Palvelualuejohtajat Jane Marttila, Sirpa Kuronen, Sari Ahonen, controllerit Jaakko Jokinen, Jyrki Sundman, Samuli Koskinen, Noora Horsti ja tuotantojohtaja Laura Saurama

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2021 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt toiminnan ja talouden kehittymisen raportoinnista. Kolmas osavuosikatsaus laaditaan raportointijaksolta 1.1.-30.9.2021.  Osavuosikatsaus sisältää talouden katsauksen sekä ennusteen taloudellisten ja henkilöstötavoitteiden toteutumisesta.

Kuten toista osavuosikatsausta, niin myös kolmatta osavuosikatsausta haastaa 1.6.2021 uusi talousjärjestelmä, jonka käyttöönottoon on liittynyt haasteita, minkä seurauksena laskujen maksatusprosessi on ruuhkautunut. Myös 1.7.2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain toimeenpanossa on ollut haasteista, mikä on osaltaan viivästyttänyt asiakaslaskutusta. Näiden haasteiden takia osavuosikatsaukseen liittyy edelleen virhemarginaalia.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toinen osavuosikatsaus oli erittäin huolestuttava, tulojen ennustettiin jäävän talousarviosta noin 2,4 M€ ja menojen ylittyvän noin 70 M€. Nettona talousarviopoikkeaman ennustettiin olevan noin 72 M€. Ylityksestä noin 30 M€ arvioitiin liittyvän Covid-19 pandemian hoitoon, 20 M€ VSSHP:n menoennusteeseen ja 20 M€ oman toiminnan menoylityksiin. Toisen osavuokatsauksen yhteydessä todettiin, että Covid-19 menojen ja oman toiminnan menoylitysten erottelu on paikoin haasteellista.

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta eräisiin julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle covid-19-epidemiasta vuonna 2021 aiheutuviin kustannuksiin (StM/2021/194) annettiin 8.10.2021. STM on aiheesta antamassaan tiedotteessa todennut, että korvausten taso mitoitetaan siten, että epidemian hoidosta aiheutuneet kustannukset tulevat valtakunnan tasolla kokonaisuudessaan täysimääräisesti katetuksi. Näin kunnille ei aiheudu koronakustannuksista alijäämää, mutta avustukset eivät myöskään aiheuta merkittävää ylijäämää. Siten hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden Covid-19 kustannuksiksi kirjatut kustannukset ja ennuste niistä on tässä osavuosikatsauksessa huomioitu avustuksena, joten pandemian hoidon kustannukset eivät vaikuta palvelukokonaisuuden nettotulokseen. Hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle on kirjautunut ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 16,1 M€ pandemian hoitoon liittyviä kustannuksia. Menoennuste vuodelle 2021 on 27,3 M€, joka on edellä kuvatusti kirjattu tuloennusteena palvelualueittain.

STM on myöntänyt (VN/27411/2020) hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle 2 675 672 € valtionavustusta Covid-19 maahantulon terveysturvallisuudesta syntyneisiin kuluihin ajalle 1.8.2020-30.6.2021. Valtionavustus myönnettiin täysimääräisenä. Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on pyytänyt maksatukseen lisäaikaa lokakuun loppuun, saadakseen mahdollisimmat tarkan kuvan syntyneistä kustannuksista, koska laskujen maksatus on edellä kuvatusti ruuhkautunut. Tämän hetken raportoinnin mukaan kustannuksia hyvinvoinnin palvelukokonaisuudelle on syntynyt avustuksen myöntöajalla noin 1,7 M€. Näin ollen aiempaa tuloennustetta tähän avustukseen liittyen on pienennetty noin 1 M€.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden kolmas vuosiennuste on toista osavuosikatsausta positiivisempi. Tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 22,5 M€ ja menojen ylittävän talousarvion 48,7 M€. Nettona talousarviopoikkeaman arvioidaan olevan 26,2 M€.

Terveyspalvelut

Terveyspalvelujen kolmanteen osavuosikatsaukseen vaikuttaa oleellisesti päätös myöntää Covid-19 pandemian hoidosta syntyneille kustannuksille täysimääräinen korvaus ja siten palvelualueen ennuste on parantunut huomattavasti.

Toisessa osavuosikatsauksessa nettoylitystä ennustettiin 22,6 M€. Kolmannessa osavuosikatsauksessa nettoylityksen ennustetaan olevan 1,7 M€, tulojen ylittyessä 20,6 M€ ja menojen ylittyessä 22,3 M€.

Terveyspalvelujen toimintatuotot jäisivät alle talousarvioin ilman ennusteessa huomioituja Covid-19 kustannuksiin liittyviä avustuksia. Myyntituottojen arvioidaan toteutuvan hieman talousarviota suurempina (+0,5 M€). Tähän on syynä se, että pakolaisten valtionkorvausten arvioidaan nyt toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti aiemmista arvioista poiketen. Lisäksi muiden suoritteiden myyntituotot toteutunevat hieman korkeammalla tasolla kuin talousarviossa oli suunniteltu.

Maksutuotot toteutunevat alle talousarvion (-3,1 M€). Talousarvion alituksen syynä on asiakasmaksujen väheneminen perusterveydenhuollon avohoidon asiakasmaksuissa (-0,9 M€), perusterveydenhuollon laitoshoidon maksuissa (-0,2 M€), erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksuissa (-0,5 M€) ja erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksuissa (-1,5 M€). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laitoshoidossa on vähennetty potilaspaikkoja. Paikkoja on vähennetty osittain sopeuttamisohjelman toimenpiteiden ja osittain henkilöstön rekrytointiongelmien vuoksi. Paikkojen vähentäminen näkyy laitoshoidon asiakasmaksujen vähentymisenä. Lisäksi maksutuottoja ovat vähentäneet kardiologian ja reumatologia liikkeen luovutus VSSHP:lle, asiakasmaksulain muutos ja erityisesti Covid-19 pandemia.

Tuet ja avustukset toteutuisivat aikaisempien vuosien tasolla (n. 1,0 M€), mutta ennusteessa on huomioitu Covid-19 pandemian hoitoon saatavat avustukset, jolloin toteuma poikkeaa oleellisesti talousarviosta. Terveyspalveluissa arvioidaan Covid-19 pandemian hoitoon liittyviä kustannuksia ja siten avustuksia toteutuvan vuonna 2021 noin 20,7 M€ (01-09/2021 toteuma on 11,2 M€). Jo myönnettyä avustusta terveysturvallisuuteen liittyen on pienennetty vastaamaan toteumaa (1,7 M€).

Vuokratuotot toteutuvat talousarvion mukaisesti. Muut toimintatuotot toteutunevat talousarviota ja aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla, mikä liittyy liikkeen luovutuksien käyttöomaisuus korvauksiin.

Terveyspalvelujen toimintakulut toteutuvat huomattavasti yli talousarvion (+22,3 M€). Suhteessa toiseen osavuosikatsaukseen menoennuste on pienentynyt hieman.

Henkilöstökulut toteutunevat yli talousarvion (+2,0 M€). Kuukausipalkkojen ennustetaan toteutuvan alle talousarvion, mutta tilapäisen työvoiman ja erilliskorvausten kustannukset ylittävät talousarvion. Tilapäisen työvoiman ja erilliskorvausten kustannusten kasvu on aiheutunut pääsääntöisesti poikkeustilanteeseen liittyvistä toimenpiteistä (mm. määräaikainen työvoima tartunnan jäljitystyöhön sekä yli- ja lisätyökorvaukset). Kustannusten kasvua vähentää saatavat henkilöstökorvaukset ja henkilöstömenojen korjauserät (mm. sairausvakuutuskorvaukset, tapaturmakorvaukset).

Myös palvelujen ostojen ennustetaan edelleen ylittävän talousarvion (+17,5 M€) ja kasvua on tapahtunut toisesta osavuosikatsauksesta, jossa ylitysennuste oli 15,1 M€. Kasvu johtuu monesta asiasta; Covid-19 näytteenotoista sekä henkilöstövuokrauksesta niin koronarokotuksiin, satamassa ja lentokentällä matkustamisen terveysturvallisuuden tarkastamiseen kuin kaupunginsairaalan lääkäriostopalveluihin. Palvelujen ostoihin kirjautuvat myös sisäiset kustannukset, joissa erityisesti ICT-palvelujen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi (terveyspalvelujen osalta arviolta n. 1 M€). Kaupunginhallitus hyväksyi terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpidesuunnitelman ja siitä syntyvät lisäkustannukset vuosille 2021-2022 siten, että toimenpidesuunnitelman kokonaiskustannus on 4,84M€, josta vuodelle 2021 lisämäärärahatarve on noin 0,84M€. Määräraha on kirjattu palvelujen ostoon.

Aineiden ja tarvikkeiden ostojen arvioidaan ylittävän talousarvion n. 2,8 M€, mutta ennuste on pienentynyt toisesta osavuosikatsauksesta, jossa ennuste oli 3,1 M€. Suurimmat ylitykset liittyvät tutkimus- ja hoitotarvikkeisiin (sis. diabetestarvikkeet ja vaipat) ja vaatteistoon. Lääkekustannuksien arvioidaan toteutuvan alle talousarvion, mikä liittyy reumatologian siirtymiseen VSSHP:lle.

Avustukset toteutuvat reilusti alle talousarvion (0,9 M€). Syynä on se, että avustuksiin on budjetoitu palvelusetelimenot, jotka kuuluvat kirjautua palvelujen ostoihin. Avustuksiin kuuluu myös YTHS:lle maksettu korvaus opiskelijaterveydenhuollosta, joka päättyi vuoden 2021 alussa. Tämä liittyy opiskelijaterveydenhuollon uudistukseen, jonka yhteydessä YTHS:n rahoituspohja muuttui ja rahoitusvastuu siirtyi valtiolle eikä yliopistokaupungeilla ole enää velvollisuutta maksaa toiminta-avustusta YTHS:lle.

Muut toimintakulut tulevat ylittämään talousarvion (+0,5 M€). Suurimmat yksittäiset tekijät ovat rokotustilojen, koronabussien ja kuntoutuskeskusten vuokra-autojen kustannukset.

Terveyspalvelujen osavuosikatsauksen tekoa haastaa oleellisesti Covid-19 pandemia, sen vaikutukset palvelujen käyttöön ja saatavuuteen sekä toisaalta toimenpiteisiin, joita pandemian hallitsemiseksi tehdään. Toimenpiteitä toteutetaan ja muutetaan aktiivisesti pandemia tilanteen mukaisesti ja kaikilla toimenpiteillä on kustannusvaikutuksia, mutta myös vaikutuksia peruspalveluihin.

Ennustetta heikentävät toisesta osavuosikatsauksesta

• sisäisesti laskutettava ICT ja henkilöstövuokraus
• terveysasemien hoitoon pääsyn parantamisen toimenpiteet

Ennustetta parantavat toisesta osavuosikatsauksesta

• arvioitu korvaus Covid-19 pandemian hoidosta
• ennuste saatavista henkilöstökorvauksista
• aineiden ja tarvikkeiden kustannusten maltillisempi toteuma
• avustukset toteutuvat talousarviota pienempinä

Perhe- ja sosiaalipalvelut 

Perhe- ja sosiaalipalvelujen kolmannen osavuosikatsauksen nettoennuste on n. 117,2 M€, mikä on parantunut 0,6 M€ toisesta osavuosikatsauksesta ja nettopoikkeama talousarviosta on 13,4 M€.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulokertymä olisi talousarviota pienempi (n. -0,4 M€), ilman tuloksi kirjautuvaa arviota Covid-19 pandemian kustannuksiin liittyvästä avustuksesta (+1 M). Tämän johdosta tulokertymä ylittänee talousarvioon noin 0,6 M€. Perhe- ja sosiaalipalveluissa Covid-19 pandemian hoitoon liittyviä kustannuksia on syyskuun loppuun kirjautunut 0,8 M€ ja vuodelle 2021 menoiksi siis arvioidaan 1,0 M€. Suurimmat epävarmuustekijät toiminnan tuotoissa ovat ulkomaalaistoimiston ja tulkkikeskuksen valtionkorvauksissa sekä tulkkikeskuksen myyntituloissa. Uuden asiakasmaksulain vaikutukset näkyvät tuloennusteessa ruokapalvelujen myyntituloissa kasvuna ja asiakasmaksuissa vähenemänä. 

Menoennuste perhe- ja sosiaalipalveluissa on 128,6 M€, ylitystä talousarvioon on 14M€.  Ennuste on heikentynyt 0,4 M€ toisesta osavuosikatsauksesta. Suurin syy ylitykseen on toisessa osavuosikatsauksessa raportoidut asiakaspalvelujen ostojen kustannukset, jossa on mukana myös uusien kilpailutuskausien hinnannousut.  Erityisesti ostopalvelujen kustannusten ennusteessa on epävarmuutta talousjärjestelmämuutoksen hidastettua kesän aikana maksuliikennettä. 

Kuten toisessa osavuosikatsauksessa todettiin, menoennusteeseen vaikuttaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvat tukitoimet koronan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä nuorten mielenterveyden tukitoimipaketti (sosterla 28.4.2021 § 154), joiden vaikutus vuoden 2021 henkilöstökustannuksiin on arviolta 0,6 M€. Tukitoimina on lisätty terveydenhoitajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä koulu- ja toisen asteen psykologeja oppilashuoltoon. 

Vuoden aikana palvelukysyntä on kasvanut lapsiperheiden kotipalvelussa, lastensuojelun jälkihuollossa, päihdehuollon tuetussa asumissa ja ylipäätään päihdehoidossa. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä ja kohteena olevien lasten lukumäärä on kasvanut edellisvuodesta.

Sosiaalityön ja lastensuojelun ostopalvelujen kilpailutusten hintoja nostava vaikutus vuoden alusta on ollut odotettua suurempi, hinnoissa on ollut jopa 16 % kasvuja. Ostot ovat painottuneet kalleimpiin sijaishuollon palveluihin. Raskaimpien palvelujen hinnannousu on valtakunnallinen ilmiö. Palveluista on myös pulaa, joten myös Turku joutuu käyttämään niitä palveluja, joita on saatavilla. Lastensuojelun tarvetta lisää lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen puute. Tämä ei näy asiakasmäärän kasvuna, mutta kylläkin aikaisempaa vaativampana ja kalliimpana palvelutarpeena. Huostaanotettujen lasten ostettujen laitossijoitusten kustannukset ovat kasvaneet 10,4 % vuodesta 2020. Lastensuojelussa näkyy myös positiivisia merkkejä; avohuollon lastensuojelun kustannuskasvu näyttää taittuneen. Avohuollon sijoitusten ja kiireellisten sijoitusten ostopalvelujen kustannukset ylittävät vuoden 2021 varatun määrärahan, mutta jäävät merkittävästi vuoden 2020 kustannusten alle. Lastensuojelun jälkihuoltoiän nouseminen 21 vuodesta 24 ikävuoteen tuo muutaman vuoden ajan yhden uuden ikäluokan palvelun piiriin, asiakasmäärän kasvu on ollut ennakoitua suurempi, lisäys edellisen vuoden vastaavaan aikaan on 82 asiakasta, ja kustannukset kasvavat n. 30 % vuoteen 2020 verrattuna. Palvelukysynnässä näkyvät päihde- ja mielenterveysongelmat sekä entistä useammin myös jälkihuollettavien omat lapset. Jälkihuollon tuetun asumisen kysyntä on kasvanut. 

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kustannukset ylittyvät 1,85 M€, erityisesti on kasvanut päihdehuollon tuetun asumisen kysyntä. Päihdeongelmat näkyvät palvelukysynnässä ja kustannuksissa niin avokuntoutuksessa kuin päihdeperhekuntoutuksessakin. 

Koronakustannuksia palvelualueella on kirjattu 0,8 M€. Näistä valtaosa, n. 0,5 M€ on palvelujen ostoja (erit. laboratoriopalvelut), palkkojen osuus on n. 0,2 M€. Koronan epäsuorien vaikutusten kustannuksia on vaikea arvioida ja niiden ennakoidaan osin myös ilmenevän viiveellä. Nuorten mielenterveyden tukitoimet ovat toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään myös epidemian pitkäkestoisia haittavaikutuksia.  

Ennustetta heikentävät toisesta osavuosikatsauksesta 400 000 €

• henkilöstökustannukset 200 000 €
• lapsiperheiden kotipalvelun kysynnän kasvu, ennustettu ylitys 130 000 €.
• lastensuojelun kustannukset, jossa erityisesti jälkihuollon asiakasmäärän ja palvelukustannusten kasvu.

Ennustetta parantaa toisesta osavuosikatsauksesta

• arvioitu korvaus Covid-19 pandemian hoidosta 1,0 M€

Vanhus- ja vammaispalvelut

Toisessa osavuosikatsauksessa nettoylitystä ennustettiin 17 M€. Kolmannessa osavuosikatsauksessa nettoylityksen ennustetaan olevan 11,6 M€, tulojen ylittyessä 2,7 M€ ja menojen ylittyessä 14,3 M€. Palvelualueen kolmannen osavuosikatsauksen nettomenoennuste on parantunut toisesta osavuosikatsauksesta 5,1 M€.

Tulokertymä arvioidaan palvelualueella suuremmaksi kuin edellisessä osavuosikatsauksessa (+ 5,1 M€) ja tuloennuste ylittää talousarvion 2,7 M€. Tulokertymän arviointia vaikeuttaa kesken vuoden muuttunut maksulainsäädäntö ja laskutuksen viivästyminen talousjärjestelmän vaihdosta johtuen. Tulokertymäennusteen parantumisen taustalla on Covid-19 pandemian hoitoon liittyvät kustannukset ja niistä arvioidut saatavat korvaukset. Covid-19 pandemian hoitoon on syyskuun loppuun mennessä kirjautunut kustannuksia 3,9 M€ ja niitä arvioidaan syntyvän vuoden loppuun mennessä 5,3 M€. Arvioitu meno vuodelle 2021 on kirjattu tuloennusteena.

Toimintakulujen ennuste ei ole muuttunut toisesta osavuosikatsauksesta, talousarvioylitys on edelleen 14,3 M€.

Henkilöstömenojen ennuste heikkeni 0,5 M€ ja talousarvion ylitys tältä osin on 1,9 M€ (2,3 %). Taustalla on kaksi syytä, arviota korkeammat erilliskorvaukset ja tehdyt tehtäväkohtaisten palkkojen tarkastukset. Henkilöstötarvetta täydentää henkilöstön vuokraus, minkä kustannukset ovat kuitenkin edelleen toisen osavuosikatsauksen tasolla (2,5 M€).

Palvelujen ostojen ennuste on samalla tasolla kuin toisessa osavuosikatsauksessa, ylitystä ostoista tulee syntymään 9,6 M€. Ylityksen taustalla on tehostetun asumispalvelulain uusi hankintakausi, joka alkaa 1.9.2021 ja näitä palveluja koskee vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoituksen korottaminen. Palveluostojen kasvua selittää myös sisäinen palvelurakenteen muutos. Palvelurakennemuutoksessa pitkäaikaissairaanhoidon ja vanhainkotien paikkoja on strategian mukaisesti vähennetty ja paikkoja on korvattu tehostetun palveluasumisen ja tilapäisen hoidon paikoilla. Tilapäishoidon paikoilla pyritään tukemaan kotona asumista, mutta tämä ei lukujen valossa ole riittänyt, sillä ostopalveluja on jouduttu ostamaan enemmän. Myös vammaispalvelujen puolella tulee toteutumaan ostopalvelujen ylitystä, niin asumispalveluissa, laitoshoidossa kuin työ ja päivätoiminnassa, mikä liittyy asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun.

Aineiden ja tarvikkeiden ostoissa on tapahtunut myönteistä kehitystä edelliseen ennusteeseen nähden, ylitystä talousarvioon nähden näyttää kuitenkin edelleen muodostuvan 2,5 M€.

Muissa toimintakuluissa ylitystä syntyy 0,6 M€, mikä muodostuu lähinnä sisäisistä vuokrista.

Ennustetta heikentävät toisesta osavuosikatsauksesta

• henkilöstökustannukset
• vuokrakustannukset

Ennustetta parantavat toisesta osavuosikatsauksesta

• arvioitu korvaus Covid-19 pandemian hoidosta
• aineiden ja tarvikkeiden hankintojen maltillisempi ennuste

VSSHP

Toisessa osavuosikatsauksessa ennustettiin VSSHP:n kustannusten ylittävän talousarvion liki 20 M€. Ennuste perustui siihen, että VSSHP:n talousarviokortin mukaan Turun osuus palveluiden käytöstä toteutuu talousarviossa arvioitua suurempana. VSSHP on kuitenkin ilmoittanut saaneensa valtiolta korvauksia Covid-19 kustannuksista, minkä lisäksi heille on muodostumassa ylijäämää. VSSHP on kertonut palauttavansa saamansa Covid-19 korvaukset ja ylijäämän jäsenkunnille ja sen vuoksi Turun maksuosuus toteutunee VSSHP:n talousarvion mukaisesti. VSSHP ei siis korottanut Turun maksuosuutta syksyn tarkistuksessa.

Toinen osavuosikatsaus ja ennuste laadittiin VSSHP:n talousarviokortin toteumien perusteella, eikä siinä huomioitu mahdollisia hyvityksiä. Tämän vuoksi ero osavuosikatsausten ennusteiden välillä on suuri. On kuitenkin huomioitava, että eroa Turun ja VSSHP:n talousarvioissa on n. 4,0 M€. Eli vaikka VSSHP:n talousarvio toteutuisi, ylittää se hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden VSSHP:lle asettaman tavoitteellisen talousarvion noin 4 M€.

Palvelukokonaisuuden yhteiset toiminnot

Hyvinvoinninpalvelualueen hallinto on 1.6.2021 lukien palvelualueen järjestämisen toiminto. Siihen liittyen ns. hallinnon henkilökunta on siirtynyt kaupungin yhteisiin palveluihin. Toiminnan ja talouden uudelleen organisointia on toteutettu ja siihen liittyen määrärahasiirtoja on tehty ja tullaan tekemään edelleen. Vuoden 2021 talousarvioon nähden poikkeamia on paljon.

Tulojen ennustetaan jäävän alle talousarvion 1,4 M€ ja menojen ennustetaan jäävän alle talousarvion 5,8 M€. Pääasiallisena syynä ovat sisäiset määrärahasiirrot, joita on tehty. Näitä tullaan edelleen tekemään mm. IT kustannusten osalta, joihin on tehty osittain varausta yhteisiin kustannuksiin, mutta kustannuksia on nyt jaettu palvelualueille. Vuodelle 2021 ennustetaan noin 4,5 M€ nettomenojen alitusta. Palvelukokonaisuuden yhteisiin toimintoihin on kirjautunut Covid-19 kustannuksia noin 0,2 M€ ja arvio on, että kustannuksia syntyy vuodelle 2021 noin 0,3 M€, mikä on huomioitu tuloennusteessa.

Liite 1Hypa palvelualueittain ja tiliryhmittäin

Liite 2Menot-tulot-netto

Ennusteeseen liittyvät riskit

Kolmanteen osavuosikatsaukseen ja siihen liittyvään ennusteeseen tunnistetaan oleellisia riskejä. Ensimmäinen liittyy siihen, että kaikkia Covid-19 kustannuksia ei saada kirjanpidollisesti todennettua. Riski on pieni, mutta mahdollinen. Toinen liittyy Covid-19 kustannuksiin ja matkustamisen terveysturvallisuuden varmistamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Päätöstä näiden kustannusten korvaamisesta 1.7.2021 jälkeen ei ole. Kolmannen riskin muodostavat haasteet laskujen käsittelyprosessissa. Prosessi on ruuhkautunut ja siten riskinä on, että menoennusteesta puuttuu erityisesti normaalista poikkeavia kustannuksia.

Kolmannessa osavuosikatsauksessa ennuste on tarkentunut niin Covid-19 kustannusten korvaamisesta kuin VSSHP:n menojen osalta. Siten esitämme tarkennettuja muutoksia hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden talousarvioon.

Esitämme, että hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden toimintatuottoihin tehdään lisäys 22 482 568 € ja toimintamenoihin lisäys 48 719 908 €. Nettomuutos on 26 237 340 €.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa 15.10.2021:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden kolmannen osavuosikatsauksen tiedoksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että tuloerää korotetaan 22 482 568 € ja menoerää korotetaan 48 719 908 € eli nettomääräisesti 26 237 340 €.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kokouksessa sosiaali- ja terveysjohtajan varahenkilö Laura Saurama.