, Friends
Perusopetuksen määrärahojen jaossa huomioidaan erot tukea tarvitsevien oppilaiden määrissä kouluissa	Jatketaan määrärahojen jaon kehittämistä Tulosaluejohtaja	Toimintamallin toimivuuden arviointi kollegiaalisesti	Toimintamalli käytössä ja se koetaan toimivaksi määrärahojenjako perusteena ja se huomio esim. luokkamuotoiseen erityisopetuksen tarpeet	Ei lisäresurssitarvetta

Toiminnan tehostaminen/resurssien tasapainoinen ohjaus	SPS:n strategiset tavoitteet	Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat tehokkaasti lasten kasvatusta ja opetusta Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen Toiminta ja resurssit ovat tasapainossa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Perusopetuksen kouluverkon arvioinnin pohjalta tehdään päätökset	Päätöksenteon valmistelu Kasvatus- ja opetusvirasto, Tilakeskus, tulosalueet	Tehdyt päätökset	Päätökset valmiit	Ei lisäresurssitarvetta
Varmistetaan monipuoliset ruotsinkieliset kasvatus- ja opetuspalvelut	Kohdennetaan ruotsinkieliseen opetukseen kohdennetut valtionavustukset ko. opetukseen Tulosaluejohtaja ja ruotsinkielisten palveluiden johtaja	Määrärahat	Toteutuu	Ohjataan ko. opetukseen valtiolta tuleva lisärahoitus 100 %
	Ruotsinkielisten tukipalvelujen arviointi	Arviointiprosessin eteneminen	Arviointi suoritettu ja mahdollinen toimintasuunnitelma laadittu

Kestävä kehitys	SPS:n strategiset tavoitteet	Ilmasto- ja ympäristöohjelman toteuttaminen Vastuullisuuden lisääminen osana perustoimintaa
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve	Tavoitetta tukevat hankkeet
Hankinnat toteutetaan kestävästi ja kustannustehokkaasti	Hankinnoissa ja palvelujen ostoissa noudatetaan hankintaohjeistusta ja toimitaan kustannustehokkaasti talousarvion puitteissa Hankinnoista vastaava henkilöstö	Talousarvion toteuma	Talousarvio toteutuu suunnitellusti
Kestävän kehityksen toimintakulttuurin vakiinnuttaminen	Ekotukihenkilö toimii jokaisessa yksikössä ja tukee/ohjaa henkilöstöä tavoitteen mukaiseen toimintaan Yksikön esimies	Vastuuhenkilöt/yksikkö	Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö	Perehdyttämiskoulutuksesta tulee kustannuksia

Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin ruotsinkielisten palvelujen tuottamisesta vuonna 2013

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet lukiokoulutuksessa (Katedralskolan)

Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus	SPS:n strategiset tavoitteet	Toisen asteen koulutuksen vetovoiman ja laadun varmistaminen Tuotetaan alueen työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta TVT-osaamisen vahvistaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Tuloksellisen lukiokoulutuksen tarjoaminen	Lukion aloittaneet onnistuvat saamaan päättötodistuksen ja menestyvät ylioppilaskirjoituksissa rehtori	Läpäisyaste päivälukioissa Lukion neljässä vuodessa suorittaneiden osuus Ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet pakollisissa aineissa keväällä päivälukioissa	95 % 4 vuodessa alle 5% valtakunnan keskiarvon yläpuolella
Tarjotaan laadukasta opetusta	Laatu/ toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tulosaluejohtaja	Laatujärjestelmä kokeilussa	1.8.2013
Koulutuksen vaikuttavuus	Jatko-opintoihin pääseminen korkea-asteelle tulosaluejohtaja	Korkea-asteen opinnoissa olevien osuus	valtakunnan keskiarvon yläpuolella
Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö	Järjestetään yhteisiä kursseja Turun ammatti-instituutin handel och datan kanssa tulosaluejohtaja	Yhteisten kurssien toteuttaminen	On yhteisiä kursseja
TVT osaamisen vahvistaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen	Opettajien tvt-osaamisen vahvistaminen rehtori	tvt -koulutuksessa käyneiden opettajien määrä	20%/lukuvuosi/lukio koulutuksessa

Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia	SPS:n strategiset tavoitteet	Peruskoulun päättäneiden koulutustakuun toteuttaminen ja opiskelijoiden ohjaaminen oikeaan koulutukseen Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia ja turvataan hyvinvointipalveluja.
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Opiskelijoilla on riittävät tukiresurssit	Opiskelijoilla on käytettävissä riittävästi tukihenkilöitä. tulosaluejohtaja ja lautakunta	Opinto-ohjaajat/ tutkintotavoitteiset opiskelijat Psykologien määrä/ tutkintotavoitteiset opiskelijat	1/250
Henkilöstön osaaminen ajantasaista ja kehittyvää	Opettajia kannustetaan täydennys- ja jatkokoulutuksiin rehtori	Jatko/täydennyskoulutuksessa olevien opettajien määrä	75 % opettajista
Tasa-arvoa koulutuspalveluissa	Parannetaan poikien ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten mahdollisuutta suorittaa lukio-opinnot Tyttöjen määrä pitkän matematiikan kursseilla kasvaa opinto-ohjaajat	Poikien osuus lukiotilastoissa Muun kuin suomen- tai ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien osuus Tyttöjen määrä pitkän matematiikan kursseilla	selvitetään osuus kasvaa Osuus kasvaa
Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuutta	Opiskelijoiden edustus opettajien kokouksissa rehtori	Osallistumisprosentti Opettajien ja oppilaiden välinen yhteistyö kuvattuna.	90% kuvaus tehtynä

Toiminnan tehostaminen	SPS:n strategiset tavoitteet	Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat tehokkaasti opetusta Valtionosuuteen oikeuttavat paikat ovat käytössä Tuotteistetut koulutukset Tieto- ja viestintä-teknologian käytön lisääminen
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Lukiokohtainen euromääräinen budjetointi	Mallin toimivuutta arvioidaan ja kehitetään tulosaluejohtaja	Mallin toimivuus	Malli toimii	Koulutusta rehtoreille
Valtionosuus kattaa koulutuksen kustannukset	Opetuskustannukset pohjautuu talousarvioon ja toiminta toteutetaan sen mukaisesti tulosaluejohtaja	Valtionosuuden kattavuus kustannuksista	Kattaa käyttökustannukset
Katedralskolanin remontin toteuttaminen	Remontti toteutetaan tulosaluejohtaja	Remontin toteutuminen	Remontti toteutuu aikataulun mukaisesti
Seudullinen lukioyhteistyö	Osallistutaan TSO:n lukiojaoston toimintaan sekä yhteistyöhön maakunnan muiden ruotsinkielisten lukioiden kanssa rehtori, tulosaluejohtaja	Säännöllinen osallistuminen	Kaksi yhteistyöseminaaria vuodessa

Kestävä kehitys	SPS:n strategiset tavoitteet	Ilmasto- ja ympäristöohjelman toteuttaminen
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Energian kulutuksen vähentäminen	Kiinnitetään huomiota valojen ja laitteiden sammuttamiseen ja energian kulutuksen aktiivinen seuranta rehtori	Energian kulutus	Energian kulutus vähenee 2 % (käyttösähkö ja vesi)
Kestävä kehitys otetaan huomioon liikkumisessa	Pyritään lisäämään linja-auton käyttöä työmatkoilla ja työssä sekä pyritään lisäämään lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista (kävely ja pyöräily) rehtori	Työsuhdematkalippujen käyttö	Käyttö lisääntyy 2 %
Materiaalit ja kestävä kehitys	Paperin kulutuksen vähentäminen rehtori Varmistetaan kierrätysastioiden riittävä määrä eri yksiköissä rehtorit	Seurataan valokopiokoneiden laskureiden avulla lukiokohtaisia kopiomääriä Yksikkökohtaiset kierrätysastiat	Kulutus vähenee seurannan myötä Joka yksikössä
Kestävän kehityksen toimintakulttuurin luominen	Laajennetaan ekotukihenkilöverkostoa jokaiseen lukioon rehtori	Vastuuhenkilöt/yksikkö	Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö	Perehdyttämiskoulutuksesta tulee kustannuksia

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet Vapaan sivistystyön aikuiskoulutuksessa (Arbis)

Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus	SPS:n strategiset tavoitteet			Koulutuksen vetovoiman ja laadun varmistaminen TVT-osaamisen vahvistaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot			Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan		Tavoitetaso		Resurssitarve
Koulutus on laadukasta, asiakkaat haluavat palveluihimme ja ovat niihin tyytyväisiä	Henkilökunnan osaaminen on ajantasaista ja sitä kehitetään systemaattisesti. /tulosaluejohtaja ja rehtori, koko henkilöstö Toimintajärjestelmän ja prosessien kuvaaminen, arviointi ja kehittäminen /tulosaluejohtaja ja rehtori			koulutuspäivät/henkilö koulutussuunnitelmat kursseissa dokumentoitu laatujärjestelmä käytössä 2015		5 koulutuspäivää toteutuu pääprosessit kuvattu ja kehityskohteet määritelty		sisältyy opettajien muuhun työhön.
TVT osaamisen vahvistaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen	Moodlen käyttöönotto, TVT kurssitarjonta, virtuaalikoulutuksen lisääminen / rehtori, opettajat			TVT-peruskurssin lukuvuonna 2013-2014 tarjoavien oppilaitoksien osuus		toteutuu		kuuluu perustoimintaan

Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia		SPS:n strategiset tavoitteet	Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia ja osallisuutta.
OPTS:n tavoite		Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan		Tavoitetaso		Resurssitarve
Nuorisotakuun toteuttaminen		Tarjontaa sellaisille asiakasryhmille, joilla syrjäytymisriskiä tai ovat muun koulutustarjonnan ulkopuolella / tulosaluejohtaja, rehtori/ henkilöstö, kaupungin hallintokunnat	ilman ammatillista koulutusta olevien opiskelijoiden määrä alle 30-vuotiaiden opiskelijoiden määrä		määrä selvitetään ja asetetaan tavoitetaso määrä selvitetään ja asetetaan tavoitetaso		mahdollinen ohjausresurssin lisäkohdentaminen ja haetut lisärahoitukset
Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuutta		Henkilökunta: tiimityö, poikkialaiset työryhmät, YT-toiminta Opiskelijat: työväenopiston opiskelijakunta, opiskelijat mukaan toiminnan ja koulutusten kehittämiseen, opiskelijapalautteiden systemaattinen hyödyntäminen /tulosaluejohtaja, rehtori, koko henkilöstö	yhteistoiminnan määrä (tiimien kehittämispäivät ja tulosalueen yhteiset tilaisuudet) Aloilla luodaan opiskelijoiden kanssa uusia käytäntöjä		20 / vuosi 1 uusi malli / tiimi		kuuluu perustoimintaan
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuspalveluissa		Koulutuspalvelujen kohdentaminen ja ohjauspalveluiden kehittäminen huomioiden erityistarpeet / palvelujohtaja, tulosaluejohtaja, rehtori	Miesten osuus opiskelijavirtaumasta Vieraskielisten osuus opiskelijavirtaumasta		30% (2010-11 oli 23-27%) 10% (2010-11 oli 6-7%)		kuuluvat perustoimintaan

Toiminnan tehostaminen	SPS:n strategiset tavoitteet	Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat tehokkaasti opetusta Valtionosuuteen oikeuttavat paikat ovat käytössä vähintään 100% Tuotteistetut koulutukset Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat tehokkaasti opetusta	Selvitetään palvelutarpeet ja etsitään niihin ratkaisuja /tulosaluejohtaja	Palvelutarve arvioitu	Vastataan palvelutarpeisiin	Tarpeet eivät vielä tiedossa
Tuotteistetut koulutukset	koulutusalan tiimin tuntimäärä ja käytettävissä olevat eurot / rehtori, tiimit	tulot ja menot kohdennetaan kunkin tiimin tilastolliselle tilaukselle, pohjaselvitys	pohjaselvitys tehty ja vaikuttaa seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun	kuuluu perustoimintaan
Valtionosuuteen oikeuttavat paikat ovat käytössä	Reagoidaan nopeasti muutoksiin, seurataan ajantasaisesti tilannetta / palvelujohtaja, tulosaluejohtaja, rehtori	toteutuneet opetustunnit	yli 100 % / vuosi	kuuluu perustoimintaan

Kestävä kehitys	SPS:n strategiset tavoitteet	Ilmasto- ja ympäristöohjelman toteuttaminen
OPTS:n tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Energian kulutuksen vähentäminen	Energian kulutuksen aktiivinen seuranta - konkretiaa? Valot? Ilmastointi? / koko henkilöstö	Energian kulutus	Energian kulutus vähenee 2 % (käyttösähkö ja vesi)	kuuluu perustoimintaan
Kestävä kehitys otetaan huomioon liikkumisessa	Pyritään lisäämään lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista (kävely ja pyöräily) / koko henkilöstö	Työsuhdematkalippujen käyttö	Käyttö lisääntyy 2 %
Materiaalit ja kestävä kehitys	Vältetään turhaa kopiointia / rehtori	Kopiokoneen käyttö	Kopiointi vähenee	kuuluu perustoimintaan
Kestävän kehityksen toimintakulttuurin luominen	2013: Osallistutaan kestävän kehityksen kampanjoihin rehtori	Kampanjat, joissa oltu mukana	1

Allekirjoitukset

Turussa **.**.2013

Lasten kasvatuksen ja opetuksen

pääprosessin puolesta

Vesa Kulmala

Palvelujohtaja

Nuorten ja aikuisten koulutuksen

pääprosessin puolesta

Mika Helva

Palvelujohtaja

Pääprosessien tulosalueen puolesta

Liliane Kjellman

Tulosaluejohtaja

Timo Jalonen

Toimialajohtaja