Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toimintasuunnitelma 2022

Kuvaus toiminnasta

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden palvelut

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus järjestää ja tuottaa terveyspalveluita, perhe- ja sosiaalipalveluita sekä vanhus- ja vammaispalveluita. Lisäksi se hankkii turkulaisille erikoissairaanhoidon palveluista.

Terveyspalveluiden palvelualue vastaa sairauksien hoidon, suun terveydenhuollon palveluiden, polikliinisten palveluiden, sairaalapalveluiden sekä mielenterveyspalveluiden (psykiatrista sairaanhoitoa lukuun ottamatta) järjestämisestä ja tuottamisesta. Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualue järjestää ja tuottaa avohuollon- ja sijaishuollon sosiaalityön palveluja, sosiaalipäivystyksen ja kriisityön, perheiden varhaisen tuen, neuvolan (äitiys-, lasten- ja ehkäisy-), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykososiaalisia palveluja ja asumis- ja päihdepalveluita. Lisäksi palvelualue järjestää tulkki- ja käännöspalvelua sekä riita- ja rikosasiain sovittelua. Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualue vastaa vanhusten kotona asumista tukevien palveluiden (omaishoito, kotihoito, tukipalvelut) sekä ympärivuorokautisenhoidon palveluista sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluista. Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus ostaa vaativan erikoissairaanhoidon palveluita Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja sovittaa palvelut yhteen hoitoketjuiksi.

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristössä tapahtui dramaattinen muutos keväällä 2020, kun COVID19 –pandemia levisi Suomeen. Koronaepidemian vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koko hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toimintaan ovat olleet voimakkaat. Kaupungissa toteutettiin alkukeväästä 2020 juuri ennen epidemian rantautumista laaja hyvinvointikertomus, jossa varsin kattavasti kuvattiin turkulaisten hyvinvoinnin tilaa ja suurimpia haasteita väestön hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Suurimmat hyvinvointihaasteet olivat:

1.Ikärakenteen muutos

2.Mielen voimavarat

3.Työ- ja toimintakyky

4.Tasapuolinen aluekehitys

Nämä haasteet ovat edelleen relevantteja, siitä huolimatta, että Koronaepidemia on muuttanut toimintaympäristön nopeasti ja rajusti. Sen sijaan tilastopohjainen tieto, jota hyvinvointikertomuksen laadinnassa on hyödynnetty, on vanhentunut käsiin. Korona on voimakkaasti vaikuttanut sekä väestöön että palveluihin. Näitä vaikutuksia on pyritty hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa analysoimaan sekä kansallisen aineiston (mm. THL:n ja VNK:n tuottamat analyysit, raportit ja tutkimukset) että omien asiantuntijoiden ja palveluista saatavien asiakkailta suoraan kerättävien signaaleiden kautta.

Koronaepidemia näkyy eriarvoistumiskehityksen syventymisenä ja laajenemisena. Sekä kansallisen että omasta toiminnasta saatavan tiedon pohjalta nähdään, että Korona on entisestään heikentänyt niiden väestöryhmien tilannetta, jotka ovat olleet haavoittuvassa asemassa jo ennen epidemiaa (esim. päihde- ja mielenterveysongelmaiset, ikääntyneet ja riskiryhmäläiset). Tämän lisäksi on havaittu, että esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset sekä pienyrittäjien konkurssit ovat voineet nopeasti vaikuttaa kokonaisten perheiden toimeentuloon ja pärjäämiseen. Toisin sanoen uusia ryhmiä on pudonnut syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevien piiriin. Osa koronaepidemian vaikutuksista tulee näkyviin pidemmällä aikajaksolla, kuten lasten ja nuorten harrastustoiminnan pysähtymisestä ja sosiaalisten kontaktien rajoittamisesta seuraavat vaikutukset lasten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Samalla on havaittavissa, että osalla väestöstä menee jopa entistä paremmin. Esimerkiksi osalla perheistä etätyöt ja arjen hidastuminen, ovat lisänneet hyvinvointia, aikaa liikkumiselle ja läheisille sekä vähentäneet koettua stressiä.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa koronaepidemian vaikutukset heijastuvat asiakastarpeiden muutoksina kahdella pääasiallisella tavalla:

1.Epidemiasta johtuva palvelutarpeen kasvu

2.Epidemian seurauksena syntynyt hoito- ja palveluvelka

Lasten ja nuorten osalta etäopetusjaksot ja harrastusten osittainen peruuntuminen, vanhempien taloudelliset ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat, yksinäisyys ja eristäytyneisyys heijastuvat mm. sosiaalityön ja lastensuojelun palvelutarpeina sekä kouluterveydenhuollossa ja psyykkisen tuen palveluissa kasvavina tarpeina. Nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat näkyvät eri tasoilla palvelutarpeessa.

Aikuisväestössä työttömyys, lomautukset, taloudellisen toimeentulon ongelmat, tukiverkkojen (esim. isovanhemmat) puuttuminen arjesta, huoli ja psyykkinen kuormitus heijastuvat mm. päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sosiaalityön ja terveysasemien palveluihin lisääntyvinä tarpeina. Turulle leimallista on myös suuri yksinelävien osuus väestöstä.

Ikääntyneiden osalta sosiaalinen eristäytyminen, koettu yksinäisyys, toimintakyvyn heikkeneminen ja hoitamattomat sairaudet heijastuvat mm. vanhuspalveluihin (erityisesti kotihoito), päihde- ja mielenterveyspalveluihin, kuntoutuksen, sairaalan ja terveysasemien palveluihin lisääntyvänä tarpeena.

Hoito- ja palveluvelkaa on kasautunut mm. keväällä 2020 toteutettujen toimintojen alasajon kautta (esim. suun terveydenhuolto, terveysasemien toiminnot, neuvolatoiminnot, kouluterveydenhuolto, ryhmätoiminnot, ikäihmisten palvelukeskukset, omaishoitajien vapaapäivät) sekä pidemmällä aikavälillä kun henkilöstöresurssia on jouduttu sitomaan mm. koronan jäljitystyöhön, rokottamiseen ja rajavalvontaan. Järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintojen alasajolla on ollut samanlainen vaikutus. Palvelunsaanti on viivästynyt ja asiakkaiden tilanne on voinut heikentyä viivästyneen palvelunsaannin takia.

Viimeisenä, muttei merkityksettömimpänä näkökulmana hoito- ja palveluvelan syntymisessä on tietyn osan asiakkaista hakeutumattomuus hoidon piiriin sekä pidemmällä aikavälillä esiin tuleva palvelutarpeen lisäys. Osa asiakkaista, varsinkin koronaepidemian alkuvaiheessa, ei uskaltanut hakeutua hoitoon. Tämä on voinut vaikuttaa asiakkaiden kokonaistilanteen heikkenemiseen ja tarvittavien palveluiden määrän kasvamiseen tilanteen korjaamiseksi. Osa ongelmista on syntynyt ja tullut näkyviin pidemmällä aikavälillä, kuten ikääntyneiden toimintakyvyn heikkeneminen tai nuorten mielenterveyden haasteet sosiaalisen eristäytymisen ja kontaktien rajoittamisen takia.

Koronaepidemian lisäksi hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toimintaympäristössä on muutamia merkittäviä muutoksia tai potentiaalisia kehityskulkuja, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia vuoden 2022 palveluihin, talousarvion toteutumiseen ja toimialan sisäiseen kehittämistyöhön. Huomioitavia asioita ovat:

•Sote-uudistus ja osallistuminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluun (siirtyminen osaksi hyvinvointialuetta 1.1.2023 ja irrottautuminen Turun kaupungin organisaatiosta)

•Korona ja sote-exit heikentävät entisestään kuntataloutta. Kaupungin haastava taloudellinen tilanne heijastuu paineena palvelutuotantoon, jossa samanaikaisesti on Koronasta johtuvaa lisääntyvää hoito- ja palvelutarvetta

•Kehittämiseen liittyvien resurssien turvaaminen (Koronaepidemian hoitaminen sekä valmistautuminen sote-exitiin vie jatkuvasti avainhenkilöiden työpanoksia sekä johto-, asiantuntija- että työntekijätasolla)

•Lainsäädäntömuutokset, joilla vaikutuksia esim. henkilöstömitoituksiin

•Sote-henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on antanut asiakkailleen palvelulupauksen:

•Lupaamme palvella asiakkaita niin, että he tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi.

•Lupaamme kehittää palveluita asiakkaidemme kanssa tasavertaisina.

•Lupaamme luoda asiakkaidemme kanssa yhdessä palveluita, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan.

Palvelulupauksen lunastamiseksi tulee sosiaali- ja terveyspalveluiden vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin luomalla puitteet hyvinvoinnille, lisäämällä ehkäisevää työtä ja palvelujen oikea-aikaisuutta sekä parantamalla palveluiden kohdentuvuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palveluprosessien kautta. Kokonaisuus edellyttää tiivistä ja laajaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken; jatkossa tulee varmistaa myös kaupungin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun vuoden 2023 alusta ottavan hyvinvointialueen tiivis yhteistyö.

Kehittämistyöllä varmistetaan, että kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti sekä että palvelut tuotetaan tehokkaasti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä huomioiden erityisesti uuden hyvinvointialueen ja kaupungin välisen yhteistyön toimivuus. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan ja heidän osallistumistaan omien palveluidensa suunnitteluun lisätään. Hyvinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat:

Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön

Ehkäisevällä työllä voidaan vähentää kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeita, joten panostaminen tähän on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua.

Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön tarkoittaa mm. perustason palveluiden vahvistamista ja niiden hyvää saavutettavuutta, varhaista puuttumista, varhaisempaa hoidon aloitusta, kuntoutuksen kehittämistä, palveluohjauksen kehittämistä, oikea-aikaisia ja oikein kohdentuvia palveluita, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukemista ja ihmisten oman aktiivisuuden tukemista. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ei kuitenkaan ole pelkästään resurssikysymys, vaan se vaatii myös yhteistyön syventämistä, osaamisen ja työtapojen kehittämistä sekä ennen kaikkea asenteiden ja toimintakulttuurin muutosta.

Lisätään korjaavien palveluiden tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Hyvin toimiva ehkäisevä työ ei kuitenkaan poista korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Palvelukokonaisuuden kehittämistyössä painotetaan omien palvelujen toimivuuden ja vaikuttavuuden edelleen parantamista. Tämän myötä tavoitteena on vähentää raskaiden, erityistason ostopalvelujen käyttöä. Tärkeimpiä, strategisen tason kehittämistoimia tähän liittyen ovat vanhuspalvelujen rakennemuutos, lastensuojelun kustannustason hillintä, kotiuttamis- ja kuntoutusprosessien sujuvoittaminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen ja sisäisen työnjaon selkeyttäminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja toimivuutta parannetaan oman matalan kynnyksen palveluyksikön turvin. Paljon palveluja käyttävät henkilöt tunnistetaan ja heille rakennetaan yksilöllinen palvelusuunnitelma.

Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen vaatii lisäksi tiedolla johtamisen kehittämistyön jatkuvaa edistämistä.

Hyvinvointialueen valmistelu ja alueellinen yhteistyö

Palvelukokonaisuuden tärkeimpänä tavoitteena on pormestariohjelmassa todetun mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen hallittu siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien.

Kaikessa kehittämistyössä huomioidaan sekä se, miten työ vaikuttaa kaupungin perustoimintaan, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, että se, miten kehittämistyötä voidaan hyödyntää tulevassa uudessa rakenteessa.

Palvelukokonaisuus osallistuu aktiivisesti hyvinvointialueen valmisteluun. Palvelujen sisällöllisessä kehittämisessä hyödynnetään myös Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman rakennetta (hyvinvointialueen toiminnan käynnistymiseen asti) sekä STM:n valtionavustusrahoitteista ”Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus” -hanketta, jota hallinnoi vuoden 2022 loppuun asti Turun kaupunki. Vuoden 2023 alusta lukien hankkeen hallinnointivastuu siirtyy hyvinvointialueelle.

Palvelun tarvetta kuvaavat tunnusluvut

Toimintaa kuvaavat tunnusluvut

Kysyntä / tarve

Tuottavuus / taloudellisuus

Peittävyys / kattavuus

Laatu / asiakastyytyväisyys

Työvoiman käyttö

Toiminnan tavoitteet

Talousarviolausekkeet

Pormestariohjelman toimenpiteet

Teema: Hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden kehittäminen – Hyvinvoiva Turku

Muut toiminnan tavoitteet

1) Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön

Linkitys pormestariohjelman tavoitteisiin:

•Hallittu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.

•Vahvistetaan palveluohjausta ja selvitetään perhekeskusmallin laajentamista huomioiden sote-uudistuksen tavoitteet.

•Siirretään sote-palveluiden painopistettä voimakkaasti oikea-aikaisuuteen.

2) Lisätään korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta

Linkitys pormestariohjelman tavoitteisiin:

•Hallittu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.

•Selvitetään vanhusten asumispalveluiden lisäämisen mahdollisuudet. Arvioidaan vanhusten koti- ja asumispalveluiden kokonaistilanne ulkoisella arvioinnilla.

•Tunnistetaan henkilöt, jotka käyttävät paljon palveluita ja luodaan heille yksilöllinen hoitosuunnitelma ja nimetään omalääkäritiimi.

•Määritetään lääkäreille oikeankokoinen väestövastuu. Jokainen turkulainen saa halutessaan valita ensisijaisen lääkärinsä. Omalääkärimallin rakentamisessa priorisoidaan yli 60-vuotiaita sekä työterveyshuollon ulkopuolella olevia lääkäreiden saatavuuden puitteissa. Toteutusmalli hoitoonpääsylle valmistellaan syksyn 2021 aikana.

•Toteutetaan terapiatakuu.

Pormestarimenettelyssä hyväksytyt talousarviomuutokset menoihin ja tuloihin

Määrärahat ja investoinnit, 1 000 €

Sosiaali- ja terveyslautakunta

*) tilinpäätös 2020 ei ole vertailukelpoinen talousarviovuosiin nähden johtuen pormestarimalliin siirtymiseen liittyvistä organisaatiomuutoksista