Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus
Vanhuspalvelut
KOTIHOIDON PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJA
1.1.2022 alkaen
PSOP-tukea saa osoitteesta www.turku.fi/psop (esim. hakeutumisohjeet) ja psop@turku.fi sekä puh. 040 620 3502
SISÄLLYSLUETTELO
3. Asiakkaan asema ja oikeusturvakeinot 5
3.2. Asiakkaan oikeusturvakeinot 5
4. Palveluntuottajaa koskevat yleiset velvoitteet 6
5. Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toi- mintatavat 7
5.2. Palveluntuottajaksi hakeutuminen, palvelujen maksatus ja palveluntuottajien valvonta 8
5.3. Tietojen anto ja ylläpito 8
6. Kunnan velvoitteet ja oikeudet 10
7. Palvelun laatuvaatimukset 11
7.1. Palvelun yleiset vaatimukset 11
8. Palvelun tavoite ja sisältö 13
9. Palvelusetelijärjestelmän asiakkaat 16
10. Palvelusetelin arvo ja myöntäminen 17
11. Asiakkaan ostamat lisäpalvelut 17
12. Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimuk- seen 18
12.1. Palvelukerran peruutus 18
12.2 Palvelusopimuksen sopimuskausi ja irtisanominen (yksittäinen asiakas) 18
12.3 Palvelun virhe ja viivästyminen 19
12.4. Palvelun viivästyminen ja virheen seuraamukset 19
12.5. Reklamaatio, palaute ja seurantaraportti 20
13. Palveluiden laskutus asiakkaalta 20
14. Laadun hallinta ja valvonta 21
14.1. Palveluntuottajan omavalvonta 21
14.2. Vuosittain päivitettävät liitteet 22
15. Rekisterinpito ja salassapito 23
15.1. Rekisterinpito, roolit ja vastuut 23
15.3. Tietosuojasopimus ja käsittelytoimenkuvaus 24
16. Hinnastot ja hinnastojen muutos 24
18. Sääntökirjan muuttaminen 25
19. Hyväksymisen peruutus ja toiminnan muutokset 25
20. Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus 26
21. Sitoumuksen voimassaoloaika 26
22. Noudatettava sovellettava lainsäädäntö 26
Liite 2 Käsittelytoimien kuvaus 28
Liite 4 Hoitotarvikejakelu kotihoidon asiakkaille ja palveluseteliasiakkaille 32
Liite 5 Kotihoidon vaipat / hygieniasuojat 35
Tätä sääntökirjaa noudatetaan, kun kunta järjestää säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon palveluita asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti. Sääntökirjassa kunta asettaa palvelusetelilain 5 §:ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille.
Kunta velvoittaa hyväksymänsä palveluntuottajat noudattamaan sääntökirjan määräyksiä.
Määritelmät tässä sääntökirjassa:
1.Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan säännölli- seen tai tilapäiseen kotihoitoon oikeutetulle kunnan asukkaalle myöntämää si-toumusta (viranomaispäätös palvelusetelin myöntämisestä ja palveluseteli- ja ostopal- velujärjestelmässä oleva palveluseteli), jonka mukaan se korvaa palveluntuottajan palvelusetelissä mainitun palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti.
2.Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan kotona tapahtuvaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon liittyvää palvelua niille vanhuk- sille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat apua ja tukea pystyäkseen asumaan omassa kodissaan (sosiaalihuoltolaki 20 § ja terveydenhuoltolaki 25 §).
3.Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta.
4.Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen palvelusetelilaissa säädetyllä tavalla.
5.Kiinteähintaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvoksi on määritelty hinta, joka on aina sama asiakkaan tuloista riippumatta.
6.Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asi- akkaan maksettavaksi.
7.Palveluntuottajalla tarkoitetaan yksityistä palveluntuottajaa, joka täyttää kyseiselle toi- minnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922 /2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Kunta hyväk- syy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 4 §:n mukaisesti palve- luntuottajan säännöllisen ja/tai tilapäisen kotihoidon palveluntuottajaksi.
8.Lisäpalveluilla tarkoitetaan asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kuulumattomia palveluita, jotka asiakas hankkii omaehtoisesti ja myös maksaa itse.
9.Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (myöhemmin PSOP) avulla ha- keudutaan palveluseteliyrittäjäksi. Järjestelmä tukee palvelusetelien käyttöä, palvelun- tuottajien vertailua ja toteumien kirjaamista. Järjestelmä muodostaa toteutuneista ja
10.Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi, kun palvelusta sovi- taan, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus.
3.Asiakkaan asema ja oikeusturvakeinot
Kunta voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää säännölli- seen tai tilapäiseen kotihoitoon pääsyn kriteerit.
Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Tällöin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.
Asiakkaan on annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tulotiedot. Asiak- kaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hank- kia asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin (esimerkiksi työeläkkeeseen) ja antaa tarpeellinen selvitys asiasta.
Kun asiakas on päättänyt ottaa hänelle myönnetyn palvelusetelin käyttöönsä, hänen tulee ottaa yhteyttä kunnan hyväksymään palveluntuottajaan. Asiakkaan tulee antaa saamansa palveluseteli palveluntuottajalle tai ilmoittaa palveluntuottajalle siinä oleva numerosarja, jonka perusteella palveluntuottaja löytää asiakkaan PSOPista. Asiakas tekee palvelun- tuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden sään- nökset sekä oikeusperiaatteet.
Asiakas voi antaa läheiselleen valtuuden katsoa tietojaan PSOPista täyttämällä puolesta asioinnin –valtakirjan ja toimittamalla sen palvelusetelin myöntäneelle viranhaltijalle.
Asiakas antaa palveluntuottajalle kunnalta saamansa palvelusetelin, hoitosuunnitelman sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman.
Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain kunnan hyväksymän palveluntuotta- jan tuottamien, tämän sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen.
Asiakas maksaa palvelun palvelusetelin ylittävältä osalta (omavastuuosuuden) sekä hankkimiensa lisäpalveluiden maksut palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuk- sensa mukaisesti.
Mikäli kunta lopettaa palvelusetelijärjestelmän, asiakkaan oikeus kotihoitoon säilyy. Tällai- sessa tapauksessa asiakas ohjataan kunnan muihin palveluihin.
.2.Asiakkaan oikeusturvakeinot
Asiakasta koskevat sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain mukaiset oikeudet, kuten asi- akkaan mielipiteen, itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen huomioiminen; asiakkaan hyvä kohtelu, palvelu ja hoito; palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinta; molemminpuolinen
tietojen antovelvollisuus ja tietojen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan oikeusturva- keinojen käyttö.
Asiakas voi hakea muutosta tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen oikaisuvaatimuksella, joka osoitetaan sosiaali- ja ter- veyslautakunnalle. Muutoksenhakuohjeet annetaan päätöksessä.
Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista potilas- tai sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovi- rastolle (AVI).
Asiakas voi antaa palautetta tai reklamoida palveluntuottajalle palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista ensisijaisesti sähköisen palvelusetelijärjestelmän väli- tyksellä, mutta myös esim. puhelimitse ja sähköpostitse. Reklamaatioon ja palautteeseen palveluntuottajan tulee antaa vastaus joko välittömästi tai 2 viikon kuluessa asian kiireelli- syydestä riippuen.
Asiakas voi viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi asiakkaan ja palveluntuottajan välisen erimielisyyden (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama va- hinko). Tällöin sopimusriidassa käytetään tulkinta-apuna kuluttajariitalautakunnassa muo- dostunutta aikaisempaa ratkaisukäytäntöä. Myös muut kuluttajaviranomaiset, kuten kulut- tajavirasto, kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta, ovat asiassa toimivaltaisia. Asiakas voi myös nostaa asiasta kanteen käräjäoikeudessa.
Erimielisyystilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteys palvelutuottajaan asian selvittämiseksi ja sopimiseksi.
Kunta ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta, joka sisältyy pal- velusetelillä myönnettyyn palveluun.
Asiakkaalla on oikeus vaihtaa palveluntuottajaa.
4.Palveluntuottajaa koskevat yleiset velvoitteet
Palveluntuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Palveluntuottajan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Sen tulee myös olla merkitty asianomaiseen aluehallintoviranomaisen ylläpitämään rekisteriin tai sen tulee olla saanut aluehallintoviranomaisen toimiluvan kyseisessä kunnassa.
Kotihoidon palveluntuottajalla tulee olla työssä sairaanhoitaja, joka vastaa asiakkaan kokonaishoidosta. Edellytyksenä on, että palveluntuottajan tulee liittää hakeutumiseensa Aluehallintoviraston tai Valviran todistus sekä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien että yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien rekisteriin kuulumisesta. Mikäli yrityksessä työskentelee lähihoitajia, pitää sen olla kirjattuna myös lupaan.
Palveluntuottajalla tulee olla voimassa potilasvahinkolain mukainen vakuutus ja muu vas- tuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen, ja muut toiminnan edellyttämät voimassa olevat vakuutukset.
Alle 18-vuotialle palvelua tarjoavien yritysten tulee huolehtia siitä, että henkilökunnan rikosrekisteriotteet tarkistetaan työsuhteen alkaessa (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 ja 547/2021). Tarkistuspäivä ja Rikosrekisteriotteen myöntämispäivä ja antamisesittämispäivä tulee merkitä työntekijän tietoihin tai muuhun rekisteriin, joka on palveluntuottajan hallussa.
Kotihoidon palveluseteliyrittäjäksi hakeutuvien palveluntuottajien pitää kuulua Suomen Tilaajavastuu Oy:n Vastuu Groupin Luotettava Kumppani-palveluun.
Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökir- jan mukainen.
Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito - Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa, julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-577-6) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4) ja nimetty lääkehuollosta vastaava henkilö.
Palveluntuottajan lääkehoitosuunnitelman tulee noudattaa Turvallinen lääkehoito-oppaan mukaista mallipohjaa, tarvittaessa täydennettynä palveluntuottajan omilla tarpeellisiksi katsomilla sisältöalueilla. Lääkehoitosuunnitelma tulee olla päivätty ja yksikön toiminnasta vastaavan lääkärin allekirjoittama. Lääkehoitosuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti, vähintään vuosittain. Lisäksi palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla tarvittavat valmiudet osaaminen ja luvat lääkehoidon toteuttamiseen.
Asiakkaan hoidossa ja seurannassa tarvittavat, palveluntuottajan lääkintälaitteet tulee olla terveydenhuollon käyttöön tarkoitettuja laitteita ja niiden käytöstä tulee ylläpitää rekisteriä, johon on dokumentoitu säännöllinen huolto ja tarvittaessa laadunvalvonta/kalibrointi. Palveluntuottaja vastaa henkilöstön perehdytyksestä lääkintälaitteiden käyttöön. Laki lääkinnällisistä laitteista 719/2021 (32§ ja 34§) https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210719
Palvelun markkinoinnin tulee olla hyvän tavan mukaista ja täyttää kuluttajansuojalain vaa- timukset.
Kotihoidon palveluntuottaja ei voi hankkia palveluita alihankintana kuin poikkeustapauk- sissa. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan, ja alihankkijoita koske- vat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa. Palveluntuottajan tulee tarkistaa alihankki- jansa osalta, että alihankkija täyttää vaatimukset.
Palveluntuottajan tulee olla tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella. Palveluntuottajan henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus konsultoida palveluntuottajan sairaanhoitajaa myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Palveluntuottaja huolehtii siitä, että ajan tasaiset yhteyshenkilön yhteystiedot on päivitetty PSOPiin ja lisäksi asiakkaan hoidosta vastaavien yhteyshenkilöiden yhteystiedot on ilmoitettu palvelun myöntäneelle taholle (palveluohjauksen yhteydenottopuhelin), sähköposti: hyto.keskitettypalvelutarpeenarviointi@turku.fi. ja luovutettu myös asiakkaille. Yhteystietojen muuttuessa, on niistä ilmoitettava viivytyksettä.
Henkilöstölomakkeeseen tulee ehdottomasti merkitä tuottajan nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön nimi ja henkilö, joka voi esimerkiksi ilmoittaa toiminnan muutoksista. (Henkilöstölomake on Turun nettisivuilla, kuten sääntökirjat ja hakeutumisohjeet.)
Palveluntuottajan on informoitava palveluseteliä käyttävää asiakastaan siitä, että asiak- kaan on itse korvattava aiheutuneet kustannukset joko täysimääräisenä tai heidän keski- näisen sopimuksensa mukaisesti, mikäli asiakas jättää peruuttamatta sovitun palvelun tai ei ole paikalla sovitusti. Kunta ei maksa peruuntuneista käynneistä.
Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palve- luntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavan säännöllisen tai tilapäisen kotihoidon palveluntuottajaksi. Palveluntuottaja sitoutuu sääntökirjaan myös kunnan muuttaessa sääntökirjan ehtoja, jollei ole asiasta ole muuta ilmoittanut. Mikäli palveluntuottaja ei si- toudu uusiin ehtoihin, niin palveluntuottaja tullaan poistamaan sähköisestä järjestelmästä (palveluntuottajarekisteristä), eikä palveluntuottaja voi enää tuottaa palvelusetelipalve- luita.
Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsää- däntöä sekä kaikkia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja on velvollinen toimittamaan kunnalle tästä sääntökirjasta ilmenevät tiedot dokumentit ja selvitykset (katso kohta 14.2).
5.Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toi- mintatavat
Palveluntuottajalla tulee olla internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite käytössään. Palveluntuottajan tietojen tarkastaminen, ajantasaisten lakisääteisten dokumenttien valvonta sekä tapahtumakirjaukset tehdään suoraan PSOP-järjestelmässä. Palveluntuottaja on itse vastuussa tietojensa ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta.
Palveluntuottajan ohjevideot löytyvät osoitteesta
https://parastapalvelua.atlassian.net/wiki/spaces/OH/overview
Palveluntuottajan pitää perehtyä tarkoin voimassa olevaan kotihoidon sääntökirjaan ennen palvelusetelituottajaksi hakeutumista. Lisäksi palveluntuottajan tulee varmistaa, että kotihoidon palvelun sisältö ja vaaditut dokumentit vastaavat kotihoidon sääntökirjan ohjeistusta. Jokainen liite tulee otsikoida tunnistettavasti ja dokumentin sisältöä kuvaavasti sekä päivämäärällä.
.2.Palveluntuottajaksi hakeutuminen, palvelujen maksatus ja palveluntuottajien valvonta
Palveluntuottajaksi voi hakeutua vain PSOP-järjestelmän kautta osoitteessa https://paras- tapalvelua.fi.
Suomi.fi-tunnistus
Palveluntuottajan nimenkirjoitusoikeudellinen edustaja tunnistautuu PSOP-järjestelmään Suomi.fi-tunnistuksen kautta verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja luo itselleen pääkäyttäjätunnuksen. Myös oleelliset muutokset jo hyväksytyssä palvelussa vaativat nimenkirjoitusoikeutta tai erillistä Suomi.fi-palvelussa myönnettyä valtuutusta, jotta päivitetyn hakemuksen voi lähettää kunnalle hyväksyttäväksi.
Tilaajavastuun Vastuu Groupin Luotettava Kumppani-palvelu
Hakeutuessaan palveluseteliyrittäjäksi palveluntuottajan on tullut liittyä Luotettava Kumppani -palveluun, josta saadaan osa tarvittavista liitteistä (Tyel-vakuutuksen voimassaolo ja veronmaksutiedot sekä vastuuvakuutustiedot (edellyttää, että Suomen Tilaajavastuu Oy:lle on annettu valtakirja tietojen saamiseksi). Näitä liitteitä ei siis liitetä hakeutumisen yhteydessä.
Koska em. liitteet päivittyvät automaattisesti, niin näitä liitteitä palveluntuottajan ei tarvitse myöskään vuosittain päivittää PSOP-järjestelmään.
Muut hakeutumisohjeessa ja sääntökirjassa mainitut liitteet palveluntuottajan tulee liittää PSOP-järjestelmään ennen hakemuksen lähettämistä kunnalle.
Kunta tarkistaa vuosittain palveluntuottajien hyväksynnän edellytyksiä.
Palveluntuottajan tulee käyttää järjestelmässä virallista nimeään. Rekisteröityjen aputoimi- nimien käyttö on sallittua, mikäli aputoiminimi on sellainen, joka palveluntuottajalla on ylei- sesti käytössä ja jolla palveluntuottaja tunnetaan. Nimi tulee olla mainittu myös aluehallin- toviraston sosiaalipalvelujen rekisterissä. Numeroita ja erikoismerkkejä ei tule käyttää pal- veluntuottajan nimissä, elleivät ne kuulu palveluntuottajan viralliseen nimeen.
Palveluntuottajan tulee ylläpitää oma-aloitteisesti yritystään, toimipaikkojaan ja palveluaan koskevat tiedot ajan tasalla järjestelmässä.
Palveluntuottaja voi antaa hakeutumisen yhteydessä lisätietoja toiminnastaan kuten koh- deryhmätieto, kielitaito, esteettömyystiedot ja jonotusaika. Tietojen lisääminen on suota- vaa, koska ne edesauttavat asiakasta palveluntuottajan valinnassa.
Asiakkaat näkevät PSOPista palveluntuottajan yhteystiedot, em. lisätiedot ja hinnaston, joiden perusteella asiakkaat voivat etsiä ja vertailla palveluntuottajia.
Mikäli palveluntuottaja laiminlyö tietojen ajan tasalla pitämisen, niin palveluntuottaja voi- daan poistaa palveluntuottajarekisteristä, jolloin palveluntuottaja ei voi ottaa vastaan uusia palveluseteliasiakkaita tai veloittaa nykyisiä palveluseteleitään.
Sääntökirjassa mainitut vuosittain päivitettävät liitteet (katso kohta 14.2) on liitettävä PSOP-järjestelmään 30.4. mennessä.
Palveluntuottajan tulee tehdä asiakkaan palvelusetelin tunnisteella palveluvaraus ennen kuin antaa palvelua asiakkaalle ensimmäistä kertaa. Asiakkaan ottaessa yhteyttä palveluntuottajaan, tulee palveluntuottajan tarkastaa asiakkaan oikeus kysyttyyn palveluun. Palveluntuottajan tulee pyytää asiakkaalta palvelusetelin tunniste, jonka avulla palveluntuottaja voi tarkastaa asiakkaan tiedot, ja palvelusetelin sisällön. Mikäli palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa palvelusta ilman, että asiakkaan oikeus palveluun on tarkistettu ja palvelutapahtuman jälkeen käy ilmi, että oikeutta ei ollut olemassa, niin kunta ei korvaa palveluntuottajalle aiheutuneita kustannuksia.
Palvelutapahtumat tulee kirjata mahdollisimman pian toteutuneen tapahtuman jälkeen ja vähintään viikoittain. Jos tapahtumakirjauksia ei tehdä säännöllisesti tai kirjauksissa on jatkuvasti palveluntuottajasta johtuvaa viivettä, niin palveluntuottaja voidaan kehotuksen jälkeen poistaa palvelusetelituottajien rekisteristä.
Palvelutapahtuman kesto tulee kirjata juuri siten kuin se on toteutunut. Palvelun tulee vastata palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. palvelutarpeen ja hoidon muutoksista tai asiakkaan toimintakyvyn muutoksista tulee tuottajan ottaa yhteyttä palveluseteleitä tuottavaan tahoon. Tuottaja ja asiakas eivät voi keskenään sopia käyntien säännöllisistä muutoksista ja tai palvelu- ja hoitosuunnitelmasta poikkeamista. Sääntökirjan vaatimukset tulee ensisijaisesti toteuttaa asiakaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla.
Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden ja hyväksyttyjen palvelutapahtumien mukaisesti.
Jos palveluntuottajasta johtuvasta syystä ei palveluntuottaja ei enää pysty tapahtumaa lainkaan kirjaamaan PSOPiin, niin ainoastaan vain perustelluissa poikkeustapauksissa voi saada korvauksen tehdystä tapahtumasta. siinä tapauksessa enää saada. (Yhteydenotto palvelusetelin myöntäjään.)
Mahdollisiin ylityskirjauksiin on ehdottomasti lisätietokenttään kirjoitettava ylityksen syy. Toistuvista, asiakkaan tarpeista johtuvista ylityksistä ja 2-3 päivän kestoisista lyhytaikaisista ylityksistä on sovittava palvelusetelin myöntäjän kanssa ja lisätietokenttään on kirjoitettava: 1) kenen kanssa asiasta on sovittu ja 2) ylityksen syy. Ilman selvitystä olevat ylitykset voidaan palveluntuottajalta kysymättä hylätä.
Käynti kirjataan todellisen keston mukaan. Poikkeuksena ovat alle 15 minuuttia kestäväksi suunnitellut käynnit, jotka palveluntuottaja voi pyöristää 15 minuuttiin.
Deadline
Kaikki kuukauden tapahtumat tulee olla kirjattuna PSOP-järjestelmään viimeistään seuraavan kuukauden 6. päivänä. Mikäli palvelutapahtuma kirjataan järjestelmään vasta kuukauden 7. päivänä tai tämän jälkeen, myöhästyy se maksatuksesta, ja tapahtuma tulee mukaan vasta seuraavan kuukauden maksatusaineistoon. Jos on oletettavaa, että jostakin tapahtumasta tulee ylityskirjaus, niin silloin tapahtumakirjaukset on tehtävä viimeistään kuukauden 3. päivänä.
PSOP-järjestelmä kerää hyväksytyistä ja ennen deadlinea kirjatuista palvelutapahtumista automaattisesti maksatusaineiston. Kunta tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti pal- veluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen korvauksen. Palveluntuottaja voi muo- kata laskutustietojaan järjestelmässä myös toimipaikka- tai palvelukohtaiseksi sekä lisätä suorituksen kohdistamista varten oman viitenumeron.
Tilitysajo tapahtuu kuukauden 6. ja 7. päivän välisenä yönä ja maksatus palveluntuottajalle tapahtuu tilitysajon päivästä 30 vuorokauden kuluttua kunnan maksuehdon mukaisesti. Palveluntuottaja saa järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten tarvittavat tiedot tulossa olevasta suorituksesta. Palveluntuottaja voi määrittää järjestelmässä, mihin sähköpostiosoitteeseen haluaa maksuaineiston pdf-tiedostomuodossa.
Mikäli palvelusetelin arvo on suurempi kuin palveluntuottajan hinta, maksetaan palvelun- tuottajalle silti enintään hänen järjestelmässään hyväksytty hintansa.
Reklamaatiot vaativat aina vastauksen palveluntuottajalta ja kunta voi olla maksamatta palveluntuottajalle korvausta palvelutapahtumasta, johon liittyy käsittelemätön reklamaa- tio.
6.Kunnan velvoitteet ja oikeudet
Kunta toimii palvelujen järjestäjänä hyväksymällä palveluntuottajiksi ne palveluntuottajat, jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 5 §:n 1. mom:n kohtien 1–4 vaatimukset sekä kunnan asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Palvelutuot- tajarekisteri on nähtävissä PSOPissa (Palvelusetelilain 4 §:n 3 mom:ssa tarkoitettu luet- telo).
Kunnan tulee ottaa palveluntuottajan hyväksyntää koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on lähettänyt PSOPin välityksellä sääntökirjan mukaisen hakeutumisensa palveluseteliyrittäjäksi. Kunnan on tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on jättänyt ilmoituksensa pyydettyine, asianmukaisine liitteineen PSOPiin.
Mikäli hakeutumisen liitteet ovat puutteelliset eikä niitä ole Turun kaupungin ohjeistuksesta huolimatta täydennetty, hakeutumisen käsittely ei etene. Jos joitakin kaikkia liitteitä ei ole toimitettu PSOPin välityksellä tai liitteet ovat puutteellisia, niin hakemus käsitellään siinä vaiheessa, kun kaikki pyydetyt liitteet on toimitettu ja kuitenkin 3 kuukauden sisällä, jolloin hakemus joko hylätään tai hyväksytään.
Kunta voi lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä, jolloin palveluntuottajia koske- vat hyväksymispäätökset lakkaavat. Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin kyseiseen palveluun.
Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelu- setelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan.
Kunnalla on oikeus saada asiakkaalta tiedot, jotka vaikuttavat palvelusetelin myöntämi- seen ja arvoon.
Kunta ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista, eikä se myöskään vastaa peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista. Kunta ei sitoudu osoittamaan asiakkaita palveluntuottajalle.
.1.Palvelun yleiset vaatimukset
Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökir- jan mukainen. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatuvaatimuksensa sekä keskeiset laatutavoitteensa. Palveluntuottajan kotihoitopalvelujen arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Vastuut ja valtuudet (tehtävänkuvat) on määritelty kirjallisesti.
Kotihoidossa omavalvonta toteutetaan sosiaalihuollon omavalvontana Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/562001/41771. Omavalvontasuunnitelmaa tulee täydentää kotisairaanhoidon palvelujen osalta sosiaali- ja terveysministeriön laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (6.4.2011/341) annetun asetuksen mukaisilla asioilla https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341 ja näin ollen ei kahta erillistä omavalvontasuunnitelmaa tarvitse laatia.
Omavalvontasuunnitelma tulee olla laadittu Valviran sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelmalomakkeelle, johon tuottaja voi tarvittaessa tehdä tarpeelliseksi kokemansa lisäykset. Omavalvontasuunnitelmaa tulee päivittää tarvittaessa ja vähintään vuosittain sekä olla allekirjoitettu ja päivätty.
Palveluntuottajan tulee ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaiden olosuhteet, yksilölliset tarpeet ja toimintakyky sekä ikä.
Palveluntuottajan tulee toiminnassaan huomioida vanhuspalvelulain sisältö. Sen tulee myös muutoin noudattaa yleisesti hyväksyttyjä ja voimassa olevia ikäihmisten hoitoa sekä palvelua koskevia suosituksia, mm. :
•Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi STM_2020_29_J.pdf (1.006Mt)
•Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen STM_2021_6.pdf (3.118Mt)
•VSSHP hoito-ohjeet https://hoito-ohjeet.fi/fi
•Vireyttä seniorivuosiin : ikääntyneiden ruokasuositus THL_OHJ_4_2020_Vireyttä seniorivuosiin_verkko.pdf (7.063Mt)
Palvelun tulee täyttää sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun.
Palveluntuottajan tulee noudattaa huolellisuutta tietojen käsittelyssä ja huolehtia esimer- kiksi siitä, että salassa pidettäviä tietoja käsitellään oikein. Palveluntuottajan tulee käsi- tellä asiakirjoja siten kuin tietosuojalaissa (1050/2018), EU:n yleisessä tietosuoja-asetuk- sessa (EU 679/2016) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (159/2007) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään.
Palveluntuottajalta edellytetään hoitotyöhön liittyvien asiakastietojen ja työsuoritteiden kir- jaamista omaan asiakastietojärjestelmäänsä sekä hoidon tason arviointijärjestelmän käyt- töä seuraavien ohjeiden mukaisesti:
•lainsäädännön edellyttämän hoitotyön kirjaaminen sekä asiakkaan kokonaistilanteen kirjaaminen hoidon kannalta
•puolivuosittain asiakkaan kokonaistilanteen arviointi ja kirjaaminen hoitotyön yhteen- vetona asiakkaan hoitosuunnitelman tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Hoitotyön yh- teenveto toimitetaan palvelusetelit myöntäneelle yksikölle kirjallisena hoito-suunnitelmaan määritellyn seuraavan puolivuosittaiseen arviointiin mennessä tai erikseen pyydettynä ajankohtana
•tehtyyn työhön kuuluvien suoritteiden, sisältäen myös HILMO-kirjaukset (sähköinen ohjelma, jonka saa käyttöön ilmaiseksi THL:ltä), kirjaaminen.
Asiakkaan toimintakyvyn ja hoidon- ja palvelutarpeiden arvioinnin perustana palveluntuottajan tulee käyttää asiakkaan tarpeen mukaisia mittareita kuten esim. MMSE, GDS-15, Braden, MNA, VAS.
Palveluntuottajalla tulee toimintaa aloitettaessa olla asiakkaan terveydentilan seurantaan vaadittavat mittarit ja välineet kuten esim. verenpainemittari, verensokerimittari, kuumemittari, vaaka, mittanauha. Palveluntuottajan tulee huolehtia voimassa olevien lääkinnällisiä laitteita koskevien lakien ja asetusten noudattamisesta.
Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla toimintaa aloitettaessa vähintään tavanomaisten varotoimien mukaiset suojaimet ja ihon sekä pintojen desinfiointiin tarkoitetut tuotteet.
Palveluntuottajalla tulee olla asianmukaiset, tietoturvalliset ja siisti tilat. Lisäksi toimitiloissa tulee olla Turvallinen lääkehoito-oppaan mukaiset tilat lääkkeiden säilyttämiseksi (sisältäen myös lääkejääkaapin), vaikka kotihoidon asiakkaiden lääkkeet säilytetään pääasiassa asiakkaiden kotona.
Palveluntuottajalla tulee olla mahdollisuus säilyttää asiakkaiden avaimia lukitussa avainkaapissa ja avaimet tulee olla koodattuna niin että yksilöitävät tiedot säilytetään erillään.
Palvelupalautteen toimittaminen on määritelty kohdassa Rekisterinpito (kohta 15.).
Palveluntuottajan tulee ottaa yhteys palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan, jos asi- akkaan kuntoisuudessa tapahtuu oleellisia terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksia. Lisäksi palveluntuottajan tulee muutostilanteissa tehdä hoidollinen arviointi ja huolehtia tarvittaessa jatkohoidon järjestämisestä asiakkaan tilanteen vaatimassa kiireellisyydessä.
Palveluntuottajan tulee erityisesti kiinnittää huomiota palvelu- ja hoitosuunnitelman sekä myönnetyn tuntimäärän noudattamiseen. Epäselvissä tilanteissa palveluntuottajan tulee pyydettäessä pitää manuaalista raporttia, jotka tulee käydä lävitse palvelusetelin myöntä- neen henkilön kanssa. Palveluntuottajan tulee seurata asiakkaille suunniteltuja ja toteutuneita työtunteja kuukausittain sekä huomioida nämä henkilökunnan riittävyyden arvioinnissa. Palveluntuottajan tulee pyydettäessä toimittaa näistä kirjalliset dokumentit kunnalle.
Jos myönnetty tuntimäärä ylittyy tai alittuu, niin palveluntuottajan tulee ottaa välittömästi yhteys palvelusetelin myöntäneeseen henkilöön tai ylityksiä ei hyväksytä maksuun.
Kotihoidon henkilökunnalta edellytetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994 ja asetus 564/1994 ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (817/2015) mukaisia vaatimuksia.
Kun palveluntuottaja palkkaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, palveluntuottaja si- toutuu tarkistamaan henkilön tiedot Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä.
Sijaisilla tulee olla työtehtäviin nähden riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus.
Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määriteltyjä sairaanhoidollisia toimenpiteitä suorittaa en- sijaisesti sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Myös muu edellä mainittu ammattihenkilöstö voi suorittaa hoidollisia ja lääkehoitoon liittyviä toimenpiteitä, jos henkilöstöllä on asi- aankuuluva perehdytys ja osaaminen tehtävien hoitamiseen.
Palveluntuottajan tulee huolehtia osaamisen varmentamisesta ja sen dokumentoinnista. Henkilökunnan osaamisen tulee olla asiakkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla, ja henkilöstöllä tulee olla riittävästi tietoa kohderyhmän sairauksista sekä niiden vaikutuksista toimintakykyyn ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista.
Palveluntuottajalla tulee olla ajantasainen, toiminnasta vastaavan lääkärin allekirjoittama lääkehoitosuunnitelma, joka kuvaa yksikössä toteutettavaa lääkehoitoa. Palveluntuottajan lääkehoitosuunnitelmassa tulee linjata mitä lääkehoidon tehtäviä kukin ammattiryhmä voi koulutuksensa ja osaamisen varmentamisen perusteella tehdä, huomioiden Valviran antamat ohjeistukset ja Turvallinen lääkehoito -opas.
Palveluntuottajalla tulee olla tiedot lääkehoitoa toteuttavan henkilökunnan voimassa ole- vista lääkeluvista kirjallisesti koottuna. Lääkelupa sisältää sekä teoreettisen että kliinisen osaamisen varmennuksen. Lääkeluvan myöntää ja allekirjoittaa toimintayksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkehoidosta vastaava lääkäri.
Terveydenhuollon ammatillista koulutusta vailla oleva henkilöstö voi osallistua lääkehoi- toon antamalla valmiiksi jaettuja lääkkeitä, arvioimalla potilaan tilanteessa tapahtuvia muutoksia ja raportoimalla niistä terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä ohjaamalla ja neuvomalla asiakasta lääkehoidossa. Kodinhoitaja osallistuttuaan lääkehoidon koulutukseen sekä osoitettuaan näytöillä osaamisensa ja lääkäri on antanut luvan, niin hän saa jakaa lääkkeitä lääkehoitosuunnitelman mukaisesti.
Palveluntuottajan on huolehdittava, että henkilökunnan tehtävänkuvat on määritelty tar- kasti ammattiryhmittäin ja ovat kirjallisina.
Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä ammattitaidon säilymisestä ja kehittämi- sestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta.
Henkilökunnan tulee sitoutua yhteistyöhön asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa.
Jos palveluntuottajalla on työsuhteessa enemmän kuin kolme työntekijää, palvelujen vas- tuuhenkilöllä tulee olla tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito (täsmennetty 12.6.2019).
Henkilökunnan tulee olla suomen kielen taitoista. Kaksikielisessä kunnassa asiakkaalla on oikeus saada palvelua valintansa mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä.
Vastuuhenkilön vaihtumisesta on tehtävä muutos PSOPiin välittömästi.
Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdolli- simman itsenäistä kotona selviytymistä. Tavoitteena on lisäksi ylläpitää ja parantaa asiak- kaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Omaisia ja lähipiiriä tuetaan osal- listumaan asiakkaan hoitoon sekä huolenpitoon.
Kotihoito sisältää sekä kotipalvelun, että kotisairaanhoidon palvelut. Kotipalveluun sisältyy mm. riittävästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtiminen, henkilökohtainen hoiva ja hygienia, kodinhoidolliset tehtävät, kuten pyykkihuollon ja kodin perussiisteyden ylläpito, asiakkaan turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat, henkisen vireyden ylläpito, yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoidon.
Kotisairaanhoito sisältää esimerkiksi terveyden edistämisen ja sairaanhoidon suunnittelun, toteutuksen, ohjauksen ja neuvonnan, lääkehoidon toteutuksen, painon ja verenpaineen mittauksen ja seurannan sekä muun hoidon ja hoitotoimenpiteet lääkärin määräysten ja asiantuntijoilta saatujen ohjeistusten mukaisesti.
Palveluntuottajan on huolehdittava asiakkaiden rokotussuojasta kansallisen rokotusohjelman mukaisesti sekä muista THL:n antamien suositusten mukaisista rokotussuojista. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma Rokotusten järjestämisestä sovitaan yhteistyössä kunnan tai muun rokotuksia koordinoivan tahon kanssa.
Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu siten, että kun asiakas tarvitsee asiakkaan tarvitessa sekä kodinhoidollista että sairaanhoidollista apua, asiakas saa molemmat palvelut samalla käynnillä.
Jokaisella kotihoidon käynnillä tulee hoitosuunnitelmaan määriteltyjen toimintojen lisäksi huolehtia minimihuomiolistan mukaiset asiat (Liite.6).
Palveluun sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hygienia; hygieniaan liittyvät tehtävät; ravit- semuksesta huolehtiminen; kodinhoidolliset tehtävät; asiakkaan turvallisuuteen ja esteet- tömyyteen liittyvät asiat; henkisen ja fyysisen vireyden ylläpito ja huolehtimien; lääkehoi- don toteutus ja seuranta lääkärin määräysten mukaisesti; terveyden edistämisen ja sai- raanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta; pyykkihuoltoon liittyviä tehtäviä, ko- din perussiisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät; yhteistyö ja neuvonta asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisesti yöhoito.
Hoidon toteuttamisessa palveluntuottaja vastaa tulee huolehtia aseptisesta työskentelytavasta ja tavanomaisten varotoimien toteutumisesta. Tavanomaiset varotoimet sisältävät esimerkiksi hyvän käsihygienian ja tarvittaessa suojainten käytön. Moniresistenttien bakteerin kantajien osalta tarvittavat toimintatavat ja suojainten käyttö on selvitettävä tilannekohtaisesti. Palveluntuottajien hygieniaohjeistuksista vastaa VSSHP:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö. Tavanomaisiin varotoimiin liittyvät suojaimet palveluntuottaja kustantaa itse.
Palvelun sisältö on määritelty tarkemmin palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Palveluntuotta- jan tulee huolehtia palvelusetelin myöntämispäätökseen liitetyn hoitosuunnitelman sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisista palveluista. Palveluntuottajan tulee dokumentoida asiakkaan saama palvelu niin, että asiakkaan palvelun todelliset toteuttamisajankohdat ovat jäljitettävissä.
Palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan aina, kun asiak- kaan hoidontarve muuttuu ja vähintään puolen vuoden välein. Arviointi tehdään yhdessä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Yhteisellä arviokäynnillä arvioidaan palveluiden tarve käyttämällä RaVa tai RAI-arviointia ja tarvittavia muita mittareita. sekä asiakkaan tarpeen mukaan muita arvioin- teja, kuten MNA tai MMSE.
Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä kuntaan, jos asiakkaan tilassa tapahtuu oleellisia toimintakyvyn tai terveydentilan muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaan avun ja palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi asiakas ei enää tarvitse kaikkia niitä palveluita, jotka on palvelusetelipäätöksen yhteydessä arvioitu tarpeellisiksi, tai asiakkaan kuntoisuus on hei- kentynyt, ja palveluita pitää lisätä tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Palveluntuottajan tulee seurata ja dokumentoida systemaattisesti asiakkaan vointia ja toimintakykyä.
Kotihoidossa asiakkaan sairaanhoidollisesta toteuttamisesta vastaa kotihoidon lääkäri, terveysaseman lääkäri tai muu lääkäri.
Kotihoidon palveluseteliasiakkaat voivat olla terveysaseman lääkärin potilaita, kunnan kotihoidon lääkärin potilaita tai yksityisten lääkäripalvelujen potilaita. Palveluntuottajan tulee asiakkaan tarpeiden mukaan huolehtia myös lääkärin arvion järjestämisestä. Palveluntuottaja on vastuussa suunnitellun hoidon ja lääkärin määräysten toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista.
Asiakas voi siirtyä kunnan kotihoidon lääkärin potilaaksi terveydentilan ja toimintakyvyn sekä asiakkaan suostumuksen perusteella. Päätöksen tästä tekee kunnan kotihoidon lääkäri. Asiakkaan palvelutarpeiden ja toimintakyvyn muuttuessa palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä palveluohjaukseen, missä samalla tarvittaessa aloitetaan toimenpiteet kunnan kotihoidon lääkärin asiakkuuteen siirtymiseksi. Kunnan kotihoidon lääkärin asiakkaiden kohdalla kunnan kotihoidon sairaanhoitaja ja palveluntuottaja sopivat yhteistyöstä ja palveluntuottajan tulee raportoida kunnan kotihoidon sairaanhoitajalle asiakkaan hoidon seurantaan liittyvistä asioista, kuten voinnin ja toimintakyvyn muutoksista, kirjallisesti erikseen sovitulla tavalla, esimerkiksi turvasähköpostilla ja kiireellisissä tilanteissa puhelimitse.
Kokonaisvastuu palvelusetelillä tuotetusta sairaanhoidosta on aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla tai terveydenhoitajalla, joka toimii lääkäriltä ja muilta asiantuntijoilta saatujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa hoidon aikana asiakkaan luvalla riittävien tietojen siirtymisestä asiakkaan mukana sosiaali- ja terveydenhuollon eri yksiköiden välillä.
Asiakkaalla on oikeus käyttää kunnan asiantuntijoiden, kuten auktorisoidun haavahoitajan (p.050-5185350), tai kotihoidon diabeteshoitajan (p.040-6895632) tai muistikoordinaattorin palveluja, joihin palveluntuottaja ottaa suoraan yhteyttä esim. tilanteissa, joissa tuottaja tarvitsee tukea hoidon toteutukseen. Palveluntuottaja on aktiivisesti yhteydessä myös muihin ammattilaisiin asiakkaan tarpeen mukaan.
Lisäksi hänelle asiakkaalle voidaan hakea kuntouttavaa kuntoutuspalveluita, päivätoimintaa tai ja lyhytaikaishoitojaksoja kotona asumisen tukemiseksi, jolloin palveluntuottaja ottaa yhteyttä palvelusetelit myöntäneeseen henkilöön.
Asiakkaalla on oikeus käyttää kunnan asiantuntijoiden, kuten auktorisoidun haavahoitajan tai diabeteshoitajan palveluja ja hänelle voidaan hakea kuntouttavaa päivätoimintaa tai ly- hytaikaishoitojaksoja kotona asumisen tukemiseksi.
Asiakkaalle voidaan myös järjestää kunnan toteuttamia Kotikuntoutuskeskuksen palveluita kotona tai Kotikuntoutuskeskuksessa. Palvelut perustuvat Kotikuntoutuskeskuksen tekemään moniammatilliseen arviointiin. Palveluntuottajan tunnistaessa asiakkaan kuntoutustarpeen (esim. toimintakyvyn lasku, kaatumisriskin lisääntyminen tai apuvälineiden tarpeen kartoituksen tarve) voi palveluntuottaja asiakkaan luvalla ottaa yhteyttä kuntoutuspuhelimeen p. 02 266 2011, arkisin klo 12-13 välisenä aikana.
Apuvälineen tarvitsija tai hänen edustajansa voivat olla suoraan yhteydessä apuvälinelainaamoon tarvitessaan tavallisimpia liikkumisen, siirtymisen sekä hygienianhoidon apuvälineitä. Apuvälinelainaamo palvelee asiakkaita arkisin klo 9–15 ilman ajanvarausta osoitteessa Luolavuorentie 1, talo 1G, 20700 Turku. Apuvälinlainaamon puhelinaika on arkisin klo 8–10, puh. 02 266 2264. Apuvälinehuolto on avoinna arkisin klo 9–15 puh. 02 266 2264, myös huollon osalta suositellaan ajanvarausta.
Asiakkaalla voi olla kotihoidon lisäksi myös tukipalveluja, kuten ateriapalvelu ja turvapuhelinpalvelu ja siivouksen palveluseteli. Asiakkaan tarvitessa tukipalveluja, tulee tuottajan ottaa yhteyttä palveluohjaukseen palvelujen järjestämiseksi.
Palvelutuottaja sitoutuu varmistamaan asiakkaan turvalaitteiden toimintavalmiuden kuukausittain.
Asiakkaalle tulee nimetä vastuu omahoitaja heti asiakkaaksi tulon jälkeen, ja asiakas sekä tämän omainen tai läheinen ovat tietoisia, kuka vastuu omahoitaja on. Vastuu Omahoitaja on pääasiallisesti vastuussa asiakkaan hoidosta. Omahoitajan tehtävät ja rooli on määritelty ja kirjallisesti kuvattu palveluntuottajan toimesta.
Palveluntuottajan tulee toteuttaa kotihoidon palvelu asiakkaan toimintakykyä edistävän ja voimavaroja tukevan työtavan mukaisesti siten, että asiakas käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan auttamistilanteissa sekä kotitöiden suorittamisessa ja säilyttää siten toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä.
Kunta järjestää asiakkaalle tarvittavat apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella todetun yksilöllisen tarpeen perusteella.
Asiakas saa kotikunnan hoitotarvikejakeluna sovitun määrän hoitotarvikkeita kunnan käy- tännön mukaisesti. Palveluntuottaja on vastuussa asiakkaan hoitotarvikkeiden tilaamisesta yksiköstä, josta palvelusetelit on myönnetty. Palveluntuottaja on vastuussa asiakkaan hoitotarvikkeiden tilaamisesta puhelimitse Ikääntyneiden palveluohjauksen yksikön sihteereiltä. Tilauksen vastaanottaja tekee teknisen tilauksen, jolloin tilausta tehdessä palveluntuottajalla on oltava selvillä tilattavien tuotteiden tarkat tiedot mm. tilausnumero (REF-numero), tilattavien tarvikkeiden määrä ja koko. Tilausta tehtäessä on huomioitava tarvikkeiden toimitusaika, joka on vähintään 14 vuorokautta tilauksesta. Palveluntuottaja vastaa omalla kustannuksellaan palvelun tuottamisessa tarvittavien tarvikkeiden ja välineiden hankinnasta siltä osin, kuin ne eivät kuulu asiakkaalle annettavien hoitotarvikkeiden piiriin.
Hoitotarvikkeina myönnetään pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja, hoitosuunni- telman mukaisia tarvikkeita, esimerkiksi diabeteksen tai haavojen hoitoon tarkoitettuja tar- vikkeita. Lisäksi jaetaan myönnetään keskivaikean tai vaikean virtsainkontinenssin hoitoon tarkoitettuja hygieniasuojia palveluntuottajan ammattilaisen yksilölliseen tarpeen arvioon perustuen, huomioiden myös terveydenhuoltolaki ja Kuntaliiton suositukset.
Liite 4 Hoitotarvikejakelu
Liite 5 Hygieniasuojat
Palveluntuottaja huolehtii siitä, että asiakas saa hakee hänelle kuuluvia julkisia etuuksia (esimerkiksi Kelan hoitotukea ja asumistukea) ja avustaa tarvittaessa asiakasta hakemusten täyttämisessä. Asiakasta tulee tarvittaessa avustaa raha-asioiden Raha-asioista vastaa asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. Tarvittaessa asiakasta avustetaan edunvalvojan hankinnassa.
Palveluntuottaja ei ota asiakkaan raha-asioiden hoitoon liittyviä tehtäviä vastaan kuin poikkeustilanteissa, kun asiaa ei muulla tavalla voida järjestää. Tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioissa sitä tulee kuitenkin hänelle antaa. Omaisuuden ja talletusten hoitamiseen ei tule osallistua. Jollei asiakas/omainen pysty huolehtimaan taloudellisista asioista, hänelle tulee hankkia edunvalvoja.
Palveluntuottajan on otettava uusi asiakas vastaan kahden työpäivän sisällä palvelun ti- laamisesta.
Palveluntuottajalla tulee olla valmiudet hoitaa asiakkaita arkisin, viikonloppuisin ja pyhisin eri vuorokauden aikoina asiakkaan tarpeen mukaan.
9.Palvelusetelijärjestelmän asiakkaat
Asiakkaat ovat henkilöitä, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut niin, että he tarvitsevat kotona selviytyäkseen toisen henkilön apua päivittäisissä henkilö- kohtaisissa toimissa ja hoidossa. Palveluseteliasiakkaiden palvelut perustuvat tehtyyn palvelutarpeen arviointiin.
Kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, omaishoidon tukea saavat asiakkaat ja vam- maispalvelulain mukaista palveluasumista omaan kotiin saavat asiakkaat sekä sairaa- lasta kotiutuvat asiakkaat, joiden kotona selviytymisen edellytykset on selvitetty hoitoneuvottelussa
Rintamaveteraanit ja sotainvalidit ovat myös erityisryhminä palveluseteliasiakkaina. Hei- dän palvelunsa suunnitellaan erityisesti heidän tarpeidensa ja valtiokonttorin edellytysten mukaisesti. Työskentely näiden ryhmien kohdalla edellyttää vahvaa yhteistyötä asiakkaan, omaisten, kunnan työntekijöiden ja palveluntuottajan välillä.
Säännöllisen kotihoidon palveluseteli
Palveluseteli voidaan myöntää asiakkaalle, joka täyttää kunnan kotihoitoon pääsyn kritee- rit. Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteleihin. Kunnan työntekijä on tehnyt asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin sekä laatinut palvelu- ja hoitosuunnitelman, jossa on määritelty palvelun sisältö ja määrä.
Jos kyseessä on sairaalasta kotiutuva asiakas, palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että sairaalasta kotiin tuleva asiakas voidaan kotiuttaa turvallisesti eli palvelu käynnistyy asi- akkaan kotiutushetkestä lukien. Asiakkaan hoitoon ei sallita katkoksia tai viivytyksiä.
Tilapäisen kotihoidon palveluseteli
Tilapäisen kotihoidon palveluseteli voidaan myöntää sairaalasta, poliklinikalta tai lääkärin vastaanotolta kotiutuvalle asiakkaalle, kun kyseessä on kertaluontoinen, pääsääntöisesti sairaanhoidollinen toimenpide, esimerkiksi avustaminen leikkauksen jälkeisessä perus- hoidossa ja pienet hoitotoimenpiteet, tai johonkin toimenpiteeseen liittyvä tapahtuma- sarja, esimerkiksi silmätippojen laitto ennen kaihileikkausta. Asiakas voi saada tilapäisen kotihoidon palvelusetelin niissä tapauksissa, kun hän ei kuntoisuutensa vuoksi pysty käyt- tämään terveysaseman palveluja.
Tilapäinen kotihoidon palveluseteli voidaan myöntää kotihoidon asiakkaille hoitoon ja huolenpitoon kunnan kotihoidon kriteerien mukaisesti.
10.Palvelusetelin arvo ja myöntäminen
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelit voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan. Palvelu- ja hoitosuunnitelman puolivuosittaisen tarkistuksen yhteydessä arvioidaan palvelujen tarvetta. palve- lusetelien tarve. Arvioinnin tekee kunnan työntekijä yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja omaisten kanssa.
Jos palveluntarve muuttuu, kunta arvioi uudelleen, onko palvelusetelin käyttö edelleen paras vaihtoehto asiakkaan hoidon ja huolenpidon toteuttamiseksi. Tällöin palveluseteli- päätös voidaan perua ja asiakkaan palvelut järjestää muulla tavoin.
Kotihoidon palvelusetelin arvo on tulosidonnainen. Palvelusetelin arvo riippuu kotitalou- den koosta ja tuloista. Palvelusetelin lähtöarvo on 29,24 euroa / tunti (1.3.2022 alkaen). Alin palveluseteliarvo on 7 euroa / tunti.
Palvelusetelin arvoa on korotettava palvelusetelilain 7 §:n 1 momentissa säädettyä korke- ammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen ela- tusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.
Palvelusetelin myöntämisestä ja palvelusetelin arvon korottamisesta annetaan päätös asiakkaalle ja tehdään palveluseteli PSOPiin.
Tilapäisen kotihoidon palveluseteli on kiinteähintainen, joten sen arvo on aina sama asi- akkaan tuloista riippumatta. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin arvo on 24 euroa / tunti.
Tilapäinen palveluseteli myönnetään pääsääntöisesti noin kuukaudeksi alle kuukaudeksi.
Tilapäinen palveluseteli voidaan myöntää myös kotihoidon asiakkaille, joiden luona käy- dään säännöllisesti (esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa). Asiakas ei vielä tarvitse vii- koittaista apua, vaan selviää kotona esimerkiksi kontrollikäyntien turvin.
Asiakasmaksulainsäädännössä osa palveluista, kuten vaikeavammaisten asumispalvelut, on säädetty asiakkaalle maksuttomiksi. Näissä palveluissa palvelusetelin arvo tulee mää- rätä niin, että omavastuuosuus ei jää asiakkaan maksettavaksi.
11.Asiakkaan ostamat lisäpalvelut
Palveluseteli sisältää hoidon sekä huolenpidon palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Jos asiakas ostaa palveluntuottajalta muuta palvelua, se on asiakkaan itse maksettavaa lisäpalvelua. Asiakkaan itsensä maksama lisäpalvelu voi olla esimerkiksi siivousta, ikku- noiden pesua, kaupassa käyntiä tai ruuan valmistusta.
12.Sopimusehdot palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimuk- seen
Palveluntuottaja tekee asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa sopimuksen pal- velun hinnasta ja sisällöstä. Sopimuksessa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut sekä velvollisuudet. Asiakkaan omavastuu merkitään asiakkaan sopimukseen.
Sopimukseen tulee kirjata myös se, että palveluntuottajan tulee liittää asiakkaan laskuun PSOPista tulostamansa asiakkaan omavastuueritty. Omavastuuerittely annetaan asiakkaalle myös silloin, kun asiakkaan saama palvelu on omavastuutonta, koska erittelystä näkyy annettujen palveluiden ajankohdat.
Palveluntuottajan tulee asiakkaan ja tuottajan välisessä kirjallisessa sopimuksessa sopia muun muassa raha-asioiden hoidosta sekä asiakkaan avainten hallinnasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan avaimen turvallisesta säilyttämisestä ja palauttamisesta. Avainten luovutus kirjataan ylös ja vahvistetaan allekirjoituksin. Palveluntuottaja vastaa henkilökuntansa aiheuttamista vahingoista ja mm. kadonneen avaimen hankinnasta ja lukkojen sarjoituksesta.
Sopimuksessa tulee eritellä palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palveluntuottajan ja asi- akkaan vastuut sekä velvollisuudet.
Palvelusopimus tehdään pääsääntöisesti asiakkaan kunnalta saaman palvelusetelipää- töksen voimassaolon ajaksi.
Palveluntuottaja voi yksipuolisesti peruuttaa sovitun palvelukerran viimeistään seitsemän
(7) päivää ennen palvelun tuottamiseen sovittua alkamisaikaa.
Muissa tilanteissa palveluntuottaja tiedottaa palvelun toteuttamisen esteestä asiakkaalle heti, kun se on palveluntuottajan tiedossa, ja sopii korvaavasta avusta asiakkaan kanssa. Asiakas ei saa jäädä missään tapauksessa ilman tarvitsemaansa apua.
Asiakas voi peruuttaa ennalta sovitun avustuskerran ilman veloitusta ilmoittamalla palve- luntuottajalle peruutuksesta viimeistään 24 tuntia ennen sovittua avustuskertaa.
Asiakkaan tulee ilmoittaa yllättävästä tapahtumasta, kuten sairaalahoitoon joutumisesta, johtuvasta avustuskerran peruuntumisesta välittömästi tai heti, kun se on mahdollista.
Palvelun peruutukseksi ei katsota vähäisiä ja asiakkaan sekä palveluntuottajan yhdessä sopimia muutoksia palvelun toteuttamisen paikassa ja aikatauluissa.
Kunta ei maksa peruuntuneista käyntikerroista.
.2Palvelusopimuksen sopimuskausi ja irtisanominen (yksittäinen asiakas)
Palvelusopimus voidaan tehdä koskemaan kertaluonteista yksittäistä palvelua, määrä- ajaksi tai enintään asiakkaan kunnalta saaman palvelusetelin voimassaolon ajaksi.
Kertaluonteinen palvelusopimus päättyy ilman irtisanomista, kun palvelu on tuotettu.
Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista sopimukseen merkittynä päättymis- päivänä, tai se voidaan irtisanoa molemmin puolin. Irtisanomisaika on kaksi (2) viikkoa, ja irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Tämä koskee yksittäisiä asiakastapauksia.
Jos palveluntuottaja on tekemässä toiminnanmuutosta (esim. toiminnan supistaminen tai lopettaminen), joka koskee useaa asiakasta, on tästä tehtävä ensin ilmoitus kunnalle. Il- moitus on tehtävä myöhemmin selvitetyin määräajoin.
.3Palvelun virhe ja viivästyminen
Jos palvelu poikkeaa siitä, mitä palvelun sisällöstä ja laadusta on sovittu, siinä on virhe. Palveluntuottajalla on todistustaakka siitä, että palvelu on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
Palvelussa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka palveluntuottaja on antanut palvelun sisällöstä tai suorituksestaan taikka muista palveluksen laatua tai hyväksikäyttöä koskevista seikoista, kun palvelusta on markkinoitu tai muuten ennen sopimuksentekoa, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätöksentekoon. Sama koskee palve- lua suoritettaessa annettuja tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan pää- töksentekoon. Palvelussa on niin ikään virhe, jos palveluntuottaja ei ole antanut asiak- kaalle tietoa sellaisesta seikasta, josta tämän olisi pitänyt olla selvillä ja josta tämä perus- tellusti saattoi olettaa saavansa tiedon.
Palvelun toteuttamisen aikatauluraameista sovitaan yksilöllisessä palvelusopimuksessa. Palvelu on viivästynyt, jos palvelua ei toteuteta sovitussa aikataulussa.
.4.Palvelun viivästyminen ja virheen seuraamukset
Palveluntuottajalla on oikeus oikaista palvelun virhe ja viivästyksestä (avustajan myöhäs- tymisestä) aiheutunut haitta omalla kustannuksellaan, jos palveluntuottaja tarjoutuu teke- mään sen viipymättä asiakkaan ilmoittaessa virheestä tai viivästyksestä ja asiakas suos- tuu oikaisuun (esimerkiksi henkilökohtaisen avun toteuttaminen sovittuna ajankohtana palveluntuottajan omalla kustannuksella). Virhe- ja viivästystilanteissa asiakkaalla on aina oikeus vaatia palveluntuottajalta sopimuksen täyttämistä.
Jollei virhettä tai viivästystä voida oikaista tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas ilmoitti viivästyksestä tai virheestä, asiakkaalla on oikeus saada hyvitystä tai asia- kas voi teettää saamatta jääneen palvelun toisella palveluntuottajalla sopimusrikkomuk- sen tehneen palveluntuottajan kustannuksella.
Asiakas saa purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa palveluntuottajan virheen tai vii- västyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. (Esimerkiksi työntekijä ei saavu lainkaan työpaikalle, eikä palveluntuottaja ilmoita tästä asiakkaalle tai järjestä välittömästi korvaavaa apua; työntekijä laiminlyö olennaisesti sovitun avun toteuttamisen; työntekijä esiintyy työpaikalla päihtyneenä, rikkoo turvallisuusmääräyksiä tai tekee palvelua suoritta- essaan rikoksen, tai sopimusrikkomukset ovat toistuvia).
Asiakkaalla on oikeus korvaukseen välittömästä vahingosta, jonka hän kärsii palvelun- tuottajan viivästyksen tai virheen vuoksi. Palveluntuottaja ei ole vastuussa viivästyksen aiheuttamista vahingoista, jos palveluntuottaja osoittaa, että viivästys johtuu hänen vaiku- tusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.
Asiakkaalla on oikeus saada korvausta palvelun viivästymisen tai virheen aiheuttamista välillisistä vahingoista vain silloin, kun viivästys tai virhe johtuu palveluntuottajan puolella olevasta huolimattomuudesta.
Asiakas on aina velvollinen toimimaan siten, etteivät viivästyksen tai virheen aiheuttamat vahingot lisäänny aiheettomasti hänen toimiensa tai laiminlyöntiensä seurauksena.
.5.Reklamaatio, palaute ja seurantaraportti
Palveluntuottajan tulee vastata reklamaatioon viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon sisällä kirjallisesti tai PSOPin välityksellä, jos reklamaatio on annettu PSOPin välityksellä. Asiakkaalle tulee pääsääntöisesti lähettää vastine myös kirjallisesti.
Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kunnalle palautetta palvelun laadusta sekä muista palveluun liittyvistä seikoista. Palautteeseen tulee, asiakkaan pyynnöstä, vastata viivytyk- settä. PSOPiin kirjattuun palautteeseen tulee vastata PSOPin välityksellä, jos asiakas ha- luaa palautteeseensa vastauksen. Asiakkaalle tulee pääsääntöisesti lähettää vastine myös kirjallisesti.
Palautetta tulee käyttää palveluntuottajan toiminnan laadun ja asianmukaisuuden arvioin- tiin ja palvelun kehittämiseen. Järjestelmä kerää asiakaspalautteen, jonka perusteella määrittyy palveluntuottajan laatuindeksi.
Seurantaraportti
Paperinen seurantaraportti voidaan ottaa käyttöön pistokoeluontoisesti. Seurantaraportti voidaan ottaa käyttöön myös, jos palveluntuottajan toiminnassa havaitaan poikkeamia tapahtumakirjauksissa tai saadun asiakaspalautteen vuoksi on aiheellista ryhtyä seuran- tatoimenpiteisiin. Seurantaraporttiin asiakas kuittaa jokaisen käyntikerran. Palveluntuot- taja palauttaa raportin kuun lopussa raportissa mainitulle kunnan työntekijälle. Raportin merkinnöistä poikkeavat PSOPin tapahtumakirjaukset tai tapahtumat, jotka eivät vastaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tullaan hylkäämään.
13.Palveluiden laskutus asiakkaalta
Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta setelin arvon ylittävältä osalta sekä asiakkaan osta- mat lisäpalvelut asiakkaan ja palveluntuottajan keskinäisen sopimuksensa mukaisesti.
Palveluntuottajan tulee liittää PSOPista tulostettu omavastuuerittely asiakkaan laskun liitteeksi.
Asiakkaalla on palvelussa esiintyneen virheen tai viivästyksen perusteella oikeus (velvollisuus) pidättyä hyväksymästä palveluntuottajan palvelusuoritusta siltä osin kuin palvelua ei ole suoritettu asianmukaisesti. Näissä tapauksissa asiakkaan tulisi ottaa yhteys myös palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan, jotta kyseistä palvelutapahtumaa ei hyväksytä maksuun PSOPissa.
Jos asiakas ei hyväksy palvelusuoritusta, palveluntuottajalla on mahdollisuus antaa vas- tine kunnalle. Jos kunta hyväksyy vastineen, niin palvelusetelin arvo suoritetaan palvelun- tuottajalle.
Palveluntuottaja voi laskuttaa asiakasta heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti, mi- käli asiakas jättää sovitun palvelun peruuttamatta tai ei ole paikalla sovitusti.
Asiakkaan laskuihin ei lisätä laskutus-, käyntikerta-, väline- yms. lisiä. Jos laskutetaan kilometrikorvauksia, niin enimmäiskorvaus on 0,44 €/kk (vuonna 2022). Jos kilometrikorvauksia laskutetaan, niin niistä on selvästi kerrottava asiakkaalle ja merkittävä se palvelusopimukseen.
Kunta ei maksa peruuntuneista käynneistä.
Mikäli asiakas laiminlyö omavastuuosuuden maksamisen taloudellisten vaikeuksien vuoksi, palveluntuottajan tulee ottaa yhteyttä palvelusetelin myöntäneeseen viranhaltijaan asian selvittämiseksi heti, kun ongelmia ilmenee.
Palveluseteliä voi käyttää vain palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisiin palveluihin.
Omavastuulaskutus tapahtuu käynnin todellisen keston mukaan. Poikkeuksena ovat alle 15 minuuttia kestäväksi suunnitellut käynnit, jotka palveluntuottaja voi pyöristää 15 minuuttiin.
Esim. jos käynti on klo 10.00 – 10.22, niin käynnin pituus on 22 minuuttia ja käynti tulee kirjata edellä mainitusti PSOPiin.
Kotihoidon palveluseteliasiakkaan ollessa poissa palveluista (esim. asiakkaan ollessa sairaalassa tai lomalla) pitää palveluntuottajan ilmoittaa poissaolosta keskitetyn palvelu-tarpeen arviointiyksikön yhteissähköpostiin
hyto.keskitettypalvelutarpeenarviointi@turku.fi
Sähköposti on otsikoitava ”Keskeytys asiakkaan hoitojaksossa” ja sähköpostissa on mainittava asiakkaan nimi, syntymävuosi, keskeytyksen syy (esim. loma/laitoshoito), keskeytyksen alkamispäivä ja mahdollisesti tiedossa oleva loppumispäivämäärä.
Mikäli asiakkaalla on kotihoidon palveluiden lisäksi muita palveluita (esim. tukipalveluna ateriapalvelu, yöhoito), on palveluntuottajan ilmoitettava tieto keskeytyksestä myös näille tahoille.
Keskeytyksistä on tärkeää ilmoittaa, jotta poissaolo pystytään huomioimaan asiakkaan palveluissa ja kotihoidon laskutuksessa.
14.Laadun hallinta ja valvonta
Kunta, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toimivat yksityisten sosiaalipalvelujen sekä yksityisen terveydenhuollon lupa- ja valvonta- viranomaisina.
Kunta valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palve- lujen laatu täyttää palvelusetelilain sekä sääntökirjan mukaiset kriteerit.
Palveluntuottaja hyväksyy sekä PSOPin välityksellä että muut kunnan tekemät asiakas- ja asiakaspalautekyselyt palveluseteliä käyttäville asiakkailleen.
Kunnalla on oikeus tarkistaa palveluntuottajan taloudelliset edellytykset ja luottotiedot ylei- sesti käytetyistä rekistereistä.
.1.Palveluntuottajan omavalvonta
Omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata konkreettisesti kaikki yrityksen tuottamat palvelut (esim. kotihoidon palvelusetelituottajana toimiminen, yli 18-vuotiaiden omaishoidon tuen palvelusetelituottajana toimiminen, siivouksen palvelusetelituottajana toimiminen) ja asiakasryhmät. Omavalvontasuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten Valviran sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelman lomakepohjan sisältöalueet sekä palvelusetelin sääntökirjan edellyttämät vaatimukset toteutuvat käytännössä palveluntuottajan järjestämissä palveluissa ja miten palveluntuottaja seuraa ja valvoo niiden toteutumista.
Palveluntuottajalla tulee olla dokumentoidut laatuvaatimukset, keskeiset laatutavoitteet ja omavalvontasuunnitelma (Valviran lomake), , jonka tulee olla palvelujen laadunhallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen väline.
Tuottajalla tulee olla omavalvontasuunnitelmassa kuvaus ja suunnitelma toimintavarmuudesta yllättävissä tilanteissa esim. sijaisjärjestelyjen osalta.
Palveluntuottajan on seurattava palvelun toteutumista, laatua ja asiakas- / potilasturvalli- suutta jatkuvasti.
Palveluntuottajan on varmistettava, että omavalvontasuunnitelma on käyty läpi henkilökun- nan ja alihankkijoiden kanssa ja, että sitä noudatetaan.
Palveluntuottajan tulee informoida kuntaa tarjoamiensa palvelujen laadunvalvonnasta sekä hoitopalveluihin liittyvästä potilasturvallisuudesta, jotka sisältyvät osaksi omavalvon- tasuunnitelmia.
Omavalvonnan menettelytapojen ja toimintaperiaatteiden on toteuduttava palveluntuotta- jan kaikessa toiminnassa.
Palveluntuottaja dokumentoi keräämänsä manuaalisen asiakaspalautteen. Palautetta Pal- veluntuottajan tulee hyödyntää palautetta toimintansa kehittämisessä. Palveluntuottaja luovuttaa kunnalle tiedot suorittamistaan asiakaspalautekyselyistä.
Palveluntuottajan tulee raportoida kunnalle palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista valituksista, kanteluista, hoitovahinkoilmoituksista ja reklamaatioihin johtaneista syistä sekä niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä. Raportti tulee liittää toimintakertomuk- seen.
Lisäksi palveluntuottajan tulee pyydettäessä toimittaa kunnalle kirjallinen selvitys liittyen potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantaviin ilmoituksiin (HaiPro, sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä).
Palveluntuottajan tulee oma-aloitteisesti ilmoittaa kunnalle toiminnan ja palvelun muutok- sista. Ks. kohta: Hyväksymisen peruutus ja toiminnan muutokset (kohta 19).
Palveluntuottajan tulee laatia vuosittain toimintakertomus/toimintaseloste Turun toimin- tayksikön toiminnasta.
.2.Vuosittain päivitettävät liitteet
Palveluntuottajan on liitettävä PSOP-järjestelmään seuraavat vuosittain päivitettävät liitteet 30.4. mennessä:
•ajantasaiset omavalvontasuunnitelmat (sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelma täydennettynä terveydenhuollon osuuksilla)
•ajantasainen ja toiminnasta vastaavan lääkärin allekirjoittama lääkehoitosuunnitelma
•ajantasainen henkilöstöluettelo vakansseineen/nimikkeineen ja koulutus- ja täydennys- koulutustietoineen sisältäen koko toimintayksikön henkilöstön (lomakepohja: turku.fi/palveluseteli -sivuilla) sekä tiedot henkilöstön voimassa olevista lääkeluvista (sisältäen viimeisen voimassaolopäivän)
•edeltävän toimintavuoden toimintakertomus/toimintaseloste, joka sisältää mm. seuraavat koko Turun toimintayk- sikköä koskevat tiedot
•säännöllisten ja tilapäisten asiakkaiden lukumäärät palvelukokonaisuuksittain
•keskeisten laatutavoitteiden toteutuminen/asiakastyytyväisyysseurannan tulok- set
•reklamaatiot, valitukset ja kantelut: niiden syyt sekä niiden johdosta tehdyt toi- menpiteet, lukumäärät
•asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitukset (omaseuranta ja Haipro): lukumäärä, syyt, tehdyt toimenpiteet ja kehitettävät asiat
•henkilökunnan osallistuminen täydennyskoulutuksiin
•suunniteltujen ja toteutuneiden tuntien seurannan yhteenveto (ei asiakaskohtaista yksilöitävää tietoa)
Luotettava Kumppani –palvelusta saadaan automaattisesti verotukseen liittyvät tiedot, työeläkevakuutuksen voimassa olo sekä vastuuvakuutustieto ja potilasvakuutustieto (edellytyksenä, että Vastuu Groupille on annettu valtakirja tiedon saamiseksi. Jos valtakirjaa ei ole annettu, niin vastuuvakuutuksen ja potilasvakuutuksen voimassaolevat dokumentit tulee päivittää PSOPiin.
Kunta voi pyytää liitteiden päivitystä tai muita liitteitä tarvittaessa myös muuna ajankohtana kuin edellä mainittuna.
15.Rekisterinpito ja salassapito
.1.Rekisterinpito, roolit ja vastuut
Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa muodostuvien asiakastietojen EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (2016/679) tarkoitettu rekisterinpitäjä ja palveluntuottaja toimii henkilötietojen käsittelijänä rekisterinpitäjän lukuun.
Muodostuvat asiakirjat, esimerkiksi asiakaskertomukset, ovat kunnan asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja laatii, säilyttää ja arkistoi ne.
Palveluntuottajalla tulee olla edellytykset tietoturvalliseen rekisterinpitoon, ja kunnalla tu- lee olla mahdollisuus päästä palveluntuottajan kunnan lukuun pitämiin asiakasrekisterei- hin.
Asiakkaan tulee olla tietoinen, että häntä koskevia tietoja on dokumentoitu palveluntuotta- jan kunnan lukuun pitämään rekisteriin. Dokumentoinnin tulee noudattaa hyviä dokumen- tointitapoja.
Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan asiakirjojen säilyttämisessä, hävittämisessä ja arkistoinnissa vastaavia kunnallista toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita (muun muassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)).
Palveluntuottajan ja kunnan tulee sopia käytännöstä, jolla turvataan, että palvelujen jär- jestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palve- lutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa tai huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuu- den, johon hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut tulee perustaa.
Palveluntuottaja on velvollinen pitämään asiakasasiakirjat ajan tasalla. Palvelujen järjes- tämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava viimeistään palvelu- tapahtuman päättyessä.
Asiakkaan asiakirjat tulee toimittaa kunnalle, kun asiakkaan palvelu päättyy. Asiakirjojen palauttamisesta tulee ottaa yhteyttä palvelusetelit myöntäneeseen henkilöön. Palveluntuot tajan tulee toimittaa kunnalle asiakkaan hoitopalaute kertaluontoisista tai määrätyn ajan kestävistä hoitopalveluista kahden viikon kuluessa hoidon päättymisestä.
Pitkäkestoisissa asiakkuuksissa palveluntuottajan tulee tiedottaa kunnalle perheen tilan- teesta kirjallisesti vähintään 6 kuukauden välein.
Pitkäkestoisissa asiakkuuksissa palveluntuottajan tulee arvioida asiakkaan kokonaisti- lanne ja kirjata hoitotyön yhteenvetona asiakkaan hoitosuunnitelman asiakkaan tarpeet ja hoidon tavoitteet huomioiden puolivuosittain. Hoitotyön yhteenveto toimitetaan palvelu- setelit myöntäneelle yksikölle kirjallisena. Myöntäjän yhteystieto löytyy palveluseteliltä.
Palveluntuottajan ja palvelusetelin myöntäjän tulee sopia, mihin osoitteeseen yhteenveto toimitetaan.
Palveluntuottajan lopettaessa toimintansa tulee varmistaa, että kaikki kunnan lukuun pidetyt asiakas- ja rekisteritiedot on siirretty kunnalle.
Palveluntuottajalla tulee olla nimetty tietosuojavastaava ja rekisterinpidosta vastaava hen- kilö.
Palveluseteliyrittäjä huolehtii siitä, ettei palveluja annettaessa ja toiminnassa muutoin tie- toon tullutta yksityistä tai perheen salaisuutta luvatta ilmaista, ja että salassapidossa muu- toinkin noudatetaan Suomessa voimassa olevia säädöksiä.
Palveluntuottajan ja sen alihankkijan työntekijät palvelussuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat ovat vaitiolovelvollisia asiakkaidensa asioista. Vaitiolovelvollisuus on voi- massa myös sopimuksen päätyttyä. Palveluntuottaja on velvollinen ottamaan huomioon salassapitoa koskevat määräykset alihankintasopimuksia tehdessään.
Palveluntuottaja vastaa myös siitä, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään PSOPissa ja muutoin vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen.
Palveluntuottajan tulee järjestää henkilökunnalle säännöllisesti tietoturva- ja tietosuoja- koulutusta.
Kunta sitoutuu pitämään salassa palveluntuottajan liike- ja ammattisalaisuudet.
.3.Tietosuojasopimus ja käsittelytoimenkuvaus
Henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa on tarkemmin käsitelty liitteissä; Käsittelytoimen kuvaus, liite 2 ja Tietosuojasopimus, liite 3. Palveluntuottajan on laadittava tietosuoja-ase- tuksen 30 artiklan mukainen seloste omista käsittelytoimistaan (tietosuojaseloste). Tämä henkilötietojen käsittely on kuvattu liitteessä 2. Mikäli tämä liite ja Tietosuoja-liite ovat risti- riidassa, niin henkilötietojen käsittelyn osalta sovelletaan ensisijaisesti Tietosuojasopi- musta.
Palveluseteliyrittäjä sitoutuu liitteiden sisältöön sitoutuessaan tämän sääntökirjan muihin- kin ehtoihin.
16.Hinnastot ja hinnastojen muutos
Palveluntuottajien hinnastot tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi.
Seuraavaa vuotta koskevat hinnaston korotukset on tehtävä PSOPiin 31.10. mennessä.
Palveluntuottajan, joka hyväksytään 1.8. jälkeen ei voi tehdä hinnankorotusesitystä hyväksymisvuotenaan.
Hinnan alennuksista tulee tehdä uudet hinnastot PSOPiin kuukausi ennen hintojen muu- tosta.
Yrityskauppojen yms. yhteydessä tulee asiakkaiden saada palvelunsa vanhoilla hinnoilla vuoden loppuun, paitsi jos uudet hinnat ovat alhaisemmat.
Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli on myönnetty selvästi määriteltyihin palveluihin, se on henkilökohtainen eikä sitä voi siirtää toiselle henkilölle.
Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tu- loverotuksessa.
Arvonlisäverolain 34 §:n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myymisestä. Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapah- tuvasta palvelujen ja tavaroiden myymisestä. (Asiakkaan laskuun ei lisätä arvonlisäve- roa.)
•Arvonlisäverottomuudesta löytyy lisätietoa mm. Verohallinnon ohjeesta; Sosiaalihuol- topalvelujen arvonlisäverotus 2.4.2019.
Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin mää- räyksiin ja ehtoihin. Sääntökirjan muutoksista ilmoitetaan sähköpostitse PSOPista saadun yhteystiedon mukaisesti.
Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin ehtoihin, sen tulee ilmoittaa siitä kunnalle kirjallisesti kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa muutosilmoituksen lä- hettämisestä. (Turun kaupunki/hyvinvointitoimiala, kirjaamo, PL 670, 20101 Turku).
Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudatta- maan muuttuneita ehtoja sääntökirjan voimassaolon alkamisajankohdasta lähtien.
19.Hyväksymisen peruutus ja toiminnan muutokset
Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisai- kaa, mikäli yksi tai useampi asia realisoituu:
•hyviä hoito- ja palvelukäytäntöjä ei noudateta
•laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty
•palveluntuottaja ei noudata sääntökirjan ehtoja kunnan kirjallisesta kehotuksesta huo- limatta
•jos tapahtumakirjauksia ei tehdä säännöllisesti tai kirjauksissa on jatkuvasti palvelun- tuottajasta johtuvaa viivettä, niin palveluntuottaja voidaan kehotuksen jälkeen poistaa palvelusetelituottajien rekisteristä.
•palveluntuottaja ei pidä tietojaan ajan tasalla kunnan pyynnöistä huolimatta
•palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan erä- päivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan
•palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu syyllisenä elin- keinotoimintaan liittyvässä rikoksessa.
•yritys on asetettu liiketoimintakieltoon.
Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hy- väksymisensä peruuttamista. Peruuttamisesta tehdään viranhaltijapäätös.
Yhteyshenkilön ja yhteystietojen vaihtuminen ja palveluhinnaston muutokset tulee tehdä PSOPin välityksellä.
Yrityksen toiminnan muutoksesta, keskeyttämisestä ja lopettamisesta sekä vastuuhenkilön vaihtumisesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus, joka toimitetaan hyvinvointitoimialan kirjaamoon, hyvinvointitoimiala@turku.fi tai PL 670, 20101 Turku sekä psop@turku.fi sähköpostiin. Yrityksen toiminnanmuutoksista ilmoituksen voi tehdä ainoastaan henkilö, jolla on yrityksen nimenkirjoitusoikeus.
Jos muutos koskee enintään 5 asiakasta, ilmoitus on tehtävä 2 kuukautta ennen muutok- sen toteuttamista.
Jos muutos koskee 6 - 20 asiakasta, ilmoitus on tehtävä 3 kuukautta ennen muutoksen toteuttamista.
Jos muutos koskee yli 20 asiakasta, ilmoitus on tehtävä 6 kuukautta ennen muutoksen toteuttamista.
Asiakkuuksien yhteismäärässä tulee huomioida kaikki palvelut, joita palveluntuottaja pal- velusetelipalvelulla tuottaa Turun kaupungille. Esim. kotihoidon palvelusetelillä 10 asiakasta, siivouksen palvelusetelillä 5 asiakasta ja lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelillä 6 asiakasta -> on yhteensä 21 asiakasta. Tällöin ilmoitus on tehtävä 6 kuukautta ennen muutoksen toteut- tamista.
Lisäksi palveluntuottajan tulee toiminnan muutoksen ilmoitusta kunnalle tehdessään li- sätä PSOPissa hinnaston lisätietokenttään. ”Emme ota vastaan uusia asiakkaita”
Kunta voi perua palveluntuottajan hyväksymisen, jos palveluntuottajaa ei ole kunnan seu- rantaraporttien perusteella käytetty kertaakaan vuoden aikana.
20.Palvelusetelin myöntäjän riippumattomuus
Kunnan puolesta palvelusetelin myöntämisestä päättänyt henkilö ei voi olla hoidosta tai sosiaalipalvelusta vastaavana henkilönä tai hallinnollisessa luottamusasemassa palvelun- tuottajalla. Palvelusetelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla merkittävää omis- tusta, eikä hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajassa tai palveluntuot- tajan kanssa samaan konserniin kuuluvassa yhteisössä (yli 10 prosenttia osakkeista, osuuksista tai äänivallasta). Omistusrajoitus ei koske palveluntuottajaa, jonka osakkeilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.
21.Sitoumuksen voimassaoloaika
Tämä sääntökirja on voimassa 1.1.2022 alkaen.
22.Noudatettava sovellettava lainsäädäntö
Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Liite 1Liiteluettelo. Liitteet, jotka tulee toimittaa hakeutumisessa sähköisinä liitteinä sekä myöhemmin sääntökirjan mukaisesti tai erikseen pyydettäessä liittää PSOPiin
Liite 2 Käsittelytoimen kuvaus
Liite 3 Tietosuojasopimus
Liite 4 Hoitotarvikejakelu kotihoidon asiakkaille ja palveluseteliasiakkaille
Liite 5 Hygieniasuojat
Liite 6. Minimihuomiolista
Aluehallintoviraston todistus kuulumisesta -yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin
-yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien rekisteriin |
liitedokumentti liitedokumentti |
Luotettava Kumppani -palvelu välittää seuraavat liitteet -Veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva viranomaisen hyväksymä maksusuunnitelma on tehty -Työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottami- sesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty |
Ei tarvitse erikseen liit- tää dokumentteja – edellytys, että valtakirja Vastuu Groupille on annettu tietojen saamiseksi |
Vakuutusyhtiön todistus - riittävä vastuuvakuutuksen voimassaolosta ja - potilasvahin kolain mukaisen vakuutuksen voimassaolosta
| Ei tarvitse erikseen liit tää dokumentteja – edellytys, että valtakirja Vastuu Groupille on annettu tietojen saamiseksi |
Ajantasainen lääkehoitosuunnitelma |
liitedokumentti |
Sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelma, täydennettynä kotisairaanhoidon osalta sosiaali- ja terveysministeriön laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täy- täntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (6.4.2011/341) annetun asetuksen mukaisilla asioilla |
liitedokumentti |
Henkilöstöluettelo sisältäen koko toimintayksikön henkilöstön (mallipohja turku.fi/pal- veluseteli) |
liitedokumentti |
Toimintakertomus (toiminnassa pidempään ollut yritys), jossa Turun toimintayksikköä koskevat tiedot TAI Toimintasuunnitelma (aloittava yritys) (kuvaa toiminnan sisältöä/suunniteltua laa- juutta ja siitä ilmenee, mitä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n mukaisia sosiaali- palveluja tarjotaan, kenelle ja millä henkilökunnalla) |
liitedokumentti TAI liitedokumentti |
Laadun hallinta ja valvonta –kohdassa (Vuosittain päivitettävät liitteet, kohta14.2.) on todettu liitteet, jotka tulee päivittää vuosittain 30.4. mennessä.
•Kunta voi pyytää liitteiden päivitystä tai muita liitteitä tarvittaessa myös muulloin
15.11.2021
Liite 2 Käsittelytoimien kuvaus
1.Osapuolet
Turun kaupunki hyvinvoinnin palvelukokonaisuus
Sääntökirjaan sitoutunut ja palvelusetelituottajaksi hyväksytty palveluseteliyrittäjä (myöh. myös käsittelijä)
2.Dokumentin tarkoitus
Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden hyväksymän palvelusetelituottajan tulee sitoutua tähän dokumenttiin palveluntuottajan käsitellessä Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden henkilörekisteriin kuuluvia henkilötietoja.
Sääntökirjan liitteenä on Tietosuojasopimus, jossa määritetään henkilötietojen käsittelyä koskevat ehdot. Henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa sekä asiakirjojen ristiriitatilanteissa noudatetaan ensisijaisesti Tietosuojasopimusta ja tätä Käsittelytoimien kuvausta.
Tässä dokumentissa kuvataan käsittelytoimet, joita palveluntuottaja henkilötietojen käsittelijänä tekee Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden puolesta, henkilötietojen tyypit sekä käsiteltävät henkilötiedot.
Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava sääntökirjan liitteenä olevaa Tietosuojasopimusta, sääntökirjaa sekä Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden ohjeita.
3.Henkilötietojen tyypit ja rekisteröityjen ryhmät
Palveluntuottaja käsittelee kaupungin puolesta Parasta Palvelua tietosuojaselosteessa mainittuja asiakkaan ja puolesta-asiointioikeuden saaneiden henkilötietoja. Määrittelyt tiedot löytyvät tietosuojaselosteesta: http://www.turku.fi/palveluseteliasiakas
4.Käsittelyn luonne ja tarkoitus
Sääntökirjan mukaisesti palvelusetelituottajaksi hyväksytty palveluntuottaja saa käsitellä puolesta-asiointioikeuden saaneiden henkilöiden ja palveluseteliasiakkaan henkilötietoja siltä osin, kun se on asiakkaan palvelun ja hoidon sekä asiakkaiden omavastuulaskutuksen kannalta välttämätöntä.
5.Henkilötietojen käsittelyn kesto
Palvelusetelituottaja käsittelee palveluseteliasiakkaan tietoja palvelun tai hoidon keston ajan, jonka jälkeen tietojen käsittely tapahtuu tietosuojasopimuksen ja sääntökirjan mukaisesti.
1.Yleistä
Tässä asiakirjassa sovitaan henkilötietojen käsittelystä sellaisissa tapauksissa, joissa palvelusetelituottaja käsittelee Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden (myöh. myös kaupunki) henkilötietoja kaupungin puolesta. Tämän sopimuksen ehtojen noudattamisen lisäksi liitteenä on käsittelytoimien kuvaus, josta käy ilmi, mitä henkilötietoja käsitellään, miten ja mihin tarkoitukseen; Liite 2., Käsittelytoimien kuvaus.
Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on rekisterinpitäjä. Palveluntuottaja noudattaa henkilötietojen käsittelijänä tämän sopimuksen liitteenä olevia ehtoja henkilötietojen käsittelystä.
Tässä liitteessä määritellään kaupunkia ja palvelusetelituottajaa sitovasti ne henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat ehdot, joiden mukaisesti palveluntuottaja kaupungin toimeksiannosta käsittelee henkilötietoja kaupungin puolesta. Näissä ehdoissa kuvatuista palvelusetelituottajan toimenpiteistä ja velvollisuuksista ei suoriteta erillistä korvausta, ellei toisin ole näissä ehdoissa sovittu.
Henkilötietojen käsittelyn osalta noudatetaan ensisijaisesti tätä Tietosuojasopimusta, mikäli saman toimittajan kanssa oleva muu sopimus on ristiriidassa tämän Tietosuojasopimuksen ehtojen kanssa.
Palvelusetelituottaja noudattaa voimassa olevan tietosuojalainsäädännön edellyttämiä menettelytapoja ja henkilötietojen käsittelyä ja suojaamista koskevia säännöksiä. Palvelusetelituottaja vastaa siitä, että palvelu on kulloinkin voimassa olevan tietosuojalainsäädännön ja sopimuksen vaatimusten mukainen, ottaen erityisesti huomioon, mitä sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta on säädetty.
Jos sopijapuoli on maksanut rekisteröidylle korvauksen tietosuojalainsäädännön rikkomisen johdosta aiheutuneesta vahingosta, on tällä sopijapuolella oikeus sovittujen vastuunrajoitusten rajoittamatta periä samaan tietojenkäsittelyyn osallistuneelta toiselta sopijapuolelta tämän vahingonkorvausvastuuta vastaava osuus rekisteröidylle maksetusta korvauksesta. Sopijapuolen vastuu rekisteröidylle aiheutuneesta vahingosta määräytyy EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 4 kohdan tai muussa tietosuojalainsäädännössä olevan vastaavan määräyksen mukaan.
2.Osapuolten roolit henkilötietojen käsittelyssä
Käsiteltäessä henkilötietoja Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on rekisterinpitäjä ja palvelusetelituottaja henkilötietojen käsittelijä (jäljempänä myös ”käsittelijä”), ellei henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta muuta johdu. ”Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden henkilötiedoilla” tarkoitetaan näissä ehdoissa henkilötietoja, joista kaupunki vastaa rekisterinpitäjänä.
Henkilötietojen käsittelyn kohde, luonne ja tarkoitus sekä henkilötietojen tyypit ja rekisteröityjen ryhmät sekä rekisterinpitäjän ja käsittelijän velvollisuudet ja oikeudet kuvataan näiden ehtojen liitteenä olevassa Käsittelytoimien kuvauksessa tai sääntökirjassa. Palvelusetelituottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjassa ja käsittelytoimien kuvauksessa olevia ehtoja ja kuvauksia. Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuus vastaa ohjeistuksen ylläpidosta ja saatavuudesta.
3.Palvelusetelituottajan yleiset velvollisuudet
Palvelusetelituottaja käsittelee henkilötietoja sääntökirjan ja kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Ryhmittymän ollessa käsittelijänä, tämän sopimusliitteen velvoitteet koskevat kaikkia ryhmittymän jäseniä, ja ryhmittymän käyttämiä alihankkijoita, jotka osallistuvat henkilötietojen käsittelyyn.
Palvelusetelituottaja toteuttaa asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla se varmistaa, että kaupungin henkilötietojen käsittely tapahtuu sääntökirjan ja sopimuksen vaatimusten ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa henkilötietojen lainmukainen käsittely sekä käsittelyjärjestelmien ja palveluiden luottamuksellisuus, eheys, saatavuus ja vikasietoisuus.
Palvelusetelituottaja ei käsittele eikä muulla tavoin hyödynnä käsittelemiään henkilötietoja muutoin kuin asiakkaalle tuotettavien palvelusetelipalveluiden mukaisessa tarkoituksessa ja laajuudessa.
Palvelusetelituottaja nimeää tietosuojavastaavan tai tietosuojasta vastaavan yhteyshenkilön kaupungin henkilötietoihin liittyviä yhteydenottoja varten. Nimettyjen henkilöiden yhteystiedot on merkitty omavalvontasuunnitelmaan.
Palvelusetelituottaja saattaa kaupungin saataville tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka kaupunki tarvitsee rekisterinpitäjälle ja palvelusetelituottajalle säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen osoittamista varten, ja osallistuu pyydettäessä sovitulla tavalla kaupungin vastuulla olevien kuvausten ja muiden dokumenttien, kuten vaikutustenarvioinnin, laatimiseen ja ylläpitämiseen sekä tietosuoja-asetuksen mukaisen ennakkokuulemisen suorittamiseen.
Palvelusetelituottaja ilmoittaa kaupungille viipymättä kaikista rekisteröityjen pyynnöistä, jotka koskevat rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä. Palvelusetelituottaja ei itse vastaa näihin pyyntöihin. Palvelusetelituottaja avustaa kaupunkia, jotta kaupunki pystyy täyttämään velvollisuutensa vastata näihin pyyntöihin. Pyynnöt voivat edellyttää palvelusetelituottajalta esimerkiksi avustamista rekisteröidylle tiedottamisessa ja viestinnässä, rekisteröidyn pääsyoikeuden toteuttamisessa, henkilötietojen oikaisemisessa tai poistamisessa, käsittelyn rajoittamisen toteuttamisessa.
Palvelusetelituottaja sallii kaupungin tai sen valtuuttaman auditoijan suorittamat tarkastukset sekä osallistuu niihin.
4.Kaupungin ohjeet
Palvelusetelituottaja noudattaa kaupungin henkilötietojen käsittelyssä sääntökirjassa ja näissä erityisehdoissa sovittuja ehtoja sekä muita mahdollisia kaupungin kirjallisia ohjeita. Kaupunki vastaa ohjeiden ylläpidosta ja saatavuudesta. Palvelusetelituottaja ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä kaupungille, jos kaupungin antamat ohjeet ovat puutteellisia tai jos palvelusetelituottaja epäilee niitä lainvastaisiksi.
Kaupungilla on oikeus muuttaa, täydentää ja päivittää palvelusetelituottajalle antamiaan henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevia ohjeita. Jos ohjeiden muutoksista aiheutuu muita kuin vähäisiä muutoksia, niiden vaikutuksesta sovitaan erikseen.
5.Palveluhenkilöstö
Palvelusetelituottaja varmistaa, että kaikki sen alaisuudessa toimivat henkilöt, joilla on oikeus käsitellä kaupungin henkilötietoja, ovat sitoutuneet noudattamaan sääntökirjassa sovittuja salassapitoehtoja tai heitä koskee lakisääteinen salassapitovelvollisuus.
Palvelusetelituottaja varmistaa, että jokainen sen alaisuudessa toimiva henkilö, jolla on pääsy kaupungin henkilötietoihin, on tietoinen henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä velvoitteistaan ja käsittelee niitä ainoastaan sääntökirjan ja kaupungin ohjeiden mukaisesti.
6.Alihankkijat, jotka käsittelevät henkilötietoja
Siltä osin kuin palvelusetelituottaja käyttää toiminnassaan alihankkijoita, jotka käsittelevät henkilötietoja, alihankintaan sovelletaan sääntökirjan lisäksi tässä liitteessä kuvattuja ehtoja.
Jos palvelusetelituottajan alihankkija käsittelee kaupungin henkilötietoja, alihankkijan käyttäminen edellyttää, että palvelusetelituottaja on allekirjoittanut alihankkijan kanssa sopimuksen siitä, että sääntökirjan ehtoja liitteineen noudatetaan, erityisesti huomioiden Käsittelytoimien kuvauksen ja Tietosuojasopimuksen.
Palvelusetelituottaja varmistaa, että sääntökirjan ja tämän sopimuksen mukainen kaupungin tarkastusoikeus voidaan ulottaa alihankkijaan.
Palvelusetelituottaja vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuin omastaan. Palvelusetelituottaja vastaa siitä, että alihankkija noudattaa omalta osaltaan henkilötietojen käsittelijälle asetettuja velvoitteita. Jos kaupunki perustellusti katsoo, että palvelusetelituottajan alihankkija ei täytä tietosuojavelvoitteitaan, kaupungilla on oikeus vaatia palvelusetelituottajaa vaihtamaan alihankkijaa.
Palvelusetelituottajan tulee huomioida, että kaikissa palvelusetelipalveluissa ei ole sääntökirjan mukaan lainkaan mahdollista käyttää alihankkijoita.
7.Palvelun paikka
Ellei palvelun tuottamispaikasta ole toisin sovittu, palvelusetelituottajalla ja mahdollisilla palvelusetelituottajan alihankkijoilla on oikeus käsitellä kaupungin henkilötietoja ainoastaan Euroopan talousalueella. Mitä sääntökirjassa ja näissä erityisehdoissa sovitaan henkilötietojen käsittelystä, koskee myös pääsyn mahdollistamista kaupungin henkilötietoihin esimerkiksi hallinta- ja valvontayhteyden välityksellä.
Palvelusetelituottaja tai sen alihankkija ei saa siirtää kaupungin henkilötietoja Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
8.Tietoturvaloukkaukset
Palvelusetelituottajan on ilmoitettava kaupungille kirjallisesti tietoonsa tulleesta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta 24 tunnin kuluessa tiedon saamisesta. Lisäksi palvelusetelituottaja sitoutuu ilmoittamaan kaupungille ilman aiheetonta viivytystä muista palvelun häiriö- tai ongelmatilanteista, joilla voi olla vaikutuksia rekisteröityjen asemaan ja oikeuksiin.
Palvelusetelituottajan on annettava kaupungille vähintään seuraavat tiedot tietoturvaloukkauksesta:
1.tapahtuneen tietoturvaloukkauksen kuvaus, mukaan lukien asianomaisten rekisteröityjen ryhmät ja arvioidut lukumäärät sekä henkilötietotyyppien ryhmät ja arvioidut lukumäärät sillä tarkkuudella kuin nämä ovat tiedossa;
2.tietosuojavastaavan tai muun vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi saada asiassa lisätietoja;
3.kuvaus tietoturvaloukkauksen todennäköisistä seurauksista; ja
4.kuvaus toimenpiteistä, joita palvelusetelituottaja ehdottaa tai joita se on jo toteuttanut tietoturvaloukkauksen johdosta, ja tarvittaessa toimenpiteet mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksen havaittuaan palvelusetelituottaja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin tietoturvaloukkauksen poistamiseksi ja sen vaikutusten rajoittamiseksi ja korjaamiseksi.
9.Henkilötietojen käsittelyn päättyminen
Hyväksynnän voimassaoloaikana palvelusetelituottaja ei saa poistaa kaupungin lukuun käsittelemiään henkilötietoja ilman kaupungin nimenomaista pyyntöä.
Palvelusetelituottajan hyväksynnän päättyessä palvelusetelituottaja palauttaa kaupungille kaikki kaupungin puolesta käsitellyt henkilötiedot sekä hävittää omilta taltioiltaan mahdolliset kopiot henkilötiedoista, ellei muuta ole sovittu. Tietoja ei saa poistaa, jos lainsäädännössä tai viranomaisen määräyksellä on edellytetty, että palveluntuottaja säilyttää henkilötiedot.
10.Sitoutuminen tietosuojasopimukseen
Palveluntuottaja sitoutuu tämän sopimuksen ehtoihin samalla kun sitoutuu noudattamaan sääntökirjaa.
Liite 4 Hoitotarvikejakelu kotihoidon asiakkaille ja palveluseteliasiakkaille
Ohje kunnan maksutta jaettavista hoitotarvikkeista ja –välineistä
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:n mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin si sältyvät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Lisäksi kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon (25 §). Sairauden hoitoon liittyvät hoitotarvikkeet ovat käyttäjilleen maksuttomia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 5 §).
Hoitotarvikkeiden ja -välineiden jakelun tulee aina perustua yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri tai hoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Selvitys (hoitosuunnitelma) asiakkaan hoitotarvikkeiden ja – välineiden tarpeesta kirjataan suoraan Pegasos-potilastietojärjestelmään (HOITOS- sivulle, käytetään fraaseja).
Hoitotarvikkeita luovutettaessa huomioidaan aina hoitotarvikkeiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Mikäli hoitotarvikkeen tarpeellisuudesta tai asian- mukaisuudesta herää kysymyksiä, ohjataan asiakas varaamaan aika oma- hoitajalta tai – lääkäriltä uudelleenarviointia varten. Myös asiakkaalla on vastuu hoitotarvikkeiden asianmukaisesta käytöstä. Hoitotarvikkeet on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön ja niiden luovuttaminen eteenpäin on kielletty. Jos havaitaan väärinkäyttöä, voidaan hoitotarvikkeiden jakelu evätä.
Hoitotarvikejakelu aloitetaan, mikäli tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikaista, yleensä yli 3 kk kestävää. Tarvikkeita ja välineitä annetaan maksimissaan kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Jakelua ja käyttöä seurataan yksilökoh taisesti.
Ulkopaikkakuntalaisilta asiakkailta edellytetään hoitotarvikkeiden saamiseksi aina kotikunnan tekemään hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelman mukaiset tarvikkeet laskutetaan asiakkaan kunnalta. Hoitosuunnitelmassa tulee olla myös laskutustiedot. Kotihoidon asiakkaat tilaavat vakuutuksen korvaamat tarvikkeet suoraan toimittajilta ja hakevat korvauksen vakuutuslaitokselta. Mikäli asiakas ei pysty itse tilaamaan hoitotarvikkeita, kotihoidon henkilökunta auttaa tarvikkeiden tilaamisessa tapauskohtaisesti.
Tämä ohjeistus ei kuitenkaan koske tilanteita, jossa esimerkiksi diabetes-, dialyysi- tai avannepotilas tarvitsee hoitotarvikkeet usein heti kotiuduttuaan sairaalasta.
1Avannetarvikkeet (kaikki avanteet)
Avanteen hoidossa tarvittavat välineet:
Jakelussa käytetään kulloinkin voimassaolevien hankintapäätösten mukaisia hoitotarvikkeita. Maksutta jaetaan avanteen hoidossa tarpeelliset tarvikkeet. Asiakas saa avannehoitajan suosittelemat tuotteet, jotka tulee valita ensisijaisesti sopimustuotteista. Tarve on perusteltava Pegasoksessa (HOITOS). Normaaliin hygieniaan ja perushoitoon kuuluvat tuotteet asiakas hankkii itse esim. pesuaineet, pyyhkeet, suojakäsineet, perusvoiteet.
•avannepussi, suljettu
•avannepussi, tyhjennettävä
•avannesuoja (ns. saunapussi)
•avanteen suoja/pohjalevy
Muut avannetarvikkeet
•suojapasta
•ihonsuoja-spray tarpeen mukaan
•sirotejauhe tarpeen mukaan, suojapastan kanssa
•suojapastarengas suojalevyn vaihdon yhteydessä
•suojarengas suojalevyn vaihdon yhteydessä
•sulkija
•avannevyö
•huuhtelupussi
•huuhtelukärki
•kosteuspyyhe ihon puhdistukseen harkinnan mukaan
2Diabeetikon hoitotarvikkeet
Maksutta jaetaan diabeteksen hoidossa ja seurannassa tarpeelliset tarvikkeet, jotka ovat kaupungin sopimustuotteita. Tuotteiden saaminen edellyttää aina diabetesdiagnoosia.
•verensokerimittari
•insuliinin pistovälineet: neulat/turvaneulat
•lansetit/ turvalansetit
•pumppuhoidossa tarvittavat välineet
•verensokerin seurantaliuskat
•Free Style Libre sensori
Ruokavaliohoidolla oleva asiakas hankkii testiliuskat itse. Ihon desinfektio- aineet eivät kuulu jakeluun. Normaaliin puhtauteen ja ihon hoitoon tarvittavat tuotteet asiakas hankkii itse.
3Haavanhoitotarvikkeet
Jos haava on ollut yli kuukauden kolme kuukautta, asiakkaalla on oikeus saada maksutta lääkärin diagnosoiman haavan hoitoon hoito- suunnitelman mukaisia hoitotarvikkeita.
Haavahoitotarvikkeita saadakseen asiakkaan tulee olla lääkärin/sairaanhoitajan/ kotisairaanhoidon/ haavahoitajan säännöllisessä seurannassa.
Maksutta jaetaan haavanhoitoon imevät ja kiinnittävät tehdaspuhtaat tarvikkeet sekä lääkärin määräämät haavanhoitotuotteet.
•tehdaspuhtaat sidostaitokset
•tehdaspuhtaat pumpulitikut vain fistelin hoidossa
•tehdaspuhtaat haavatyynyt
•haavasidosten kiinnittämisessä käytettävät tarvikkeet esim. teippi
•Puhdas vesi riittää kotioloissa useimmiten haavan puhdistamiseen. Tilanteissa, joissa haavan puhdistamiseen tarvitaan muita liuoksia, niitä myönnetään terveydenhuollon ammattihenkilön arvioiman, asi- akkaan yksilöllisen tarpeen mukaan.
•kevennyshuopa (mm. kipsivanu)
•Lääkärin kompressiohoitoon määräämät hoitotarvikkeet (Kirjattu Hoitosuunnitelmaan)
•Lääkinnälliset tukisukat / hoitosukat/ tukisiteet eli kompressiositeet
•Haavahoidossa tarvittavat perusvoiteet asiakas hankkii itse
•Alle kolme kuukautta kestävässä haavahoidossa asiakas ostaa itse kaikki haavanhoitotarvikkeet.
4Katetrit ja virtsankeräystarvikkeet Katetrit
•Itsekatetroiville potilaille kertakatetrit
•Virtsakatetrit
•Virtsankeräyspussit
•Virtsankeräyspussin kiinnitykseen
•Ulkoinen virtsankerääjä
•Katetrointipakkaus palvelusetelituottajalle
Muut hoitotarvikkeet
•happihoitotarvikkeet
•dialyysihoitotarvikkeet
•letkun kautta ravitsemisen tarvikkeet
•henkitorviavanteen hoitotarvikkeet
Alla luetellut tuotteet eivät kuulu hoitotarvikejakelun piiriin
•Pesulaput
•Käsidesinfektioaineet
•Laastarit
•Pesuemulsiot
•Vuodesuojat (poikkilakanat, saniteetti- eli kroonikkovaipat, vuoteen suojamuovit)
•Suojakäsineet
•Avannepussien hajunpoistajat
•Tippasuojat ja pikkuvaipat
•Haavanhoitokengät ja erilaiset varvasvälituet
•Tyrävyö
•Ihon desinfiointiaineet
•Instrumentit (instrumentteja ei myöskään lainata)
•Dosetit ja tabletinpuolittajat, atulat
•Kaarimaljat
•Särmäjäteastia
•Injektion antoon tarvittavat ruiskut ja neulat
•Verinäyteputket ja suoniverinäytteenottoon tarvittavat tarvikkeet
•Katetroinnissa käytettävät puudutteet
•Steriilit sidokset (poikkeuksena keskuslaskimokatetrin ja vastaavien kanyylien hoito)
•Pumpulikäsineet
Hoitotarvike- ja välinejakelu ei koske työntekijöille hankittavia välineitä, esi- merkiksi suojakäsineitä. Työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 15 § mukaan työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei ta paturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.
Palvelusetelituottajan hoidossa käytettävien laitteiden tulee täyttää EU-direktiivien turvallisuusvaatimukset ja niissä tulee olla CE-merkintä (laki terveyden- huollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Palveluntuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämät asianmukaiset välineet, jotka mahdollistavat hoidettavan hyvän ja turvallisen hoidon.
Liite 5 Kotihoidon vaipat / hygieniasuojat
Käytäntö
Maksuttoman hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkä- aikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta tai on heti toteamisvaiheessa pysyväisluonteinen. Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja se on kirjattu potilaan hoitosuunnitelmaan.
Asiakkaiden kotona selviytymistä tuetaan myöntämällä kaupungin kustantamia suojia keskivaikeaan tai vaikeaan inkontinenssivaivaan (virtsan- ja/tai ulosteenkarkailu). Lievässä virtsankarkailussa virtsa karkaa harvoin tai esimerkiksi vain ponnistettaessa. Keskivaikeassa virtsankarkailussa virtsa karkaa usein ja vaikeassa virtsankarkailussa henkilö on täysin kasteleva.
Kotihoidon palveluseteliasiakkaiden vaipat/ hygieniasuojat myöntää kotihoito vanhusten avopalvelut
Palveluseteliasiakkaan tarvitessa suojia virtsan- ja/tai ulosteenkarkailuun / tarpeen muut- tuessa / loppuessa, palvelusetelintuottaja on yhteydessä palvelusetelit myöntäneeseen tahoon (palveluohjaus tai kotihoito), joka kirjaa arvion asiakkaan kertomukseen HOI –näkymälle ja ilmoittaa asiasta kotihoidon vaippoja koordinoivalle henkilölle.
Kriteerit hygieniasuojien/vaippojen myöntämiselle
•asiakkaan vaippojen kulutus on jatkuvaa, pääsääntöisesti kaupunki kustantaa 2-5 vaip- paa/ hygieniasuojaa vuorokaudessa
•inkontinenssia on seurattu ja eri hoitomahdollisuuksia on kartoitettu ja kokeiltu
•eri vaippamalleja on kokeiltu ja valittu asiakkaalle sopiva vaippa/ hygieniasuoja
•kotihoidon tai terveysaseman lääkäri on arvioinut tarpeen ja todennut, että asiakkaalla on pitkäaikaisesta sairaudesta johtuva keskivaikea tai vaikea inkontinenssivaiva, jonka hoi- toon ei ole perusteltua käyttää muita hoitokeinoja.
Vaippojen/ hygieniasuojien tarpeen määrittely tapahtuu palveluntuottajan toimesta kotikäynnillä:
Tarpeen määrittelyssä selvitetään asiakkaan kanssa:
•sairauden-/terveydentila (esim. aivoinfarktin jälkitila, syöpä, etenevä lihas- rappeumasairaus, kehitysvamma, neurologinen sairaus, keskivaikea/vai- kea muistisairaus)
•toimintakyky
•inkontinenssin aste (lievä, keskivaikea tai vaikea)
•arvioidaan sopiva vaippa/ hygieniasuoja
Palveluohjaaja / kotihoidon sairaanhoitaja kirjaa HOI -näkymälle
•inkontinenssin syyn
•päivämäärän, jolloin lääkäri on tehnyt arvion
•toimintakyvyn
•inkontinenssin asteen
•asiakkaan kanssa yhdessä parhaaksi vaihtoehdoksi valitun vaipan/
/ hygieniasuojan mallin, koon ja imutehon (esim. Tena Pants Plus, koko L, 3 vaippaa / vrk)
Lääkäri arvioi ja kirjaa HOITOS –näkymälle
•inkontinenssin hoitomahdollisuudet ja tekee diagnoosin HUOM! Saattohoitopotilaiden kohdalla hakemus tehdään kiireellisenä.
Vaippojen/ hygieniasuojien jakelu
VSSHP (mukana Turun kaupunki) on tehnyt 30.11.2017 saakka sopimuksen jakelusta Te- nan kanssa (kilpailutus on edelleen kesken 4/2019, aiempi sopimus voimassa). Kaupunki maksaa 4 kuljetusta vuodessa. Kotihoidossa vaippoja koordinoiva henkilö kirjaa asiakkaan tiedot Tena kotiinkuljetuspalvelun asiakasohjelmaan ja tekee ensimmäisen tilauksen ko- tiinkuljetuksesta.
VSSHP on tehnyt sopimuksen jakelusta Tenan (Essity) kanssa. Kaupunki maksaa 4 kuljetusta vuodessa. Kotihoidossa vaippoja koordinoiva henkilö kirjaa asiakkaan tiedot Tena kotiinkuljetuspalvelun asiakasohjelmaan ja tekee ensimmäisen tilauksen ko- tiinkuljetuksesta.
Jatkotilaukset tapahtuvat asiakkaan / palveluntuottajan toimesta.
Tena-kaupan yhteystiedot puh:
02 437 9660, Raisionkaari 50, 21200 RAISIO
Vanhus- ja vammaispalvelut, Avopalvelut, Kotihoito
Kotikäyntiä ohjaa asiakkaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Tämän lisäksi jokaisen asiakkaan luona on huomioitava oheiset asiat:
Asiakkaiden kanssa toimitaan asiakaslähtöisesti voimavaroja hyödyntäen, mutta tarvittaessa avustetaan.
Ravitsemus ja nesteytys (ruoan ja juoman riittävyys, päivittäisten aterioiden saanti ym.)
Apuvälineet (näkö, kuulo, muut apuvälineet: kunto, huolehtiminen ja puhdistus, mahdollinen turvapuhelin ja sen toimivuus)
Henkilökohtainen hygienia (asiakkaan siisteys; vaatteet, vaipat ja muu intiimihygienia, parranajo, suuhygienia, pro- teesit, ihon kunto ym.)
Lääkkeiden ottaminen (muistuttaminen, hoitosuunnitelman ja lääkärin määräysten mukaisesti ym.)
Yleissiisteys (keittiön pöytä ja tasot, mikro, vuoteen sijaus ja vuodevaatteet, roskat ja lehdet, jääkaapin siisteys, WC-tilat ja suihku, WC-huonetuolin tyhjennys tarvittaessa, pienet pölyt asunnossa, kukkien kastelu ym.)
Asiointi (postit, saattoapu jne.